Taloustieteellinen keskustelu

Pankkikriisistä ei ollut Suomessa oikein kokemusta eikä päätösten seurauksia ehkä osattu ennakoida. Päätettiin, että pankit pelastetaan jos ne hoitavat asiansa "hyvin": eli niillä ei ole ongelmaluottoja taseessa. Tämä kuulosti ensikuulemalta hirveän järkevältä - autetaan niitä jotka auttavat myös itseään - mutta tuloksena oli että pankit hankkiutuivat eroon kaikista ongelmaluotoistaan ja sanoivat irti paljon sellaisiakin lainoja joiden haltijat olisivat niistä varmaan pienellä saneerauksella selvinneet.
 
Pankkikriisistä ei ollut Suomessa oikein kokemusta eikä päätösten seurauksia ehkä osattu ennakoida. Päätettiin, että pankit pelastetaan jos ne hoitavat asiansa "hyvin": eli niillä ei ole ongelmaluottoja taseessa. Tämä kuulosti ensikuulemalta hirveän järkevältä - autetaan niitä jotka auttavat myös itseään - mutta tuloksena oli että pankit hankkiutuivat eroon kaikista ongelmaluotoistaan ja sanoivat irti paljon sellaisiakin lainoja joiden haltijat olisivat niistä varmaan pienellä saneerauksella selvinneet.
Aivan.
Koivistolla oli kuitenkin useita asiantuntijalausuntoja, joissa kehotettiin muuttamaan suomen lain kohtaa velallisista. Koivisto oli todennut, ettei kannata muuttaa lakia yksityishenkilöiden velkojen järjestelyistä, se ei tätä maata auta yhtään.
VAIKKA mm. maailmanpankin asiantuntijat olivat toistuvasti kertoneet ja kuvailleet raportissaan, että yksilöt pelastavat maan, vaikka pankkeja pitäisi kaataa.
Demaripoliitiikkojen hyvät ystävät pankkisektorilla pelastuivat ja maa kärsii edelleen!
Näihnän homma eteni ja tulette muuten huomaamaan, että näin myös nyt tulee käymään... yksilöt uhrataan ja "pelastetaan harvainvalta".
 
Tämä ei ole oikeastaan mitään taloustiedettä mutta kirjoitanpa kuitenkin tänne.

1. Markkinaehtoinen työehtojen ja palkkatason vapaa muodostus.
Lisääntyvän pakolaisten vastaanoton ja paisuvan työttömyysongelman ratkaisuksi joudutaan tulevaisuudessa tekemään radikaaleja uudistuksia työelämässä. Suomessa joudutaan väkisinkin muuttamaan työsopimussäädöksiä..Tulevaisuudessa työ on ymmärrettävä vain yhdeksi tuotantotekijäksi muiden joukossa. Silloin kun on paljon työttömiä ja vähän työtilaisuuksia täytyy työn hinnan laskea. Vastaavasti palkkojen tulee nousta kun työn tarjonta vähenee. Kaiken pitää toimia suhteessa tuottavuuteen. Tämän periaatteen pitää tulevaisuudessa näkyä kaikilla aloilla. Palkkatason joustaminen on paljon parempi ratkaisu yhteiskunnalle kuin esim. perustulo, jossa kaikille maksettaisiin vastikkeettomasti "palkkaa" ikään kuin pysyvänä sosiaaliturvana.

Minä ymmärrän hyvin että työntekijät vastustavat tällaista uudistusta. Mutta siihen on vaihtoehto. Jos oikeasti haluaa toimia niin ettei ole työnantajan määräysvallan alaisena niin aina on mahdollista ryhtyä yrittäjäksi. Silloin saa olla oman itsensä herrana. Toivottavasti tällainen uudistus lisäisi myös yrittäjyyden suosiota/arvostusta. Sellainen kehitys olisi koko yhteiskunnan kannalta erityisen toivottavaa.

2. Julkishallinnon rakenteellisen tuottavuusongelman radikaali uudistus

Tällä hetkellä suurimpia tuottavuuden ongelmia löytyy erityisesti julkishallinnossa. Kaiken lisäksi siellä koko tuottavuusketju on tekijöiden osalta väärässä balanssissa. Suorittavassa portaassa on liian vähän tekijöitä ja toisaalta kaikessa organisaatioiden hallinnossa ja byrokratiassa on suorastaan järjetön määrä liikaa viranhaltijoita jne. Ja mikä pahinta yhteiskunnan kannalta, monet turhat paperin pyörittäjät ovat suhteessa suurituloisinta (=suuri kustannus) väkeä.

Jos olisin diktaattori niin vähentäisin julkishallinnosta vähintäänkin 50%:ia johtavan tason viranhaltijoista. Heidät voidaan helposti korvata uusilla toimintatavoilla ja poistamalla rankalla kädellä byrokratiaa. Vastaavasti lisäisin kaikilla julkishallinnon aloilla suorittavan henkilöstön määrää 20%:ia. Se tarkoittaisi lisää perushoitajia, sairaanhoitajia, opettajia, vanhusten ja lastenhoitajia jne. Osa työttömiksi jäävistä viranhaltijoista voisi työllistyä suorittavassa portaassa. Lisäksi johtavassa asemassa olevat hallinnon viranhaltijat ovat koulutettua väkeä joka varmasti kykenee työllistymään (työllistämään itsensä vaikka yrittäjinä) keskimääräistä paremmin.

