Suurpeto keskustelu

Voi olla ettei paljon yksittäiset videot "Helsingistä" myönnettäviin lupiin vaikuta, mutta jos vaikka vahingossa vastaava lauma "siirtyisi" keskuspuistoon?. Takaan ettei ko. lauma puoltapäivää näe, kun ensimmäinen siitä raportoi hätänumeroon, pyöräillessään virastoonsa huilaamaan paperipinojensa taakse.
Siellä olis kansallinen hätätila päällä, hyvä ettei vetästäs keskuspuistoa karttaruutupommilla sileäksi :D
 
Susihuoli heräsi Kokkolan Ullavassa: koululaisille halutaan susikyyti ja metsästäjille kaatolupia
Osa perheistä maksaa lapsille koulukyydit nyt itse.

Susi
2.11.2017 klo 18:45
13-3-9913832.jpg

Reino Herlevi
13-3-5067122.jpg

Sari Vähäsarja

Jaa artikkeli Facebookissa132
Jaa artikkeli Twitterissä
Ullavalaiset ovat huolissaan asutuksen ja kirkonkylän koulun lähellä liikkuvasta susilaumasta. Metsästäjien mukaan laumassa on kuutisen sutta, lisäksi alueella liikkuu muutamia yksittäisiä susia tai susipareja. Myös riistakeskukselle on tullut tänä syksynä poikkeuksellisen paljon susihavaintoja Ullavasta ja Kannuksesta. Metsästäjät toivovat suden pyyntiin useampia poikkeuslupia.

Havaintoja on tullut Kokkolaan kuuluvan Ullavan alueelta enemmän kuin vuosi sitten: jälkiä on nähty esimerkiksi talojen läheisyydessä ja kuntoradan varrella. Vielä joitain vuosia sitten Ullavassa ei tehty lainkaan susihavaintoja.

Varmaa tietoa alueella liikkuvien susien määrästä ei ole. Riistapäällikkö Mikael Luoman mukaan vielä ei voida arvioida, liikkuuko alueella yksi vai kaksi laumaa. Tuorein virallinen jälkilaskenta on viime keväältä.

Liikuntatunneilla suunnistetaan lähimaastossa
Veikko Vionojan koulun rehtori Maila Koivumäki on myös huolissaan jälkihavainnoista kilometrin sisällä koulusta. Lapsille Koivumäki ei ole puhunut, mutta esimerkiksi suunnistus on hoidettu suppeammalla alueella kuin ennen.

– Ihan tähän lähimaastoon olen laittanut rasteja, mutta en ole niin kauas vienyt kuin tavallisesti.

Perinteisesti koulusta on myös tehty retki vähän kauemmas Rumankivenkankaalle, mutta se on jätetty nyt väliin.

Koivumäki sanoo, että joillain lapsista on yli kilometrin kävelymatka bussipysäkille. Perheet maksavatkin itse muutamalle lapselle kyydityksen kouluun.

Susi liikkuu toki aika laajalla alueella, mutta näyttää, että jostain syystä lauman liikkuminen on keskittynyt tähän lähelle kyliä

ULLAVAN URHEILUMETSÄSTÄJIEN PUHEENJOHTAJA ARI KANKKONEN
Viime keväänä kaupunki kustansi osalle lapsista niin sanotut susikyydit pimeimmän kauden ajan. Samaa harkitaan nyt.

Rehtori pitää susikyytejä tarpeellisina:

– Nyt näyttää tilanne siltä, että enemmän on havaintoja ihan selvästi. Toivotaan, että jotain tehtäisiin asialle.

Lupia halutaan niin riistakeskuksesta kuin poliisilta
Ullavan Urheilumetsästäjien puheenjohtaja Ari Kankkonen arvioi, että 3–5 kilometrin säteellä liikkuu kymmenkunta sutta: kuuden suden lauma ja muutama yksilö läpikulkumatkalla. Lumen tultua jälkihavainnot ovat päivittäisiä.

– Susi liikkuu toki aika laajalla alueella, mutta näyttää, että jostain syystä lauman liikkuminen on keskittynyt tähän lähelle kyliä, sanoo Kankkonen.

Susia on nyt Kankkosen mukaan selvästi aiempaa enemmän. Sitä hän pitää kasvaneen peurakannan syynä.

Kankkosen mukaan huoli rajoittaa ihmisten liikkumista. Metsästäjät pelkäävät myös koiriensa puolesta. Kankkonenkin on etsinyt metsästysmaastot kauempaa:

– Kyllä minä lähden ihan muille alueille, mistä ei susia löydy.

Viime talvena alueelle saatiin kaksi sudenkaatolupaa, mutta ne jäivät käyttämättä huonojen lumiolosuhteiden takia. Nyt Kankkonen toivoo riistakeskukselta nopeasti neljää, jopa viittä poikkeuslupaa. Myös poliisiin kohdistuu toiveita:

– Poliisilla on oikeus myöntää lupia pihasusien poistamiseen.
https://yle.fi/uutiset/3-9912669

Näitä juttuja on jatkuvasti ympäri maata. Susiensuojelun alttarille on uhrattu maakunnissa asuvien ihmisten turvallisuuden tunne.
Poliisilla on oikeus myöntää kaatolupia pihasusille, mutta se ei myönnä, koska on ylemmältä taholta näin ohjeistettu.
Luke tekee ''tutkimuksiaan'' ainoana tarkoituksenaan varmistaa mittavan tutkijajoukkonsa elanto, tästäkin johtuen iso määrä ihmisiä kärsii ja pelkää.
Ruotsalaiset löysi ulostenäytteitä tutkimalla 2-3 koirasutta. Ne poistetaan. Meidän tutkijamme eivät erikoista kyllä ole löytäneet yhtäkään.

Poliittinen ohjaus ei toimi, ei poliitikkoja kiinnosta maakunnissa pelkäävien ihmisten hätä. Oma hillotolppa on ainoa kiinnostuksen kohde.
Vaalien alla vähän jotain puhetta, kun vaalit on hoidettu, asiat jää entiselleen tai menee huonommiksi.

Viranomaiset eivät hoida tehtäviään ja pelolle on jouduttu antamaan valta.

Lisäksi sudet syö suoraan minun ja monen muun perheen pakastimesta.
 
Susihuoli heräsi Kokkolan Ullavassa: koululaisille halutaan susikyyti ja metsästäjille kaatolupia
Osa perheistä maksaa lapsille koulukyydit nyt itse.

