Kotimaa
Nuori mies ampui suden pimeällä metsätiellä, tyttöystävä näytti valoa otsalampulla – eläimen kallo kätkettiin metsästysvalvojana toimivan isän pakastimeen
Rauhoitetun suden ampuminen autosta toi nuorelle miehelle puoli vuotta ehdollista vankeutta. Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi metsästyksenvalvojana toimineen isän syytteen laittoman saaliin kätkemisestä.
Susi on Suomessa rauhoitettu muualla kuin poronhoitoalueella, jossa sutta metsästetään vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla. Muualla luvan voi saada häirikkösudelle. Kuvan susi on Ranuan eläinpuistosta. (KUVA: KIMMO TASKINEN HS)
Heli Saavalainen HS
Julkaistu: 27.11. 15:38
RAUHOITETUN suden laiton tappamien toi 26-vuotiaalle nousiaislaiselle miehelle puoli vuotta ehdollista vankeutta. Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi miehen törkeästä metsästysrikoksesta, koska susi tapettiin kiellettyä pyyntivälinettä eli valoa apuna käyttäen sekä säädösten vastaisesti moottorikäyttöisen kulkuneuvon suojasta.
Miehelle valoa näyttänyt, 24-vuotias tyttöystävä tuomittiin sakkoihin avunannosta törkeään metsästysrikokseen.
Epäiltynä oli myös miehen isä, jota syytettiin laittoman saaliin kätkemisestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi syytteet toteen näyttämättöminä. Metsästysvalvojana toiminut isä kiisti tienneensä suden ampumisesta tai siitä, että suden kallo oli kätketty hänen autotallissaan olleeseen pakastimeen.
VARSINAIS-SUOMEN käräjäoikeuden maanantainen päätös koskee poikkeuksellista salametsästystapausta, jossa epäiltyinä ovat olleet isä, poika ja tyttöystävä. Oikeuskäsittelyssä pohdittiin laajasti myös susien dna-tutkimuksiin liittyviä asioita.
Suden ampuminen sattui pimeällä metsätiellä Nousiaisissa Varsinais-Suomessa syksyllä 2015.
Nousiaislaismies oli ollut ajelulla tyttöystävänsä kanssa, kun hän havaitsi tien vierellä metsässä suden. Mies oli ottanut kiväärin autonsa selkänojan takaa ja ampunut suden auton oviaukosta tai sen vierestä välittömästi pysähtymisen jälkeen.
Miehen kehotuksesta tyttöystävä oli näyttänyt valoa otsalampulla.
Ampumisen jälkeen mies oli kantanut suden autoonsa ja kuljettanut sen kotiinsa. Hän oli hävittänyt suden ruhon lukuun ottamatta kalloa, jonka hän laittoi kotinsa autotallissa olleeseen pakastimeen.
KALLON hän on kertonut säilyttäneensä, koska hän oli epäillyt oliko hänen ampumansa koiraeläin susi vai suden ja koiran risteytys eli niin sanottu hybridi.
Dna-tutkimusten ja todistajan mukaan eläimen geneettinen profiili on ollut yli 99,9-prosenttisesti suden. Myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) lausunnon mukaan kyseessä oli susi. Käräjäoikeus katsoikin selvitetyn, että ammuttu eläin oli susi.
Ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi käräjäoikeus tuomitsi miehen metsästyskieltoon kolmeksi vuodeksi ja korvaamaan valtiolle ampumansa ja hävittämänsä suden arvon, 4 500 euroa.
PIMEÄLLÄ tiellä valoa miehelle näyttänyt tyttöystävä tuomittiin avunannosta törkeään törkeään metsästysrikokseen, koska tämä oli lainvastaisella menettelyllään mahdollistanut suden ampumisen pimeässä.
Käräjäoikeuden mukaan tyttöystävän on täytynyt ymmärtää, että kiväärin esille ottanut ja ladannut mies aikoo ampua suden. Tyttöystävä on kuitenkin jatkanut valon näyttämistä ja siten toiminut tahallaan. Hän oli kiistänyt tahallisuuden ja tietoisuuden tulevasta rikoksesta.
Ehdollisen vankeuden sijasta käräjäoikeus tuomitsi tyttöystävän sakkoihin ”erityisen painavista syistä”. Lieventävänä asiana oikeus katsoi sen, että rikokset oli saatu selvitetyksi syytetyn omasta aloitteesta.
Tapausta alettiin tutkia alkuvuodesta 2017. Tapahtumien jäljille päästiin tyttöystävän kerrottua asiasta poliisille.
Hänen sakkorangaistuksekseen tuli 480 euroa.
MIEHEN isän osallisuus laittoman saaliin kätkemisestä jäi käräjäoikeuden mukaan toteen näyttämättä, ja syyte hylättiin.
Samassa talossa asunut isä on kiistänyt tienneensä suden ampumisesta tai siitä, että suden kallo oli kätketty hänen kotitalonsa autotallissa olevaan arkkupakastimeen.
Kalloa oli säilytetty muovipussissa pakastimen pohjalla, ja pakastimessa oli säilytetty myös paljon muuta riistaa. Käräjäoikeus katsoi, että pakastinta on mahdollista käyttää niin, ettei sen pohjalla säilytettävistä esineistä tule tietoiseksi.
Käräjäoikeus hylkäsi myös syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Suden ampuneen miehen isä toimi Suomen riistakeskuksen nimittämänä metsästyksenvalvojana, jonka tehtävänä on seurata metsästyksen laillisuutta. Oikeuden mukaan hän ei kuitenkaan rikkonut tehtävässä noudatettavia säädöksiä tai määräyksiä, koska tietoisuus lainvastaisuuksista jäi osoittamatta.
TÖRKEÄ metsästysrikos lisättiin rikoslakiin vuonna 2011, eikä siitä ole olemassa vakiintunutta rangaistuskäytäntöä.
Metsästysrikos määritellään törkeäksi, jos se on tehty erityisen julmalla tavalla tai kohteena on erityisen suuri määrä riistaeläimiä. Myös rauhoitettujen suurpetojen – susi, ilves, ahma, karhu – vahingoittaminen täyttää törkeän metsästysrikoksen tunnusmerkit, jos teko on kokonaisuutena törkeä.
Törkeän metsästysrikoksen on katsottu lisäävän kiinnijäämisriskiä sekä viranomaisten mahdollisuuksia puuttua suurpetojen epäiltyihin salakaatoihin.
SALAMETSÄSTYKSEN on arvioitu vähentyneen, mutta vielä muutama vuosi sitten laittoman tappamisen katsottiin olevan keskeisin syy susikannan romahdukseen.
Vuosina 2005–2006 susia oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan noin 250–300. Sen jälkeen määrä lähti jyrkkään laskuun. Alimmillaan susikanta oli vuonna 2013, noin 120–135 sutta.
Susikannan vahvistuttua maa- ja metsätalousministeriö päätti sallia suden kannanhoidollisen metsästyksen talvella 2015. Kaksivuotisen kokeilun tarkoitus oli seurata, miten metsästys vaikuttaa susikantaan ja asenteisiin sutta kohtaan.
Talvella 2015 metsästyksessä saaliiksi saatiin yhteensä 17 sutta. Kun otetaan huomioon myös vahinkojen ehkäisemiseksi myönnetyt kaatoluvat, poliisin määräyksestä tapetut ja muutoin tietoon tulleet kuolleet sudet, kokonaispoistuma oli 42 sutta. Talvella 2016 metsästyksen saalis oli 43 sutta ja kokonaispoistuma 78 sutta.
Metsästyksen myötä susikanta pienentyi peräti neljänneksellä. Kun maaliskuussa 2016 susikannan kooksi arvioitiin 200–230 yksilöä, viime keväänä susia oli Luken arvion mukaan enää 150–180.
sillä junien aiheuttamat porojen verilöylyt eivät ole uusi ilmiö. Yli 2 000 poroa on jäänyt junien alle vuosina 2013–2016. Poromiehet ja -naiset vaativat junarataa aidattavaksi, mutta toistaiseksi hankkeeseen ei ole löytynyt rahoitusta.