Suomalaisvaroitus Venäjästä Syyriassa: ”Suuremman yhteenoton vaara kasvaa nopeasti”
On hyvin epätodennäköistä, että Syyrian väkivaltaisuuksien lopettamiseksi tehty sopimus johtaisi rauhaan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
–Mahdollisuus hallitsemattomaan syöksyyn on suurempi kuin se oli vielä muutama kuukausi sitten, Aaltola sanoo Uudelle Suomelle.
Hän pitää tämänhetkistä tilannetta Syyriassa ”äärimmäisen huolestuttavana”. Jännitteet ovat suuria, koska kukaan ei oikeastaan tiedä, kuka on kenenkin puolella monimutkaisessa valtapelissä, jossa viholliset liittoutuvat yhteistä vastustajaa vastaan ”epäpyhiin liittoihin”, Aaltola avaa kuviota Uudelle Suomelle.
Venäjä, Yhdysvallat, Syyria, Saudi-Arabia ja Iran
pääsivät yöllä sopimukseen Syyrian väkivaltaisuuksien lopettamisesta. Terroristijärjestö Isisin edustajaa ei neuvottelupöydässä ollut.
–Se [Isis] vaikeuttaa asioista sopimista, mutta se on myös aktiivinen sotilaallinen toimija, joka pystyy vaikeuttamaan neuvottelujen etenemistä solmimalla erilaisia liittosuhteita Syyriassa, Aaltola toteaa.
Hän arvioi, että Yhdysvaltojen vetämällä diplomaattisella prosessilla ei ole suuria mahdollisuuksia saavuttaa kestävää rauhaa Syyriaan.
–Tällä hetkellä [Syyrian presidentin Bashar] al-Assadin joukot ovat Venäjän ilmapommitusten kautta niskan päällä sotilaallisesti. Heidän saaminen järkevään neuvotteluprosessiin on tässä tilanteessa, jossa he ovat sotilaallisesti etenemässä, äärimmäisen vaikeaa. Ratkaisua haetaan erityisesti taistelutantereella, Aaltola sanoo.
Yhdysvallat on käyttänyt neuvottelutaktiikkana pelottelua sotilaallisella osallistumisella. Aaltola arvioi, että Yhdysvallat voi kuitenkin käyttääkin sotilaallista voimaa, jos Assadin joukot etenevät.
–Pelotteena sille, että jos tulitaukoa ei synny, Yhdysvallat Saudi-Arabian, Persianlahden valtioiden ja Turkin kanssa puuttuvat sotilaallisesti peliin. Tässä vaiheessa se on erityisesti neuvottelupöytään laitettu pelote Venäjälle ja Assadille, Aaltola kertoo.
–Mutta jos Assadin ja Venäjän eteneminen jatkuu niin suuremman yhteenoton vaara on kasvamassa hyvin nopeasti, hän sanoo.
Syyrian hallinnon ja maltillisen opposition välisten taistelujen lisäksi Syyriassa taistellaan terroristijärjestö Isistä vastaan. Jos Yhdysvallat liittolaisineen lähettää maajoukkoja Syyriaan, se tapahtuisi Aaltolan mukaan todennäköisesti Syyrian itäosissa Isisin hallitsemille alueille. Länsi-Syyriassa, Aleppon kaupungissa Assad on kukistamassa opposition joukot, joita länsi ja Persianlahden maat tukevat.
Viikonloppuna kymmeniä tuhansia ihmisiä lähti Alepposta kohti Turkin rajaa pakoon sotaa.
LUE LISÄÄ AIHEESTA:
Tilanne Turkin rajalla kiristyy: "EU antaa ristiriitaisia viestejä"
–Tilanne on kauhistuttava, katastrofaalinen. Sieltä on lähdössä paljon ihmisiä liikkeelle ja tämä lisää painetta Turkissa, Jordaniassa ja myös Euroopassa. Pakolaistilanteen haltuun saaminen tuntuu tämän sotilaallisen kierteen kiihtyessä yhä vaikeammalta.
Miten Syyriassa voitaisiin päästä lähemmäs ratkaisua?