Susi
2.11.2017 klo 18:45
13-3-9913832.jpg

Reino Herlevi
13-3-5067122.jpg

Sari Vähäsarja

Jaa artikkeli Facebookissa132
Jaa artikkeli Twitterissä
Ullavalaiset ovat huolissaan asutuksen ja kirkonkylän koulun lähellä liikkuvasta susilaumasta. Metsästäjien mukaan laumassa on kuutisen sutta, lisäksi alueella liikkuu muutamia yksittäisiä susia tai susipareja. Myös riistakeskukselle on tullut tänä syksynä poikkeuksellisen paljon susihavaintoja Ullavasta ja Kannuksesta. Metsästäjät toivovat suden pyyntiin useampia poikkeuslupia.

Havaintoja on tullut Kokkolaan kuuluvan Ullavan alueelta enemmän kuin vuosi sitten: jälkiä on nähty esimerkiksi talojen läheisyydessä ja kuntoradan varrella. Vielä joitain vuosia sitten Ullavassa ei tehty lainkaan susihavaintoja.

Varmaa tietoa alueella liikkuvien susien määrästä ei ole. Riistapäällikkö Mikael Luoman mukaan vielä ei voida arvioida, liikkuuko alueella yksi vai kaksi laumaa. Tuorein virallinen jälkilaskenta on viime keväältä.

Liikuntatunneilla suunnistetaan lähimaastossa
Veikko Vionojan koulun rehtori Maila Koivumäki on myös huolissaan jälkihavainnoista kilometrin sisällä koulusta. Lapsille Koivumäki ei ole puhunut, mutta esimerkiksi suunnistus on hoidettu suppeammalla alueella kuin ennen.

– Ihan tähän lähimaastoon olen laittanut rasteja, mutta en ole niin kauas vienyt kuin tavallisesti.

Perinteisesti koulusta on myös tehty retki vähän kauemmas Rumankivenkankaalle, mutta se on jätetty nyt väliin.

Koivumäki sanoo, että joillain lapsista on yli kilometrin kävelymatka bussipysäkille. Perheet maksavatkin itse muutamalle lapselle kyydityksen kouluun.

Susi liikkuu toki aika laajalla alueella, mutta näyttää, että jostain syystä lauman liikkuminen on keskittynyt tähän lähelle kyliä

ULLAVAN URHEILUMETSÄSTÄJIEN PUHEENJOHTAJA ARI KANKKONEN
Viime keväänä kaupunki kustansi osalle lapsista niin sanotut susikyydit pimeimmän kauden ajan. Samaa harkitaan nyt.

Rehtori pitää susikyytejä tarpeellisina:

– Nyt näyttää tilanne siltä, että enemmän on havaintoja ihan selvästi. Toivotaan, että jotain tehtäisiin asialle.

Lupia halutaan niin riistakeskuksesta kuin poliisilta
Ullavan Urheilumetsästäjien puheenjohtaja Ari Kankkonen arvioi, että 3–5 kilometrin säteellä liikkuu kymmenkunta sutta: kuuden suden lauma ja muutama yksilö läpikulkumatkalla. Lumen tultua jälkihavainnot ovat päivittäisiä.

– Susi liikkuu toki aika laajalla alueella, mutta näyttää, että jostain syystä lauman liikkuminen on keskittynyt tähän lähelle kyliä, sanoo Kankkonen.

Susia on nyt Kankkosen mukaan selvästi aiempaa enemmän. Sitä hän pitää kasvaneen peurakannan syynä.

Kankkosen mukaan huoli rajoittaa ihmisten liikkumista. Metsästäjät pelkäävät myös koiriensa puolesta. Kankkonenkin on etsinyt metsästysmaastot kauempaa:

– Kyllä minä lähden ihan muille alueille, mistä ei susia löydy.

Viime talvena alueelle saatiin kaksi sudenkaatolupaa, mutta ne jäivät käyttämättä huonojen lumiolosuhteiden takia. Nyt Kankkonen toivoo riistakeskukselta nopeasti neljää, jopa viittä poikkeuslupaa. Myös poliisiin kohdistuu toiveita:

– Poliisilla on oikeus myöntää lupia pihasusien poistamiseen.
https://yle.fi/uutiset/3-9912669

Näitä juttuja on jatkuvasti ympäri maata. Susiensuojelun alttarille on uhrattu maakunnissa asuvien ihmisten turvallisuuden tunne.
Poliisilla on oikeus myöntää kaatolupia pihasusille, mutta se ei myönnä, koska on ylemmältä taholta näin ohjeistettu.
Luke tekee ''tutkimuksiaan'' ainoana tarkoituksenaan varmistaa mittavan tutkijajoukkonsa elanto, tästäkin johtuen iso määrä ihmisiä kärsii ja pelkää.
Ruotsalaiset löysi ulostenäytteitä tutkimalla 2-3 koirasutta. Ne poistetaan. Meidän tutkijamme eivät erikoista kyllä ole löytäneet yhtäkään.

Poliittinen ohjaus ei toimi, ei poliitikkoja kiinnosta maakunnissa pelkäävien ihmisten hätä. Oma hillotolppa on ainoa kiinnostuksen kohde.
Vaalien alla vähän jotain puhetta, kun vaalit on hoidettu, asiat jää entiselleen tai menee huonommiksi.

Viranomaiset eivät hoida tehtäviään ja pelolle on jouduttu antamaan valta.

Lisäksi sudet syö suoraan minun ja monen muun perheen pakastimesta.


Kyllä mua nauratti kun eielen luin lehdestä kuinka LUKE koulutta suden paskan kerääjiä täälläkin päin :D Mitä h--vettiä sitä paskaa kerätä, ennemmin kaatolupia peliin. Yleensä LUKEn tutkijat vaan keskittyy vähättälemään susien määrää taikka sitä turvattomuutta jota susien määrä aiheuttaa ihmisille.
 
Niin, paikalliset ovat tutkijan mukaan vaan hämmentyneitä:confused:


https://www.keskipohjanmaa.fi/17050...sa-omaa-pihapiiriakaan-ei-koeta-turvalliseksi



ULLAVA (KP)


Ullavassa on tehty viime aikoina useita susihavaintoja, niin suoria näköhavaintoja kuin jälkiäkin, ja aihe on herättänyt kiivasta keskustelua asukkaiden keskuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Eräs susia havainneista on Alikylässä asuva
Antti Keski-Vähälä
, joka havaitsi susilauman jäljet kotinsa lähistöllä.


– Pari päivää sitten näin jäljet, olisiko neljä tai viisi sutta ollut. Ihan siinä kyläaukealla olivat pellolla liikkuneet, jäljet menivät naapuriin päin, Keski-Vähälä kertoo.


Hänelle sudet eivät ole mikään uusi juttu, ja mies sanookin nähneensä noin vuosi sitten syksyllä yksittäisen suden kotipihallaan.


– Siinä se oli, olisiko ollut viitisentoista metriä ulko-ovelta, se makoili piharakennuksen nurkalla ja lähti heti menemään kun menin itse ulos, hän sanoo.


Susien liikkuminen kodin lähistöllä on alkanut huolestuttamaan viisilapsisen perheen isää ja susihavainnot vaikuttavatkin jo perheen elämään. Omaa pihapiiriä ei enää koeta turvalliseksi.


– Ei noita pienempiä lapsia tohdi enää päästää ainakaan pimeän tultua pihalle leikkimään. Tuo vanhempi tyttö taas on tykännyt käydä iltaisin lenkillä, mutta totesi ettei hän enää tohdi, Keski-Vähälä sanoo.


Jopa kymmenen sutta?

Ullavassa asuva
Reino Herlevi
kertoo myös tehneensä havaintoja alueella liikkuvista susista. Sunnuntaisessa hirvenpyynnissä jossa Herlevi oli mukana tehtiin hänen mukaansa useita susihavaintoja.

– Yksi susi lähestyi metsästäjää selän takaa, kun tämä oli hirvimetsällä passissa. Susi oli noin kolmensadan metrin päässä, kun paikalle sattunut autoilija varoitti miestä ja susi lähti metsästäjän ampuman varoituslaukauksen jälkeen pois. Samana päivänä tehtiin myös kaksi muuta näköhavaintoa, Herlevi kertoo.

Hänen arvionsa mukaan Ullavassa liikuskelee yksittäistä laumaa enemmän susia.

– Oma arvioni jälkien perusteella on, että Ullavassa olisi yksi viiden-kuuden suden lauma, yksi pari ja kaksi yksittäistä sutta, eli niitä olisi kaikkiaan kymmenkunta, hän sanoo.

Luonnonvarakeskuksen virallisen arvion mukaan Suomen susikanta olisi noin 150-180 yksilöä. Herlevi uskoo arvion olevan on alakanttiin ja hän kertoo kyläläisten luoton viranomaisten susiarvioita kohtaan hupenevan.

– Joko he eivät osaa tehtäviään tai eivät halua kertoa paljonko susia on. Ei oikein sovi omaan ajatusmaailmaan se, että Ullavalla ja lähialueilla olisi kymmenen prosenttia Suomen susikannasta, Herlevi tylyttää.

Hän korostaa toivovansa susikysymyksen ratkeavan virallisia reittejä pitkin.

– Odottaisin Luken suunnalta ratkaisuja ennen kuin sattuu mitään. Sudet tulevat koko ajan vain röyhkeämmiksi kun niillä ei ole mitään uhkaa ja ne liikkuvat jo liki pihapiireissä. Mitä seuraavaksi? Herlevi pohtii.


Tutkija toppuuttelee


Ullavassa liikkuva susilauma on tuttu myös Luonnonvarakeskuksen tutkija
Samuli Heikkiselle.

– Siellähän alueellahan tosiaan oli yksi susilauma jo viime vuonna, ilmeisesti tästä samasta laumasta on nyt kyse, hän kommentoi.

Tutkija kuitenkin muistuttaa, että myös tietyn lauman reviirialueelta voidaan tehdä havaintoja yksittäisistä susista, eivätkä kaikki havainnot välttämättä kerro suoraan susien määrästä alueella.

– Se usein hämmentää ihmisiä, että sudet eivät aina kulje siten, että koko lauma olisi kasassa. Epäilen, että sielläkin saattaa olla yksi lauma, joka aina välillä hajoilee pienempiin porukoihin. Se, että samalla reviirialueella olisi lauman lisäksi yksittäisiä susia, ei oikein sovi susien käyttäytymismalliin. Toki joku yksittäinen kulkijasusi voi aina päätyä reviirialueelle, mutta lauma ajaa ne kyllä pois ne havaittuaan, Heikkinen sanoo.

– Samasta yksilöstähän voidaan tehdä yksi tai vaikka kymmenentuhatta havaintoa, mutta ei se silti lisää susien määrää alueella, hän lisää.

Heikkinen toivookin susikeskustelun osapuolilta malttia. Hänkin kuitenkin myöntää, että susien määrä asutustiheydeltään suuremmilla Länsi- ja Etelä-Suomen alueilla on viime vuosina kasvanut, minkä myötä susia hänen mukaansa havaitaan entistä herkemmin. Tutkija kuitenkin luottaa Luken susikanta-arvioon, eikä keskuksella ole hänen mukaansa mitään syytä vääristellä lukuja.

– Teemme kerran vuodessa kanta-arvion, keskitalven tilanteen pohjalta ja se tulee ulos toukokuussa. Yksi tärkeimmistä menetelmistä arvioinnissa on petoyhdyshenkilöiden meidän järjestelmään kirjaamat havainnot, ja talven mittaanhan se sitten nähdään miten havaintoja on tullut, hän sanoo.
Ulosteista saatavat DNA-tiedot avaavat susien liikkeitä
 
Nyt aidataan Länsi-Suomea susia vastaan - valtion rahat petoaitoihin loppuivat tänä vuonna kesken

KOTIMAA 3.11.2017 5:00
JUHO MÄKELÄ

Länsi-Suomessa on kova tarve petoaidoille, jotka suojaavat susilta. Kaikille karjatiloille ei riittänyt vuonna 2017 riistakeskuksen kustantamaa aitapakettia.

Suomen riistakeskus on myöntänyt tänä vuonna 55 karjatilalle sähköisen aidan suurpetovahinkojen estämiseksi. Suomen riistakeskuksen riistavahinkovastaava Reijo Kotilainen kertoo, että kaikki halukkaat eivät saaneet petoaitaa, koska valtion budjettiin varattu raha loppui kesken.

- Raha on ollut tiukilla viimeiset neljä vuotta. Kymmenen tilaa jäi tänä vuonna ilman aitaa, koska aitapaketteja on haettu joko mielettömiä määriä tai sitten hakemusta ei ole täydennetty pyynnöistä huolimatta, Kotilainen sanoo.


