Suurpeto keskustelu

Ministeriö ei ota vielä kantaa suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen

Neuvotteleva virkamies korosti, että susikannan suojelutason määritykselle on suuri tarve.
www.maaseuduntulevaisuus.fi www.maaseuduntulevaisuus.fi

Kannanhoidolliseen metsästykseen tarvittavaa kestävän susikannan määrittelyä on vatuloitu vuosi, eikä valmista näytä tulevan.:(

Kannanhoidollista metsästystä viivytetään niin pitkälle tulevaisuuteen kuin mahdollista.
 
Suomessa Susia on Luke:n mukaan n 300 yksilöä. Karhuja on 2500 yksilöä.
Miksi kuitenkin susi on se joka saa ne kirot niskaansa mutta karhua siedetään yksilömäärästä ja kotieläimille tuottamasta haitasta huolimatta.

Onko tämä noin 300 (max 400)sutta liikaa Suomessa? Mikä olisi sitten oikea kanta?

Syy minkä takia susi on tapetilla on se että suden luonnolliseen käyttäytymiseen kuuluu taistelu reviireistä.
Tästä syystä susi tappaa aina koiran kun se sen kohtaa.
Voisiko tälle tehdä jotain?
www.luke.fi

Suomen susikanta on kasvanut

www.luke.fi www.luke.fi
Esiintymiskartassa näkyy että Suomessa on suuria alueita joista sudet puuttuvat kokonaan.

Pitäisikö hirvenmetsästyksessä olla muutama Irlannin susikoira mukana?
Pitäisikö hirvikoirissa siirtyä isompiin yksilöihin. Jalostuksellisesti ei olisi ongelma. Jo nykyään hirvikoirissa on iso yksilöitä.

Piikkipannat ovat yksi keino, mutta eivät nekään pysty täysin suojelemaan
Klaralla oli piikkipanta(Vargvest)
 

Syyttäjän päätös: Suden viime vuonna Nurmeksessa ampunut metsästäjä ei saanut syytettä

Metsästäjä ampui varoituslaukauksen jälkeen yhden kolmesta koiransa kimpussa olleesta sudesta.
www.maaseuduntulevaisuus.fi www.maaseuduntulevaisuus.fi

Vuosi sitten koiransa päälle hyökänneen suden ampuja ei saanut syytettä. Luultavasti aseet oli vuoden kanissa ja metsästyskielto. Melkoinen rangaistus epäillystä rikoksesta, joka selvästi ei ollut rikos.

@Statisti , niin isoja metsästyskoiria ei löydy, että siitä sudelle olisi vastusta. Netissä on video, missä lauma ottaa Kaukasian paimenkoiran, edes se ei voi laumalle mitään.

Isoilla koirilla monet käyttää sikaliiviä (villisian metsästyksessä koiralle käytetty viiltosuojattu liivi) suojana, ei sekään ihan varma henkivakuutus ole koiralle.

Karhu ei käy ottamassa lampolasta tai pihatosta paistia. Karhulauma ei tule kuseskelemaan rapun pieleen. Väistää ihmistä sekä koiraa. Ei seuraa ratsukkoa paistin toivossa tai koiran ulkoiluttajaa. Ei vaikeuta esim. hirvijahtia millään tavoin.

Mistäköhän karhun parempi sietäminen johtuu?

Sulalla maalla koiran käyttö on mennyt Lappia lukuunottamatta melkein koko maassa susien takia todella haasteelliseksi. Lumen ollessa maassa isot alueet ennakolta tiedustelemalla voi koiran uskaltaa riskillä irti päästää.
 
Viimeksi muokattu:
Statisti kirjoitti:
Onko tämä noin 300 (max 400)sutta liikaa Suomessa? Mikä olisi sitten oikea kanta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Minun puolestani niitä voi olla vaikka 700. Ongelma ei ole susien lkm sinällään vaan niiden käytöksen muuttuminen. Niiden ihmispelko on väistyvä koko ajan, jatkuvasti niistä tulee -kesympiä- ja koiraan ne tutustuvat jo vaikka ihmisiä olisi muutaman kymmenen metrin päässä.....tai vaikka koira olisi talutushihnassa.