Siis summa summarum. Edellä esitetyt kaksi uudistusta korjaisivat tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa olevat pahimmat ongelmat. Vähennykset voisi aloittaa eduskunnasta (vähintään puolet kansanedustajista on pelkkiä napinpainajia jotka toteuttavat vain puoluejohdon käskyjä) ja ministeriöistä. Kuntapuolella voitaisiin suoraan vähentää kuntien määrä n. 15 kuntaan = sama määrä kuin ns. SOTE-alueita. Isot uudistukset täytyy aina toteuttaa ensimmäisinä/aloittaen kaikkein korkeimmalta tasolta jotta ne oikeasti toteutuisivat.
 
Valtaoja tykittää:

Tulevaisuus on kiinni huipputeknologiasta, ei metsästä tai luomusta

Vaikka emeritusprofessori näkee monen asian olevan paremmin kuin luulemme, Valtaojaa kismittää suomalaisen tieteen ja tutkimuksen tila. Hän on huolissaan siitä, että tilastojen mukaan viittaukset suomalaiseen tutkimukseen ovat viime vuosina vähentyneet. Myös patentteja rekisteröidään Valtaojan mielestä Suomessa huolestuttavan vähän.

– Me emme elä Tukkijoella-näytelmän todellisuudessa. Jos Suomi elää 100 vuoden päästä metsästä, sitten on vajottu alas. Riemuitsemme sellutehtaasta ja yksittäisestä laivatilauksesta, mutta sillä ei pidemmälle eletä suuressa globaalissa maailmassa, lataa Valtaoja.


– Nokia-huuma sai meidät uskomaan, että elämme teknologian huipulla. Etelänaapurissamme Virossa on kuitenkin jo satsattu esimerkiksi satelliitteihin. Suomen tulevaisuus ei ole sellussa ja laivateollisuudessa, vaan huipputeknologiassa ja paremmassa tieteessä ja osaamisessa. Tieteen rahoitus on laskenut viimeiset 15 vuotta, tämä ei ole vain tämän hallituksen asia. Nykyhallitus vain kiihdyttää tätä väärää kehitystä.

http://yle.fi/uutiset/emeritusprofe...ysta_emme_ela_tukkijoella-naytelmassa/8382947
 
Ilmeisesti sosialistit eivät keksi muutakaan järkevää joten he ovat jääneet jankuttamaan harmaantalouden ongelmista. Hallintarekisterit eivät ole ongelma millään tasolla. Jo nykyisinkin ulkomaiset omistajat toimivat usein ns. hallintarekisterien kautta. Niistä saa myös tarvittaessa omistajien tiedot ja näin on ilmeisesti tarkoitus toimia myös suomalaisten omistajien suhteen. En viitsi ryhtyä selvittämään tarkemmin miksi hallintarekisteri on tarpeellinen sellaisille osakesijoittajille jotka toimivat esim. yhtiömuotoisina joiden taustalla on useita henkilöitä, säätiöitä jne. jne. Kysymys on aivan normaalista ja tarkoituksenmukaisesta asiasta. Nämäkään sijoittajat eivät muodosta minkäänlaista uhkaa Suomen kansataloudelle, oikeastaan päinvastoin. Eivätkä he ole myöskään rikollisia.

Ei kannata sekoittaa harmaata tai laitonta toimintaa täysin lailliseen ja yritysten kannalta tarpeelliseen verosuunnitteluun. Se on vain yksi osa aivan normaalia taloushallinnon tilinpäätösasioita. Tottakai yrityksillä pitää olla mahdollisuudet suunnitella tulevaisuuttaan. Usein (sanoisin lähes aina) yrityksillä on muitakin toiminta-ajatuksia kuin pyrkiä toimimaan valtion rahankerääjänä.

Jos suomalaiset yritykset menestyy myös valtio menestyy. Yritykset menestyy jos niiden sallitaan menestyä ja tehdä omistajistaan jopa rikkaita (jopa taloudellisestikin). Jollei tällaista mahdollisimman suurta rikastumista sallita yritykset siirtyvät muualle. Siirtyvät sellaisiin maihin joissa arvostetaan menestymistä ja joissa annetaan yrittäjien rikastua kovalla työllä ja/hyvillä liikeideoilla. Samalla myös kymmenet ja sadat työntekijät saavat turvattua oman tulevaisuutensa.
 
Tässä juuri hyvä esimerkki siitä millaisia tuloksia suomalaiset harmaatalouden tutkijat saavat aikaan...eikä tämä tapaus ole millään tavalla ainoa ja uniikki. Joskus tuntuu että suomalainen yhteiskunta on koulutettu ja kasvatettu vastustamaan yrittäjyyttä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015101920536611_uu.shtml
Suomen oikeuslaitokseen pettynyt kiinalainen liikemies: "Mistä voin saada oikeutta?"
Maanantai 19.10.2015 klo 21.27

Kouvolan China Centerin entinen johtaja Jiazhu Wang laskee menettäneensä yhteensä kuusi miljoonaa euroa ratsian ja rikosepäilyjen takia. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 15. lokakuuta Wangin kanteen, jossa hän vaati Suomen valtiolta yli neljän miljoonan korvauksia liiketoimintansa tuhoamisesta.

Tässä tapauksessa on mennyt hukkaan kymmenien harmaantalouden tutkijan löytämä verohyöty. Lisäksi kymmenien ihmisten työpaikat. Suomeen tarvittaisiin sellainen lainsäädäntö että poliisi ja harmaantalouden tutkijat vastaisivat omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan ulkopuolisille aiheuttamistaan taloudellisista vahingoista. Ehkä se opettaisi viranomaiset toimimaan vastuullisemmin ja kunnioittamaan kansalaisten (sekä yrittäjien) oikeusturvaa.
 
1. Markkinaehtoinen työehtojen ja palkkatason vapaa muodostus.
Lisääntyvän pakolaisten vastaanoton ja paisuvan työttömyysongelman ratkaisuksi joudutaan tulevaisuudessa tekemään radikaaleja uudistuksia työelämässä. Suomessa joudutaan väkisinkin muuttamaan työsopimussäädöksiä..Tulevaisuudessa työ on ymmärrettävä vain yhdeksi tuotantotekijäksi muiden joukossa. Silloin kun on paljon työttömiä ja vähän työtilaisuuksia täytyy työn hinnan laskea. Vastaavasti palkkojen tulee nousta kun työn tarjonta vähenee. Kaiken pitää toimia suhteessa tuottavuuteen. Tämän periaatteen pitää tulevaisuudessa näkyä kaikilla aloilla. Palkkatason joustaminen on paljon parempi ratkaisu yhteiskunnalle kuin esim. perustulo, jossa kaikille maksettaisiin vastikkeettomasti "palkkaa" ikään kuin pysyvänä sosiaaliturvana.

Minä ymmärrän hyvin että työntekijät vastustavat tällaista uudistusta. Mutta siihen on vaihtoehto. Jos oikeasti haluaa toimia niin ettei ole työnantajan määräysvallan alaisena niin aina on mahdollista ryhtyä yrittäjäksi. Silloin saa olla oman itsensä herrana. Toivottavasti tällainen uudistus lisäisi myös yrittäjyyden suosiota/arvostusta. Sellainen kehitys olisi koko yhteiskunnan kannalta erityisen toivottavaa.

Eikö byrokratian vastustajan pitäisi juurikin kannattaa perustuloa?

Et kirjoittanut sosiaaliturvan leikkaamisesta, mutta oletan meidän olevan yhtä mieltä sen tarpeellisuudesta. Onhan selvää, että jos palkat laskevat ja sosiaaliturva pysyy ennallaan, niin se heikentää motivaatiota työntekoon.

Perustulosta:

Suomessa on jo nykyisellään olemassa "perustulo", jota kutsutaan (viime kädessä) toimeentulotueksi. Toimeentulotukea ei heru, jos ihminen saa riittävästi rahaa muista lähteistä. Perustulo taas leikkautuu pois verotuksessa, jos ihminen saa riittävästi rahaa muista lähteistä. Minä en näe kuin kaksi eroa, joista toinen on se, että nykyistä "perustuloa" pitää aktiivisesti hakea, kun taas aito perustulo maksetaan ihmiselle ilman sen kummempia selvityksiä. Toinen ero on se, että perustulossa raha kiertää valtion kirstun kautta, mikä ei ole ongelma rahan digitaalisen luonteen myötä. Verottajan työmäärään (=byrokratiaan ja sen kustannuksiin) ei vaikuta se, verotetaanko ihmisten palkkoja prosentilla 25 vai 45. Rahaa ei katoaisi matkalle, vaikka se liikkuisikin valtion kirstun kautta.

Sosiaaliturvasta:

Jos sosiaaliturvasta halutaan säästää, niin yksi vaihtoehto on siirtyä vähemmän byrokraattiseen malliin, siis perustuloon. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että perustulo jätetään niin alhaiselle tasolle, ettei synny kannustinloukkuja. Tämä voi tarkoittaa tinkimistä perustuslaissa säädetystä ihmisarvoisesta elämästä, mutta se on edessä toisessakin vaihtoehdossa.

Toinen vaihtoehto on leikata sosiaaliturvaa juustohöylällä. Jos sosiaalietuuksien rahallista määrää leikataan runsaammalla kädellä nykytasosta (sanotaan etuisuuksien puolittuvan), niin se johtaa byrokratian kasvavaan osuuteen sosiaaliturvan kokonaiskustannuksista. Se taas kuulostaa omaan korvaani hyvin huonolta asialta, sillä sosiaaliturvajärjestelmän ei käsittääkseni ole tarkoitus työllistää etuuskäsittelijöitä, vaan tukea yhteiskunnan heikoimpia.

2. Julkishallinnon rakenteellisen tuottavuusongelman radikaali uudistus
Tällä hetkellä suurimpia tuottavuuden ongelmia löytyy erityisesti julkishallinnossa. Kaiken lisäksi siellä koko tuottavuusketju on tekijöiden osalta väärässä balanssissa. Suorittavassa portaassa on liian vähän tekijöitä ja toisaalta kaikessa organisaatioiden hallinnossa ja byrokratiassa on suorastaan järjetön määrä liikaa viranhaltijoita jne. Ja mikä pahinta yhteiskunnan kannalta, monet turhat paperin pyörittäjät ovat suhteessa suurituloisinta (=suuri kustannus) väkeä.

Jos olisin diktaattori niin vähentäisin julkishallinnosta vähintäänkin 50%:ia johtavan tason viranhaltijoista. Heidät voidaan helposti korvata uusilla toimintatavoilla ja poistamalla rankalla kädellä byrokratiaa. Vastaavasti lisäisin kaikilla julkishallinnon aloilla suorittavan henkilöstön määrää 20%:ia. Se tarkoittaisi lisää perushoitajia, sairaanhoitajia, opettajia, vanhusten ja lastenhoitajia jne. Osa työttömiksi jäävistä viranhaltijoista voisi työllistyä suorittavassa portaassa. Lisäksi johtavassa asemassa olevat hallinnon viranhaltijat ovat koulutettua väkeä joka varmasti kykenee työllistymään (työllistämään itsensä vaikka yrittäjinä) keskimääräistä paremmin.

Veikkaan, ettet pystyisi rahoittamaan 20 prosentin lisäystä suorittavassa portaassa karsimalla 50 prosenttia johtavasta tasosta. Tai sitten joudumme tarkastelemaan uudelleen johtavan tason määritelmää.

Alla esimerkki valtionhallinnon työntekijöistä, huomaa johtajien pieni osuus:

vkp_2012_2013-05-23_kat_001_fi_001.gif


http://tilastokeskus.fi/til/vkp/2012/vkp_2012_2013-05-23_kat_001_fi.html

Jos säästöjä halutaan, niin pelkkään johtoportaaseen kajoaminen ei riitä, vaan rankan karsinnan alle pitää ottaa (erityis)asiantuntijoiden joukko. Siinä riittääkin sitten seulomista ja karsimista, kun pitäisi päättää, että ketkä lentävät pellolle organisaatiosta. Organisaatioiden sisäisesti toteutettuna homma ei varmasti mene toivomallasi tavalla, vaan organisaatioon jäävät mukavimmat alaiset, eivät tuottavimmat. Ulkopuolisen "tarpeellisuus-asiantuntijan" toteuttamana homma onnistuisi todennäköisesti paremmin, mutta luultavasti tälläkin tavalla menisi mukana paljon tarpeellista ja tuottavaa henkilöstöä. Vai pystyisikö ulkopuolinen arvioimaan riittävän hyvin organisaation tarpeet ja selvittämään parissa päivässä, ketkä tietyn osaston työntekijöistä ovat tarpeellisia ja ketkä ei?

Saattaa olla, että karsinta pitäisi järjestää Kiovan uuden liikennepoliisin tyyliin; vanha organisaatio lakkautetaan ja tilalle rakennetaan kokonaan uusi rakennelma uusilla ihmisillä. Ongelmana vain on, että liikennepoliisissa ei tarvita ihan samanlaista osaamista kuin useilla valtionhallinnon toimialoilla. Löytyisikö yksityiseltä sektorilta riittävästi osaavaa ja halukasta työvoimaa julkiselle sektorille? Mehän emme ole rakentamassa mitään minarkiaa, vaan EU-lainsäädännön alaista modernia länsi-eurooppalaista valtiota.
 
Tässä juuri hyvä esimerkki siitä millaisia tuloksia suomalaiset harmaatalouden tutkijat saavat aikaan...eikä tämä tapaus ole millään tavalla ainoa ja uniikki. Joskus tuntuu että suomalainen yhteiskunta on koulutettu ja kasvatettu vastustamaan yrittäjyyttä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015101920536611_uu.shtml


Tässä tapauksessa on mennyt hukkaan kymmenien harmaantalouden tutkijan löytämä verohyöty. Lisäksi kymmenien ihmisten työpaikat. Suomeen tarvittaisiin sellainen lainsäädäntö että poliisi ja harmaantalouden tutkijat vastaisivat omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan ulkopuolisille aiheuttamistaan taloudellisista vahingoista. Ehkä se opettaisi viranomaiset toimimaan vastuullisemmin ja kunnioittamaan kansalaisten (sekä yrittäjien) oikeusturvaa.

Kuka olisi niin ääliö, että sellaiseen hommaan ryhtyisi valtion palkalla?

Toisaalta, voidaan myös sanoa, että tälläinen laki on kai jo olemassa. Se vain vaatii, että joku todistaa virkamiehen tehneen tekonsa tahallaan ja vahingon aiheuttamistarkoituksessa.


En kuitenkaan väitä, etteikö tuo mitä sanoit yrittämisestä ja suomalaisesta yhteiskunnasta pitäisi ainakin jollakin tasolla paikkaansa.
 
Veikkaan, ettet pystyisi rahoittamaan 20 prosentin lisäystä suorittavassa portaassa karsimalla 50 prosenttia johtavasta tasosta. Tai sitten joudumme tarkastelemaan uudelleen johtavan tason määritelmää.

http://tilastokeskus.fi/til/vkp/2012/vkp_2012_2013-05-23_kat_001_fi.html

Jos säästöjä halutaan, niin pelkkään johtoportaaseen kajoaminen ei riitä, vaan rankan karsinnan alle pitää ottaa (erityis)asiantuntijoiden joukko. Siinä riittääkin sitten seulomista ja karsimista, kun pitäisi päättää, että ketkä lentävät pellolle organisaatiosta.

Edellä mainitut prosentit ovat vain esimerkkejä siitä miten henkilöstön määrää tulisi painottaa organisaatioissa. Nykyisellään työntekijät ovat kaikilla aloilla jo niin pitkälle koulutettuja (peruskoulut + ammatillinen koulutus jne.) ettei välttämättä tarvita yhtä suuria panostuksia ns. työnjohtamiseen tai muuhun toiminnan tarkkailuun kuin joskus helmitaululaskimien aikoina. Myös byrokratian vähentäminen johtaa (tai ainakin sen pitäisi) henkilöstökulujen vähenemiseen jne. Itse olen aina arvostanut erityisesti suorittavan portaan (siis varsinaisten työntekijöiden) panosta organisaatiossa. Myyjien ja myyntimiesten ohella. Pitää tietenkin huomioida että *hyvin organisoidussa porukassa* kaikkien työpanos on tärkeää.