Petoaitoja on myönnetty karjatiloille tänä vuonna yhteensä 95,5 kilometriä. Vuonna 2016 aitapaketteja myönnettiin 65 karjatilalle yhteensä 110 kilometriä. Valtion budjetissa on otettu huomioon petovahinkojen ennaltaehkäiseminen ja siihen on varattu erityismääräraha petoaidan myöntämiseen tuotantoeläintiloille.

Kotilainen kertoo, että petoaitoja on haettu vuonna 2017 eniten Rannikko-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle.

- Ne ovat uusia alueita, jonne on tullut susireviirejä ja jossa karhukanta on runsastunut. Länsi-Suomessa ei ole aikaisemmin suojattu karjaa, mutta nyt asiaan on jouduttu heräämään, Kotilainen sanoo.

Kotilaisen mukaan susiaitoja ei myönnetä ihan pienille tiloille, koska rahoittaja vaatii kustannustehokkuutta. Aitapaketteja ei saa kotieläinten tai muutaman harraste-eläimen suojaksi.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...aitoihin-loppuivat-tana-vuonna-kesken/774958/

———
Koskahan tässä asutaan itsekin reservaateissa...
 
Omat metsästysmaat on just kolmen susireviirin/laumojen kulmissa keskellä ja metsästelen E-P.lla, enkä itä-rajalla. Viime vuonna meni pari koiraa ja jonkin verran kotieläimiä. Tänä vuonna ei vielä koira vahinkoja. Parissa vuodessa susi kanta kasvanut uskomatonta tahtia. Neljä käytännössä lumetonta talvea on mahdollistanut Lukelle valehtelun kannan koosta. Tulisi puolimetriä lunta ja saisi kunnolla dokumentoida kannan koon. Nähtäisiin kuka valehtelee.
 
Parisensataa vai tuhatkunta? Susimäärän arvioissa moninkertaiset erot
SusikeskusteluSEURAA
xlarge-1267998.jpg

Susikannan arviointia ulosteista kerätyn DNA:n avulla laajennetaan alkavana talvena muun muassa Kärsämäki–Haapajärven alueelle. KUVA: Jussi Leinonen
KOTIMAA 6.11.2017 8:04
PETRI HAKKARAINEN


Susi on yhdelle arvokas osa luontoa, toiselle hyvä vain kuolleena. Kiihkoton keskustelu on vaikeaa, kun pelkästään susimäärän arvioissa on moninkertaiset erot.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi viime keväänä, että Suomessa on 150–180 sutta. Sen jälkeen kanta on kasvanut viime kesänä syntyneillä pennuilla.

Metsästyskoiraharrastajat ry:n imatralainen puheenjohtaja Marko Lindpitää Luken arviota täysin vääränä.


– Susia on ainakin viisi kertaa enemmän. Tiedossa on tapauksia, joissa susia on nähty seuduilla, joissa niitä ei Luken mukaan ole ollenkaan. Moni luonnossa liikkuva ei enää ilmoita susihavainnoistaan, koska tutkijat eivät kuitenkaan usko.

Metsästyskoiraharrastajat keräävät nimiä adressiin, jossa vaaditaan välittömästi tappolupaa vähintään sadalle sudelle.

– Suomessa saisi olla korkeintaan 50 sutta. Koko perinteinen metsästysharrastus ja koirakokeet ovat nykyisellä susimäärällä vaarassa. Sudet ovat tappaneet tänä syksynä jo lähes 40 koiraa, Lind sanoo.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...imaaran-arvioissa-moninkertaiset-erot/775222/

Varsin isot näkemyserot susikannan koosta Lukella ja Metsästyskoiraharrastajat ry;llä. Selvää on, että susia on vähintään kaksinkertainen määrä Luken arvioon, pahimmillaan kolminkertainen, mutta tuskin niitä nyt tuhatta on. Luken arvioima kanta 150 sutta ei millään ole kykeneväinen tekemään niitä vahinkoja, joita tällä hetkellä ne tekee. Havaintojakin on jatkuvasti ympäri maata.

Hirvijahdissa viime viikolla. Tuli tuoreet suden jäljet vastaan, vaikka niiden piti sillä hetkellä olla toisaalla. Lukit kiinni, koirat autoon ja kotiin.
Onneksi saatiin koirat elävänä kyytiin, ei kantamalla.
 
Viimeksi muokattu:
Uudellemaalle on muodostunut uusi susireviiri: "Ne eivät kovin paljon pelkää ihmisiä
Reviiri ulottuu kolmen kunnan alueelle Länsi-Uudellamaalla. Viime aikoina susia on havaittu eniten Snappertunan kylän lähiympäristössä Raaseporissa.

13-3-8913022.jpg



Länsi-Uudellamaalla on tehty viime aikoina poikkeuksellisen paljon susihavaintoja. Siihen on selvä syy: alueelle on muodostunut uusi susireviiri. Riistakeskus myönsi tänä syksynä poikkeusluvan nuoren uroksen kaatamiseen Länsi-Uudenmaan rannikolla, mutta lokakuun lopulla ammuttu urossusi oli täysikasvuinen.

– Siellä on ollut alfapari eli uros ja naaras sekä kuusi pentua. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaadettu susi oli lauman alfauros. Sen takia on hyvin vaikea arvioida, että kuinka pysyvä tämä reviiri on, Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Visa Eronen toteaa.

Eniten susihavaintoja on tehty Snappertunan kylän lähiympäristössä. Pelkästään kahden viime kuukauden aikana alueelta on ilmoitettu Luonnonvarakeskukseen parikymmentä susihavaintoa.

– Sudet aiheuttavat alueella huolta, vaikka yleensä se ei ole kovin perusteltua. Toki villieläinten käytöksestä ei voi koskaan antaa mitään takeita.Tämän lauman eläimistä voi sanoa, että ne eivät kovin paljon pelkää ihmisiä, Eronen toteaa.

13-3-9914780.png

Länsi-Uudellamaalla on tehty viime aikoina yhteensä 41 susihavaintoa. Hyvinkään ja Mäntsälän välisessä maastossa on nähty yhdet suden jäljet. Luvut kuvaavat havaintojen kokonaismäärää kyseisellä alueella. Lähde: LuonnonvarakeskusYle Uutisgrafiikka

Susireviirin muodostuminen ei yllättänyt tutkijaa
Uudenmaan susihavainnot keskittyvät tällä hetkellä maakunnan länsiosiin. Hyvinkään ja Mäntsälän välimaastosta on löytynyt yhdet suden jäljet, mutta muualla Uudellamaalla susia tai niiden jälkiä ei Luonnonvarakeskuksen keräämien tietojen mukaan ole viime aikoina näkynyt. Uuden lauman ja reviirin muodostuminen nimenomaan Länsi-Uudenmaan rannikolle ei yllätä Luonnonvarakeskuksen tutkimusteknikko Antti Härkälää.

