Taloustieteellinen keskustelu

[scip10]

Tuo mitä esität olisi pitkän työsuhteen omaavalla toimihenkilöllä helposti jo 30kk palkka. Se on käsittääkseni enemmän kuin mitä nykyään tyypillisesti saa oikeuden päätöksellä korvaukseksi laittoman irtisanomisen sattuessa. Esimerkiksi 6kk irtisanomisaika ilman työvelvoitetta olisi mielestäni täysin riittävä puskuri. Irtisanomisaika tietysti määrittyy työehtospimusten pohjalta. Kahden tai kolmen vuoden palkka alkaa jollain insinöörillä heilua joo 200000 euron tasolla mikä käytännössä estäisi irtisanomiset kokonaan. Sivukuluineen tuo tekee teollisuuden puolella jo yli 300000 euroa. Ei tuollaisia summia kukaan pk-yrittäjä pysty maksamaan siitä hyvästä että toinen ei enää tee töitä. Kyllä osa ideaa pitää olla siinä että työpaikka ei ole mikään turvasatama ja eläköitymisen odotustila. Töissä ei olla vaan siellä painetaan duunia ja hankitaan joka päivä oikeutus sille palkkapäivänä tilille napsahtavalle korvaukselle. Tämän asian yksi työntekijä ymmärtää mutta toinen valitettavasti ei.

Max irtisanomisaika on 6 kk joten max 3 x irtisanomisaika on 18kk.

Voisi tuohon tietysti maksiminkin asettaa. Periaatteena tulisi olla helpompi mutta kalliimpi irtisanominen, kun nyt ei huonosta työntekijästä pääse eroon millään.

Pienimmät yritykset ovat jo nyt yt-menettelyn ulkopuolella joten niitä tämä ei suoraan koske.

 

[Minuteman]

Laitetaanpa tänne kevennykseksi vanha tarina "oikeudenmukaisuudesta".

Olipa kerran viiden ihmisen porukka jolla oli vakiintunut tapa käydä kerran kuukaudessa syömässä kaupungin hienoimmassa ravitolassa. Ruoka oli uskomattoman hyvää, viinit jumalaisia ja palvelu taivaallista. Mutta niinpä laskukin oli tuhat Euroa illalta.

Porukka oli keskenään sopinut että lasku jaetaan maksukyvyn mukaan: Työtön ei maksanut mitään, pienipalkkainen maksoi viisi kymppiä, keskituloinen maksoi sataviisikymppiä, isotuloinen kolmesataa ja porukan miljonääri loput, 500€

Eräänä iltana ravintolan pitäjä tuli seurueen luokse ja ilmoitti että koska olette niin hyviä asiakkaita, palautan teille tämän illan laskusta 10%. Ja niin hän antoi miljonäärille viisi kymppiä, isotuloiselle kolme kymppiä, keskituloiselle 15€ ja pienipalkkaiselle vitosen.

"Hei, miksi minä en saanut mitään?", purnasi työtön. "Miksi miljonääri sai kymmenen kertaa sen, mitä minä?" Säesti pienipalkkainen. Keskipalkkainen ja suurituloinen eivät sanoneet mitään, katsoivat toisaalle kun työtön ja pienipalkkainen ottivat miljonäärin viisikymppisen ja pieksivät tämän.

Kuukauden kuluttua porukka kokoontui jälleen ravintolan ovelle. Nyt paikalla oli vain neljä seurueen jäsentä, mijonääri ei tullutkaan. Isotuloinen ja keskituloinen ehdottivat että työtön ja pienituloinen voisivat osallistua yhteisen laskun maksuun hieman suuremmalla summalla. Työtön ja pienituloinen ilmoittivat ettei tule kuuloonkaan ja uhkasivat turpaan vedolla joten isotuloinen ja keskituloinen päättivät lähteä kaksistaan läheiseen pizzeriaan syömään, kumpikin omaan piikkiin.

Työtön ja pienituloinen jäivät kaksistaan seisomaan hienon ravintolan ovelle nälissään, kiroamaan maailman epäoikeudenmukaisuutta ja sitä, miten rikkaita aina suositaan ja köyhää sorretaan.

 

[Rannari]

Max irtisanomisaika on 6 kk joten max 3 x irtisanomisaika on 18kk.

Voisi tuohon tietysti maksiminkin asettaa. Periaatteena tulisi olla helpompi mutta kalliimpi irtisanominen, kun nyt ei huonosta työntekijästä pääse eroon millään.

Pienimmät yritykset ovat jo nyt yt-menettelyn ulkopuolella joten niitä tämä ei suoraan koske.

Joku pörssiyhtiö saattaa hankkia pelkästään klemmareita 200 tai 300 tuhannella eurolla kun taas jollain pikkunarikalla se voi olla vuoden tai kahden tulos. Summa ei missään tapauksessa saa olla niin iso että se käytännössä estää korvaavan rekrytoinnin. Ei mikään helppo yhtälö mutta iso periaate pitää olla se että tuottamaton työntekijä saa lähteä. Jokaisella täytyy olla velvollisuus hoitaa oma ruutunsa ja irtisanomisen muussa tapauksessa realistinen vaihtoehto. Onnistuuhan se nytkin mutta vain kikkailemalla. Olisi kaikkien kannalta parempi jos voitaisiin pelata avoimin kortein.

 

[fulcrum]

Oliko tämä muka uutinen?

”Tyrmäävä” havainto: ”Suomalaisella palkalla ei ole varaa ostaa suomalaista työtä”

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/122...palkalla-ei-ole-varaa-ostaa-suomalaista-tyota

Nordean Jussi Hahtelan mukaan suomalaisilla palkoilla ei ole varaa ostaa suomalaista työtä, esimerkiksi kampaamo- ja parturipalveluita.

Suomalaisten pitäisi ostaa enemmän palveluita toisiltaan kuten käydä syömässä ulkona, käyttää pesuloita ja niin edelleen. Tällaista lääkettä tarjoaa Nordean päästrategi Jussi Hahtela Suomen talouden syöksyn kääntämiseksi. Samalla hän sanoo, ettei palvelusektorin kasvattaminen ole mahdollista.

-Suomessa palvelusektorin roolin kasvu tyssää valitettavasti siihen tyrmäävään faktaan, ettei suomalaisella palkalla ole varaa ostaa suomalaista työtä. Korkea palkkataso näkyy suoraan latte-lasillisen hinnassa, mutta ankaran verotuksen takia palkan ostovoima on surkea. ”On lottovoitto syntyä Suomeen” menee oikeasti niin, että ”tarvitaan lottovoitto, jos on sattunut syntymään Suomeen”, Hahtela kommentoi blogissaan.

Hahtela korostaa, että investoinnit ovat Suomen kohtalonkysymys. Samalla hän huomauttaa, ettei heikko kustannuskilpailukyky ole ainoa selitys sille, miksi suomalaiset tuotteet eivät käy kaupaksi.

-Suomen paljon puhutulla heikolla kustannuskilpailukyvyllä on tässä roolinsa, mutta investointikysynnän hiipumiselle on myös muita syitä. Digitalisaation ja muun teknologian kehittymisellä sekä kulutustottumusten muutoksilla on iso merkitys investointikysyntään.

Tässä osutaan aika lailla naulaan ja kantaan. Suomen ongelma ei ole niinkään se että olemme muuttuneet jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi. Suomen ongelma on se että olemme muuttumassa jälkipalveluyhteiskunnaksi: nyt myös palvelusektori on internetin ja kansainvälisen logistiikan parantumisen myötä valumassa ulos maasta. Käsi ylös: kuinka moni ostaa kirjat Amazonista eikä Suomalaisesta Kirjakaupasta? Tai musat iTunesista tai Spotifystä vs. Anttilan musiikkiosasto? Seuraavan 20-30 vuoden aikana Euroopassa - ja laajemmaltikin teollistuneessa maailmassa - tullaan näkemään samanlainen rakennemuutos kuin mitä Suomessa ollaan nähty pienemmässä skaalassa: syrjäseutujen elinkeinot eivät ole enää kilpailukykyiset ja alueet kuihtuvat. Internetissä on erityisen selkeästi nähtävissä suuruuden ekonomian toimivuus: kuluttaja voi helposti verrata hintoja keskenään ja isoin toimija yleensä voittaa. Sekään ei pitemmän päälle auttaisi vaikka täällä vedettäisiin verot vaikka kuinka alas - on aika lailla mahdoton ajatus että tänne voisi syntyä jonkun Amazonin tai ebayn kanssa kilpaileva verkkokauppakonserni.

Tietenkään kaikki palvelut eivät muuta internettiin (mitenpä hankit esimerkiksi hiustenleikkuun netin yli) mutta jo sellainen 10-20% siivun pudotus vastaa jonkun ison teollisuudenalan romahdusta. Tässä valossa on Hindenburgin kansituolien järjestelyä ruveta murehtimaan jostain työmarkkinaratkaisuista.

 

[aj77]

Islanti jyrää :
Näyttää siltä, että Islanti maksoi juuri kaikki velkansa IMF:lle

Kansainvälinen valuuttarahasti IMF kertoo, että Islanti on maksanut pois kaikki jäljellä olevat velkansa rahastolle.

Pieni saarivaltio maksoi vieläpä loput velkansa, eli noin 334 miljoonaa dollaria etuajassa.

Perjantaina tehty takaisinosto vakauttaa 11 erillistä takaisinostoa, joiden määräaika olisi muuten ollut lokakuun 14. päivän 2015 ja elokuun 21. päivän 2016 aikana.

http://www.talouselama.fi/uutiset/n...-maksoi-juuri-kaikki-velkansa-imf-lle-6057180

 

[crane]

Islanti on oivallinen esimerkki siitä, miten nopeasti talous voidaan elvyttää, jos EI keskitytä pankkien pelastamiseen.

 

[Vonka]

Tässä osutaan aika lailla naulaan ja kantaan. Suomen ongelma ei ole niinkään se että olemme muuttuneet jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi. Suomen ongelma on se että olemme muuttumassa jälkipalveluyhteiskunnaksi: nyt myös palvelusektori on internetin ja kansainvälisen logistiikan parantumisen myötä valumassa ulos maasta. Käsi ylös: kuinka moni ostaa kirjat Amazonista eikä Suomalaisesta Kirjakaupasta? Tai musat iTunesista tai Spotifystä vs. Anttilan musiikkiosasto? Seuraavan 20-30 vuoden aikana Euroopassa - ja laajemmaltikin teollistuneessa maailmassa - tullaan näkemään samanlainen rakennemuutos kuin mitä Suomessa ollaan nähty pienemmässä skaalassa: syrjäseutujen elinkeinot eivät ole enää kilpailukykyiset ja alueet kuihtuvat. Internetissä on erityisen selkeästi nähtävissä suuruuden ekonomian toimivuus: kuluttaja voi helposti verrata hintoja keskenään ja isoin toimija yleensä voittaa. Sekään ei pitemmän päälle auttaisi vaikka täällä vedettäisiin verot vaikka kuinka alas - on aika lailla mahdoton ajatus että tänne voisi syntyä jonkun Amazonin tai ebayn kanssa kilpaileva verkkokauppakonserni.

Tietenkään kaikki palvelut eivät muuta internettiin (mitenpä hankit esimerkiksi hiustenleikkuun netin yli) mutta jo sellainen 10-20% siivun pudotus vastaa jonkun ison teollisuudenalan romahdusta. Tässä valossa on Hindenburgin kansituolien järjestelyä ruveta murehtimaan jostain työmarkkinaratkaisuista.

Totta. Internet on tätä, ja suomalaisiakin verkkokauppoja tietysti kehitetään.

Lisäesimerkki tyyppihönöydestä:

Työpanospalvelutkin voi liu´uttaa pois tietyistä osista. Moni firma siirtää vaikkapa assareiden aikaisemmin tuottaman työpanoksen. Myyjät jäävät Suomeen mutta eivät he mitään enää myy. Vakiasiakkaat pysyvät. Myynnin jälkikäsittelyn hoitaa vaikkapa virolainen firma ja varasto pysyy Suomessa.

Tämä elvyttää vain sen aikaa, että tj ei saa heti kenkää. Nimittäin pian saa. Luultavasti joku 20 vuotta toiminut assari vastaa 40% myynnistä kenenkään huomaamatta, koska hänellä on vanhat asiakassuhteet ja ne soittavat hänelle, koska hän on paikalla. Viron palvelu tuo vähän alkuongelmia ja vanhat asiakkaat vaihtavat kilpailijalle.

