On monta ongelmaa, jotka saivat alkunsa NATO:n suuntautumisesta kohti Venäjän rajoja, eli vuonna 1989 Neuvostoliitolle annettu lupaus rikottiin räikeästi.
Krimin niemimaata ja Sevastopolia Venäjä ei voi koskaan luovuttaa NATO:n hallintaan, joten Krimin anneksaatio oli Venäjän kannalta sekä hyvä että välttämätön asia. Sanokaa mitä sanotte, mutta jos Putin olisi luovuttanut Krimin NATO:lle, ei Putin olisi enää vallassa Venäjällä.
Tää väite pulpahtaa säännöllisin väliajoin pinnalle. Asiaa on puitu paljon jälkitkäteen. Tässä aiemmin kesällä yksi röllikkä täällä kävi samaa väittämässä, että NL:lle oli luvattu, ettei NATO laajene itään. Laitan nyt tähän tuon viestin keskeisen sisällön uudestaan.
Niistä Saksojen yhteydessä käydyistä neuvotteluista on julkistettuja muistiinpanoja
Tähän linkitän asiasta tehdyn katsauksen. Katsaus perustuu noiden neuvottelujen aikoina tehtyihin kirjauksiin ja muistiinpanoihin.
https://csis-prod.s3.amazonaws.com/s3fs-public/legacy_files/files/publication/twq09aprilkramer.pdf
Sivulla 51 todetaan:
"Declassified records of the negotiations, along with many thousands of
pages of other relevant documents, confirm that at no point during the ‘‘2+4’’
process did Gorbachev or any other Soviet official bring up the question of
NATO expansion to East European countries beyond East Germany. Certainly
no one in Moscow demanded or received an ‘‘assurance’’ that no additional
Warsaw Pact countries would ever be allowed to join the Western alliance. Nor
did anyone seek to link German reunification with this issue."
Samaisen artikkelin loppukappale tiivistää asian:
The aim here has not been to judge, one way or the other, whether the
enlargement of NATO was, or is, wise. That issue has been explored in great
depth elsewhere. The purpose here has simply been to determine whether
Russian and Western observers and officials are justified in arguing that the U.S.
government, and perhaps some of the other NATO governments, made a
‘‘pledge’’ to Gorbachev in 1990 that if the USSR consented to Germany’s full
membership in NATO after unification, the alliance would not expand to
include any other East European countries. Declassified materials show
unmistakably that no such pledge was made. Valid arguments can be made
against NATO enlargement, but this particular argument is spurious."
Asia on hyvin yksiselitteinen. Mitään sopimusta tai lupaustakaan, jossa NATO on luvannut olla laajenematta itään ei ole olemassa. Sopimus on siitä, että entisen Itä-Saksan alueelle ei sijoiteta muita kuin saksalaisia joukkoja eikä ydinaseita. Tuosta on pidetty kiinni.
Tässä artikkelissa on käsitelty samaa asiaa.
https://www.foreignaffairs.com/articles/russia-fsu/2014-08-11/broken-promise
James Baker tapasi Gorbatsovin helmikuussa 1990. Hänen muistiinpanoistaan löytyy seuraavia kohtia.
Three days later, in Moscow, Baker talked NATO with Gorbachev directly. During their meeting, Baker took handwritten notes of his own remarks, adding stars next to the key words: “End result: Unified Ger. anchored in a ´changed (polit.) NATO -- ´whose juris. would not move ´eastward!” Baker’s notes appear to be the only place such an assurance was written down on February 9, and they raise an interesting question. If Baker’s “end result” was that the jurisdiction of NATO’s collective-defense provision would not move eastward, did that mean it would not move into the territory of former East Germany after reunification?
As with Baker’s meeting with Gorbachev, no written agreement emerged.
Once Baker got back to Washington, in mid-February 1990, he fell in line with the National Security Council’s view and adopted its position. From then on, members of Bush’s foreign policy team exercised strict message discipline, making no further remarks about NATO holding at the 1989 line.
Ulkoministeri Baker on siis keskustellut NATO:n laajenemisen jäädyttämistestä. Lupausta siitä ei annettu (eikä ulkoministeri yksin tuossa tilanteessa voinut NATO:n puolesta luvata). Lopulliset neuvottelut käytiin myöhemmin, eikä tuota lupausta, että NATO ei laajenisi, annettu. Yllä olen kirjoittanut mitä luvattiin ja siitä on pidetty kiinni.
Ja sitten tähän vielä toinen asia. Trollien toinen vakioilmaus on vallankaappaus Ukrainassa. Presidentti Yanukovych otti hatkat, häipyi yön pimeydessä maasta. Lähti siis itse. Kuka siis kaappasi vallan? Entinen parlamentti jatkoi tuossa vaiheessa.
Ja jos Kiutan ja muiden trollien mielestä kansanäänestyksillä voidaan rajoja muuttaa, niin miksi Venäjällä edes sen ehdottaminen esim. Lahdenpohjassa/Sortavalassa tuomittiin separastistisena tekona? Mikesi Venäjällä sitten saa puuhata noita kansanäänestyksiä?