– Jos miettii, että vain noin sadan kilometrin päässä Satakunnan ja Varsinais-Suomen puolella on ollut susia yli kymmenen vuoden ajan, niin eihän se yllätys ole, että niitä Länsi-Uudenmaan rannikollekin on päätynyt. Susien ulosteista kerättyjen DNA-tietojen perusteella Snappertunan lauman uros oli peräisin Satakunnan susireviiriltä ja naaras Raaseporin ja Salon rajaseudulta.

Härkälän mukaan susien alkuperä selittää osaltaan niiden rohkeutta: ne ovat eläneet koko ikänsä suhteellisen lähellä ihmisasutusta.

Riistakeskus ja Luonnonvarakeskus tehostavat susien seurantaa tänä talvena entisestään. Susien ulosteista saatavien DNA-tietojen perusteella on mahdollista arvioida muun muassa susilaumojen ja -reviirien kokoa entistä tarkemmin.

Riistakeskus pyrkii helpottamaan ihmisten ja susien rinnakkaiseloa
Suomen riistakeskuksen infotilaisuus Snappertunan lähialueen asukkaille täytti Karjaan kansalaisopiston 160-paikkaisen auditorion ääriään myöten kuluvalla viikolla. Tilaisuudessa kuultiin useiden asukkaiden tulikiven katkuisia puheenvuoroja sekä susien puolesta että niitä vastaan. Riistakeskus pyrkii helpottamaan ihmisten ja susien rinnakkaiseloa alueella.

– Perustamme tänne parhaillaan reviiriyhteistyöryhmää. Toivomme, että paikallisia asukkaita lähtisi mukaan tähän järjestäytyneeseen toimintaan. Sen kautta on mahdollista tuoda esille, että minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan, miten kannanhoito on onnistunut ja niin edelleen, Visa Eronen vetoaa.

Koko Snappertunan lauma saattaa tosin hiipua pois alfauroksen kuoleman takia. Toisaalta sen tilalle voi tulla myös uusi urossusi.

Sudet ovat herättäneet viime aikoina huolta myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Kokkolan Ullavan asukkaat vaativat lisää koulukyytejä ja kaatolupia susitilanteen takia. Suomen Metsästäjäliitto on puolestaan kutsunut koolle kaikkien aikojen ensimmäisen, valtakunnallisen susifoorumin.

Foorumi järjestetään torstaina Riihimäellä.

Edelllinen, viime keväänä julkaistu arvio Suomen susikannasta oli 150–180 sutta. Luonnonvarakeskus antaa seuraavan susikanta-arvionsa touko-kesäkuussa.

https://yle.fi/uutiset/3-9915391

———
Sitä minä vain, että ihmisen pelko on turvallisuuden alku. Olipa susien lukumäärä mikä hyvänsä, ne ovat jo liian tuttavallisia. Lapsuudessani sudet karttoivat ihmistä aika hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt herätys metsästysseurojen jäsenet, susialueilla asuvat ja sikataloutta harjottavat!

Käsillä on tuhannen taalan paikka pistää virkamiehet selkä seinää vasten. Laatikaa yhteinen julkilausuma, jossa kylmästi toteatte että hirvimetsällä käynti joudutaan pitämään vähäisenä susiuhkan vuoksi. Ja kun siellä metsässä tarvotaan aseen kanssa vähemmän, niin niitä villisikojakin tulee tavattaessa ammuttua vähemmän. Ja tämä saattaa sikatalouden sikaruton leviämiselle alttiiksi.

Siihen julkilausumaan voi sitten lisäillä kaiken maailman betonivihreiden lausumat susista, muutettuna koskemaan villisikoja. Ja vaikka sillai ihqusti monikulttuurin hengessä että sikaruton takia villisikoja vainotaan laajalti, meidän nyt vain täytyy tuntea vastuumme, ja osoittaa koko maailmalle kuinka hyviä ihmisiä me olemme kun tarjoamme viattomille villisioille turvallisen elinympäristön Suomessa....

Aika hyvin tähänkin susi keissiin osuu tuonne hauskoihin kuviin postaamani kuva "Maaseudulla kukaan ei kuule..."
 
Tällaista tänään.
Susiantuntijat: Petoviha lievenee, jos vahingot korvataan nopeammin
9.11.2017
Luonto-Liiton ja Metsästäjäliiton asiantuntijat peräävät valtiolta nopeampaa korvauskäytäntöä petovahingoissa.
Ylen aamu-tv:n haastattelemien Luonto-Liiton ja Metsästäjäliiton asiantuntijoiden mukaan pitkät odotusajat vahinkojen korvaamisessa kasvattavat petovihaa.

Korvauksen maksaminen susien kotieläimille aiheuttamista vahingoista kestää Suomessa liian pitkään, sanoo Luonto-Liiton susiasioiden sidosryhmävastaava George Kopteff.

– Pitää saada napakampi toiminta. Korvauksessa saattaa mennä vuosi, jopa kaksi. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa korvaus tulee huomattavasti nopeammin, kolmessa kuukaudessa. Kun korvaus tulee ajoissa, se ei nostata petovihaa, sanoo Kopteff.

Suurin haitta susista kohdistuu metsästyskoirille. Tämän syksyn hirvijahdin aikana vajaat 40 koiraa on joutunut susien raatelemiksi. Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitarin mukaan ongelma on suurempi Suomessa ja Ruotsissa kuin muualla Euroopassa koirametsästyksen erojen vuoksi.

– Täällä on perinteisesti käytetty haukkumalla ilmaisevia rotuja, kuten ajokoiria ja hirvikoiria. Haukkuminen on signaali sudelle, että siellä on joku toinen heidän ravintoresurssinsa kimpussa tai heille itselleen ruokaa, sanoo Siitari.

Sudet koetaan Siitarin mukaan ongelmaksi, koska kannan kasvaminen estää ihmisiä harjoittamasta perinteistä metsästämistä tai koirien harjoittamista suurriistan virka-apukäyttöön niillä alueilla, joilla susia on.

Susien koirille aiheuttamia vahinkoja voitaisiin Siitarin ja Kopteffin mukaan välttää esimerkiksi lisäämällä susien pannoittamista. Pantasusien liiketiedoista saadaan metsästäjille ajantasaista tietoa siitä, missä koiran voi laskea irti ilman, että susista koituu niille vaaraa, toteaan Siitari.

