pstsika
Haukka
Kirjoitin aiemmin tarinaa papan veljeksistä eli kersanteista E ja U sekä ylikersantista V. Herrat aliupseerithan (seitsikköön kuului 1x ylik, 3x kers 2x alik ja 1x korp) olivat aktiivisia suojeluskuntalaisia, joten verenperintöni on pakottanut tutkimaan myös mm. paikallisen suojeluskunnan henkilökortteja kantakorttien lisäksi.
Puolustusvoimien kantakorteistahan ei saa muuta tietoa kuin mahdollisen kuulumisen suojeluskuntaan ja ajan, jolloin on ollut jäsen. Nämä sk-henkilökortit kertovat tästä aiheesta paljon enemmän sisältäen mm. sk-valapäivän, mahdollisen puhelinnumeron, osanoton sk-koulutukseen aiheittain eriteltynä, ansio- ja kuntoisuusmerkkien myöntämiset sekä kuitilla olleen tväl- ja varusmateriaalin määrät eri vaiheissa eli esim. sk-alokas, sk-sotamies, reserviin kuuluva suojeluskuntalainen.
Varusteiden osalta otan esimerkiksi vuonna 1916 syntyneen kers. E:n, joka liittyi vanhempien veljien jäljissä suojeluskuntaan ennen varusmiespalvelusta, astui vakinaiseen palvelukseen vuonna 1937, siirrettiin reserviin täysinpalvelleena marraskuussa 1938 ja lähti sotaan lokakuussa 1939 ja lopulta kaatui kesäkuussa 1944.
Sk-alokkaana (Ennen varusmiespalvelusta ja ennen suoritettuja sk-alokaskursseja sekä valaa)
TVÄL: Kivääri m/91, kantohihna kannattimineen, piipun suojus m/91-24, pesuri, öljypullo, rasvapullo, puhditusvälinepussi, patruunalaukut.
VARUSTUS: Asetakki m/22, kesäpusero, housut m/22, lakki m/22, nahkavyö, kenttäpullo, kenttäkeittoastia, kenttämuki, tornisteri, leipälaukku, päällystakin ja kenttäkeittoastian hihnat.
Sk-sotamiehenä (Ennen varusmiespalvelusta, mutta sk-alokaskoulutuksen jälkeen) samat vehkeet, mutta lisäksi asetakki m/27, housut m/27 sekä kenttälakki m/27.
Kaksi päivää ennen varusmiespalveluksen alkamista kaikki on luovutettu takaisin ja kun varusmiespalvelus on loppunut, niin sitten on haettu sk-kamat taas kuitille.
Res. alik (Varusmiespalveluksen jälkeen reserviläisenä)
TVÄL: Kivääri m/28-30, kantohihna kannattimineen, piipun suojus m/28-30, pistin m/28, pistimen tuppi- ja kannatin m/28, pesuri, öljypullo, rasvapullo, puhditusvälinepussi, patruunalaukut sekä kiväärin patruunoiden rautaisannos.
VARUSTUS: Asetakki m/27, kesäpusero, housut m/27, kesähousut, kenttälakki m/27, päällystakki m/22, nahkavyö, kenttäpullo, kenttäkeittoastia, kenttämuki, selkäreppu, tornisteri, leipälaukut, päällystakin ja kenttäkeittoastian hihnat.
Syyskuun viimeisenä 1939 hän on luovuttanut pois tornisterin sekä päällystakin ja kenttäkeittoastian hihnat. YH alkoi E:n osalta 13. lokakuuta eli 23- vuotissyntymäpäivänä.
Tornisterit yleensäkin on noiden varuskorttien mukaan kerätty pois kesän ja syksyn 1939 välillä, tosin usealla näistä on ollut samanaikaisesti sekä selkäreppu, että tornisteri kuitilla. Toinen huomiota herättävä seikka on se, että m/22 asepuku on selvästi ollut sk-alokkaiden puku ainakin kyseisessä suojeluskunnassa ja suojeluskuntavalan vannoneet ovat saaneet tuon lisäksi tai sijaan m/27 kenttäpuvut.
Aseet toki ovat kiinnostavia ja tuossa perheessähän oli peräti 7 suojeluskuntakivääriä. Talvisodan alkaessa mallit ja määrät olivat seuraavat:
2 kpl m/28-30
2 kpl m/28
1 kpl m/91-24
2 kpl m/91
Tilasto näyttää olevan, että Talvisotaan rintamalle ehtineistä (5/7 perheen pojista)
- 100% olivat ammatiltaan merkitty maanviljelijän pojaksi.
- 80% oli aseistettu pystykorvalla, 20% Lotta-kiväärillä. Kaikissa pistimet.
- 100% oli vaatetettu ja varustettu Suojeluskunnan toimesta vähintään kenttäpuvulla m/27, siihen kuuluvalla kenttälakilla m/27, m/22 päällystakilla, selkärepulla, leipälaukulla sekä ruokailuvälneillä.
- 40% on merkitty varusmiesaikaiseksi aselajiksi jalkaväki, 20% viesti, 20% tykistö ja 20% ratsuväki. Kaikki ovat kuitenkin kuuluneet jalkaväkisuojeluskuntaan.
- 100% on antanut suojeluskuntavalan 6.12. Joskin eri vuosina.
- Keski-ikä YH:n alkaessa oli noin 27 vuotta nuorimman ollessa 23 v ja vanhimman 31 v.
- YH:n alkaessa 60% oli alikersantteja ja 40% korpraaleita. Jatkosodan loppuessa näistä jo Talvisodan sotineista oli kaatunut 3/5 ja jäljellä oli siis 2 miestä, joista toinen ylik ja toinen kers. Pappa ja V siis.
- 100% on ylennetty sotien aikana ainakin kerran.
Puolustusvoimien kantakorteistahan ei saa muuta tietoa kuin mahdollisen kuulumisen suojeluskuntaan ja ajan, jolloin on ollut jäsen. Nämä sk-henkilökortit kertovat tästä aiheesta paljon enemmän sisältäen mm. sk-valapäivän, mahdollisen puhelinnumeron, osanoton sk-koulutukseen aiheittain eriteltynä, ansio- ja kuntoisuusmerkkien myöntämiset sekä kuitilla olleen tväl- ja varusmateriaalin määrät eri vaiheissa eli esim. sk-alokas, sk-sotamies, reserviin kuuluva suojeluskuntalainen.
Varusteiden osalta otan esimerkiksi vuonna 1916 syntyneen kers. E:n, joka liittyi vanhempien veljien jäljissä suojeluskuntaan ennen varusmiespalvelusta, astui vakinaiseen palvelukseen vuonna 1937, siirrettiin reserviin täysinpalvelleena marraskuussa 1938 ja lähti sotaan lokakuussa 1939 ja lopulta kaatui kesäkuussa 1944.
Sk-alokkaana (Ennen varusmiespalvelusta ja ennen suoritettuja sk-alokaskursseja sekä valaa)
TVÄL: Kivääri m/91, kantohihna kannattimineen, piipun suojus m/91-24, pesuri, öljypullo, rasvapullo, puhditusvälinepussi, patruunalaukut.
VARUSTUS: Asetakki m/22, kesäpusero, housut m/22, lakki m/22, nahkavyö, kenttäpullo, kenttäkeittoastia, kenttämuki, tornisteri, leipälaukku, päällystakin ja kenttäkeittoastian hihnat.
Sk-sotamiehenä (Ennen varusmiespalvelusta, mutta sk-alokaskoulutuksen jälkeen) samat vehkeet, mutta lisäksi asetakki m/27, housut m/27 sekä kenttälakki m/27.
Kaksi päivää ennen varusmiespalveluksen alkamista kaikki on luovutettu takaisin ja kun varusmiespalvelus on loppunut, niin sitten on haettu sk-kamat taas kuitille.
Res. alik (Varusmiespalveluksen jälkeen reserviläisenä)
TVÄL: Kivääri m/28-30, kantohihna kannattimineen, piipun suojus m/28-30, pistin m/28, pistimen tuppi- ja kannatin m/28, pesuri, öljypullo, rasvapullo, puhditusvälinepussi, patruunalaukut sekä kiväärin patruunoiden rautaisannos.
VARUSTUS: Asetakki m/27, kesäpusero, housut m/27, kesähousut, kenttälakki m/27, päällystakki m/22, nahkavyö, kenttäpullo, kenttäkeittoastia, kenttämuki, selkäreppu, tornisteri, leipälaukut, päällystakin ja kenttäkeittoastian hihnat.
Syyskuun viimeisenä 1939 hän on luovuttanut pois tornisterin sekä päällystakin ja kenttäkeittoastian hihnat. YH alkoi E:n osalta 13. lokakuuta eli 23- vuotissyntymäpäivänä.
Tornisterit yleensäkin on noiden varuskorttien mukaan kerätty pois kesän ja syksyn 1939 välillä, tosin usealla näistä on ollut samanaikaisesti sekä selkäreppu, että tornisteri kuitilla. Toinen huomiota herättävä seikka on se, että m/22 asepuku on selvästi ollut sk-alokkaiden puku ainakin kyseisessä suojeluskunnassa ja suojeluskuntavalan vannoneet ovat saaneet tuon lisäksi tai sijaan m/27 kenttäpuvut.
Aseet toki ovat kiinnostavia ja tuossa perheessähän oli peräti 7 suojeluskuntakivääriä. Talvisodan alkaessa mallit ja määrät olivat seuraavat:
2 kpl m/28-30
2 kpl m/28
1 kpl m/91-24
2 kpl m/91
Tilasto näyttää olevan, että Talvisotaan rintamalle ehtineistä (5/7 perheen pojista)
- 100% olivat ammatiltaan merkitty maanviljelijän pojaksi.
- 80% oli aseistettu pystykorvalla, 20% Lotta-kiväärillä. Kaikissa pistimet.
- 100% oli vaatetettu ja varustettu Suojeluskunnan toimesta vähintään kenttäpuvulla m/27, siihen kuuluvalla kenttälakilla m/27, m/22 päällystakilla, selkärepulla, leipälaukulla sekä ruokailuvälneillä.
- 40% on merkitty varusmiesaikaiseksi aselajiksi jalkaväki, 20% viesti, 20% tykistö ja 20% ratsuväki. Kaikki ovat kuitenkin kuuluneet jalkaväkisuojeluskuntaan.
- 100% on antanut suojeluskuntavalan 6.12. Joskin eri vuosina.
- Keski-ikä YH:n alkaessa oli noin 27 vuotta nuorimman ollessa 23 v ja vanhimman 31 v.
- YH:n alkaessa 60% oli alikersantteja ja 40% korpraaleita. Jatkosodan loppuessa näistä jo Talvisodan sotineista oli kaatunut 3/5 ja jäljellä oli siis 2 miestä, joista toinen ylik ja toinen kers. Pappa ja V siis.
- 100% on ylennetty sotien aikana ainakin kerran.