Sitten osaston tj on kusessa. Palkataan lisää appareita hoitamaan asioita. Jne.

 

[scip10]

Tässä osutaan aika lailla naulaan ja kantaan. Suomen ongelma ei ole niinkään se että olemme muuttuneet jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi. Suomen ongelma on se että olemme muuttumassa jälkipalveluyhteiskunnaksi: nyt myös palvelusektori on internetin ja kansainvälisen logistiikan parantumisen myötä valumassa ulos maasta. Käsi ylös: kuinka moni ostaa kirjat Amazonista eikä Suomalaisesta Kirjakaupasta? Tai musat iTunesista tai Spotifystä vs. Anttilan musiikkiosasto? Seuraavan 20-30 vuoden aikana Euroopassa - ja laajemmaltikin teollistuneessa maailmassa - tullaan näkemään samanlainen rakennemuutos kuin mitä Suomessa ollaan nähty pienemmässä skaalassa: syrjäseutujen elinkeinot eivät ole enää kilpailukykyiset ja alueet kuihtuvat. Internetissä on erityisen selkeästi nähtävissä suuruuden ekonomian toimivuus: kuluttaja voi helposti verrata hintoja keskenään ja isoin toimija yleensä voittaa. Sekään ei pitemmän päälle auttaisi vaikka täällä vedettäisiin verot vaikka kuinka alas - on aika lailla mahdoton ajatus että tänne voisi syntyä jonkun Amazonin tai ebayn kanssa kilpaileva verkkokauppakonserni.

Tietenkään kaikki palvelut eivät muuta internettiin (mitenpä hankit esimerkiksi hiustenleikkuun netin yli) mutta jo sellainen 10-20% siivun pudotus vastaa jonkun ison teollisuudenalan romahdusta. Tässä valossa on Hindenburgin kansituolien järjestelyä ruveta murehtimaan jostain työmarkkinaratkaisuista.

En osaa nähdä digitaalista taloutta lainkaan noin synkkänä Suomen kannalta. Internetin myötä pienen maan yrityksillä on koko maailma potentiaalisena markkina-alueena. Spotify on ruotsalainen ja suomalaisen Supercellin pelejä pelataan ympäri maailmaa. Tietysti suuri kotimarkkina antaa kilpailuedun, mutta tässä ei ole mitään uutta.

Työllisyyden kannalta kehitys on aika lailla haasteellinen, koska digiympäristössä menestys ei muutu työpaikoiksi. Kun Facebook osti Whattsappin 19 miljardilla dollarilla, oli Whattsappilla 450 miljoona käyttäjää mutta vain 55 työntekijää.

 

[Mustaruuti]

Jostain syystä, suomalaiset ovat osin jääneet jälkeen digitaalisuudesta. Vaikka joillain osa-alueilla (verotus, sähköinen taloushallinto) ollaan eturintamassa.

Vastaavasti Suomi uhkaa jäädä kyydistä robotiikassa:

http://yle.fi/uutiset/robotteja_pelataan_turhaan__suomi_on_jaanyt_kauas_kehityksen_karjesta/8373646

 

[Rannari]

Jostain syystä, suomalaiset ovat osin jääneet jälkeen digitaalisuudesta. Vaikka joillain osa-alueilla (verotus, sähköinen taloushallinto) ollaan eturintamassa.

Vastaavasti Suomi uhkaa jäädä kyydistä robotiikassa:

http://yle.fi/uutiset/robotteja_pelataan_turhaan__suomi_on_jaanyt_kauas_kehityksen_karjesta/8373646

Emmekä ainoastaan jää vaan suorastaan jättäydymme jälkeen koulutusta ja tutkimusta nitistämällä. Hallitus näyttääkin havittelevan takaisin Kekkosen ajan savupiipputeollisuutta. Ja onhan sekin tietysti kannattavaa kunhan kilpaiilukykysyöksy ensin vie meidät kisaamaan Bangladeshin kanssa työn hinnassa.

 

[Rannari]

Islanti jyrää :
Näyttää siltä, että Islanti maksoi juuri kaikki velkansa IMF:lle

Kansainvälinen valuuttarahasti IMF kertoo, että Islanti on maksanut pois kaikki jäljellä olevat velkansa rahastolle.

Pieni saarivaltio maksoi vieläpä loput velkansa, eli noin 334 miljoonaa dollaria etuajassa.

Perjantaina tehty takaisinosto vakauttaa 11 erillistä takaisinostoa, joiden määräaika olisi muuten ollut lokakuun 14. päivän 2015 ja elokuun 21. päivän 2016 aikana.

http://www.talouselama.fi/uutiset/n...-maksoi-juuri-kaikki-velkansa-imf-lle-6057180

Väärin sammutettu!

 

[scip10]

Emmekä ainoastaan jää vaan suorastaan jättäydymme jälkeen koulutusta ja tutkimusta nitistämällä. Hallitus näyttääkin havittelevan takaisin Kekkosen ajan savupiipputeollisuutta. Ja onhan sekin tietysti kannattavaa kunhan kilpaiilukykysyöksy ensin vie meidät kisaamaan Bangladeshin kanssa työn hinnassa.

Olen itse ollut optimistisen odottavalla kannalla Sipilän hallituksen talouslinjauksista, mutta leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta ovat saaneet minut epäilemään hallituksen ja sen taustajoukkojen pätevyyttä. Vuorotyöläisten sunnuntailisät vs. työnantajamaksujen leikkaukset on osin taloudellisesti perusteltuja ja osin politiikkaa, mutta tutkimuksesta leikkaaminen on vain yksinkertaisesti tyhmää. Kuin housuihin kuseminen pakkasella.

 

[Honcho]

Islanti on oivallinen esimerkki siitä, miten nopeasti talous voidaan elvyttää, jos EI keskitytä pankkien pelastamiseen.

Olisihan siinä ollut parille sadalle tuhannelle viikingille hommaa vastata pankkien veloista siinä määrin että olisi saanut osakkeenomistajien omistuksille jotain arvoa. Toisaalta ymmärtääkseni lopulta noudattivat EFTA-sopimuksen edellyttämiä sääntöjä yksityisten tallettajien minimisuojaan liittyen...rahat löytyivät sentään siltä osin pankkiraunioiden taseista, eivät olleet polttaneet rahoja nuotiolla vaikka kupla poksauttikin tuulentuomat pois sillipankkien omaisuusarvoista. Suomalaisillekin maksoivat ensimmäisten joukossa, vaikka Katainen/Kiviniemi yrittivät lausunnoillaan kovasti lyödä kapuloita rattaisiin suomalaisten loistaessa ainoina poliitikkoina maailmassa jotka eivät tuossa(kaan) asiassa yrittäneet pitää maanmiestensä puolta, päinvastoin. Katainenhan jatkoikin samalla omaan pesään paskantamisen linjalla myös siitä eteenpäin ja Mariakin kutsuivat kv-tason suojatyöt.

 

[fulcrum]

En osaa nähdä digitaalista taloutta lainkaan noin synkkänä Suomen kannalta. Internetin myötä pienen maan yrityksillä on koko maailma potentiaalisena markkina-alueena. Spotify on ruotsalainen ja suomalaisen Supercellin pelejä pelataan ympäri maailmaa. Tietysti suuri kotimarkkina antaa kilpailuedun, mutta tässä ei ole mitään uutta.

Tietenkin uusi teknologia avaa myös joitain uusia mahdollisuuksia, mutta pointti onkin se että kokonaisvaikutus tulee olemaan syrjäseudun kannalta negatiivinen. Tilanne on täysin analoginen siihen kun jollain syrjäisellä paikkakunnalla tekstiilikauppa joutui kilpailemaan Anttilan ja Hobby Hallin kanssa: kyllähän jotkut vielä pärjäsivätkin, ja joissain paikoin ehkä voitiin perustaa omakin postimyyntifirma, mutta useimmille tuli pitemmän päälle noutaja. Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa että kehitys on siirtynyt seuraavalle tasolle jossa Anttilakaan ei enää pärjää.

Rinnakainen ongelma meidän kannaltamme on palveluiden keskittyminen ylikansallisille yrityksille jotka ostavat tai muuten hankkivat markkinasegmentin Suomesta. Voisi kuvitella ettei ole merkitystä ostaako hampparin McDonaldsista vai Paten Purkerista, koska raaka-aineet ja työn tekijät ovat molemmissa suomalaisia mutta on sillä: Paten Purkeri maksaa kaikki veronsa Suomeen, Mäkkäri kotiuttaa voitot emoyhtiölle eikä maksa Suomeen veroja. Enenevässä määrin isompi osa niistä firmoista jotka tarjoavat palveluita on ulkomaisia - hoito, vartiointi, pankit, liikennöinti, vähittäiskauppa, ravintolapalvelut, lista sen kuin jatkuu ja jatkuu - ja on enemmän sääntö kuin poikkeus etteivät tuotot jää Suomeen.

 

[Vonka]

Tietenkin uusi teknologia avaa myös joitain uusia mahdollisuuksia, mutta pointti onkin se että kokonaisvaikutus tulee olemaan syrjäseudun kannalta negatiivinen. Tilanne on täysin analoginen siihen kun jollain syrjäisellä paikkakunnalla tekstiilikauppa joutui kilpailemaan Anttilan ja Hobby Hallin kanssa: kyllähän jotkut vielä pärjäsivätkin, ja joissain paikoin ehkä voitiin perustaa omakin postimyyntifirma, mutta useimmille tuli pitemmän päälle noutaja. Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa että kehitys on siirtynyt seuraavalle tasolle jossa Anttilakaan ei enää pärjää.

Rinnakainen ongelma meidän kannaltamme on palveluiden keskittyminen ylikansallisille yrityksille jotka ostavat tai muuten hankkivat markkinasegmentin Suomesta. Voisi kuvitella ettei ole merkitystä ostaako hampparin McDonaldsista vai Paten Purkerista, koska raaka-aineet ja työn tekijät ovat molemmissa suomalaisia mutta on sillä: Paten Purkeri maksaa kaikki veronsa Suomeen, Mäkkäri kotiuttaa voitot emoyhtiölle eikä maksa Suomeen veroja. Enenevässä määrin isompi osa niistä firmoista jotka tarjoavat palveluita on ulkomaisia - hoito, vartiointi, pankit, liikennöinti, vähittäiskauppa, ravintolapalvelut, lista sen kuin jatkuu ja jatkuu - ja on enemmän sääntö kuin poikkeus etteivät tuotot jää Suomeen.

Suomessa aloittaneet toimeliaat verkkoyrittäjät saattavat laittaa myös palvelutason korkealle. Yksi yrittäjä myy kaksipyöräisten osia (kattava varasto) ja kolme kertaa halvemmalla kuin sellainen varaosaliike, jossa istuu väkeä. Tilattuani tavaran ja maksettuani laitoin mailia (tähän kaksi minuuttia) ja pyysin nopeuttamaan postitusta. Yrittäjä toi tavaran pakettiautolla rappusilleni laitettuaan liikkeen kiinni. Uskoakseni hän aina kruisailee viiden jälkeen jakamassa pääkaupukiseudun tavarat niille, joihin saa yhteyden ja muuhun Suomeen ne menevät postissa.

 

[Mustaruuti]

Tietenkin uusi teknologia avaa myös joitain uusia mahdollisuuksia, mutta pointti onkin se että kokonaisvaikutus tulee olemaan syrjäseudun kannalta negatiivinen. Tilanne on täysin analoginen siihen kun jollain syrjäisellä paikkakunnalla tekstiilikauppa joutui kilpailemaan Anttilan ja Hobby Hallin kanssa: kyllähän jotkut vielä pärjäsivätkin, ja joissain paikoin ehkä voitiin perustaa omakin postimyyntifirma, mutta useimmille tuli pitemmän päälle noutaja. Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa että kehitys on siirtynyt seuraavalle tasolle jossa Anttilakaan ei enää pärjää.

Rinnakainen ongelma meidän kannaltamme on palveluiden keskittyminen ylikansallisille yrityksille jotka ostavat tai muuten hankkivat markkinasegmentin Suomesta. Voisi kuvitella ettei ole merkitystä ostaako hampparin McDonaldsista vai Paten Purkerista, koska raaka-aineet ja työn tekijät ovat molemmissa suomalaisia mutta on sillä: Paten Purkeri maksaa kaikki veronsa Suomeen, Mäkkäri kotiuttaa voitot emoyhtiölle eikä maksa Suomeen veroja. Enenevässä määrin isompi osa niistä firmoista jotka tarjoavat palveluita on ulkomaisia - hoito, vartiointi, pankit, liikennöinti, vähittäiskauppa, ravintolapalvelut, lista sen kuin jatkuu ja jatkuu - ja on enemmän sääntö kuin poikkeus etteivät tuotot jää Suomeen.

Voitot ovat yksi osa asiaa. Ja olisi hienoa, että suomalaiset pärjäisivät. Mutta, olisihan se kansalaisen kannalta heikko tilanne, jos Suomessa ei olisi ulkomaistaustaisia toimijoita.

Lisäksi, kokonaisuutena, Suomi on hyötynyt globalisaatiosta kaikista eniten. Meidän elintaso täällä olisi aika olematon ilman vientiä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/s...untija-kalevalle-kylla-tama-on-faktaa-3459732

Suomi hyötynyt globalisaatiosta eniten - Asiantuntija Kalevalle: "Kyllä tämä on faktaa"

 

[fulcrum]

Syrjäisistä paikkakunnista löytyy aina joitain menestystarinoita. Tyypillisesti ne ovat sellaisia joissa on yksi merkittävä, "ylisuuri" työllistäjä, kuten vaikka varuskunta, kaivos tai sellutehdas joka luo alueelle taloudellista aktiviteettia. Mikäli paikkakunta sattuu menettämään tämän suurtyöllistäjän niin olkileipä ottaa.
Nyt Suomi on Kemijärvi, josta sellutehdas on lakkautettu.

 

[Vonka]

Jos jotain haluaisi tehdä, olisi järkevää poistaa yli 55 vuotiailta työnantajien eläkemaksut. Silloin iäkkäillä olisi mahdollisuuksia työllistyä ja jatkaa työuraa. Iäkkäät tylntekijät taas maksavat töissä ollessaan korotettua työeläkevakuutusmaksua. Tämä olisi win-win.

 

[Mustaruuti]

Jos jotain haluaisi tehdä, olisi järkevää poistaa yli 55 vuotiailta työnantajien eläkemaksut. Silloin iäkkäillä olisi mahdollisuuksia työllistyä ja jatkaa työuraa. Iäkkäät tylntekijät taas maksavat töissä ollessaan korotettua työeläkevakuutusmaksua. Tämä olisi win-win.

Olen pohtinut samaa. Mutta sen voisi tehdä vielä radikaalimmin. Poistetaan eläkemaksut kokonaan molemmilta! Tilanne on joka tapauksessa win-win-win (myös yhteiskunnan ja eläkejärjestelmän kannalta), jos jatkaa pidempään töissä.

Tosin, ehkä paras ratkaisu olisi puolittaa eläkemaksut molemmilta osapuolilta, niin syntyy porkkanaa molemmille. Ja työnantajalle on kyseessä niin iso kulu, että puolituskin on absoluuttisesti iso porkkana.

Vielä jos miettii, niin paras tapa voisi olla portaittainen iän mukana kasvava vähentymä, alkaen 55v 10% ja 65v 100% molemmilta osapuolilta.

 

[TBman]

Islanti on oivallinen esimerkki siitä, miten nopeasti talous voidaan elvyttää, jos EI keskitytä pankkien pelastamiseen.

-90 luvun alun pankkikriisissä Koivisto teki päätöksen, jolla pankit pelastettiin ja yritykset/yrittäjät/yksityiset maksoivat, jos pystyivät ja menettivät kaiken.
Oli edesvastuutonta SDP:n politiikkaa, jota silloin sovellettiin. Yksityistalouksien toipuminen kesti 15 vuotta, jonka katkaisi uusi kriisi. Ne henkilöt, jotka menettivät kaiken+saivat lisää velkaa Koiviston päätöksen aiheuttamien seurannaisten vuoksi, eivät ole vieläkään saaneet talouttaan kuntoon.
Edesvastuutonta politiikkaa.