Susien aiheuttamista ongelmista keskustellaan tänään Metsästäjäliiton koolle kutsumassa Susifoorumi-tapahtumassa Riihimäellä.
https://yle.fi/uutiset/3-9923334

No, vihasta on muodikasta puhua. Voisiko ehkä olla niin, että se varsinainen viha ja katkeruus kohdistuu byrokratiaan eli hallinnolliseen järjestelmään? Koirien tai muiden eläinten omistajia korvaus lämmittää vain rahallisen menetyksen osalta. Koulutusta ja tunneasioihin liittyviä asioita on vaikeampi mitata ja arvottaa.

Toinen juttu on sitten pikkukoululaisten turvallisuus koulumatkoilla ja ylipäätään ihmisten vapaan liikkumisen turvallisuus haja-asutusalueella.
 
Enpä taida olla tässä osastossa ainoa joka ei halua lukea mistään mediasta suden ja lapsien kohtaamisesta, edes leikillään. Siinä vaiheessa jos tämä eskaloituu, varmaan tulee itsekukin tehdyksi omat johtopäätöset vallitsevasta käytännöstä.
Asiasta virallisesti päättäville tahoille on susihukka kiva luontokappele, kunhan se ei pyöri omissa nurkissa. Suden kanssa saattaa pelkkä lehtiharava olla hieman vaatimaton väline, avun soitteluunkin ei taida hirveästi akuutissa tilanteessa aikaa olla.
 
Sitä minä vain, että ihmisen pelko on turvallisuuden alku. Olipa susien lukumäärä mikä hyvänsä, ne ovat jo liian tuttavallisia. Lapsuudessani sudet karttoivat ihmistä aika hyvin.

Tämä on koko shown kluu. Ei se lkm vaan se, miten ne käyttäytyvät. Ja nehän käyttäytyvät näköjään, kun niitä ei pömistellä. Oma lukunsa sitten nämä turilaat, joita ei erota enää koirasta oikein mitenkään.

Kivasti ovat levittäytyneet, kuten muutama vuosi sitten taisin kirjoittaakin. Joku tai jotkut saavat sulkaa hattuun onnistuneesta suojelutyöstä. Idästä länteen - liikenne näkyi selvästi jo aikoja sitten ja havainnot kertyvät sitä mukaa, kun ihmiset alkavat ylipäätään tunnistaa niin jälkiä kuin elikoitakin.

Kyllä koirankäyttäminen on mennyt sellaiseksi pujotteluksi, että eipä uskoisi. Tassu ei taida olla tosiaikainen ja eipähän kaikkia lie pannassakaan.:eek:
 
On tälläkin Härmällä rahaa polttaa juristien ja todistajien palkkioihin välillä.... Englannista asti pitää lennättää asinantutijoita kertomaan meille millaista pelleilyä toi LUKE:n touhu on. Silti kiistävät loppuun saakka, omine juristeineen, jotka maksamme... ai niin. Me.

Oliko Nousiaisissa ammuttu eläin susi vai koirasusi? – Viiltäjä-Jackin paljastanut DNA-tutkija todistajana oikeudessa
Maanantaina oikeudessa todistajana kuultu Jari Louhelainen on maailmalla arvostettu DNA-tutkija, joka työskentelee Englannissa. Hän kyseenalaistaa Suomessa tehdyt susien DNA-analyysit.

Susi
15.11.2017 klo 18:53päivitetty 15.11.2017 klo 19:30
13-3-9489356.png

Lehtikuva ja AOP
13-3-8576143.jpg

Yrjö Hjelt

ampuneen suden Nousiaisissa vuonna 2015. Miestä syytetään törkeästä metsästysrikoksesta.

Hänen puolustusasianajajansa Teppo Laineen mukaan metsän reunaan ammuttu eläin ei ollut susi.

– Päämieheni teki havaintoja eläimen ulkonäöstä ja käyttäytymisestä ja tuli siihen tulokseen, että kyse ei voi olla puhtaasta sudesta, sanoo asianajaja Teppo Laine.

Me lähdemme siitä, että hän ei ampunut sutta vaan hybridin.

TEPPO LAINE
Asianajajan mukaan päämies päätti tämän jälkeen ampua eläimen, koska oli varma, että kyseessä on koirasusi eli hybridisaatio. Tämä tarkoittaa sitä, että joku kyseisen eläimen esivanhemmista olisi ollut koira.

– Me lähdemme siitä, että hän ei ampunut sutta vaan hybridin, joka on haittaeläin. Ne pitäisi poistaa kaikki luonnosta, koska hybridisaatio heikentää susipopulaation geneettistä pohjaa, Laine sanoo.

Suurpetotutkija: Ammuttu eläin oli suden pentu
Luonnonvarakeskuksen suurpetotutkija Katja Holmalan mukaan Nousiaisissa ammuttu eläin oli täysin varmasti susi. Holmala toimi todistajana Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

– Eläimen päästä tehtyjen DNA-analyysien perusteella asiasta ei ole mitään epäselvyyttä.

Holmalan mukaan eläimen hampaat paljastivat, että se oli varsin nuori.

– Kyseessä oli 6–9 kuukauden ikäinen suden pentu, Holmala sanoo.

Suden ampujaksi epäillyn miehen asianajaja Teppo Laine on sitä mieltä, että ammutusta eläimestä tehty DNA-analyysi ei ole luotettava osoittamaan, onko kyse sudesta vai koirasudesta.

– Syyte perustuu siihen, että eläin on määritelty sudeksi DNA-tutkimuksella, jossa on käytetty vain 17 mikrosatelliittimarkkerin teknologiaa, Laine sanoo.

Asiantuntija lensi Englannista asti
Puolustus marssitti Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen todistajaksi Liverpoolin John Moores -yliopistossa DNA-tutkijana toimivan Jari Louhelaisen. Mies saavutti kansainvälistä mainetta muutama vuosi sitten paljastamalla Viiltäjä-Jackin murhaajan DNA-analyysin avulla.

Louhelainen on sitä mieltä, että susianalyyseissä käytetty 17 mikrosatelliittimarkkeria on melko vähän. Se lisää epävarmuutta.

– Uusimmissa tutkimuksissa markkereita on jopa 50 000, Louhelainen sanoo.

Osa aiemmissa tutkimuksissa sudeksi määritellyistä saattaakin olla hybridi.