Karhusta tulisi ihan samanlainen, jos sitä ei metsästettäisi suht vakaasti ja tarmokkaasti. Kesyimmät yksilöt jäävät saaliiksi, röyhkeimmät kuolevat ja eivät jatka sukuaan, karhut väistävät ihmistä aivan selvästi. Sudetkin väistävät, mutta se on koko ajan muuttuva asia.

Lukumäärä ei ole SE vaan niiden muuttuva käytös tuottaa koko ajan ongelmia. Viime pyhänseutuna kävin kahtelemassa lintualuetta ja tietyt merkit kertovat, että eipä sille alueelle edelleenkään koirien kanssa ole mitään asiaa. Hirvien totaalinen puuttuminen kertoo jotain ja se, että metsäautotien varsien hiekkapenkoilta löytää tasaisesti isojen koirien jälkiä.

Jos en väärin ole ymmärtänyt, niin kestävän populaation määritelmän maalitolpat siirtyivät taas eteenpäin. Heinäntekojärjen mukaan sitä voisi arvioida, että mitään kansallista populaatiota on turha hieroa vasten ihmisten nenää niin kauan, kun tuo Venäjän populaatio tuottaa ihan varmasti uutta jäsentä kehiin.....

Kuten olen kyllästymiseen asti moilottanut: säännöllinen, vaikka lyhytkin pyräys susijahtien muodossa tekisi tehtävänsä ja sudet väistäisivät ihmistä takuulla. Röyhkeimmät jäävät saaliiksi ja muutkin ottavat onkeensa. Kanta kestää takuulla muutaman kymmenen suden poistumisen vaikka huomenna. Ja tosiasia on se, että idän sudet eivät ymmärrä väistellä hukkapilkkaa eivätkä kysele viisumia jolkotellessaan. Susikanta on Venäjän kanssa yhteinen vaikka sitä kuinka yritettäisiin väkeltää ja väännellä -kansalliseen- muotoon.
 
baikal kirjoitti:
lyhytkin pyräys susijahtien muodossa tekisi tehtävänsä ja sudet väistäisivät ihmistä takuulla. Röyhkeimmät jäävät saaliiksi ja muutkin ottavat onkeensa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin se juuri on, mutta vaatii ihmisuhrin tai useita, että kannanhoidollinen metsästys toteutuu. Enkä koe olevani kyyninen, vaan realisti. Susista kun päätetään ihan muualla kuin missä ongelmat ovat.

Karhuissa oli vuosituhannen alussa ainakin Päijänteen tasalla se ongelma, että pihakarhuja oli useita. Joku seurasi lenkkeilijää, monet kävivät pihojen omena- ja luumupuiden kimpussa. Osaa muuten valikoida puusta kypsät, raakat jättää kypsymään. Röyhkein vei suolatut hirventaljat.
Tämä loppui kuin seinään muutamassa vuodessa, kun kannanhoidollinen metsästys alkoi. Ihmisarkuutensa menettäneet pääsivät ensimmäisenä saaliiksi, ja tilanne rauhoittui. Susissa kävisi sama.

Karhuja on varmaan enemmän kuin koskaan. Suuri yleisö ei niitä kuitenkaan juuri havaitse, toisin kuin vielä 20 vuotta sitten. Kuumakallet on saatu pois, joten rinnakkaiselo sujuu hyvin. Tätä eivät punavihreät ymmärrä.

Kerronpa nyt samaan syssyyn. Eräs pienpetopyytäjä aikoi myydä palveluitaan Jyväskylän kaupungille. Siellä kun on vahva minkki- ja supikanta. Linnut järvien äärillä kärsivät.
Virkamiehet ymmärsivät pienpetopyynnin tarpeen, ja asiaa esiteltiin jo lautakunnalle merkinnällä että ostetaan.
No, vihreä aate voi Jykylässä hyvin, ja lautakunnan päätöksenteko meni keskusteluissa sille asteelle, että supikoiralla on oikeus elää. Eikä hankittu.

Siitä ei sitten puhuttu enää, mitä pienpedoille näin luotu reservaatti tarkoitti linnuille...
 
