Suurpeto keskustelu

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Dna-tutkimusten ja todistajan mukaan eläimen geneettinen profiili on ollut yli 99,9-prosenttisesti suden.
Salametsästykselle ei sympatioitani heru, mutta ompas, ompas ollut tarkka geneettinen profilointi. No, osataanhan tuo laji näköjään määrittää, kun haluja vaan on tarpeeksi.....
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Luonnonsuojelijat valittivat: EU-oikeus päättämään, saiko Savossa tappaa susia poikkeusluvilla - harvinainen tapaus

Tiistai 28.11.2017 klo 10.51



Kuvan susi ei liity tapaukseen. Arkistokuva.
EU-oikeudelta haetaan linjausta Suomen sudenmetsästykseen.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on luonnonsuojeluyhdistyksen valituksesta ratkaistavana kysymys siitä, ovatko metsästyslaissa ja luontodirektiivissä säädetyt edellytykset suden rauhoituksesta poikkeamiselle täyttyneet.

Kysymys on tapauksista, joissa kahdella erillisellä poikkeusluvalla oli sallittu yhteensä seitsemän suden tappaminen Pohjois-Savossa.

Välipäätöksessään korkein hallinto-oikeus päätti pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa.

Päätös sitoo

Euroopan unionin oikeusjärjestelmässä unionin tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta vahvistaa unionin oikeuden oikea, yhdenmukainen tulkinta. Kansallinen tuomioistuin voi pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun unionin oikeuden tulkinnasta tai pätevyydestä.

- Unionin tuomioistuimen ratkaisun saatuaan kansallinen tuomioistuin jatkaa asian käsittelyä. Kansallinen tuomioistuin ratkaisee asian lopullisesti ja soveltaa unionin oikeuden tulkinnan osalta ennakkoratkaisua sitovana, oikeusneuvos Kari Kuusiniemi korkeimmasta hallinto-oikeudesta painottaa korkeimman hallinto-oikeuden tiedotteessa.

Ylimmillä tuomioistuimilla, joiden päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, on velvollisuus saattaa kysymys unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Näin silloin, kun kysymys asiassa sovellettavana olevan unionin oikeuden säännöksen oikeasta tulkinnasta ei ole selvä tai aiemmalla ennakkoratkaisulla selvitetty. Suomessa tällaisia tuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja korkein oikeus.

Salametsästyskysymys

Pohjois-Savon tapauksissa korkein hallinto-oikeus pyytää unionin tuomioistuimen kantaa EU:n luontodirektiivin poikkeamisartiklan tulkinnasta.

- Kysymys on siitä, onko niin sanottu kannanhoidollinen metsästys direktiivin mukaan mahdollista, kuinka vaatimusta suden suotuisan suojelutason vaatimuksesta on tulkittava ja onko tappamiselle vaihtoehtoja, Kuusiniemi sanoo.

Pohjois-Savon tapauksissa ovat nousseet erityisesti esiin susien aiheuttama turvattomuuden tunne ja pyrkimys ehkäistä salametsästystä kannanhoidollisten poikkeuslupien avulla.

Korkeimman hallinto-oikeuden EU-ennakkoratkaisuja haetaan harvakseltaan. Susiasia on neljäs asia, josta ennakkoratkaisupyyntö tänä vuonna lähtee EU-oikeuteen.

Lue asian taustoista lisää tästä linkistä.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711282200564827_u0.shtml

KHO päätti sitten mennä kyyristelemään unionin tuomioistuimen selän taakse. Näin vältetään virkavirheet.
Kohta Eu:n tuomioistuin lausuu, että suden kannanhoidollinen metsästys on ehdottomasti ja jyrkästi verboten.

Olosuhteet ja tilanteen näillä susitihentymä alueilla tietäen ei tiedä itkeäkö vai nauraa.
 

Woodsman

Kenraali
Lahjoittaja
Luonnonsuojelijat valittivat: EU-oikeus päättämään, saiko Savossa tappaa susia poikkeusluvilla - harvinainen tapaus

Tiistai 28.11.2017 klo 10.51



Kuvan susi ei liity tapaukseen. Arkistokuva.
EU-oikeudelta haetaan linjausta Suomen sudenmetsästykseen.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on luonnonsuojeluyhdistyksen valituksesta ratkaistavana kysymys siitä, ovatko metsästyslaissa ja luontodirektiivissä säädetyt edellytykset suden rauhoituksesta poikkeamiselle täyttyneet.

Kysymys on tapauksista, joissa kahdella erillisellä poikkeusluvalla oli sallittu yhteensä seitsemän suden tappaminen Pohjois-Savossa.

