hessukessu
Kenraali
Miksi lippaat vasemmalla jos ampuu oikealta puolelta?
Taisteluvarustus ja sen kantaminen
- Viestiketjun aloittaja pstsika
- Aloitus PVM
Juuri oikein oikea kätiselle. Näin nykyään opetetaan; lipas vaihdetaan tukikädellä jolloin niin dumppi kun lipastaskutkin ovat tukikäden puolella.
Kannattaa tutustua erinomaiseen Puolustusvoimien julkaisemaan kirjaseen nimeltä "Taistelijan opas 2013" niin voi oppia vaikka jotain uutta!
Viimeksi muokattu:
Onko väärin kouluttaa reserviläisille kertausharjotuksessa lippaan vaihto nykyisellä tavalla, jos reserviläinen on koulutettu "vanhalla" tavalla? Jossain ketjussa viittasit jo asiaan, että tavan muuttaminen on suhteellisen haastava prosessi.Juuri oikein oikea kätiselle. Näin nykyään opetetaan; lipas vaihdetaan tukikädellä jolloin niin dumppi kun lipastaskutkin ovat tukikäden puolella.
Kannattaa tutustua erinomaiseen Puolustusvoimien julkaisemaan kirjaseen nimeltä "Taistelijan opas 2013" niin voi oppia vaikka jotain uutta!
Omia kokemuksia on asiaan liittyen PVn johtamista "kovista" kertausharjotuksista, sekä MPKn johtamista vapaaehtoisista harjotuksista. Mielestäni turhan paljon käytetään resursseja asian kouluttamiseen ja valvomiseen. Suhteessa mikä hyöty tällä saavutetaan.
No itse en lähtisi missään nimessä muuttamaan KH:ssa mitään noin perustavanlaatuista. Harjoittaminen sille tasolle, että asia oikeasti osataan vaistonvaraisesti vaatii tuhansia ja tuhansia toistoja ja siihen ei KH:ssa päästä. Pois oppiminen on aina uuden oppimista vaikeampaa. Tulos - panos -suhde ei oikein ole kohdallaan. Korkeintaan joku MAAKK joka kertaa enemmän ja jossa osa jengistä jopa harrastaa SRA:ta/vast voisin harkita. Pitää muistaa että meillä on aika läjä joukkoja reservissä jotka eivät ole koskaan "vahasta tavasta" kuulleetkaan
Komppaan CV:tä, taistelijan aseenkäytön perusteisiin ei kannata puuttua KH:ssa, ellei toiminta ole oikeasti täysin perseestä (eli lähtötaso on jostain syystä tippunut ihan nollaan) Koulutusote kannattaa aina suhteuttaa koulutettavaan asiaan, osastoon, resursseihin ja tavoitteisiin (esim. lippaanvaihto VS mikä tahansa muu asia Komppanian taistelussa)
Turvallisen aseenkäsittelyn neljä kultaista sääntöä sen sijaan kannattaa opettaa ja nopealla esimerkillä avata jokaisen takana olevaa ideaa. Tärkeää on nimenomaan se idea, ei rimpsun sanatarkka oppiminen.
Tämän tarkoitus on saada jengi tiedostamaan aseensa ja tätä kautta sen käsittelyynkin kiinnitetään enemmän huomiota. Sattumalta asekäsi/tukikäsi-ajattelu onkin hyvin pitkälle linjassa tämän turvallisen aseenkäsittelyn kanssa...
Vähänkään pidempään jatkuvassa harjoittelussa tosin tukikäden käyttö aseen manipuloinnissa alkaa käydä jo luonnostaan, kun joku ensin kertoo asiasta. Tässä ei tietenkään pidä lähteä siitä, että jokainen lippaanvaihto pitää tapahtua silmä tähtäimien takana ja millisekunnissa, vaan siitä, että se saadaan suoritettua varmuudella, nopeammin ja taisteluvalmiimmin, kuin asekäden lippaanvaihto. (Tyyliin: Katse aseen runkoon-> käännä ase sivuttain ja perä kainaloon->tukikäsi vaihtaa lippaan ja lataa aseen)
On tullut ihan saatanan surullisia esimerkkejä vastaan siitä, kuinka anaalivaiheeseen jämähtäneet nillittävät pienistä yksityiskohdista ja pohjaavat tämän sille, että pitävät sitä yhtä ja ainokaista, puolivillaisesti heille jollain (yleensä MPK:n) kurssilla opetettua tekniikkaa Allahin sanana ja kaikkea muuta vähintään kereettiläisenä. Siinä sitten ihmetellään, kun pitäisi treenata partiotekniikoita tai joukkueen hyökkäystä, ja kouluttajalla rupeaa vannetta kiristämään, kun joku vaihtaa lippaan tai vetää liikkuvat taakse "väärällä kädellä". Perspektiivi ja asioiden tärkeysjärjestya 5/5.
Liian usein hätäisesti painotetaan sitä, miltä jonkun toimenpiteen pitää näyttää, kun oikeasti tärkeää on vain saavutettu tulos. Taistelu ei mielestäni ole mitään toimintaelokuvan koreografiaa, joten mitään ei tarvitse saada näyttämään hyvältä kameralle.
Käpylehmiä ja kivireunustettuja polkuja niinsanotusti.
Turvallisen aseenkäsittelyn neljä kultaista sääntöä sen sijaan kannattaa opettaa ja nopealla esimerkillä avata jokaisen takana olevaa ideaa. Tärkeää on nimenomaan se idea, ei rimpsun sanatarkka oppiminen.
Tämän tarkoitus on saada jengi tiedostamaan aseensa ja tätä kautta sen käsittelyynkin kiinnitetään enemmän huomiota. Sattumalta asekäsi/tukikäsi-ajattelu onkin hyvin pitkälle linjassa tämän turvallisen aseenkäsittelyn kanssa...
Vähänkään pidempään jatkuvassa harjoittelussa tosin tukikäden käyttö aseen manipuloinnissa alkaa käydä jo luonnostaan, kun joku ensin kertoo asiasta. Tässä ei tietenkään pidä lähteä siitä, että jokainen lippaanvaihto pitää tapahtua silmä tähtäimien takana ja millisekunnissa, vaan siitä, että se saadaan suoritettua varmuudella, nopeammin ja taisteluvalmiimmin, kuin asekäden lippaanvaihto. (Tyyliin: Katse aseen runkoon-> käännä ase sivuttain ja perä kainaloon->tukikäsi vaihtaa lippaan ja lataa aseen)
On tullut ihan saatanan surullisia esimerkkejä vastaan siitä, kuinka anaalivaiheeseen jämähtäneet nillittävät pienistä yksityiskohdista ja pohjaavat tämän sille, että pitävät sitä yhtä ja ainokaista, puolivillaisesti heille jollain (yleensä MPK:n) kurssilla opetettua tekniikkaa Allahin sanana ja kaikkea muuta vähintään kereettiläisenä. Siinä sitten ihmetellään, kun pitäisi treenata partiotekniikoita tai joukkueen hyökkäystä, ja kouluttajalla rupeaa vannetta kiristämään, kun joku vaihtaa lippaan tai vetää liikkuvat taakse "väärällä kädellä". Perspektiivi ja asioiden tärkeysjärjestya 5/5.
Liian usein hätäisesti painotetaan sitä, miltä jonkun toimenpiteen pitää näyttää, kun oikeasti tärkeää on vain saavutettu tulos. Taistelu ei mielestäni ole mitään toimintaelokuvan koreografiaa, joten mitään ei tarvitse saada näyttämään hyvältä kameralle.
Käpylehmiä ja kivireunustettuja polkuja niinsanotusti.
hessukessu
Kenraali
Siis lippaan vaihto heikommalla kädellä lipastaskusta, jonka päällä parhaillaan makaat kun ammut? PAREMPI kuin se, että lippaan ottaisi vahvemmalla kädellä lipastaskusta, jonka päällä ei makaa?
Okei, mitä taikaa tähän muka liittyy? Tuohan kuulostaa täysin pähkähullulta. Varsinkin jos ottaa huomioon, että ampuma-asento on makuulta ja on oikeaoppisesti jonkin kiven tai muun kulman oikealla puolella...eli kun vaihtaa lipasta, niin kääntyy vähän vasemmalle kyljelleen suojaan, saa vahvalla kädellään helposti lippaan pois ja paikoilleen, sitten virittää sen samalla kädenliikkeellä (sillä oikealla kädellä) ja sitten kääntyy takaisin makuulle ja jatkaa ampumista. Miten tämä onnistuu vasemmalla? Ei mitenkään. Pitää kääntyä oikealle kyljelle ja paljastaa itseään entistä enemmän viholliselle, koettaa kaakertaa se lipas sieltä oman vatsan alta vasemmalla kädellä hapuillen, saada se paikoilleen JA SITTEN VIELÄ VAIHTAA KÄTTÄ KUN ASE PITÄÄ KUITENKIN VIRITTÄÄ OIKEALLA KÄDELLÄ, jotta patruuna menee pesään!!!
Okei, mitä taikaa tähän muka liittyy? Tuohan kuulostaa täysin pähkähullulta. Varsinkin jos ottaa huomioon, että ampuma-asento on makuulta ja on oikeaoppisesti jonkin kiven tai muun kulman oikealla puolella...eli kun vaihtaa lipasta, niin kääntyy vähän vasemmalle kyljelleen suojaan, saa vahvalla kädellään helposti lippaan pois ja paikoilleen, sitten virittää sen samalla kädenliikkeellä (sillä oikealla kädellä) ja sitten kääntyy takaisin makuulle ja jatkaa ampumista. Miten tämä onnistuu vasemmalla? Ei mitenkään. Pitää kääntyä oikealle kyljelle ja paljastaa itseään entistä enemmän viholliselle, koettaa kaakertaa se lipas sieltä oman vatsan alta vasemmalla kädellä hapuillen, saada se paikoilleen JA SITTEN VIELÄ VAIHTAA KÄTTÄ KUN ASE PITÄÄ KUITENKIN VIRITTÄÄ OIKEALLA KÄDELLÄ, jotta patruuna menee pesään!!!
Reunimmaisin tasku onkin tuosta syystä vasemmassa kyljessä, lippaan saa makuulta sieltä. Käännös vasemmalle kyljelle hieman parempaan suojaan ja lippaanvaihto ynnä latausliike vasemmalla kädellä jos pesä jäi tyhjäksi. Jos on ns. tilanne päällä niin ei aleta arpomaan tyhjää dumppiin. Onnistuu, kokeiltu on.
Samses
Ylipäällikkö
Eikä varsinkaan aleta hinkkaamaan toiminnan aikana tyhjää lipasta M/85-tetsarin aivan liian ahtaisiin lipastaskuihin, jos on niin huono onni käynyt että susivitonen tetsari on kantolaitteena.
Samses
Ylipäällikkö
Ei tarvitse vaihtaa kättä. Onnistuu kyllä virittää vasemmallakin. Joko alakautta (jos optiikkaa aseen päällä) tai yksinkertaisesti asetta hiukan kallistaen, yläkautta.
Mutta kuten monikin täällä on jo todennut, lippaanvaihdon kätisyys on asia jota tärkeämpiä on lukematon määrä, mihin käyttää vähät kertausharjoituspäivät. Jos homma menee sujuvasti vanhaan tyyliin asekädellä, ei kannattane ruveta sotkemaan.
Laamanator
Eversti
Makuulta ammuttaessa lippaan vaihtaminen ja aseen virittäminen on helpointa tehdä perinteisesti asekädellä, eli valtaväestön tapauksessa oikealla kädellä. Siinä tapauksessa se on usein nopein, helpoin ja ergonomisin tekniikka, joka ei vaadi itsensä nostamista tai suurempaa akrobatiaa.
Lippaan vaihto ja aseen virittäminen tukikäden tekniikalla tai tukikäden tekniikalla alapinnalta on pysty- ja polviasennoista ylivoimaisesti tehokkain lippaanvaihdon tekniikka, erityisesti "sviippaus-tekniikalla" höystettynä, jolloin tyhjä lipas irroitetaan "sviippaamalla" täydellä lippaalla lippaan vapautinsalpaan.
Makuulta se vaatii kuitenkin ylimääräistä akrobatiaa, mikä syö tukikäden tekniikan tehokkuuden ja sen alkuperäisen etulyöntiaseman asekäden tekniikoihin verrattuna. Samalla ylimääräinen heiluminen lippaanvaihdon yhteydessä altistaa taistelijan tuliaseman salakavalalle paljastumiselle ja tarjoaa vip-kortin kaltaisen ohituskaistan vastustajan maalihierarkian jonotusnumerojaossa.