JARI LOUHELAINEN
Jari Louhelaisen mielestä suomalaisten susitutkimuksessa on muitakin ongelmia. Hänen mukaansa epävarmuustekijät liittyvät verrokkiaineistoihin. Osa eläimistä, jotka on aiemmissa tutkimuksissa määritelty susiksi, saattaa Louhelaisen mukaan olla todellisuudessa hybridejä. Tämä kertautuu myöhemmissä tutkimuksissa.

Tutkija on vertaillut Suomessa tehtyjä DNA-analyysejä ulkomaisiin, samankokoisiin aineistoihin.

– Suomalaistutkimuksen erottelukyky susien ja hybridien välillä ei ole niin hyvä kuin ulkomaisissa tutkimuksissa, Louhelainen sanoo.

Kuinka moni Suomen susista ei olekaan susi?
Jari Louhelainen sanoo suoraan, että esiin nousee väkisinkin epävarmuus siitä, kuinka paljon Suomessa tähän mennessä määritellyistä eläimistä onkin ollut hybridejä eli koirasusia.

– Esimerkiksi Virossa 400 näytteen joukosta löydettiin jopa kymmenen hybridiä, Suomessa vain kolme, Louhelainen sanoo.

Luonnonvarakeskuksen suurpetotutkija Katja Holmala ihmettelee Jari Louhelaisen lausuntoja oikeudelle.

– Hän ei ole villieläinten genetiikkaan liittyen mikään huippuasiantuntija, Holmala sanoo.

Jari Louhelainen sanoo, että hänellä on yli 20 vuoden kokemus mikrosatelliittimarkkeiden analysoinnista, ja samat lainalaisuudet koskevat sekä eläimiä että ihmisiä.

Oikeus päättää, minkälainen eläin ammuttiin
Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa päätöksen Nousiaisten salokaadosta 27. marraskuuta. Syyttäjä vaatii noin vuoden mittaista ehdollista tuomiota törkeästä metsästysrikoksesta. Lisäksi miestä vaaditaan korvaamaan suden arvo eli noin 4500 euroa.

– Jos kyse ei ole sudesta vaan hybridistä, se ei voi missään nimessä täyttää törkeän metsästysrikoksen tunnusmerkkiä, sanoo asianajaja Teppo Laine.

Tuomiota määrittäessä käräjäoikeus joutuu siis ottamaan kantaa siihen, oliko Nousiaisissa ammuttu eläin susi vai koirasusi, ja miten asia vaikuttaa tuomioon.



https://yle.fi/uutiset/3-9932440
 
Luonnonvarakeskuksen virallisen arvion mukaan Suomen susikanta olisi noin 150-180 yksilöä. Herlevi uskoo arvion olevan on alakanttiin ja hän kertoo kyläläisten luoton viranomaisten susiarvioita kohtaan hupenevan.
Moro. Kun tuo lumijälkiseuranta ei nyt tuo luotettavaa arviota niin täytyy luottaa vain omaan, monista lähteistä saatuun arvioon. Arvio on, että Suomessa on tällä hetkellä n. 500 susiyksilöä, +/- 50. Ja noiden yksilöiden käyttäytyminen on parin viime vuoden aikana jotenkin muuttunut, ne on tulleet sosiaalisemmiksi. Ne ns. etsivät uusia reviirejä. Ei hyvä ihmisten kannalta. En yhtään ihmettele heitä, jotka kuljetuttavat lapset esim. koulukyydeillä. Metsästäjäraukat, koiran kanssa metsästys alkaa Suomessa olla förbi. Itse en omista asetta jolla ko. otuksia voisi vähentää, serkkupojalta voisin sellaisen lainata. No, molemmat meistä saisi huomattavat sakot ja ase valtiolle.
 
Oikeus päättää, minkälainen eläin ammuttiin
Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa päätöksen Nousiaisten salokaadosta 27. marraskuuta. Syyttäjä vaatii noin vuoden mittaista ehdollista tuomiota törkeästä metsästysrikoksesta. Lisäksi miestä vaaditaan korvaamaan suden arvo eli noin 4500 euroa.

– Jos kyse ei ole sudesta vaan hybridistä, se ei voi missään nimessä täyttää törkeän metsästysrikoksen tunnusmerkkiä, sanoo asianajaja Teppo Laine.

Tuomiota määrittäessä käräjäoikeus joutuu siis ottamaan kantaa siihen, oliko Nousiaisissa ammuttu eläin susi vai koirasusi, ja miten asia vaikuttaa tuomioon.

Tästähän on meillä jo ennakkotapaus. Hovioikeus toteaa päätöksessään, vähänkin sutta muistuttava on susi. Tästä voidaan myös vetää johtopäätös, mikä on olennaisilta osin ''suden'' geeniperimä Suomessa.

Perhon salakaato: tuomio törkeästä metsästysrikoksesta piti Vaasan hovioikeudessa
Vaasan hovioikeus on pitänyt voimassa Perhon susijahdista 12 miehelle langetetut tuomiot. Valittajien mukaan ammutut eläimet olivat koirasusia. Hovioikeuden mukaan eläimet olivat susia, joiden metsästys on luvanvaraista

Hovioikeus perusteli päätöstään DNA-tutkimuksella, jonka mukaan tapetut eläimet eivät olennaisin tavoin poikenneet perimältään Suomessa elävästä susikannasta. Suojelu- ja rangaistussäännökset eivät hovioikeuden mukaan koske ainoastaan täysin rotupuhdasta sutta.

https://yle.fi/uutiset/3-8471817

Ruotsi antoi kaatoluvat kahdelle sudenpennulle, jotka osoittautuivat koirasusiksi

Lääninhallitus haluaa poistaa myös naarassuden, joka on geenitestien perusteella todennäköisesti pentujen emä.


  • Tukholman eteläpuolella Katrineholmissa lähellä Eskilstunaa kuvattiin riistakameralla loppukesällä kaksi sudenpentua, joista toinen oli lähes musta. Samat pennut päätyivät kuviin uudelleen lokakuussa, ATL-verkkolehti kertoi keskiviikkona.

Lehden verkkosivuilla on lääninhallituksen julkaisemia kuvia sudenpennuista.

Pentujen jätöksistä teetettiin dna-testit, jotka osoittivat, että pennut ovat todennäköisesti koiran ja suden ensimmäisen polven risteytyksiä. Pentujen perimää verrattiin 150 pohjoismaisen suden ja 29 koirarodun geeniperimään.

Testeissä varmistui, etteivät pennut ole puhtaita koiria eivätkä puhtaita susia.