–Ratkaisu todennäköisesti selvitetään enemmän sotakentällä kuin neuvottelupöydissä ja sitten asia sinetöidään neuvottelupöydässä kun osapuolet kokevat, että mitään ei ole enää sotilaallisesti saavutettavissa. Tämä on hyvin tavanomainen logiikka näissä prosesseissa. Selkeästi Assadin hallinto näkee, että tilanteeseen on olemassa sotilaallinen ratkaisu. Se saa aikaan sen, että todennäköisesti Isisin vastainen operaatio tulee kiihtymään ja siihen tulee maajoukkoelementti mukaan, Aaltola vastaa.
Onko Isistä vastaan mahdollista taistella ilman, että tulee siviiliuhreja?
–Kysymys ei ole joko tai, vaan pyritäänkö niiden minimoimiseen vai maksimoimiseen. Aleppon seudun pommituksissa, joissa ei ole otettu ollenkaan huomioon siviilin ja taistelijan välistä erottelua, maksimoidaan siviiliuhrit ja osittain se voi olla myös taktinen päämäärä, että siinä myös etnisesti puhdistetaan näitä alueita. Se saa aikaan ihmisvirran kasvua ja aiheuttaa paineita Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tilanne ei ole kontrollissa, Aaltola vastaa.
Hänen mukaansa tilanteessa on ollut orastavia merkkejä paremmasta kehityskulusta joitain kuukausia sitten, mutta nyt on selkeästi tullut esiin, että Venäjällä ja Yhdysvalloilla, Turkilla, Iranilla ja Saudi-Arabialla on täysin erilaiset tavoitteet, eikä asia ole helposti sovittavissa.
Aaltola korostaa, että Syyrian tilanne ”ei ole nikseistä kiinni, vaan se on vuosien, ellei vuosikymmenien prosessi”.
Syyrian presidentti al-Assad on tärkeä liittolainen Venäjälle, joka vastustaa lännen tavoitetta hänen syrjäyttämisestään.
–Yksi [Venäjän] tärkeä päämäärä on tuottaa painetta Syyriaan, jotta saataisiin länneltä myönnytyksiä Euroopassa ja Ukrainassa. Siinä pelataan hyvin monimutkaista peliä, jossa tällaisten hallitsemattomien kehityskulkujen todennäköisyys alueella on paljon suurempi kuin minkään strategisen suuren ratkaisun todennäköisyys, Aaltola sanoo.
–Valtapeliä pelataan monella eri shakkilaudalla ja kukaan ei tunnu tietävän sääntöjä. Sitä kautta tilanne on tällä hetkellä hyvin hälyttävä Syyriassa ja laajemminkin, hän lisää.
Venäjä ja Yhdysvallat ovat molemmat kertoneet haluavansa kukistaa Isisin. Miksi se ei onnistu?
– Tavoite on saada Isis kukistettua, mutta taktisella tasolla usein liittolaisuussuhteet menevät sillä lailla, että tällä hetkellä Isis saattaa tukea Assadia, ja Assad saa kaasua ja öljyä Isisiltä. Syntyy tällaisia epäpyhiä liittoja, jotka ovat usein lyhytaikaisia. Liittolaisuussuhteet alueella vaihtuvat hyvin nopesasti, joka hämmentää tätä kokonaisuutta, Aaltola vastaa.
–Epämääräisyys siinä on keskeinen piirre. Kukaan ei oikein tiedä kuka on kenenkin puolella. Kurdit ovat osittain lännen puolella, osittain käyvät Assadin kanssa sotaa maltillisia kapinallisia kohtaan, osittain Turkki ja kurdit ovat toistensa kanssa hyvin vastakkain. Tilanne on hämmentävän monimutkainen ja nopeasti muuttuva, hän kertoo.
Aaltolan mukaan rauhaa Syyriassa ei ole näköpiirissä Saksassa yöllä tehdystä sopimuksesta huolimatta.
–Polttoaine siellä on ihmisten kehot ja sota kytee niin kauan kun siellä on olemassa tahoja, joita tappaa. Tietysti jossain vaiheessa sieltä on lähtenyt niin iso osa väestöstä pois, että jossain vaiheessa palo pikkuhiljaa tyrehtyy. Siinä vaiheessa lopputulemat ovat aika kauhistuttavat, Aaltola toteaa.
–Historian saatossa jos tarkastelee, niin ei ne hyvin nätisti lopu. Usein loppuvat sotilaalliseen ratkaisuun, joka pitää sisällään seuraavan kriisin ainekset.
Henkilöt:
Mika Aaltola