Välipäätöksessään korkein hallinto-oikeus päätti pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa.

Päätös sitoo

Euroopan unionin oikeusjärjestelmässä unionin tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta vahvistaa unionin oikeuden oikea, yhdenmukainen tulkinta. Kansallinen tuomioistuin voi pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun unionin oikeuden tulkinnasta tai pätevyydestä.

- Unionin tuomioistuimen ratkaisun saatuaan kansallinen tuomioistuin jatkaa asian käsittelyä. Kansallinen tuomioistuin ratkaisee asian lopullisesti ja soveltaa unionin oikeuden tulkinnan osalta ennakkoratkaisua sitovana, oikeusneuvos Kari Kuusiniemi korkeimmasta hallinto-oikeudesta painottaa korkeimman hallinto-oikeuden tiedotteessa.

Ylimmillä tuomioistuimilla, joiden päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, on velvollisuus saattaa kysymys unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Näin silloin, kun kysymys asiassa sovellettavana olevan unionin oikeuden säännöksen oikeasta tulkinnasta ei ole selvä tai aiemmalla ennakkoratkaisulla selvitetty. Suomessa tällaisia tuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja korkein oikeus.

Salametsästyskysymys

Pohjois-Savon tapauksissa korkein hallinto-oikeus pyytää unionin tuomioistuimen kantaa EU:n luontodirektiivin poikkeamisartiklan tulkinnasta.

- Kysymys on siitä, onko niin sanottu kannanhoidollinen metsästys direktiivin mukaan mahdollista, kuinka vaatimusta suden suotuisan suojelutason vaatimuksesta on tulkittava ja onko tappamiselle vaihtoehtoja, Kuusiniemi sanoo.

Pohjois-Savon tapauksissa ovat nousseet erityisesti esiin susien aiheuttama turvattomuuden tunne ja pyrkimys ehkäistä salametsästystä kannanhoidollisten poikkeuslupien avulla.

Korkeimman hallinto-oikeuden EU-ennakkoratkaisuja haetaan harvakseltaan. Susiasia on neljäs asia, josta ennakkoratkaisupyyntö tänä vuonna lähtee EU-oikeuteen.

Lue asian taustoista lisää tästä linkistä.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711282200564827_u0.shtml

KHO päätti sitten mennä kyyristelemään unionin tuomioistuimen selän taakse. Näin vältetään virkavirheet.
Kohta Eu:n tuomioistuin lausuu, että suden kannanhoidollinen metsästys on ehdottomasti ja jyrkästi verboten.

Olosuhteet ja tilanteen näillä susitihentymä alueilla tietäen ei tiedä itkeäkö vai nauraa.
Näin se taas todnäk päätyy. Brysselistä on niin hyvä huudella. Yritysmaailmassa tällasta sanottaisiin mikromanageroinniksi. Ei niiden tarvi nyt joka ristuksen asiaan sekaantua.
 
Viimeksi muokattu:

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olosuhteet ja tilanteen näillä susitihentymä alueilla tietäen ei tiedä itkeäkö vai nauraa.
Olen yrittänyt opetella naurua, sen minkä nyt lähes päivittäisestä itkuntyrskeestä enää irtoaa. :rolleyes:

Panitteko muuten merkille, miten viime kesänä siitä Luoston laumasta -katosi- kaksi pantaeläintä pariksi kolmeksi vuorokaudeksi, se oli heinä-elokuun vaihdetta, muistelen. Minä jo ihmettelin, että kaksi pantaa yhtä aikaa hiljaa. No. Ullattaen ne heräsivät henkiin Oulun eteläpuolella alle kolmessa vuorokaudessa. Todennäköisesti susien maailmanennätys siinä vauhdissa, millä vaihtoivat reviiriä.....:D ja eipä siinä kauan mennyt, kun hukat pääsivät lehtien palstoillekin.

En jaksa uskoa, että pelkkä kannanlevittäminen on syynä tähän -politiikkaan-. Mutta eikun mennä kelkotaan ja uskotaan, että valtakunnan muu politiikka hoidetaan järkevämmin ja perustellummin, jooko?
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Susilauma vai aina saman suden jäljet? Susiseuduilla kerätään nyt ulostetta, joka paljastaa jokaisen suden dna:n
Ulostenäytteiden avulla pyritään saamaan yksiselitteinen kuva Suomen susikannasta.

Luken tutkimusmestari Antti Härkälä kerää suden ulosteet talteen dna-analyysia varten. (KUVA:JUSSI PARTANEN)
1512379374306.png
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005474422.html
Jätöksien keräily on aloitettu. Lateksihanskat näkyy olevan, mutta itse laittaisin kyllä hengitys suojaimen myös, jos noita olisi ihan pakko rueta keräämään. Sinällään jos todellinen susikanta nyt selviäisi, tutkimus olisi periaatteessa oikein hyvä.
Valittavasti on kuluvan hirvestyskauden aikana alkanut vaikuttamaan siltä, että lähellä 500 yksilöä ollaan. Pahimmillaan jo tuolla Luken oman henkilöstön keräysalueella.

Kartassa näkyvällä Luken oman henkilöstön keräysalueella jahtihommat koiraa käyttäen alkaa olla todella haasteellisia. Kovinkaan moni ei jahtikaveriaan mielellään susilla tapata.

Toinen merkille pantava asia on vasojen kato. Mikä vasat tappoi?
Eikä tämä ole pelkästään Itä-Suomen ongelma. No, eipä tarvita kohta hirvijahdista murhetta kantaa, kun ei ole hirviäkään.
Hirvet loppuu yllättävän äkkiä, jos vasoja ei selviä juuri lainkaan seuraaville vuosille. Ne muutamat vähät vasan reppanat, mitkä on tähän asti vuotta selvinneet, pitäisi jättää kokonaan ampumatta, vaikka kaatolupia niille olisikin.
 

Leaderdog

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tuskin virkamies kuuntelee metsästäjien neuvoja kovinkaan tosissaan, esim. vasojen määrästä. Virkamiehen pitää itse keksiä syy vasojen lukumäärän pienentymiseen, ja hän kun tuo sen esille omana tutkimustuloksenaan, niin sitten vasta sudet on virallisesti hoitanut vasojen määrän nykyiselle tasolle.....
 

Torni

Luutnantti
Lahjoittaja
Meidän metsästysseuran edustaja oli käynyt nyt hiljan tuossa paskan keruu infossa. Luken tutkijat olivat kertoneet, että tämän vuoden aikana oli paska näytteiden perusteella kolme sutta siirtynyt itä-suomesta suupohjan alueelle. Olivat ihmetelleet niiden pitkää siirtymistä länsi-rannikolle. No noihin luken juttuihin pitää suhtautua suurella varauksella.
Viime viikolla oli 8 suden lauma omilla jahtimailla ja tänään kaveri oli nähnyt yksittäisen keskellä päivää. Lunta ei vain ole yhtään täällä länsi-rannikolla, jotan tarkan määrän selvittäminen vaikeaa. Paljon tuntuu olevan yksittäisiä liikkujia kolme lauman lisäksi.
Hirviin vaikuttanut sen verran etteivät tahdo millään pysyä haukussa ja liikkuvat ihmeellisissä paikoissa. Myös vasat vähissä vaikka aikuisia metsä täynnä.
Mielenkiintoinen nähdä luken seuraava kanta arvio, kuinka paljon kehtaavat valehdella kantaa vieläkin liian pieneksi.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Soldieblue post: 559135 kirjoitti:
Lujin että Norjassa saa vaan kaata 42 susia
Viime vuonna norskit oli kai ampuneet 67 suden kannasta 47. Niitä ei Eu näissä asioissa määräile, ne tekee niin kuin parhaaksi näkee.

Samalla suhteella meidänkin pitäisi ottaa 400 pois, sadan kanssa ehkä just ja just pärjättäisiin.
Ja ne loput pelkäisi ihmistä.

Edit: Norskit ei päästä tilannetta luisumaan käsistä. Meillähän mopo on keulinut ankarasti jo yli 20 vuotta.
Totean vielä suden suojelusta sen verran, että ääni muuttuu kellossa vasta sitten, kun niitä oikeasti joutuu jatkuvasti varomaan. Kuten on tilanne meillä.
 
Viimeksi muokattu:

lepinkäinen

Alikersantti
Alkaa kuulostaa siltä, että Koillismaallakin jo sudet on lisiny. Havaintoja on eri puolilta isoa aluetta (joista osa varmasti vääriä) ja yksi syöty koirakin tuossa Kitkalla. Yksittäiseksi sudeksi mainittu mutta jotenkin ei minuun nyt uppoa. Juttuja on Koillissanomien maksumuurin takana. Poromiehiin ei muuten ole henkilökohtaisesti juuri luottoa, mutta josko ne tämän asian sais hoidettua.
 