Vastauksena nimim. "SJ:lle". En itsekään jaksa uskoa että yksittäiset virkamiehet saataisiin vastaamaan virheistään. Kun ei heitä saa aina vastuuseen edes suoranaisista laittomuuksistakaan.. Olen itse joutunut toteamaan tämän monet kerrata. Tämä lienee enemmän tai vähemmän samanlaista kaikkialla maailmassa. Joskus vain on tuntunut että juuri meillä Suomessa on erityisen paljon byrokratian "sarvikuonoja", mutta onhan niitä muuallakin.

Suomen julkishallinnossa on sellainen perusongelma että meillä johdetaan liikaa hallintoa poliittisista lähtökohdista. Erityisesti tämä tulee esille kunnallisessa paikallishallinnossa. Suomessa on reilut 300 yksittäistä kuntaa. Varsinaiseen tarpeeseen nähden niitä on ainakin 250 kpl liikaa. Mutta siihen ei liene korjausta tulossa. Pelkäänpä että SOTE uudistuksen myötä tulemme saamaan kokonaan uuden väliportaan, verotusoikeuksineen kaikkineen.
Fiksuinta olisi perustaa SOTEalueet maakuntien mukaan ja lopettaa yksittäiset kunnat kokonaan...mutta tämän keskustelun jatkaminen vaatii jo oman topic'insa.
 
Kuka olisi niin ääliö, että sellaiseen hommaan ryhtyisi valtion palkalla?

Toisaalta, voidaan myös sanoa, että tälläinen laki on kai jo olemassa. Se vain vaatii, että joku todistaa virkamiehen tehneen tekonsa tahallaan ja vahingon aiheuttamistarkoituksessa.


En kuitenkaan väitä, etteikö tuo mitä sanoit yrittämisestä ja suomalaisesta yhteiskunnasta pitäisi ainakin jollakin tasolla paikkaansa.

Tällä hetkellä suomessa ei ole yhtään virkamiestä, verottajan palveluksessa, joka olisi joutunut edesvastuuseen perättömistä epäilyistä ja niiden aiheuttamista konkursseista sekä tuhansien työpaikkojen menetyksistä.
Eli: Virkavastuu pykälää ei tulkita hallinto-oikeuksissa lainkaan vastuupykälänä!

PAHA virhe demokratiassa.
Noh, muistuuko mieleen, missä näin on ollut aiemmin? Virkistän muistianne: Neuvostoliitossa yksilö oli yhteiskuntaa varten, yksilöllä ei ollut oikeuksia yhteiskunnan edessä ja kun valtio vaati yksilöä suoritumaan, niin pakko oli paras motivaatio yksilön kannalta. Sama tilanne oli DDR:ssä. Noh, kumpikin nuo esimerkeistä ovat hävinneet olemasta, mutta Suomi on ainoa maa länsivaltioissa, jossa yksilöllä ei ole oikeuksia valtioa vastaan toimittaessa!
Argumenttejä??
:)
 
Tällä hetkellä suomessa ei ole yhtään virkamiestä, verottajan palveluksessa, joka olisi joutunut edesvastuuseen perättömistä epäilyistä ja niiden aiheuttamista konkursseista sekä tuhansien työpaikkojen menetyksistä.
Eli: Virkavastuu pykälää ei tulkita hallinto-oikeuksissa lainkaan vastuupykälänä!

PAHA virhe demokratiassa.
Noh, muistuuko mieleen, missä näin on ollut aiemmin? Virkistän muistianne: Neuvostoliitossa yksilö oli yhteiskuntaa varten, yksilöllä ei ollut oikeuksia yhteiskunnan edessä ja kun valtio vaati yksilöä suoritumaan, niin pakko oli paras motivaatio yksilön kannalta. Sama tilanne oli DDR:ssä. Noh, kumpikin nuo esimerkeistä ovat hävinneet olemasta, mutta Suomi on ainoa maa länsivaltioissa, jossa yksilöllä ei ole oikeuksia valtioa vastaan toimittaessa!
Argumenttejä??
:)

Jos Suomen valtio, verottajan toimesta tekee tarkastusta tai haastaa oikeuteen yrityksen, on taustalla tietysti virkamies, ihminen, toinen Suomen kansalainen.

Oikeudessa yritys tai yksilö voi sitten puolustautua Suomen valtiota tai verottajaa vastaan.

Suomen valtion voi jopa haastaa oikeuteen. Kuten se kiinalainen Kouvola-case esim. juuri.

Sen sijaan, ei haasteta tietenkään oikeuteen virkamiestä, joka oli verotarkastuksen takana. Hän teki vain virkansa mukaista työtä.

Tietysti, jos todetaan, että virkamies on käyttänyt väärin virkansa tuomaa valtaa esim. henkilökohtaisen edun tai koston tavoitteluun, silloin hänet henkilönä voidaan taas haastaa oikeuteen. Silloin haastajina voivat olla sekä kohdyritys / yksilö, että Suomen valtiokin.
 
Jos Suomen valtio, verottajan toimesta tekee tarkastusta tai haastaa oikeuteen yrityksen, on taustalla tietysti virkamies, ihminen, toinen Suomen kansalainen.

Oikeudessa yritys tai yksilö voi sitten puolustautua Suomen valtiota tai verottajaa vastaan.

Suomen valtion voi jopa haastaa oikeuteen. Kuten se kiinalainen Kouvola-case esim. juuri.

Sen sijaan, ei haasteta tietenkään oikeuteen virkamiestä, joka oli verotarkastuksen takana. Hän teki vain virkansa mukaista työtä.

Tietysti, jos todetaan, että virkamies on käyttänyt väärin virkansa tuomaa valtaa esim. henkilökohtaisen edun tai koston tavoitteluun, silloin hänet henkilönä voidaan taas haastaa oikeuteen. Silloin haastajina voivat olla sekä kohdyritys / yksilö, että Suomen valtiokin.

Ilmiselvästi et tiedä, että miten käynnistyy yli 60% verottajan tekemistä "tutkimuksista" tai henkilöverotuksen oikeusprosesseista.
Todellakin, tällä hetkellä on n. 60% tehtävistä verotarkastuksista ja henkilöiden verotuksen oikeuteen menevistä verocaseista pelkän ilmiannon pohjalta meneviä tapauksia ja meillä ei toteudu se lain kirjain, jossa sanotaan, että: Veronsaajalla on näyttövelvollisuus siitä, että veronmaksaja on laimiinlyönyt, tarkoituksellisesti tai vahingossa veronmaksuvelvollisuutensa.

Tästä hyvää dokumentaatiota... Pitkästyttäväähän tama lukeminen on, mutta....
http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/h..._-_asiantuntijalausunto..._Kalevi_Passila.pdf

Sadismin seuraava askel: Verotustoiminta suomessa :)
 
Ilmiselvästi et tiedä, että miten käynnistyy yli 60% verottajan tekemistä "tutkimuksista" tai henkilöverotuksen oikeusprosesseista.
Todellakin, tällä hetkellä on n. 60% tehtävistä verotarkastuksista ja henkilöiden verotuksen oikeuteen menevistä verocaseista pelkän ilmiannon pohjalta meneviä tapauksia ja meillä ei toteudu se lain kirjain, jossa sanotaan, että: Veronsaajalla on näyttövelvollisuus siitä, että veronmaksaja on laimiinlyönyt, tarkoituksellisesti tai vahingossa veronmaksuvelvollisuutensa.

Tästä hyvää dokumentaatiota... Pitkästyttäväähän tama lukeminen on, mutta....
http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/h..._-_asiantuntijalausunto..._Kalevi_Passila.pdf

Sadismin seuraava askel: Verotustoiminta suomessa :)

Nyt puhut ihan eri asiasta. Ensimmäisessä oli kyse yksilön virkavastuusta ja kansalaisen mahdollisuuksista käydä oikeutta valtiota vastaan.

Jos puhut pelkästään verottajan toiminnasta, niin se on toinen asia. Siinä olen samaa mieltä, että verottajan toimintaa voi monelta osin kritisoida. Taustalla käsittääkseni ovat osin poliittiset päätökset. Vaaditaan harmaata taloutta kuriin jne.
 
Nyt puhut ihan eri asiasta. Ensimmäisessä oli kyse yksilön virkavastuusta ja kansalaisen mahdollisuuksista käydä oikeutta valtiota vastaan.

Jos puhut pelkästään verottajan toiminnasta, niin se on toinen asia. Siinä olen samaa mieltä, että verottajan toimintaa voi monelta osin kritisoida. Taustalla käsittääkseni ovat osin poliittiset päätökset. Vaaditaan harmaata taloutta kuriin jne.

Aaaa, joo! Aivan!
 
En kyllä ole ihan varma minne tämä kuuluisi, mutta liippaa kuitenkin Suomen taloutta, jossa etenkin poliittiset päätökset ovat merkittävässä osassa.

http://lainvalmistelu.finlex.fi/aloite/#esittely

Miten niitä asioita sitten pitäisi seurata. Varmaan yksi tärkeä tietolähde on asiaosaaja.

https://www.eduskunta.fi/FI/kansane...kokoomuksen_eduskuntaryhma/Sivut/default.aspx

Eduskuntaryhmän sivuilta pääsee kansanedustajien sivuille. Usea kansanedustaja kirjoittaa omille nettisivuilleen kansanedustajan arjestaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1098.aspx

http://www.jaanapelkonen.com/#etusivu

Edustajien sivujen lisäksi on eduskunnan sivut. Eduskunta kokoontuu eduskuntasaliin, näistä sanomisista tallennetaan tekstiversio, joka on mielenkiintoista luettavaa.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2015+2.aspx

Eduskunta myös äänestää asiat. Ryhmäkuri näkyy hyvin eduskuntaryhmien äänestyksissä.

https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/vaskiresults.aspx?k=istuntovpvuositeksti:2015

Tässä esimerkkinä pääministerin äänestys.

https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=1&istuntonro=10&vuosi=2015

Jotta täysin ymmärtäisi miten ne asiat etenevät ja miten niitä pitäisi seurata olisi varmaan hyvä tuntea käsittelyjärjestys. Aloite ja siitä eteenpäin miten se asia etenee ja mistä näitä saa selville mitä siellä on meneillään. Oleellista olisi varmaan päästä selville mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mitä siellä on valmistelussa. Kun se asia on kopautettu on aika myöhäistä sanoa enään mitään. Se on merkittävää vallankäyttöä, kun pidetään piiri pienenä. Tiedotusvälineetkin ovat aika usein hiljaa keskeneräisistä asioista ja niiden ulottuvuuksista. Tietenkin se on niin, että älykkäät osaa seurata asioita ja tyhmempien huomiota ei varmaan kannata edes herättää, kun ei ne edes ymmärrä mitään kuten yleisönosastojen keskustelujen tasosta olemme huomanneet.
 
Viimeksi muokattu:
Yleisesti minun mielestäni pitäisi pyrkiä monipuolistamiseen niin, ettei kaikki ole samasta tuutista. Liika samanlaisuus vähentää yhteiskunnan innovaatiokykyä ja dynaamisuutta. Tasavalta, jossa kaikki tulevat samasta tuutista on sellainen totalitaristinen ajatus jota hautoo mielessään vain fasistit.

Se vain on niin, että valtio ei voi perustua sellaiseen ajatukseen, että ahkeria ja yritteliäitä rankaistaan raippaveroilla ja kateellisella panettelulla, jota on tähän asti harrastettu ihan valtiovallan ylimmän johdon siunauksella.

Talouskasvu ei välttämättä ole paras ympäristöteko. Kun länsi saa markkinat toimimaan Kiinassa savupiiput röyhyää ja kemikaalit virtaa vesiin.

Kun me Euroopassa elämme markkinataloudessa on keskeinen tekijä kuluttajan ostovoima.

Korkeat hinnat ja verot joka välissä tarkoittaa, että on pieni ostovoima.

Jos palkansaajan ostovoima olisi suurempi johtaisi se suurempaan hintakilpailuun palkansaajien rahoista.

Kun palkansaajilla on suurempi ostovoima työllistävät he enemmän ihmisiä ja ostovoima kasvaa työllisyyden kasvaessa.

Jos palkankorotus siirtyy hintoihin se ei parantanut ostovoimaa ollenkaan.

Pitäisi varmaan alentaa veroja ostovoiman kasvattamiseksi.

Jotta niitä veroja voisi alentaa pitäisi julkisen sektorin työntekijöitä siirtää yksityiselle sektorille maksamaan veroja.

Veroilla rahoitetuista palkoista verojen ottaminen on oman rahan ottamista takaisin.

Sosiaaliturvajärjestelmä pitäisi uudistaa niin, että tuensaajat pystyvät ottamaan vastaan pieniä töitä. Tuki+lisätienesti=1000 euron katto verottomana voisi olla malli.

Tukinimikkeiden yhdistely ja keskittäminen yhdelle luukulle ja veroviraston tietojen yhdistäminen tukien maksatukseen voisi luoda lisätienestiin kannustavan sosiaaliturvajärjestelmän.

Yksityisen sektorin toiminta perustuu ostovoimaan.

Oleellisia palveluja ovat koulutus ja terveydenhoito, joka pitää olla kaikkien ulottuvilla.

Kartelli ja monopoli ottaisi voittoa niin paljon kuin se vain pystyy ilman mitään ylärajaa. Hintatason määrittää kilpailu.

Jos palvelun ostaisi kunta tai valtio yhdeltä palveluntuottajalta menisi koko palvelun tuottaminen yhdelle palveluntarjoajalle ja muut menisivät konkurssiin. Siksi järjestelmän pitää olla sellainen kuin kela-korvaus joka ylläpitää useaa palveluntarjoajaa.

Se olisi kaksinkertainen menoerä, kela-pohjainen järjestelmä ja julkiset palvelut, samalla alalla.

Pistin nämä lauseet tällä tavalla erilleen. Toivottavasti ei vaikuta mitenkään tankkaavalta. :D
 
Viimeksi muokattu:
Yleisesti minun mielestäni pitäisi pyrkiä monipuolistamiseen niin, ettei kaikki ole samasta tuutista. Liika samanlaisuus vähentää yhteiskunnan innovaatiokykyä ja dynaamisuutta. Tasavalta, jossa kaikki tulevat samasta tuutista on sellainen totalitaristinen ajatus jota hautoo mielessään vain fasistit.

Se vain on niin, että valtio ei voi perustua sellaiseen ajatukseen, että ahkeria ja yritteliäitä rankaistaan raippaveroilla ja kateellisella panettelulla, jota on tähän asti harrastettu ihan valtiovallan ylimmän johdon siunauksella.

Talouskasvu ei välttämättä ole paras ympäristöteko. Kun länsi saa markkinat toimimaan Kiinassa savupiiput röyhyää ja kemikaalit virtaa vesiin.

Kun me Euroopassa elämme markkinataloudessa on keskeinen tekijä kuluttajan ostovoima.

Korkeat hinnat ja verot joka välissä tarkoittaa, että on pieni ostovoima.

Jos palkansaajan ostovoima olisi suurempi johtaisi se suurempaan hintakilpailuun palkansaajien rahoista.

Kun palkansaajilla on suurempi ostovoima työllistävät he enemmän ihmisiä ja ostovoima kasvaa työllisyyden kasvaessa.

Jos palkankorotus siirtyy hintoihin se ei parantanut ostovoimaa ollenkaan.

Pitäisi varmaan alentaa veroja ostovoiman kasvattamiseksi.

Jotta niitä veroja voisi alentaa pitäisi julkisen sektorin työntekijöitä siirtää yksityiselle sektorille maksamaan veroja.

Veroilla rahoitetuista palkoista verojen ottaminen on oman rahan ottamista takaisin.

Sosiaaliturvajärjestelmä pitäisi uudistaa niin, että tuensaajat pystyvät ottamaan vastaan pieniä töitä. Tuki+lisätienesti=1000 euron katto verottomana voisi olla malli.

Tukinimikkeiden yhdistely ja keskittäminen yhdelle luukulle ja veroviraston tietojen yhdistäminen tukien maksatukseen voisi luoda lisätienestiin kannustavan sosiaaliturvajärjestelmän.

Yksityisen sektorin toiminta perustuu ostovoimaan.

Oleellisia palveluja ovat koulutus ja terveydenhoito, joka pitää olla kaikkien ulottuvilla.

Kartelli ja monopoli ottaisi voittoa niin paljon kuin se vain pystyy ilman mitään ylärajaa. Hintatason määrittää kilpailu.

Jos palvelun ostaisi kunta tai valtio yhdeltä palveluntuottajalta menisi koko palvelun tuottaminen yhdelle palveluntarjoajalle ja muut menisivät konkurssiin. Siksi järjestelmän pitää olla sellainen kuin kela-korvaus joka ylläpitää useaa palveluntarjoajaa.

Se olisi kaksinkertainen menoerä kela-pohjainen järjestelmä ja julkiset palvelut samalla alalla.

Pistin nämä lauseet tällä tavalla erilleen. Toivottavasti ei vaikuta mitenkään tankkaavalta. :D


Hyviä ajatuksia, mutta kieltämättä parempi jäsentely olisi helpottanut lukemista ja ehkä myös avannut ajattelun paremmin :)
 
Hyviä ajatuksia, mutta kieltämättä parempi jäsentely olisi helpottanut lukemista ja ehkä myös avannut ajattelun paremmin :)

Yleisesti minun mielestäni pitäisi pyrkiä monipuolistamiseen niin, ettei kaikki ole samasta tuutista. Liika samanlaisuus vähentää yhteiskunnan innovaatiokykyä ja dynaamisuutta. Tasavalta, jossa kaikki tulevat samasta tuutista on samalla tavalla ajattelemisen kannustamista ja ehkä liiallista yhdenmukaisuutta. Valtio ei voi perustua sellaiseen ajatukseen, että ahkeria ja yritteliäitä rankaistaan raippaveroilla ja kateellisella panettelulla, jota on tähän asti harrastettu ihan valtiovallan ylimmän johdon siunauksella.

Maailman talouskasvu ei välttämättä ole paras ympäristöteko. Kun länsi saa markkinat toimimaan Kiinassa savupiiput röyhyää ja kemikaalit virtaa vesiin. Me Euroopassa elämme markkinataloudessa, keskeinen tekijä on ostovoima. Korkeat hinnat ja verot joka välissä tarkoittaa, että on pieni ostovoima. Jos palkansaajan ostovoima olisi suurempi johtaisi se suurempaan hintakilpailuun palkansaajien rahoista. Kun palkansaajilla on suurempi ostovoima työllistävät he enemmän ihmisiä ja ostovoima kasvaa työllisyyden kasvaessa. Jos palkankorotus siirtyy hintoihin se ei nostanut ostovoimaa yhtään.

Voisi varmaan alentaa veroja ostovoiman kasvattamiseksi. Jotta niitä veroja voisi alentaa pitäisi julkisen sektorin työntekijöitä siirtää yksityiselle sektorille maksamaan veroja. Veroilla rahoitetuista palkoista verojen ottaminen on oman rahan ottamista takaisin.

Yksityisen sektorin toiminta perustuu ostovoimaan. Oleellisia palveluja ovat koulutus ja terveydenhoito, joka pitää olla kaikkien ulottuvilla. Kartelli ja monopoli ottaisi voittoa niin paljon kuin se vain pystyy ilman mitään ylärajaa. Hintatason määrittää kilpailu.

Jos palvelun ostaisi kunta tai valtio yhdeltä palveluntuottajalta menisi koko palvelun tuottaminen yhdelle palveluntarjoajalle ja muut menisivät konkurssiin. Siksi järjestelmän pitää olla sellainen kuin kela-korvaus joka ylläpitää useaa palveluntarjoajaa. Se olisi kaksinkertainen menoerä, kela-pohjainen järjestelmä ja julkiset palvelut, samalla alalla.

Sosiaaliturvajärjestelmä pitäisi uudistaa niin, että tuensaajat pystyvät ottamaan vastaan pieniä töitä. Tuki+lisätienesti=1000 euron katto verottomana voisi olla malli. Tukinimikkeiden yhdistely ja keskittäminen yhdelle luukulle ja veroviraston tietojen yhdistäminen tukien maksatukseen voisi luoda lisätienestiin kannustavan sosiaaliturvajärjestelmän.

Tein tämmöisen jäsennellyn version. :D
 
Viimeksi muokattu:
Tarina tuosta verotarkastuksesta. Meillähän on nykyään verottajalla tuo ilmiantosysteemi, jossa kuka tahansa saa käydä antamassa vihjeen epäilemästään verovilpistä.
Kaverin firma ilmiannettiin ja sinne tehtiin iso tarkastus. Käytiin kuulemma kaikki kirjanpito/tuntilistat/kuitit/autojen päiväkirjat jnejne. 3vuoden ajalta läpi.
Aikaa meni 4kk ja yrittäjän mukaan valtiolta palo rahaa varmaan 100k€ tähän touhuun, mutta hei ainaki saadaan veroja lisää. Vai saadaanko?
Lopputulos: kaveri maksanu aivan liikaa veroja ja saa huomattavat palautukset, aiko viedä perheensä Espanjaan lomalle kuukaudeksi ja antaa vihjeen antajalle 2000€ rahaa jos kehtaa tulla esille ja tuoda verokorttinsa mukanansa.
Joskus näinkinpäin!
 
Back
Top