Viimeksi muokattu:
Venäjän puoleinen Karjalan alue Laatokasta Kuolan niemimaan rajoille muodostaa erittäin laajan ja tyhjän alueen jossa metsän villieläinten on hyvä elää. Juuri saman rajauksen alueella Suomenkin puolella nähdään varsinkin karhuja, toki susiakin. Valtakunnan rajaahan eläimet eivät tunne.

1631081791098.png
Karjalan tasavallan alueella on noin 640.000 asukasta.
Jos Suomesta lasketaan yhteen vastaavan kokoisella alueella, samalla kohdalla asuvat ihmiset päästään lukuun vähintään 1,6 miljoonaa asukasta.
Kyllä tuo antaa jo kuvaa siitä kuinka rauhalliset oltavat eläimillä on liikkua Venäjän rajaseudulla aina Suomenkin puolelle.

Tyhjää metsää on tarpeen esittää tuolla karttakuvalla. Muuten sitä ei tule ajatelleeksi yksinomaan Suomi-perspektiivistä.
.
 
Ikarus kirjoitti:

Syyttäjän päätös: Suden viime vuonna Nurmeksessa ampunut metsästäjä ei saanut syytettä

Metsästäjä ampui varoituslaukauksen jälkeen yhden kolmesta koiransa kimpussa olleesta sudesta.
www.maaseuduntulevaisuus.fi www.maaseuduntulevaisuus.fi

Q sitten koiransa päälle hyökänneen suden ampuja ei saanut syytettä. Luultavasti aseet oli vuoden kanissa ja metsästyskielto. Melkoinen rangaistus epäillystä rikoksesta, joka selvästi ei ollut rikos.

@Statisti , niin isoja metsästyskoiria ei löydy, että siitä sudelle olisi vastusta. Netissä on video, missä lauma ottaa Kaukasian paimenkoiran, edes se ei voi laumalle mitään.

Isoilla koirilla monet käyttää sikaliiviä (villisian metsästyksessä koiralle käytetty villtosuojattu liivi) suojana, ei sekään ihan varma henkivakuutus ole koiralle.

Karhu ei käy ottamassa lampolasta tai pihatosta paistia. Karhulauma ei tule kuseskelemaan rapun pieleen. Väistää ihmistä sekä koiraa. Ei seuraa ratsukkoa paistin toivossa tai koiran ulkoiluttajaa. Ei vaikeuta esim. hirvijahtia millään tavoin.

Mistäköhän karhun parempi sietäminen johtuu?

Sulalla maalla koiran käyttö on mennyt Lappia lukuunottamatta melkein koko maassa susien takia todella haasteelliseksi. Lumen ollessa maassa isot alueet ennakolta tiedustelemalla voi koiran uskaltaa riskillä irti päästää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suden vakavasta puremasta (ihminen) ei taida olla dokumentoitua todistetta pitkiin aikoihin? Puhumattakaan siitä että Susi olisi tappanut ihmisen . Ruotsissa hirvenmetsästyksessä on törmätty karhuihin vakavin seurauksin
Karhunmetsästyksen hohto taitaa olla siinä että se karhu aivan oikeasti on vaarallinen! Siinä sen kuuluukin hyökätä metsästäjän kimppuun! :ROFLMAO:

Taitaa Suomessa se kaikkein vaarallisin eläin olla koira ja varsinkin kun ajatellaan lapsia. Aina välillä tulee tapauksia joissa koira(t) ovat raadelleet lapsen.
www.iltalehti.fi

IL selvitti Suomen vaarallisimmat eläimet - karhu tai susi eivät lähelläkään kärkeä

Ikaalisissa miehen surmannut sonni on nostanut eläinten aiheuttamat kuolemat tapetille. Tilastollisesti tarkasteltuna Suomen tappavimmista eläimistä moni on kesyjä.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi

Norjassa on yleistä että karhu käy ottamassa lampaita. Jälki on yksiselitteistä. Karhu herkkusuuna ottaa rasvaisimat palat eli rinnat ja utareet.
Norjan karhuongelma ei ehkä johdu karhujen määräästä vaan siitä että lampaita on niin hyvin tarjolla.
Moni henkiinjäänyt lammas pitää lopettaa!
www.nrk.no

Bjørn har drept 170 av Lailas sau – frykter ny blodig sommer

Sauebonde Laila Merethe Myrhaug har vært plaget med bjørn i mange år. Nå har hun igjen funnet drepte sau, og fortviler over at de ikke får lov til å skyte bjørnen.
www.nrk.no www.nrk.no
www.nrk.no

Bjørn jager sau i Bangdalen – NRK

Hylende mennesker reddet trolig en sau fra å bli bjørnemiddag
www.nrk.no www.nrk.no

Isot paimenkoirarodut ovat nimenomaan tehty suojelemaan kotieläimiä suurpetoja vastaan ja etenkin susia.
Jos eivät olisi siinä menestyksellisiä niin ei niitä olisi olemassakaan. Länsi-Euroopassa on nykyään susikanto Espanjassa, Ranskassa, Italiassa yms. Siellä käytetään menestyksekkäästi isoja paimenkoiria karjan suojelussa. Saattaa olla että koirista maksetaan vielä avustus?
Täytyy kuitenkin muistaa se että paimenkoiria on aina useampi. Ei kai kukaan luule että yksittäinen koira voisi jotain kokonaiselle susilaumalle?
Suomalaisiin oloihin on parempiakin rotuja kuin kaukasialainen, joka oikeasti on vaarallinen koira.
Olen nähnyt valtavia pohjoismaisia hirvikoiria(uroksia). Aika nopeasti jalostuksen tuloksena saataisiin näillä kokoa suuremmaksi.

Kun katsoo Luken susikarttaa niin puolet poronhoitoaluueen ulkopuolisesta alueesta näyttää olevan vapaata susista.
Eikös se kerro siitä että ainakaan susi ei tee siellä haittaa metsästykselle?
www.luke.fi

Suomen susikanta on kasvanut

www.luke.fi www.luke.fi

Mitä suden ja karhun kantoihin tulee niin Suomi ja Ruotsi ovat hyvin vertailukelpoisia maita.
Ruotsissa kannat ovat suurempia sekä susissa että karhuissa kuin Suomessa. Susia on noin 400 (Suomessa noin 300). Karhuja 2800-2900 (Suomessa 2300-2500).
Todennäköisesti johtuu siitä että Ruotsissa on enemmän ja parempia alueita näille pedoille.
Norjassa suurpedot ovat vähäisiä naapurimaihin verrattuna. Merikotka on Norjassa lisääntynyt niin että se jo haittaa merilintujen pesintää.

Yksi syy suden leviämiseen Suomessa on se että metsästäjiltä on jäänyt kaatamatta kauriita. Runsas saaliseläinten kanta on monissa paikoissa houkuttelee ja ruokkii susia. Esimerkiksi Varsinais-Suomi on hyvin tiheästi asuttua aluetta. Niin vaan susikin on sinne asettunut. Ei sitää muuta haitta alueella ole kuin että se tappaa metsästyskoiria.

Sitä voi haaveilla että Suomessa ei olisi Susia. Poliittisesti täysin epärealistista. Kaikkein järkevintä on miettiä miten sitä kantaa hoidetaan ja vahinkoja minimoidaan,

Ehdottomasti olen metsästyksen kannalla. Hieno harrastus! (y)
yle.fi

Metso palaa Varsinais-Suomen riistalajiksi pitkän tauon jälkeen

Varsinais-Suomen riistakeskuksen mukaan maakunnan parhaat metsoalueet löytyvät Pöytyältä, Laitilasta ja Mynämäestä.
yle.fi yle.fi
 
Viimeksi muokattu:
Statisti kirjoitti:
Sitä voi haaveilla että Suomessa ei olisi Susia
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä en haaveile yhdenkään lajin hävittämistä koskaan mistään. Suden kohdalla se rinnakkaiselo vaan toteutuu parhaalla tavalla niin, että susi oikeasti pelkää ja väistää ihmistä. Ja samalla varoo lähestymästä niitä koiriakin. Tämä kysymys ei ole joko tai vaan että toimitaan fiksusti.