Oikea tekniikka oikeaan tilanteeseen. Myös terveen järjen käyttö on suotavaa ja jopa mahdollista. Tämä ei ole mitään rocket scienseä tai muutenkaan kovin monimutkainen asia.
Itse olen oikea kätinen ja ammun vasemmalta puolen. Olen harjoitellut 7 vuotiaasta asti pelkästään vasemmalta puolelta ampumista. Mulla on naamalihaksissa vissiinkin jotain häikkää kun ei saa vasenta silmää kunnolla kiinni. Armeijaan mennessä olin ja aika taitava. Melkoisen helppoa käsitellä lippaita oikealla kädellä samalla kun pitää aseen suunnattuna viholliseen. Lippaat liikkuu nopeasti. Ainoastaan vasemmasta ranteesta meinaa ruuti loppua nopeasti kun harjoitellaan taktista lippaan vaihtoa pitempiä aikoja.
Itse en ainenkaan vaihtelisi niitä lippaita muutenkaan tuliasemassa, vaan hakeutuisin suojaan. Sekä ei ole suotavaa ampua koko tuliannosta samasta tuliasemasta, vaan vaihella tuliasemaa. Tuliaseman vaihtamisen aikana kannattaa suorittaa mahdollinen lippaanvaihto, eikä mennä itse tuliasemaan tekemään sitä. Ja siinä vaiheessa kun ase sanoo klik on jo mennyt jotain pieleen. Silloin kyseessä on ns. hätälippaanvaihto, eikä ns. taktinen lippaanvaihto. Lisää asiasta voit lukea Taistelijan Opas 2013:sta sivuilta 37-39.
Jep. Ne jotka tuota on viimeksi tehnyt vihollisen tulen alla RK95:lla on kaikki nimenomaan koulutettu tuolle tekniikalle eikä omia tappiota käsiasetulesta ole juurikaan tullut...
Viimeksi muokattu:
@samip tuo erittäin tärkeän pointin esille. Tämä asia tuppaa melko usein unohtuvan RA-harjoituksissa. Itselle tämä lippaanvaihto ennakoivasti ja suojassa pois tuliasemasta konkretisoitui vasta ulkomaan reissuissa...suojan huomioiminen alkoi kiinnostaa henkilökohtaisesti ihan erilailla kun simulaattoriharjoituksissa.
Edit: Hups...
Edit: Hups...
Viimeksi muokattu:
Vielä tuosta lipastaskun päällä makaamisesta. Jos pystyy tilanteessa lipastuella tähtäämään aseella, niin oikein mitoitetusta liivistä pitäisi pystyä ottamaan lipas edestäkin. Optimi paikka olisi jossain navan ja nännien välissä. Läpällinen tarralla tai soljella varustettu tasku voi toki olla hidaste, avoimesta lähtee helposti. Pätee yhtälailla chest rigeihin. Liian alhaalla istuva taskuja täynnä oleva liivi on muutenkin pirullinen esim. polvelle mennessä.
Deeiii
Eversti
Oma mielipide: riittävästi vasemmalla kyljellä oleva tasku mahdollistaa tukikäden lippaanvaihdon maatessakin erinomaisen hyvin. Liiaksi mahan päällä olevat taskut tulevat aina mun tielle ryömiessä ja nostavat takapuolta tai koko kehoa väkisin pystyyn muutaman sentin. Simulaattoriotoksissa kun ei ole takapuolen päällä sensoreita niin tätä ei ole huomannut, mutta kuulapyssypeleissä tuo muutamakin sentti on riittänyt kipeään napsaukseen, ja tosipaikassa haluisin välttää tulemasta perseeseen ammutuksi. Lisäksi massun päällä olevat taskut keräävät ryömintäkuraa turhan helposti.
Sitten taas liian ylhäällä rinnassa olevista taskuista on vähän hankala kurotella uutta lipasta. Joten paras paikka taskuille mun omassa kokemuksessa on ollut suunnilleen housun sivusaumasta vähän eteenpäin ja about vyötärön korkeudella, mahan yritän pitää mahdollisimman tyhjänä. Silloin kun liivi on sen antanut myöten, mulla on yleensä ollut vasemmalla taskut, joista vaihdan lippaita, sekä dumppi, ja oikealla varataskut, joista täytän vasuritaskuja tai vaihdan hätätilassa. Mutta tämä on näitä henkilökohtaisia mieltymyksiä, ja esmes kaupunkisotimisessa laittaisin varmasti enempi tavaraa eteen, jottei ne tulisi tielle ahtaissa paikoissa.
Sitten taas liian ylhäällä rinnassa olevista taskuista on vähän hankala kurotella uutta lipasta. Joten paras paikka taskuille mun omassa kokemuksessa on ollut suunnilleen housun sivusaumasta vähän eteenpäin ja about vyötärön korkeudella, mahan yritän pitää mahdollisimman tyhjänä. Silloin kun liivi on sen antanut myöten, mulla on yleensä ollut vasemmalla taskut, joista vaihdan lippaita, sekä dumppi, ja oikealla varataskut, joista täytän vasuritaskuja tai vaihdan hätätilassa. Mutta tämä on näitä henkilökohtaisia mieltymyksiä, ja esmes kaupunkisotimisessa laittaisin varmasti enempi tavaraa eteen, jottei ne tulisi tielle ahtaissa paikoissa.
Totuus löytyy jostain keskitieltä (Laamator) mutta jotain huomioita. Esim. iiivin etuosaan ei nykyään tungeta hirveästi lippaita koska muuten ei päästä tarpeeksi matalaksi. Eteen onkin hyvä sijoittaa pikavetolipaskoteloita muutama keskilinjalle-tukikäden puolelle. Paremmin suojatut tuplalipastaskut voivat sitten olla tukikäden puolella, enemmän kyljen puolella, repussa, selässä tms. PV:n tarjoama asekäsittelykoulutus on toistojen määrässä sillä tasolla että ei ole temppu eikä mikään opettaa vanhoja tapoja pois, ei vaadi hirveitä toistomääriä. Kuitenkin kaikki nämä yksityiskohdat aseenkäsittelyssä ovat helvetin turhia detaljeja niin kauan kuin varusmies muuttuessaan reserviläiseksi ei harjoittele omatoimisesti omilla aseilla. Muutenkin se intin todellisuus taitaa olla sitä että esim. M/05:een ei ole tilattu kaikkiin kolmea tuplalipastaskua. M/05:sta taitaa olla jotain n. 35 000, chestrigiä pari tuhatta kuulemma ja M/85:ia n. 60k. Suurin osa ei saa siis mitään kantolaitetta ellei M/60:sta tai jatkosodan aikaisia ole säilytetty. Ei siinä mitään, M/60, maastopuvun taskut ja koulureppukin ovat parempia tapoja kantaa varusteita kuin M/85. Olkoon taskut ja kantolaitteet mitä tahansa niin se mikä ratkaisee lopulta on yksilön taidot ja kyky sopeutua huonoihin varusteisiin ja riittämättömään koulutukseen ja kompensoida (omaehtoinen koulutus. treeni, yksityishankinnat) ne. Sotiminen on tiimityötä ja reserviläisarmeijaan, joka ei treenaa, mahtuu kaikenlaista tumpeloa jotka tapattavat sinut ja tekevät sinun hankkimasi varusteet ja osaamiset aika nopeasti tyhjäksi. Sen verran paljon on tullut katseltua maastopukuhommia että en usko tämän koskaan muuttuvan niin kauan kuin meillä on asevelvollisuusjärjestelmä. Paperilla on miehiä paljon mutta osaaminen ei tositilanteessa ole kummoinen ja on täysin testaamaton suuressa mittakaavassa.
Olkoon taskut ja kantolaitteet mitä tahansa niin se mikä ratkaisee lopulta on yksilön taidot ja kyky sopeutua huonoihin varusteisiin ja riittämättömään koulutukseen ja kompensoida (omaehtoinen koulutus. treeni, yksityishankinnat) ne. Sotiminen on tiimityötä ja reserviläisarmeijaan, joka ei treenaa, mahtuu kaikenlaista tumpeloa jotka tapattavat sinut ja tekevät sinun hankkimasi varusteet ja osaamiset aika nopeasti tyhjäksi. Sen verran paljon on tullut katseltua maastopukuhommia että en usko tämän koskaan muuttuvan niin kauan kuin meillä on asevelvollisuusjärjestelmä. Paperilla on miehiä paljon mutta osaaminen ei tositilanteessa ole kummoinen ja on täysin testaamaton suuressa mittakaavassa.
Viimeksi muokattu: