Taloustieteellinen keskustelu

Vireniä huolettaa velkaantuminen. Talouskasvun hitaus – tai viime vuonna negatiivisuus – on kuitenkin suurempi murhe. Kitukasvuisuus huonontaa velkasuhdetta. Jos BKT kasvaa nopeammin kuin velka, velkasuhde kutistuu kohti nollaa.

Viren on kuitenkin oikeassa tulonsiirtojen kirouksesta. Supistamalla tulonsiirtoja monet muuttujat muuttuvat. On mielipidekysymys, paraneeko vai huononeeko yhteiskunnan tila. Jos ottaa tikkarin pois lapselta, mielipaha kasvaa mutta hampaat eivät reikiinny. Jne.

Viren ei ole oikeassa tulonsiirtojen kirouksesta. Hänen ongelmansa on siinä, että hän ymmärtää tulonsiirrot väärin ja katsoo niitä vain suoran tilinpidon kautta. Hän ei katso seurannaisvaikutuksia. Suomeksi sanottuna hän ei tunne yhteiskuntasopimuksen käsitettä.

Yksinkertainen esimerkki voisi olla esimerkiksi koulutus ja tutkimus. Virenin ajattelussa katsotaan paljonko yksittäisen ihmisen koulutus kustantaa ja sitten katsotaan paljonko yksittäinen ihminen maksaa veroissa takaisin. Tällä katsannolla näyttää tosiaan siltä, että suuri osa ihmisistä ei maksa osaansa.

Mutta asia ei ole näin. Nimittäin ne suurituloiset hyötyvät siitä koulutuksesta ja tutkimuksesta moninkerroin enemmän kuin keskimääräinen yksilö.

Suuret yritykset ja niiden omistajat tarvitsevat koulutettua työvoimaa. Ilman sitä ei ole bisnestä (tai asiakkaita). Jos yhteiskunta ei maksa koulutusta ja tutkimusta näiden yritysten pitäisi maksaa se itse. Laskekaapa huviksenne, mitä maksaisi kunkin firman itse perustaa koulut aina yliopistotasolle saakka ja rahoittaa tutkijat ja heidän systeeminsä alusta lähtien. Sellaista yritystä ei maailmassa ole, joka pystyisi maksamaan edes murto-osaa niistä kustannuksista. Puhutaan miljardeista miljardien perään vuodesta toiseen. Joten tätä kokonaisuutta katsoessa on selvää, että suurin hyötyjä koulutuksen ja tutkimuksen kokonaisuudesta ovat juurikin rikkaat.

Siksi on aivan oikein, että koska heidän voittonsa voivat olla olemassa vain tämän systeemin takia, heidän myös kuuluu maksaa ylivoimaisesti eniten sen ylläpitämisestä. Aivan sama periaate koskee kaikkia muitakin momentteja. Kuten puolustusta ja infraa jne.

Yhteiskuntasopimus on vakuutus. Kukaan ei ihmettele sitä, että 1000000000 euron omaisuuden vakuuttaminen maksaa enemmän kuin 10000 omaisuuden vakuuttaminen. Sama pätee veroihin. On aivan oikein, että jos 1% omistaa vaikka 90% kaikesta, heidän myös kuuluu maksaa 90% kuluista. Koska he hyötyvät itse siitä. Kyse ei ole altruismista. Toki on ymmärrettävää, että yksilötasolla rikas pyrkii pienentömään "vakuutusmaksuaan". Mutta on yhteiskunnan tehtävä huolehtia siitä, että he hoitavat oman osuutensa.

Sitten kun he eivät enää sitä hoida, alkaa rapistuminen ja jossain vaiheessa mennään anarkiaan. Sopimus hajoaa, ja myös toinen puoli lopettaa sopimuksen noudattamisen. Silloin ollaankin päädytty takaisin anarkiaan, mistä eurooppa nautti yli 1000 vuoden ajan. Historialliset esimerkit ovat selvät. Jenkeissä oltiin muuten 30-luvulla kovaa vauhtia menossa tähön suuntaan mutta New Deal katkaisi kehityksen. Joka oli nimenomaan sopimus joka pakotti myös rikkaat osallistumaan saamiensa etujen kustannuksiin. Tämä jatkui aina 80-luvulle saakka jolloin sitten sopimusta alettiin purkaa. Seuraukset alkavat pikku hiljaa näkyä.
 
Viren ei ole oikeassa tulonsiirtojen kirouksesta. Hänen ongelmansa on siinä, että hän ymmärtää tulonsiirrot väärin ja katsoo niitä vain suoran tilinpidon kautta. Hän ei katso seurannaisvaikutuksia. Suomeksi sanottuna hän ei tunne yhteiskuntasopimuksen käsitettä.

Yksinkertainen esimerkki voisi olla esimerkiksi koulutus ja tutkimus. Virenin ajattelussa katsotaan paljonko yksittäisen ihmisen koulutus kustantaa ja sitten katsotaan paljonko yksittäinen ihminen maksaa veroissa takaisin. Tällä katsannolla näyttää tosiaan siltä, että suuri osa ihmisistä ei maksa osaansa.

Mutta asia ei ole näin. Nimittäin ne suurituloiset hyötyvät siitä koulutuksesta ja tutkimuksesta moninkerroin enemmän kuin keskimääräinen yksilö.

Suuret yritykset ja niiden omistajat tarvitsevat koulutettua työvoimaa. Ilman sitä ei ole bisnestä (tai asiakkaita). Jos yhteiskunta ei maksa koulutusta ja tutkimusta näiden yritysten pitäisi maksaa se itse. Laskekaapa huviksenne, mitä maksaisi kunkin firman itse perustaa koulut aina yliopistotasolle saakka ja rahoittaa tutkijat ja heidän systeeminsä alusta lähtien. Sellaista yritystä ei maailmassa ole, joka pystyisi maksamaan edes murto-osaa niistä kustannuksista. Puhutaan miljardeista miljardien perään vuodesta toiseen. Joten tätä kokonaisuutta katsoessa on selvää, että suurin hyötyjä koulutuksen ja tutkimuksen kokonaisuudesta ovat juurikin rikkaat.

Siksi on aivan oikein, että koska heidän voittonsa voivat olla olemassa vain tämän systeemin takia, heidän myös kuuluu maksaa ylivoimaisesti eniten sen ylläpitämisestä. Aivan sama periaate koskee kaikkia muitakin momentteja. Kuten puolustusta ja infraa jne.

Yhteiskuntasopimus on vakuutus. Kukaan ei ihmettele sitä, että 1000000000 euron omaisuuden vakuuttaminen maksaa enemmän kuin 10000 omaisuuden vakuuttaminen. Sama pätee veroihin. On aivan oikein, että jos 1% omistaa vaikka 90% kaikesta, heidän myös kuuluu maksaa 90% kuluista. Koska he hyötyvät itse siitä. Kyse ei ole altruismista. Toki on ymmärrettävää, että yksilötasolla rikas pyrkii pienentömään "vakuutusmaksuaan". Mutta on yhteiskunnan tehtävä huolehtia siitä, että he hoitavat oman osuutensa.

Sitten kun he eivät enää sitä hoida, alkaa rapistuminen ja jossain vaiheessa mennään anarkiaan. Sopimus hajoaa, ja myös toinen puoli lopettaa sopimuksen noudattamisen. Silloin ollaankin päädytty takaisin anarkiaan, mistä eurooppa nautti yli 1000 vuoden ajan. Historialliset esimerkit ovat selvät. Jenkeissä oltiin muuten 30-luvulla kovaa vauhtia menossa tähön suuntaan mutta New Deal katkaisi kehityksen. Joka oli nimenomaan sopimus joka pakotti myös rikkaat osallistumaan saamiensa etujen kustannuksiin. Tämä jatkui aina 80-luvulle saakka jolloin sitten sopimusta alettiin purkaa. Seuraukset alkavat pikku hiljaa näkyä.

Virenistä en tiedä, mutta itse näen tulonsiirtojen määrän nousseen liian suureksi. Kun Pekka Kuusi arvioi 60-luvun sosiaalipolitiikassaan, miten suureksi julkisen sektorin osuus voisi hyvinvointivaltiossa nousta, hän päätyi muistaakseni 30 prosenttiin tai kolmannekseen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Kuusi

Suomen valtion menot suhteessa BKT:hen ovat jo yli 53%. Suomi on syvässä seurassa muiden banaanivaltioiden kanssa.

1610287676142.png

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_government_spending_as_percentage_of_GDP

Siksi epäilen, että valtion menojen kasvattamisessa on jo ylitetty kohtuuden rajat. Rajahyödyt alkavat kääntyä haitoiksi.
 
Virenistä en tiedä, mutta itse näen tulonsiirtojen määrän nousseen liian suureksi. Kun Pekka Kuusi arvioi 60-luvun sosiaalipolitiikassaan, miten suureksi julkisen sektorin osuus voisi hyvinvointivaltiossa nousta, hän päätyi muistaakseni 30 prosenttiin tai kolmannekseen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Kuusi

Suomen valtion menot suhteessa BKT:hen ovat jo yli 53%. Suomi on syvässä seurassa muiden banaanivaltioiden kanssa.


Siksi epäilen, että valtion menojen kasvattamisessa on jo ylitetty kohtuuden rajat. Rajahyödyt alkavat kääntyä haitoiksi.

Jokainen saa olla mitä mieltä haluaa, mutta ainaisen valituksen sijasta ainakin minä haluaisin kuulla niitä vaihtoehtoja ja ehdotuksia mitä tehdään. Ja mielellään jollain tavalla järjellisiä ja toteuttamiskelpoisia.

Puhutaan aika v****:n isoista summista joissa joku kehitysavun maksaminen ei paljoa auta...
 
Jokainen saa olla mitä mieltä haluaa, mutta ainaisen valituksen sijasta ainakin minä haluaisin kuulla niitä vaihtoehtoja ja ehdotuksia mitä tehdään. Ja mielellään jollain tavalla järjellisiä ja toteuttamiskelpoisia.

Puhutaan aika v****:n isoista summista joissa joku kehitysavun maksaminen ei paljoa auta...

Talouskasvun kiihdyttäminen on mielestäni paras keino. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Tänä vuonna talous kasvaa, mutta siitä eteenpäin näkyy vain synkkiä pilviä.

Yleisellä tasolla kasvu luo kasvua: väestön kasvu (työvoima), investointien kasvu (pääoma) ja tuottavuuden kasvu (innovaatiot). Lyhyesti: osaaminen ja kansainvälistyminen.

Julkisen talouden tervehdyttäminen näyttää toivottomalta. Kun on rakennettu yli puoli vuosisataa himmeliä, johon sitoutuu 600 000 kuntien virkailijaa ja 100 000 valtion virkamiestä, systeemi ei hevillä muutu. Tarvitaan rautaa ja muuta raskasta metallia.

(Kukkahattusetä kopioisi Viron verolainsäädännön ja Elina Lepomäen & kumpp. perustilin, joilla valtionbudjetin tulo- ja menopuoli uudistettaisiin.)
 
(Kukkahattusetä kopioisi Viron verolainsäädännön ja Elina Lepomäen & kumpp. perustilin, joilla valtionbudjetin tulo- ja menopuoli uudistettaisiin.)
Jääkö siitä tarpeeksi hyvinvointivaltion pyörittämiseen? Ei siinä sinänsä mitään, kiinteä kakskytprossaa veroja huvittaisi minuakin, mutta epäilen ettei niillä saada tarpeeksi kasaan. Enkä oikein kannata tuota perustilin ideaa, että sieltä saisi rahaa ja sitten kun ei tarvitse sitä, niin maksaa takaisin. Siis niinkuin että miksi? Meillä on jo verot jotka hoitavat sen "tilin tasaamisen" ja osa ei koskaan pääse maksamaan yhtään mitään takaisin. Ei nytkään osa palkansaajista pysty maksamaan takaisin saamisiaan valtiolle. Kunnallisveroa ei lasketa. Saati tuilla elävät.
 
Jääkö siitä tarpeeksi hyvinvointivaltion pyörittämiseen? Ei siinä sinänsä mitään, kiinteä kakskytprossaa veroja huvittaisi minuakin, mutta epäilen ettei niillä saada tarpeeksi kasaan. Enkä oikein kannata tuota perustilin ideaa, että sieltä saisi rahaa ja sitten kun ei tarvitse sitä, niin maksaa takaisin. Siis niinkuin että miksi? Meillä on jo verot jotka hoitavat sen "tilin tasaamisen" ja osa ei koskaan pääse maksamaan yhtään mitään takaisin. Ei nytkään osa palkansaajista pysty maksamaan takaisin saamisiaan valtiolle. Kunnallisveroa ei lasketa. Saati tuilla elävät.
Kuten sanottu en usko, että julkinen talous tervehtyy. Valtiolaiva purjehtii yhä raskaammassa lastissa. Vauhti hidastuu. Ja laiva uppoaa, kun pumppumiehet poistuvat pelastusveneillä uusille vesille.
 
Sirun selitys kuulostaa uskomattomalta. EU:lla ei ole verotusoikeutta eikä sosiaaliturvaa. Ne kuuluvat jäsenvaltioille.

Joissain poikkeustapauksissa EU on puuttunut verotukseen, kun se on estänyt vapaata liikkuvuutta.Mutta on kaukaa haettua uskotella, että sosiaaliturva haittaisi liikkuvuutta.

Puolalainen putkimies tulee Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin muutettuaan Suomeen. On vaikea uskoa, että tämä muutto velvoittaisi Suomen tarjoamaan sosiaaliturvaa Puolaan jäävälle perheelle. Tai että Puola voisi pudottaa perheen sosiaaliturvan ulkopuolelle, kun mies työskentelee ulkomailla.

Ettei vain kampaviinerijengi ole keksinyt, ketä syyttää kotokutoisista päätöksistä?
Tästä aiheesta on ollut usein lehtijuttua. Aina tuohon EU lainsäädäntöön vedotaan.
Esimerkkejä olisi loputtomiin.

Näin sosiaaliturvarahaa virtaa ulkomaille - lue esimerkit

Edes viranomaiset eivät tiedä tarkalleen, kuinka paljon suomalaista sosiaaliturvarahaa virtaa ulkomaille EU-lainsäädäntöön perustuen.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000714151.html

Suomesta ulkomaille maksetut lapsilisät murusia koko potista

Suomi maksaa tänä vuonna arviolta useita miljoonia euroja lapsilisiä ulkomailla asuville lapsille, joiden toinen vanhempi on töissä Suomessa. EU-lainsäädäntö takaa sen, että esimerkiksi perhe-etuuksia saa myös toisesta jäsenvaltiosta
https://yle.fi/uutiset/3-7224067

Suomalaiset perhe-etuudet maksetaan toisenkin EU-maan kansalaiselle

Käytännössä yhteensovittaminen tarkoittaa, että esimerkiksi suomalaisia perhe-etuuksia maksetaan myös toisen EU-maan kansalaiselle, jos hän työskentelee Suomessa. Kansallista erikoisuuttamme, kotihoidon tukea, maksetaan siis esimerkiksi virolaiselle lapsiperheelle, jonka isä tai äiti käy Suomessa töissä.
https://sosiaalivakuutus.fi/sosiaaliturvan-yhteensovittaminen-haastaa-lainsaadannon/








Mutta tässä "hauska". Ei mikään lehtijuttu.


Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa​

16/2019​

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190016


Ja se hauka kohta tuolta

"Tätä lakia sovellettaessa EU-asetuksella 883/2004 on etusija"



Tässä tuo asetus 883/2004 noihin sosiaaliturviin
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:02004R0883-20140101
 
Virenistä en tiedä, mutta itse näen tulonsiirtojen määrän nousseen liian suureksi. Kun Pekka Kuusi arvioi 60-luvun sosiaalipolitiikassaan, miten suureksi julkisen sektorin osuus voisi hyvinvointivaltiossa nousta, hän päätyi muistaakseni 30 prosenttiin tai kolmannekseen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Kuusi

Suomen valtion menot suhteessa BKT:hen ovat jo yli 53%. Suomi on syvässä seurassa muiden banaanivaltioiden kanssa.

Katso liite: 46597

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_government_spending_as_percentage_of_GDP

Siksi epäilen, että valtion menojen kasvattamisessa on jo ylitetty kohtuuden rajat. Rajahyödyt alkavat kääntyä haitoiksi.

Aika paljon saataisiin jo karsittua parilla keinolla:

- Siirrytään verovähennyksiin tukien sijaan, esim. lapsilisässä. Näin saadaan budjettia ja veroprosenttia pienemmäksi. Oikea reaalivaikutushan on +-0 mutta tässähän tavoitellaan missikisasijoituksia
- Ei lasketa eläkemaksuja veroiksi. Verotus kevenee useamman prosentin.

Anteeksi sarkasmini, mutta eiköhän Suomea kannata vertailla muihin moderneihin teollisuusvaltioihin ja toisaalta ottaa huomioon tietyt niiden julkisen sektorin ja verotuksen erityispiirteet. Tässä saman listan jälkipäätä, eli pienimmät menot...

bktmenot.JPG
 
Viimeksi muokattu:
Lisäehdotuksia:

- Yksityistetään puolustusvoimat (mahdollisimman pitkälle), koulutus ja terveydenhoito. Palkataan heidät yritysten kautta jolloin julkisen sektorin työntekijämäärä kääntyy laskuun. USA:sta olemme oppineet, että yksityinen sektori on aina ja ehdottomasti tehokkain. Ei olisi julkisen sektorin syöttiläitä vaan yksityisen sektorin dynaamisia uudistajia.

Opiskeluaikana tein sijaisopen hommia. Samalla viikolla olin töissä yksityisessä lukiossa ja kunnallisessa peruskoulussa. Eli samalla viikolla olin yksityisen sektorin dynaaminen kakun luoja ja julkisen sektorin tehoton syöttiläs, kakun syöjä ja ali-ihminen. Sic transit gloria mundi.
 
Lisäehdotuksia:

- Yksityistetään puolustusvoimat (mahdollisimman pitkälle), koulutus ja terveydenhoito. Palkataan heidät yritysten kautta jolloin julkisen sektorin työntekijämäärä kääntyy laskuun. USA:sta olemme oppineet, että yksityinen sektori on aina ja ehdottomasti tehokkain. Ei olisi julkisen sektorin syöttiläitä vaan yksityisen sektorin dynaamisia uudistajia.
Yksityinen sektori voi olla tehokas palveluntuottajana, esim terveyden- ja sairaanhoidossa, mutta tehokkuushyödyn edunsaajina ovat firman omistajat. Yhteiskunnalle lankeaa kalliisti maksamisen osa. Yhteiskunta on terveydenhuollon yksityistämisen suhteen puun ja kuoren välissä.
 
Aika paljon saataisiin jo karsittua parilla keinolla:

- Siirrytään verovähennyksiin tukien sijaan, esim. lapsilisässä. Näin saadaan budjettia ja veroprosenttia pienemmäksi. Oikea reaalivaikutushan on +-0 mutta tässähän tavoitellaan missikisasijoituksia
- Ei lasketa eläkemaksuja veroiksi. Verotus kevenee useamman prosentin.

Anteeksi sarkasmini, mutta eiköhän Suomea kannata vertailla muihin moderneihin teollisuusvaltioihin ja toisaalta ottaa huomioon tietyt niiden julkisen sektorin ja verotuksen erityispiirteet. Tässä saman listan jälkipäätä, eli pienimmät menot...

Katso liite: 46602
Sehän on hienoa, että menee hyvin ja hommat hoituu. Tietäjät tietää.
 
Talouskasvun kiihdyttäminen on mielestäni paras keino. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Tänä vuonna talous kasvaa, mutta siitä eteenpäin näkyy vain synkkiä pilviä.

Yleisellä tasolla kasvu luo kasvua: väestön kasvu (työvoima), investointien kasvu (pääoma) ja tuottavuuden kasvu (innovaatiot). Lyhyesti: osaaminen ja kansainvälistyminen.

Julkisen talouden tervehdyttäminen näyttää toivottomalta. Kun on rakennettu yli puoli vuosisataa himmeliä, johon sitoutuu 600 000 kuntien virkailijaa ja 100 000 valtion virkamiestä, systeemi ei hevillä muutu. Tarvitaan rautaa ja muuta raskasta metallia.

(Kukkahattusetä kopioisi Viron verolainsäädännön ja Elina Lepomäen & kumpp. perustilin, joilla valtionbudjetin tulo- ja menopuoli uudistettaisiin.)

Valitettavasti talouskasvu ei auta, koska tulonjakopuoli on mennyt rikki.

Pääoman tuotto suhteessa työtuloon on mennyt vinksalleen. Tästä seuraa se, että kokonaiskysyntä ei kasva tai jopa pienenee. GDP:n seuraamisen ongelma on siinä, että se ei huomioi kysyntäfunktiota eikä tulonjakoa. Lännessä keskiluokka on pikku hiljaa menossa luiskaan. Osaaminen ja kansaninvälistyminen eivät auta näitä ihmisiä millään lailla kun he syrjäytyvät. Katsotaan mitä tapahtuu sitten, kun yhä enemmän osaajien työpaikkoja alkaa myös siirtymään orjamaihin.

On myös väärinkäsitys, että investoinnit tai innovaatiot lisäsivät välttämättä talouskasvua. Investoinnit voivat myös tuhota sitä kuten tällä hetkellä on tilanne. Pitää katsoa erikseen uusinvestoinnit, korvausinvestoinnit ja sijoitukset. Näistä vain uusinvestoinnit luovat talouskasvua. Sijoitukset pääsääntöisesti tuhoavat työtä ja sitä kautta syövät reaalitaloutta. Yksinkertaistettuna 20 miljardin yritysfuusio katsotaan investoinniksi, vaikka se yleensä johtaakin irtisanomisiin ja kokonaiskysynnän pienenemiseen. Sama pätee suurimpaan osaan innovaatioista koska ne keskittyvät olemassa olevan prosessin tehostumiseen = työttömyyden kasvuun eivätkä esimerkiksi uusien teollisuudenalojen syntyyn. Tämä on seurausta pääomien kasautumisesta.

Katsokaa, miten työaika on kehittynyt länsimaissa 1800-2000-luvulla. Pääsääntöisesti se on lyhentynyt ja tulotaso kasvanut. Ja seurauksena on ollut talouden kasvu Tämä on luonnollinen kehityskulku teknologian johdosta. 2000-luvulla globalisaatio on rikkonut tämän kehityksen ja aiheuttanut nykyisen "juoksun pohjalle".

Valtioiden velkaantuminen johtuu pääsääntöisesti siitä, että ne yrittävät epätoivoisesti ylläpitää kysyntää samalla kun yksityinen sektori tuhoaa sitä lännessä pääoman vapauden ideologian mukaisesti samalla kun veropohja kapenee tulojen keskittymisen takia. Rahaa on vaikka kuinka, mutta se ei kierrä. Ja jatkuva verosuunnittelu tarkoittaa veropohjan supistumista.

@Lunni kyseli realistisia toimenpiteitä. Ne olisivat varsin yksinkertaisia, mutta niitä ei pystytä missään tapauksessa toteuttamaan ennen kuin koko homma romahtaa käteen. Tämä johtuu siitä, että nykysysteemistä hyötyy se osa porukasta jolla on raha ja valta vaikuttaa asioihin.

Esimerkiksi pelkästään suomessa saataisiin budjetti melko lailla tasapainoon muutamilla helppoilla toimenpiteillä:

1. Yritystuet pois suuryrityksiltä. Tästä saisi helposti 1,5-2 Mrd säästöä ilman että tarvitsisi kammata kovinkaan paljoa. Investointituet/kehittämistuet jne pois voitollisilta yrityksiltä tekisi tuon summan. PK-sektoriin jossa on kasvupotentiaali ei tarvitse koskea ollenkaan.
2. Suuryrityksille takaisin vakuutusmaksut jotka heiltä poistettiin, koska investointeja/työpaikkoja ei syntynyt (noin 500 miljoonaa/ vuosi)
3. Järjestöjen ja säätioiden verovapauden poisto (300-500 miljoonaa verotuloja ainakin.)
4. Moratorio uusille tie/väyläinvestoinneille ellei pystytä osoittamaan selkeää kansallista hyötyä. Puolet säästöistä korjausinvestointeihin. (200 miljoonaa säästö)
5. Pistetään nyt ne kehiysmaatuet syssyyn vaikka @Lunni kielsikin:). Sanotaan vaikka 30% pois = 300 miljoonaa.

Pelkästään noista operaatioista seuraisi säästöä/verotulojen kasvua 3-3,5 Mrd vuositasolla. Ja negatiiviset vaikutukset kotimaiseen kokonaiskysyntään olisivat pienet.

Tuohon lisää kun pistäisi oikeasti tarkan seulan opetusministeriöön, sosiaali & terveysministeriöön ja leikkaisi sieltä joukon "hankkeita" joita tehdään ja jotka katoavat unholaan saman tien kun loppuraportti on kirjoitettu ja jotka eivät tee muuta kuin työllistävät suorittavaa porrasta, saataisiin lisää säästöä helposti 500-1000 miljoonaa ("köh" HIS "köh" esimerkiksi. Siis ei hus).
Euroopassa/lännessä jos sitten tehtäisiin seuraavia, saataisiin koko homma paremmille raiteille:

1. Vaatimus yhtäläisistä tuotantokriteereistä riippumatta valmistusmaasta (Kiinan ja muiden orjatyömaiden/muiden sääntöjen kiertäjien tuonti romahtaisi heti)
Seuraus: Tuotantoa alkaisi siirtyä nopeasti länsimaihin joka johtaisi palkkojen nousuun ja kysynnän kasvuun lännessä.
2. Tobinin vero 10000 euron kaupoista ja spekulatiivisista transaktioista + omaisuusvero yli miljoonan euron omaisuudesta.
Seuraus: Vähentää puhtaasti spekulatiivista pääomaliikennettä ja toisaalta pakottaa "löysän rahan" liikkeelle reaali-investointeihin.
3. Säätiöiden verovapauden poisto.
Seuraus: Lisää verotuloja, ei haittavaikutusta kokonaiskysynytään.
4. Pääomatuottojen verokohtelu samalle tasolle palkkaverotuksen kanssa yli 5000 euron summista. Progressio sama kuin palkkatuloissa.
Seuraus: Valtaisasti lisää verotuloja. Mitätön vaikutus kokonaiskysyntään.
5. Työajan lyhennys seitsemään tuntiin.
Seuraus: Työttömyys vähenee, kokonaiskysyntä kasvaa, sosiaalimenot pienenevät, yhteiskunnalliset ongelmat vähenevät.
6. Verosuunnittelun mahdollisuuksien raju karsiminen. Esim. konserninsisäisen lainoituksen ja kaupan rajoittamisella.
Seuraus: Verotulot kasvavat valtavasti.
7. Veroparatiiseihin/ulkomaille tehtävien rahansiirtojen rajoittaminen. Vain selkeät sijoitukset jne. sallitaan. Muista siirroista esim. 90% lähdevero.
Seuraus: Verotulot kasvavat valtavasti.
 
Yksityinen sektori voi olla tehokas palveluntuottajana, esim terveyden- ja sairaanhoidossa, mutta tehokkuushyödyn edunsaajina ovat firman omistajat. Yhteiskunnalle lankeaa kalliisti maksamisen osa. Yhteiskunta on terveydenhuollon yksityistämisen suhteen puun ja kuoren välissä.

Uskon että tässä on paljon mahdollisuuksia toimia myös fiksusti, mutta vaatii rautaista taloustieteellistä ja juridista osaamista tehdä sellainen kehikko joka tarjoaa yrityksillle kannustimia toimia tehokkaasti ja samalla säästää julkista rahaa. Uskon oikeasti että win-win on tässä mahdollinen - mutta ei vain vielä Suomessa, valitettavasti.
 
No sieltä tuli @inscoutilta pitkä posti ja ihan asiaakin. Moneen kohtaan voin yhtyä, mutta kun en mikään taloustietäjä ole, niin pari kohtaa arveluttaa. Esim. pääomaverojen muutos. Reiluuttahan se olisi kohdella niitä samoin tuin ansiotuloja, mutta estäisikö se enemmän yrittämistä kun toisi, sillä eihän me täällä pallolla olla vain siksi että valtiot saisivat käyttörahaa. En tiedä. Viisaammat arvatkoon. Joku miljoonahan menee rikki pääkaupunkiseudun perheasunnosta, autosta ja mökistä. Onko se sitten paljon vai oire jostain mikä taloudessa on pilalla. Niin.
Tobinin veron varsinkin daytraden kohdalla voisin hyvinkin allekirjoittaa, spekulatiivistä kaupaa ilman tarkoitustakaan kannustaa yritystä ja pelkkää nopeaa rahan liikuttelua. Usein summilla jotka saavat pään pyörälle.

Mutta jokunen muu kohta vaatisi about koko läntisen maailman muuttumista. Yksin ei pieni Suomi ammu kuin omaan jalkaansa sekä päähänsä jollain vaatimuksilla Kiinaa kohtaaan. EU tasolla voisi olla jotain mahdollisuutta.
 
Hei, men tienataan tällä! Nyt lopetettiin verovapaa ostaminen Kiinasta. Lopettaminen perustuu EU-direktiiviin, mutta kuitenkin. Helppo arvata että Kiinan tavaran hinnanousu ei jää pelkästään ALVin lisäämiseen. Hölmölandissa maksetaan kaikki aina kalleimman kautta. Suomen talousjärjestelmä alkaa olla ihan täydellisen sosialistinen. Valtio ottaa, valtio antaa - jos antaa. EK:n (kokemus)asiantuntijan mukaan välikäsien lisääminen Kiinasta tilamiselle on pelkkää voittoo. Työllisyys paranee, tilaaminen nopeutuu ja varmaan hammaspeikotkin häviävät.

Verovapaa shoppailu Kiinasta loppui
 
Hei, men tienataan tällä! Nyt lopetettiin verovapaa ostaminen Kiinasta. Lopettaminen perustuu EU-direktiiviin, mutta kuitenkin. Helppo arvata että Kiinan tavaran hinnanousu ei jää pelkästään ALVin lisäämiseen. Hölmölandissa maksetaan kaikki aina kalleimman kautta. Suomen talousjärjestelmä alkaa olla ihan täydellisen sosialistinen. Valtio ottaa, valtio antaa - jos antaa. EK:n (kokemus)asiantuntijan mukaan välikäsien lisääminen Kiinasta tilamiselle on pelkkää voittoo. Työllisyys paranee, tilaaminen nopeutuu ja varmaan hammaspeikotkin häviävät.

Verovapaa shoppailu Kiinasta loppui
Jatkossakin voimme tilata suoraan Kiinasta ilman suomalaista välikättä, joskin alvi tulee maksettavaksi. Maksaako Kiina näiden pikkupakettien postimaksut?
 
Tässä sijoitusvinkki:

https://www.is.fi/autot/art-2000007771275.html

Romuksi lähti esimerkiksi kaksi Volkswagen Passatia, joita Mäenpää oli säästellyt perheen nuoremmille pojille. Samoin romuksi meni vuonna 2006 ostettu punainen Volkswagen Transporter, joka oli aiemmin palvellut Kuusamon taksissa ja sen jälkeen Mäenpään perheessä.



– Autoharrastajana olen sijoittanut varojani vanhoihin autoihin arvonnousun toivossa. Nyt se vain näytti viisaalta luopua autoista romutuspalkkion kautta vähän aikaisemmin, Mäenpää kertoo.
 
Back
Top