Torni

Luutnantti
Lahjoittaja
Alkaa kuulostaa siltä, että Koillismaallakin jo sudet on lisiny. Havaintoja on eri puolilta isoa aluetta (joista osa varmasti vääriä) ja yksi syöty koirakin tuossa Kitkalla. Yksittäiseksi sudeksi mainittu mutta jotenkin ei minuun nyt uppoa. Juttuja on Koillissanomien maksumuurin takana. Poromiehiin ei muuten ole henkilökohtaisesti juuri luottoa, mutta josko ne tämän asian sais hoidettua.
Poromiehet ei oo itselläkään ihan top3.ssa, jos arvostus tasoissa mennään. Mutta mukava on itsekin tulla "vielä" susi vapaisiin maastoihin pyytämään koilismaalle.
 

lepinkäinen

Alikersantti
Tervetuloa, mutta ensi syksynä vasta paljastuu totuus susitilanteesta täällä, poromiehet kun ei ennakkoon huutele koska korvaukset.
 

Leaderdog

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Niin kauan kuin susien määrän arviointi perustuu arvioon, niiden lukumäärä voi olla mitä vaan, esim. väliltä 200 - 400kpl.,mutta vähiten luottaisin kehä kolmosen sisältä tulevaan arvioon. Kyllä maakunnissa oikeasti elävät henkilöt näkevät melko varmasti susikannan kehityksen suunnan.
Uskoakseni, elintila on se joka on merkitsevä tekijä susillekkin, siellä missä on ravintoa ja tilaa niin sinne jäädään.
 

Soldierblue

Kenraali
Lahjoittaja
Miksi on niin vähän susia Lapissa? siellä on isoot metsämaat ja luonnon ja kansallispuistot, Lemmenjoen, UKK, Pomokaira, Tuntsa y m...
 

Soldierblue

Kenraali
Lahjoittaja
Niin unohtin kirjoittaa että Södermanlandissa, eli Tukholman etelä puolella on Susihybriidejä, ne on aloitettu ampumaan pois. Susi ja koira on ollut pari.
 
Viimeksi muokattu:

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Meinaatko että Suomessa on yli 400 susia? Mun viimeinen lähde olisi jotain 200-230 kpl
Meinaan. Muistaakseni viime vuonna Luken ja paikallisten laskijoiden ero määrissä ei ollut kolme sutta vaan kolme laumaa, tämä ero oli Pohjois-Karjalan alueella. Sama kannan vähättely koko maassa, niin noin viidessäsadassa ollaan. Paikallisia Tassu merkintöjä ei pidetä missään arvossa, viimeisin kanta-arvio oli pelkkä farssi. Siksipä näköhavaintoja/jälkihavaintoja ei enää kaikilla alueilla kirjata, mitä sitä tyhjää työtä.

Norskit ampuu sutensa joka vuosi melkein nollille, silti 40-50 ammutaan samoin vuosittain. Miten norjalaisten sudet lisääntyy ja meidän ei, vaikka kanta on jo Lukenkin arviossa kymmenkertainen? Norja 20 vs Suomi 200. Joku tässä yhtälössä mättää ja pahasti.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Soldierblue, post: 560713, member: 2400"]Miksi on niin vähän susia Lapissa? siellä on isoot metsämaat ja luonnon ja kansallispuistot, Lemmenjoen, UKK, Pomokaira, Tuntsa y m...[/QUOTE]
Poronhoito ja sudet on huonosti yhteensopiva yhtälö.
 

Passi

Kenraali
Tälläinen tuli maikkarilta vastaan. (joku mainos)


Näin sudet muuttivat Yellowstonen kansallispuiston – 90-luvun teolla valtavat seuraukset

Susien vaikutus alkoi näkyä puistossa nopeasti. Hallitsemattomaksi levinneen peurakannan paljaaksi järsimästä maastosta kärsinyt puisto alkoi toipua pikkuhiljaa, kun sudet saalistivat peuroja. Eheytyvä kasvillisuus houkutteli kansallispuistoon ruoan perässä runsaasti uusia nisäkkäitä, ja yhtäkkiä puistossa oli useita uusia eläinlajeja.
Puistoon tuotujen susien vaikutus ei rajoitu pelkästään eläimiin, vaan se on vaikuttanut jo kahdessa vuosikymmenessä myös jokien kuntoon. Joenpenkereet tasoittuivat kasvillisuuden myötä, eivätkä ne enää murru ja romahda yhtä usein kuin aikaisemmin.
Susien tuominen Yellowstonen kansallispuistoon muutti puiston suunnan täysin – tämä video osoittaa huikealla tavalla, kuinka luonnossa jokaisella lajilla on tarkoituksensa.
http://www.rantapallo.fi/aktiivilomat/sudet-tuotiin-takaisin-yellowstoneen-tassa-uskomaton-lopputulos/

Tuntuis mielipiteenmuokkaukselta. Susista tehdään vain ja ainoastaan positiivista.
Tottahan ne nyt kansallispuistoon sopii, siitä ei varmaan monikaa erimieltä.
 
Top