Lääninhallitus antoi alkuviikolla määräyksen koirasusiksi osoittautuneiden pentujen poistamisesta. Lisäksi kaatolupa annettiin niiden todennäköiselle emälle, koska on vaarana, että emä risteytyy uudelleen tavallisen koiran kanssa.

"On ratkaisevan tärkeää suden suojelun ja käytännön metsästyksen takia, että myös emä poistetaan. Naarassusi on osoittanut ei-toivottua käyttäytymistä pariutumalla koirien kanssa", lääninhallitus kertoo verkkosivuillaan.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.211875

Länsinaapurissa toimitaan toisin. Mistäpä luulette tuon koirasusien emän Ruotsiin tulleen? Ui tietenkin Atlantin yli.

Itärajan takana joku Igor kasvattaa koirasusia ja päästää ne rajan pinnassa vapaaksi. Motiivia tälle toiminnalle on vaikea löytää.
Ehkä bisnes, Venäjällä sudesta maksetaan tapporaha. Valitettavasti näillä on toimivat jalat, hydridit tulevat turvaan rajan yli meille.
 
Itä-Suomen Poliisi
5 mins ·
Susi tekee pihavierailun. Miten pitäisi toimia?

Susista huolestuneille kansalaisille ei ole aina selvää, minne sudesta tehdyt näkö- tai jälkihavainnot pitäisi ilmoittaa. Nyt kun mennään taas talvea kohti, saattaa pihapiireihin ilmestyä muun muassa suden jälkiä.

Miten minun pitää siinä tilanteessa toimia?
Kenelle niistä pitäisi ilmoittaa?
Pitääkö minun pelätä, jos pihaan ilmestyy suden jäljet?

Susien pihavierailut ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Kaikkiin susien pihavierailuihin ei välttämättä liity akuutin hengen ja terveyden tai omaisuuden vaaraa, koska kaikilla susireviirialueilla sudet saattavat yksittäisiä kertoja kulkea lähellä ihmisasutusta.
Suden lajityypilliseen käyttäytymiseen liittyy ihmisten karttaminen. Esimerkiksi suden ja ihmisen kohtaamistilanteissa, jossa petoeläin lähestyy ihmistä tai ei lähde poistumaan paikalta (jää kiertelemään / käyttäytyy uhkaavasti), on pidettävä sellaisena vaaran aiheutumisena, joka muodostaa poliisille välittömän toimintavelvollisuuden. Ole silloin heti yhteydessä hätäkeskukseen.

Poliisin lisäksi myös riistakeskuksella on oikeus määrätä suurpedoille karkotustoimenpiteitä tai viimesijaisena keinona lopettaa vaaraa tai merkittävää vahinkoa aiheuttava suurpeto. Sen vuoksi havainnoista ilmoittaminen viranomaisille on tärkeää, jotta voimme tarvittaessa puuttua suurpetojen toimintaan.

Pihavierailuksi lasketaan kaikki alle 100 metriä asuin- tai tuotantoeläinrakennuksesta tehdyt näkö- ja jälkihavainnot. Tyhjillään olevia vapaa-ajanasuntoja ei oteta huomioon.
Itä-Suomen poliisi on koonnut listan niistä tilanteista, jotka tulee aina ilmoittaa poliisille ja tilanteet, jotka tulee ilmoittaa ensisijaisesti muille toimijoille. Lista ei kata kaikkia inhimillisen elämän tilanteita, mutta se sisältää yleisimmät suurpetokonfliktit.

Hätäkeskus (p. 112):
– susi on aiheuttanut henkilövahingon
– susi on piha-alueella eikä poistu siitä tai jää kiertelemään lähiympäristöön
– susi yrittää lähestyä ihmistä, ei väistä ihmistä tai käyttäytyy muutoin ihmistä kohtaan pelottomasti
– susi on loukkaantunut tai sairas
– susi on osallisena liikenneonnettomuudessa
– susi on aiheuttanut merkittävän koti- tai tuotantoeläinvahingon

Tuttu metsästäjä tai petoyhdyshenkilö:
Yön aikana suden tekemää pihavierailua (jälkihavainto) ei ilmoiteta poliisille. Ilmoita niistä tutulle metsästäjälle tai oman alueesi petoyhdyshenkilölle. Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löydät riista.fi -sivuilta. Riistanhoitoyhdistysten nimeämät petoyhdyshenkilöt huolehtivat pihaan ilmestyneiden jälkien maastotarkastuksesta ja niiden kirjaamisesta suurpetojen havaintojärjestelmään (TASSU). Jos susi on tehnyt yksittäisen koti- tai tuotantoeläinvahingon, ole ensisijaisesti yhteydessä alueesi maaseutuelinkeinoviranomaiseen tai petoyhdyshenkilöön.

Poliisille ilmoitus tulee tehdä, jos et saa maaseutuelinkeinoasiamiestä kiinni tai jos omaisuusvahinko on merkittävä.
Samat ohjeet koskevat kaikkia muitakin suurpetoja (karhu, ilves ja ahma).

Suurpetoterveisin Itä-Suomen poliisilaitoksen poliisin eräyhdyshenkilöt



LikeShow More Reactions
Comment
Share
 
Moro. Vielä tuohon arviooni susikannan määrästä. Luke ilmoittaa varman havaintomäärän olevan 150 - 180 yksilöä ja määrän putoamisen syynä olevan edellisen vuoden runsaan metsästyksen ja itärajan yli liikkuvien yksilöiden vähenemisen. Kuka uskoo? Lukella mielestäni vähän omat jauhot pussissa.
Miksi kuitenkin kotieläimien (lampaat, koirat) hävikki on kuitenkin suurempi? Jos susia on aiempaa vähemmän, miksi niiden pitää tulla laitumille ja ajavien koirien kimppuun kun vähäisemmällä populaatiolla metsänriistaakin pitäisi löytyä ja riittää.
Noista koirasusista samaa mieltä jäsen @Ikarus kanssa. Joku näitä kasvattaa, jos normi susi tapaa teidän metsästäjien koiran, harmaa norski, karjalan karhu tai suomen pysty, ei se rupea siitoshommiin vaan kaula poikki naps naps. Susien kanssa voisi ehkä tasavertaisesti taistella joku Anatoliankoira tai Kuvasz, nää eivät sitten käy ollenkaan mettähommiin.
Pahoin pelkään, muutaman vuoden sisällä se sus'hukkanen vie jonkun vaunussa uinuvan pikkulapsen tuolla Salon seudulla.
Anteeksi nyt vaan, pikkaisen provosoiduin noille Luken ihmisille, mutta tää homma ihan oikeesti vituttaa.
 
Back
Top