Ps. punkin ja kyykäärmeen olemassaolon oikeutusta olen kyllä joskus pohtinut. :cool:
 
baikal kirjoitti:
Minä en haaveile yhdenkään lajin hävittämistä koskaan mistään. Suden kohdalla se rinnakkaiselo vaan toteutuu parhaalla tavalla niin, että susi oikeasti pelkää ja väistää ihmistä. Ja samalla varoo lähestymästä niitä koiriakin. Tämä kysymys ei ole joko tai vaan että toimitaan fiksusti.

Ps. punkin ja kyykäärmeen olemassaolon oikeutusta olen kyllä joskus pohtinut. :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos me saataisiin ongelmasta päättää, ongelma kahdessa vuodessa ratkaistu. Ravakka kannanhoidollinen metsästys, pöljimmät pois, muihin ihmisarkuus takaisin, jo vain sudet sopii salolle.

Karhujen kanssa oltaisiin ilman metsästystä vähintään samanlaisissa ongelmissa kuin nyt susien kanssa.

Melkoinen joukko ihmisiä kärsii todella paljon ihmisarkuutensa menettäneistä susista. Lampaita, nautoja, hevosia ja koiria menee joka ikinen vuosi.

Suomessa metsästykseen liittyy keskeisesti koiran käyttö. On liittynyt ammoisista ajoista ja liittyisi edelleen ilman susia. Ikiaikainen jahtitapa on nyt häviämässä tai vähintäänkin vaarantunut.

Minäkin lähtisin pystykorvan kanssa 10.9 (kanalintuja katselemaan) salolle. En näissä oloissa koiran kanssa lähde. Ilman koiraa taidan jättää lähtemättä. Paljonkaan pöljempää tapaa metsästää en keksi, kuin ilman koiraa metsässä haahuilu.
 
Viimeksi muokattu:
Ehdotettu jo että 700 sutta voisi mahdollisesti olla sopiva määrä Suomeen.
Itse en pysty ehdottamaan lukumäärä koska tietoni eivät siihen riitä.

Siitä me kaikki olemme varmaan täällä yhtä mieltä että susia ja karhuja pitää metsästää!
Kuitenkin jos metsästäjille myönteisiä päätöksiä halutaan saadan aikaan niin suuri yleisö pitää saada vakuuttuneiksi niistä.
Silloin ainoastaan faktoihin perustuvat argumentit ovat eteenpäin vieviä. Tunteellinen vouhotus pilaa metsästäjien mahdollisuuksia.
Keskusteluun kuuluisi ehdottomasti perusteltu käsitys siitä mikä susikannan koko Suomessa pitäisi olla.

Pitäisi ehdottomasti herättää henkiin suden hiihto. Löytyykö riittävän kovakuntoisia metsästäjiä tähän?
Viime talvena taisi olla Etelä-Suomessakin niin paljon lunta että olisi voinut muutaman suden pyytää tällä tavalla.

Kumpi voittaa ahma vaiko poro?
 
WWF:n kaksivuotisessa projektissa tutkitaan laamojen käyttöä petoeläinvahinkojen ja etenkin susien torjunnassa.

yle.fi

Tätä et tiennyt laamasta – 5 outoa faktaa Andeilta Suomeen kotoutuneesta vartijaeläimestä

Laama on pysäyttävä näky suomalaisessa peltomaisemassa. Alunperin juhta- ja seuraeläimiksi tänne tuodut, hevosen korkuiset sorkkaeläimet toimivat nyt myös lammaslaumojen vartijoina. WWF:n kaksivuotisessa projektissa tutkitaan niiden käyttöä petoeläinvahinkojen torjunnassa. Ota nyt haltuun...
yle.fi yle.fi

Laama inhoaa koiraeläimiä​

Laamat eivät luontaisesti siedä koiraeläimiä. Andeilla niillä on ollut vastassaan todennäköisesti kojootteja, mutta muualla niitä käytetään torjumaan susia.

Laama ei pakene suden lähestyessä, vaan se on valmis taistelemaan laumansa puolesta.

Laamalla on myös kyky laumautua esimerkiksi lampaiden ja aasien kanssa, ja silloin ne kokevat nämä eläimet puolustettavikseen.

Yhdysvaltalaistutkimuksessa todettiin, että kun laamat tulivat lampaiden vartijoiksi, petovahingot loppuivat joko kokonaan tai vähenivät ratkaisevasti.

Suomessa on vuosittain runsaat sata petovahinkona korvattua lammasvahinkoa ja pääasiallinen vahingonaiheuttaja on ollut susi. Tällä hetkellä laumoja turvaamassa on käytetty sähköistettyjen suurpetoaitojen lisäksi laumanvartijakoiria.

Vartijatehtävissä käytetään pääasiassa uroslaamoja, joilla on suussaan kuusi terävää taisteluhammasta. Naarailla hampaita ei ole. Hampailla laama pystyisi vaikka repimään suden kurkun auki.

Laamojen käytön etuna on myös niiden samankaltainen ravitsemus ja hoito kuin lampailla, eikä niitä tarvitse laitumella erikseen ruokkia.

areena.yle.fi

Laamat lampaiden vartijoina | Puoli seitsemän

Laamat ovat Suomen luonnossa pysäyttävä näky. Hevosen kokoista, pitkäkaulaista etelä-amerikkalaista sorkkaeläintä on pääasiassa käytetty kantojuhtana, mutta se on myös hyvin tehokas vartija. Lammaslauman kimppuun aikova susi on taatusti ihmeissään, kun se saa vastaansa sylkevän ja purevan laaman.
areena.yle.fi areena.yle.fi
 
Viikolla näin vilaukselta suden aamulla puoli kuusi, meni tien yli kahdella loikalla että heilahti. Tumma yksilö, hyväkuntoisen oloinen. Todennäköisesti seukkaa sitä nuorta narttua, joka asustelee tuolla alueella, matkaa taajamaan kolme kilsaa. Pitäjän toisella laidalla hyvä jälkijata hiekkapenkassa, vaikea sanoa montako yli neljän yksilön. Kuusi tai seitsemän lienee hyvä arvio. Suunta oli otollisesti kohti @Ikarus - heimon jahtimaita. :)

Ihmiset eivät ilmoita enää ollenkaan havaintojaan minnekään. En minäkään ilmoita, kun en tiedä mitä sillä tiedolla kukaan mitään tekee? Tiedeyhteisö etsiköön itse kohteensa puolestani, mitään siunausta ei siitä hommasta ole sukeutunut. Tiedon kerääminen ja sen aktiivinen ideologinen valjastaminen elinkeinoksi on yritystoimintaa lähinnä ja en viitsi talkoilla kenenkään bisneksen edistämiseksi, kukin hoitakoon liiketoimensa niinkuin tykkää ja osaa.

Mitä tulee ns. luonnonsuojeluun, niin jopa vain täällä meidänkin perillä ollaan aktivoiduttu. Yhteiskunnan kuormasta syömään tottuneet kultivoituneet ja oppineet henkilöt ovat näköjään löytäneet itsensä erilaisista luonnonsuojeluun liittyvistä asioista. Ilmastonmuutos toki on asia, joka on huulilla näillä ihmisillä, mutta sehän ei estä isolla amerikkalaisella maasturilla kurvailua ja lentomatkailua kaukokohteisiin....ja hyvin osaavia ovat näköjään rasittamaan yhteiskuntaa milloin milläkin päähänpistolla, oman edun tavoittelu toki on vedetty toppiin. On tää Suomi kyllä saatana ihmeelliseksi mennyt. Ja täydestä menevät nuo erilaiset hankkeet kerrasta toiseen.

Luontoväen tms. perusprinsiippi on kerrasta toiseen se, että vain juuri heillä on se viisastenkivi, keskustelu on täysin turhaa, ideologia on sementoitu kovalla valulla ja raudoitettu laatuteräksellä. Metsästysasioiden nokkamiehistä ei ole näille vastusta ollenkaan. Puuttuu se halu ja taito kyseenalaistaa ns. luontoväen teesirynnäköt. Seurauksena onkin sitten alati kapenevat mahdollisuudet luonnon monimuotoiseen virkistyskäyttöön. Vähä vähältä Luonto omitaan -oikein ajattelevien ja toimivien- puuhanurkaksi. Ihan / c stä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top