Jos kotimarkkinat on ainoa joka toimii niin tämä on myrkkyä sille, tosin uskotaan että viennin kasvu tuo kotimarkkinoiden leikkaukset takaisin, mutta jos vienti ei alakkaan vetää vaan sekin jatkaa pudotustaan silloin ollaan pulassa.
Edellinen
Seuraava
Hallitus tekeekin työehtojen heikennyksistä pysyviä – pakkolait eivät välttämättä piristä taloutta
Teemu Luukka
HELSINGIN SANOMAT
SAMI KERO / HS
Valtiovarainministeri Alexander Stubb, pääministeri Juha Sipilä ja ulkoministeri Timo Soini esittelivät syyskuun alussa hallituksen toimia, joilla Suomen kilpailukyky paranee.
Kuuntele
Työehtojen merkittäviin heikennyksiin johtavasta lakipaketista tulee pysyviä, vaikka vielä kuukausi sitten hallitus puhui määräaikaisesta lakipaketista. Lakipaketissa perustellaan ratkaisua sillä, että lakien tavoiteltu vaikutus ei toimi kolmen vuoden aikana.
Hallitus sai tänään valmiiksi työntekijöiden työehtoja heikentävän niin sanotun pakkolakiesityksen. Esitys lähtee tänään keskiviikkona neljä viikkoa kestävälle lausuntokierrokselle. Lakipaketissa on runsaasti kiistanalaisuuksia, ja sen vaikutusarviot perustuvat paljolti oletuksiin ja ennusteisiin.
Pakkolaeilla leikataan lomarahoista 30 prosenttia, ensimmäisestä sairauspäivästä tulee palkaton, vuosiloma muuttuu korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi ja loppiainen sekä helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi.
Lakien mukaan työmarkkinajärjestöt eivät voi sopia lakia paremmista ehdoista kolmeen vuoteen. Itse työehtojen heikennykset sen sijaan jäävät voimaan kolmen vuoden kuluttuakin koskien sairausajan palkkaa, loppiaista ja helatorstaita, vuosilomien kestoa ja lomaltapaluukorvausta.
Mekanismi on se, että kolmen vuoden kuluttua palkansaajat ja työnantajat voivat sopia myös toisin kuin näissä laissa määrätään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että näin todella kävisi, sillä jatkosta päättävät työmarkkinoiden osapuolet.
”Teoriassa on mahdollista, että kaikki ehdot palautuvat ennalleen”, sanoo valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkö
Juha Majanen.
Jos kaikki palautuu ennalleen, lakipaketin kustannuskilpailukykyä parantavat päämäärät eivät toteudu. Valtiovarainministeriö on laskenut, että lakipaketin taloudelliset hyödyt alkavat näkyä vasta ajan kanssa.
”Jos kaikki palautuvat ennalleen, joku voi jopa väittää, että lakipaketin taloudelliset vaikutukset ovat jopa negatiiviset”, Majanen sanoo.
Lakipaketin perusteluissa sanotaan, että lyhyellä aikavälillä uudistuksella voi olla myös negatiivisia vaikutuksia kotimarkkinoille, koska ostovoima heikkenee. ”On mahdollista, että tämä aiheuttaa työllisyyden heikkenemistä lyhyellä aikavälillä ennen kuin vientisektorin elpyminen korvaa ostovoiman heikentymisen kotimarkkinoilla”, lakiesityksen perusteluissa sanotaan.
Ylipäätään perusteluissa sanotaan, että laskelmiin liittyy suurta epävarmuutta. ”Toimenpiteiden vaikutukset riippuvat pitkälti sopimusrajoitusten jälkeen solmittavien työ- ja virkasopimusta sisällöstä”, esityksen perusteluissa sanotaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan rajoitusten ei arvioida olevan perustuslain vastaisia, koska ne ovat tarkkarajaisia, kohdistuvat vain rajoitettuun osaan työ- ja virkaehtosopimusten sisällöstä, niillä ei puututa voimassa oleviin työ- ja virkaehtosopimuksiin ja rajoitukset ovat voimassa määräajan. Sopimisvapauden rajoituksilla on hyväksyttävät perusteet ja niitä voidaan pitää oikeasuhtaisina tavoiteltuun päämäärään nähden. Rajoitukset eivät ulotu työnantajan ja työntekijän keskinäisiin sopimuksiin eli työsopimuksiin.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos
Tarja Kröger sanoo, että hänen käsityksen mukaan alunperinkin lakipaketin piti olla vain sopimusrajoituksen osalta määräaikainen. ”Perustuslakiongelmat koskevat nimenomaa tätä osaa.”
Lakien on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2016. Niitä sovellettaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin, joista sovitaan lain voimaantulon jälkeen, ministeriö ilmoittaa.
Ehdotuksilla hallitus haluaa parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä niin, että yritysten yksikkötyökustannukset alenevat viidellä prosentilla.
Pakettiin kuuluu olennaisena osana yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen 1,72 prosentilla. Tästä koituu noin 850 miljoonan euron julkisen talouden tulojen menetys, joka korvataan pääosin niin, että julkiselle sektorille tulee säästöjä työehtojen heikennyksistä.
Lakipakettia kutsutaan pakkolaiksi, koska hallitus asettaa poikkeuksellisesti rajat työmarkkinajärjestöjen oikeudelle sopia työehdoista. On hyvin poikkeuksellista, että poliitikot rajoittavat myös yksityisillä työnantajilla työskentelevien työntekijöiden etuuksia. Tämän takia lakien perustuslaillisuus on kyseenalainen.
Lakiesityksen vaikuttavuuslaskelmissa on paljon tulkinnanvaraisia kohtia. Lakipaketin sopimuskielto määräaikainen, jotta ne läpäisivät perustuslakivaliokunnassa lakien perustuslailliset ongelmat. Silti valtiovarainministeriö on pitkin lain valmistelua sanonut, että haluttuja vaikutuksia lailla saadaan vain, jos heikennykset jäävät merkittäviltä osin pysyviksi.
Pakkolaeista voit lukea enemmän tästä jutusta.
Lakipaketin mukaan ensimmäinen työstäpoissaolopäivä olisi palkaton. Tätä karenssipäivää ei olisi, jos poissaolo johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista tai työntekijä on uudelleen 30 päivän kuluessa poissa samasta syystä. Lisäksi työnantajan pitäisi maksaa vain 80 prosenttia palkasta seuraavilta kahdeksalta sairauslomapäivältä nykyisen sadan prosentin sijaan.
Loppiainen ja helatorstai olisivat jatkossa palkattomia vapaapäiviä. Ne eivät lyhentäisi työaikaa. Helatorstain tai arkipäivälle sijoittuvat loppiaisen työtunnit tulisi tehdä etu- tai jälkikäteen lauantaina tai pidentämällä muiden työpäivien työaikaa.
Jos työntekijä olisi töissä helatorstaina tai loppiaisena, hänelle maksetaan normaali säännöllisen työajan palkka ilman sunnuntaityökorotusta. Jos loppiainen on sunnuntaina, korvaus maksetaan.
Lomia kertyy jatkossa enintään kolme päivää kuukaudessa eli lomaoikeus voisi olla enintään kuusi viikkoa. Tämä ei koskisi esimerkiksi julkisen puolen opettajia, joiden lomakäytäntöön ei tällä lailla puututa.
Lomarahoja leikataan 30 prosenttia, mutta kaikille uusille työntekijöille tulee oikeus lomaltapaluukorvaukseen. Korvaus olisi tahdonvarainen eli siitä voi sopia erikseen toisin.
Työntekijöiden muutosturvaa lisätään niin, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden muutosturvaa parannetaan asettamalla työnantajalle velvollisuus järjestää irtisanotuille työllistämistä edistävää valmennusta tai koulutusta. Työnantajan pitää järjestää irtisanotuille työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan irtisanomisen jälkeen. Tämä koskee vähintään 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä.
Lakipaketti ei tule voimaan, jos työmarkkinajärjestöt löytävät sopimuksen, joka korvaa paketilla haetut kustannuskilpailukykytavoitteet. Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitykset eduskunnalle helmikuussa 2016, jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopuun toimista kilpailukyvyn parantamiseksi.
Palkansaajakeskusjärjestöt kritisoivat voimakkaasti heikennysehdotuksia, lain valmisteluprosessia ja vaikuttavuuslaskelmia. Poikkeuksellisesti asiaa valmistelleen työryhmän jäsenet eivät saaneet jättää eriävää mielipidettä lakiesitykseen.
Järjestöjen mukaan on välttämätöntä, että nykyiset työ- ja virkaehtosopimusten määräykset pakkolakien osalta palautuvat määräajan jälkeen ennalleen.
Palkansaajajärjestöt ovat tiettävästi valmiita tarvittaessa valmiita viemään pakottavan lainsäädännön kansainvälisen tuomioistuimen käsittelyyn.
