No eihän niin monimutkaista taistelukenttää - eikä yksinkertaisempaakaan - netissä höpisemällä opi. Siksi mielestäni on samantekevää, vaikka täällä on puheissa löysää.
Siinähän reserviläinen poikkeaa jopa edukseen varusmiehestä, että hän on kiinnostunut oppimaan eikä vain laske aamuja. Ainahan pojat haluavat nassuttaa ja kysellä ja viisastella. Näinhän se olisi harjoituksissakin, jos siihen annettaisiin mahdollisuus. Kysymyksiä, mielipiteitä ja pätemistä "makkaratulilla" tulisi. Mutta TRA-kurssi MAAKille tai muulle PAPU:lle vedetään niin, että jokaisella on tarpeeksi miettimistä perusasioiden oppimisessa ja askelia tulee muutamassa päivässä niin, että turpa pysyy kiinni ja korvat auki ja mieli toiminnassa. Levossa voivat keskenään miettiä, jos vielä jaksavat.
En sanonutkaan, ettei keskustelua saisi käydä, vaan mielestäni keskustelu on yhdentekevää tässä kontekstissa. Eri asia sitten, jos esitetään perusteltuja mielipiteitä ja joku vie näistä pointteja oman joukkonsa koulutukseen tosielämässä. Sehän se MP.netin ongelma onkin, ja syy monen keskustelijan turhautumiselle ja "avautumiselle", ettei tällä helvetin hyvällä keskustelualustalla saada välillä aikaan muuta, kuin tyhjänpäiväistä jauhamista. Käytännössä tämän foorumin käyttö vie esimerkiksi minunlaiseltani aihepiirin narkkarilta huomattavasti aikaa, jonka käyttäisin paljon paremmin vaikkapa fyysisen toimintakunnon ylläpitoon ja kehittämiseen, mikäli minulla olisi minkäänlaista itsekuria. Tämä lienee usein se tausta monissa passiivis-aggressiivisissa avautumisissa ja kettuiluissa, joita täällä sillointällöin näkee.
Tuossahan se tulikin vapaaehtoisten suurin voimavara ja etu, eli kiinnostuksen määrä. Kyseleminen ei ole kiellettyä, päinvastoin. Koulutettavan joukon kokemus- ja koulutuspohja ratkaisee, kuinka paljon painoarvoa tälle mielipiteidenvaihdolle sitten pitää ja voi antaa. Mitä tulee noihin TRA perusteet-kursseihin, niin tämähän lankeaa suoraan tuohon kirjoittamaani siitä, miten joukolla on oltava aiempaa kokemusta ja koulutusta, jotta koulutustilanteessa tai välittömästi sen jälkeen olisi mitään todellisia perusteita lähteä asiaa sen enempää ruotimaan. Tässä on myös ensisijaisen tärkeää erottaa koulutus- ja harjoitustapahtuma toisistaan. Ensimmäisessä on tarkoitus opettaa uutta, tai syventää aiemmin opittua ja viimeisessä sitten keskitytään opittujen asioiden soveltamiseen ns. tilanteessa, jolloin palautteelle ja suorituksen ruotimiselle on pakko ollakin aikaa, mutta koko joukolla powwowin pitämiseen saattaa tarjoutua tilaisuus vasta harjoituksen päätyttyä. Johtajien kesken toki juuri päättyneet keissit pitää pääasiassa käydä läpi hyvinkin nopeasti, myös senkin takia ettei virheitä toistettaisi turhaan.
Käyttäjän @Stagideus viesti on täyttä asiaa. Enpä olisi itse osannut tiivistää noin montaa tärkeää pointtia samaan viestiin. Eikä muuten iso osa edes ole TRA sidonnaisia. Ei uskoisi herraa (rouvaa?) reserviläiseksi!
Tähän otan kiinni. Kannattaa todella miettiä miten Zero Dark Thirty elokuvan eräät kohtaukset eroavat muista sotaelokuvista. Ja miksi se elokuva nosti ammattilaispiireissä sellaisen kohun kun nosti... mistä ammattimiehet tietävät että elokuvassa on käytetty Hollywood "sotilasasiantuntijoiden" ja stunt-koordinaattoreiden sijaan apuna oikeita "hylkeitä"....
Mulla tuppaa lyhkäisetkin foorumiviestit rönsyilemään ihan tarpeeksi, kun pyrin käsittelemään asiaa aina mahdollisimman laajasti ja kattavasti. Tämän takia tietoisesti en edes lähtenyt selventämään, että nämä esittämäni pointit ovat ihan yleismaailmallisia, eli että kaikessa tekemisessä pitää olla ajatus mukana yms.
Kaksilahkeinen keskustelija kyseessä, muuhun taustaan en ota julkisesti kantaa, koska se tuppaa saamaan kanssakeskustelijat keskittymään kirjoituksen sijasta kirjoittajaan. Usko tai älä, osa reserviläisaktiiveista ja aktiivireserviläisistä on hyvinkin järkevää ja vakavastiotettavaa jengiä, vaikkei se mp.netin otannan perusteella siltä vaikutakaan. Lopulta kaikki kiehuu kokoon siihen jakolinjaan, että on idiootteja, jotka eivät ymmärrä etteivät ymmärrä ja viisaampia, jotka ymmärtävät etteivät ymmärrä. Keskusteluissa näkyy ihan huomionoranssina se jakolinja, että amatöörit puhuvat taktiikkaa ja ammattilaiset keskittyvät strategiaan, eli usein reserviläisillä ei ole kykyä tai halua tarkastella asioita siitä merkityksellisemmästä ylemmästä perspektiivistä, vaan keskitytään siihen suuren kuvan kannalta verrattain merkityksettömään ruohonjuuritasoon, josta on sentään jonkinlainen, edes muodollinen ymmärrys.
Hmm, pitääkin ottaa tuo raina katselun alle, tuo youtubesta löytämäni klippi toiminnasta kohteessa vakuutti!
Minun nähdäkseni kuolemanvaara, eli se että harjoitellaan käsillä olevan, tai välittömästi mahdollisen tilanteen varalta on kenties se paras motivaattori kaikessa harjoittelussa, ja koulutuksessa rauhan aikana oppi saadaan parhaiten perille sillä, että tulikepit laukovat matkaan jotain kiinteää projektiilia ja mokaaminen tuottaa mahdollisesti jopa kipua. Mikäli (=kun) tähän ei ole mahdollisuutta, niin KASI-järjestelmä on seuraavaksi paras vaihtoehto.
Viimeksi muokattu: