Taloustieteellinen keskustelu
- Viestiketjun aloittaja Mustaruuti
- Aloitus PVM
D
Deleted member 2762
Guest
Hämäläisyys on alkuperäistä suomalaisuutta ja körttiläisyys on parempaa jos pitää valita, toisilla on oikeus omaan mielipiteeseensä.
Itse kyllä puolustan saamelaisten ja ruotsia puhuvien oikeuksia historiallisina vähemmistöinä yli kaikkien muiden, en toki nykyisessä laajuudessa ruotsin kielen osalta jos Ruotsi ei vastaa vastavuoroisesti suomea puhuvien kohtelussa.
Museo
Kenraali
Suomea johtaa porukka jolle tehokkuus on tärkeämpää kun tulevaisuuden innovaatiot. Ero Suomen ja monen Länsi-Euroopan maan välillä on revennyt Nokian huippuvuosien jälkeen merkittäväksi ja joku Etele-Korea ja Israel ovat ihan omassa luokassaan tähän takapajulaan nähden. Erityisesti Suomen metsä-, kemian- ja energiateollisuudessa tuotekehitysbudjetit ovat säälittävällä tasolla eikä uusia avauksia juuri tavoitella vaan t&k -toiminnan painopiste on nykyisen toiminnan tehostamisessa. Korkeakoulujen budjetteja taas ei ole sidottu indeksiin mikä on johtanut kurjistavaan kierteeseen kun uusien avauksien sijaan pitää kierros kierrokselta supistaa toimintoja. Ja tämä on siis viime vuosien nousukauden aikaista kehitystä.
Tämän viestin voi vaikka toistaa!!
Ongelmana ei ole pelkästään rahan puute. Yksityisellä puolella on kyllä rahaa, mutta se kohdistuu juurikin tehostamiseen, ei uusiin innovaatioihin. On kohtuullisen helppoa saada läpi ERP-järjestelmä johtoryhmässä (kustannus miljoonia) mutta esim. sijoitus uutta liiketoimintaa kehittävään teknologiaan (100k euron sijoituspäätös) vie heti vuosia ja todennäköisyys läpimenoon on hyvin pieni. Osittain tämä johtuu tytäryhtiötaloudesta, jossa innovaatiot saavat tulla vain pääkonttorista. Ja toisaalta siitä, että jo 90-luvun laman seurauksena Suomessa kaikenlainen innovaatiotoiminta ja yritysten oma tutkimus monilta osin lopetettiin. Nokia oli poikkeus säännöstä ja sekin innovointi meni todennäköisesti läpi koska firma oli heikossa hapessa ja asiaa ajoi melko omalaatuinen "Jobs". Toinen iso ongelma on sitten Suomalainen aikajänne, jossa innovaation pitäisi tuottaa kassavirtaa 6-8 kuukauden kuluttua kehitysprojektin alusta ja olla kassaneutraali viimeistään 12-18kk kuluttua. Ei tuollaisilla reunaehdoilla paljon suuria innovaatiota rakennella.
Museo
Kenraali
En tajua juuri taloustieteestä mutta taloustieteen peruskurssilla aikanaan kerrottiin että talouskasvu on innovaatioiden, tuottavan väestön kasvun ja investointien summa. Tällä hetkellä Suomessa innovointi on kapea-alaista ja lyhytjännitteistä eikä siihen satsata. Sen sijaan tärkeintä on tehostaminen, johdon rikastuminen ja osinkojen maksaminen. Tulevaisuuden kasvua ei juuri haeta pitkäjännitteisellä t&k -toiminnalla. Ei myöskään investoida henkilöstöön ja toimivaan infraan vaan ne nähdään kuluerinä. Vanhenevaa väestöä yritetään korvata kouluttamattomilla kulttuurinrikastajilla, työntekijät tuodaan Baltiasta ja Puolasta, poikien syrjäytyminen ei kiinnosta juuri ketään ja koulutettu väestönosa muuttaa ulkomaille. Me loput sitten keskitymme kyräilemään keskenämme.
Viimeksi muokattu:
Valitettavasti näin on. Sellainen lisäys, että on tärkeää erottaa investoinnit ja sijoitukset toisistaan. Monet erehtyvät pitämään niitä samoina asioina. Nykypäivänä sijoitukset ovat juuri mainitsemistasi syistä johtuen pääsääntöisesti reaalitalouden kannalta puhtaasti haitallisia.
fulcrum
Greatest Leader
Juuri näin. Johto on mennyt täysin visiottomaksi, ainoa mitä osataan tarjota ratkaisuksi että pesemme toistemme paitoja jatkuvasti pienemmillä palkoilla. No varmaan siitäkin joku hyötyy. En oikein keksi että kuka.
Ja hämmästyttävää että eniten tässä köyhdytystaloustieteessä on profiloitunut juuri kykypuolue Kokoomus.
Lähinnä hämmästyttävää on se, mistä Kokoomus on saanut nimen kykypuolue.
Museo
Kenraali
No kyllä kai tehostamisesta hyötyvät firmojen omistajat ja heidän palkkalistoillaan olevat paremmin palkatut byrokraatit. Kun ei ylipäätään investoi voi jakaa enemmän omistajille eikä tule tehtyä virheitä pieleen menneiden investointien kanssa. Niin kauan se toimii kunnes joku jossain keksii täysin uuden tavan tehdä asioita ja nämä tehostajat jäävät ihmettelemään kun ei ole enää mitään mitä tehostaa.
Kyllä politiikan ymmärtää, kun unohtaa kansakunnan yhteisedun jo suosiolla ajatuksistaan. Mikä tahansa Yritystoiminta hakkaa politiikassa ns. kansakunnan edun. Eli mennään ihan estoitta elinkeinoelämän edut edellä.
Se voi osoittautua toki oikeaksikin linjaksi, empä tuota osaa niin sanoa, kun en tunne perimmäisiä visioita kansakunnankaapin päältä.
Kysyt kuka tai mikä hyötyy? Eniten hyötyvät ne -yritystoiminnan- alueet, joiden kassavirta syntyy julkisen talouden ohjaamilla varoilla. Ehdoitta. Kaikkiaan harjoitettu politiikka tulee ymmärrettäväksi, kun unohtaa jonkun hikisen ns. kansakunnan yhteisen edun tms. Ei sellaisesta piittaa enää oikeasti kukaan tuolla päättäjätasolla.
Niin kauan tämä vielä toimii, kun ekp:n seteliautomaatti tahkoaa valuuttaa nollakoroilla peliin. Jos tai kun tuo niiaa, niin sitten ollaan ihan toden edessä, sanokaa sanoneen. Ysärin lamat on pikkujuttua. Tää rakenne on nyt niin vinossa kuin olla voi.
Moni hanke tai bisnes nojaa siihen, että voitot voidaan yksityistää ja kulupuolta voidaan sosialisoida. Eräänlaista oligarkiaa siis.
Pankkien touhu naurattaisi, jos ei niin paljon itkettäisi. Jos menet pari tonnia lompakossasi maksamaan jotain laskua konttoriin, niin siinä ja hyvä se on, että onnistuu. Kun pitää niin vitun tarkkaan tietää, mistä raha on kotoisin....ja samaan aikaan pestä humppastaan rahaa satoja miljardeja per konttori....uskoo ken haluaa tähän näytelmään, minä en enää.
Sinä väitit yllä, ettet ymmärrä mitään talouspolitiikasta. Väitän, että sinä tunnet talouspolitiikkaa paremmin kuin moni sellainen, joka puhuvana päänä koettaa toitottaa ainoaa oikeaa riemusanomaa menestyksestä juuri nykyisin metodein.
Suomi on ikävä kyllä aika pitkälle rent-seeking talous.
Ikävä kyllä ilmiö on levinnyt laajalle ja sitä ei nykyisin edes suuremmin hävetä.
Kannattaa miettiä esimerkiksi asuntojen vuokraamiseen liittyvää kuppauskulttuuria, joka laajasti levinnyt ja jota harjoittaa sekä oikeisto että vasemmisto. Harjoittajina on kaikenlaisia yhteisöjä ja yksityisiä ihmisiä. Homma voitaisiin nopeasti pysäyttää yksinkertaisesti vain tuottamalla kuntien ja kaupunkien kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Siihen ei ole minkäänlaista halua koska lypsävää lehmää ei haluta tappaa. Jo nähtävissä olevassa tulevaisuudessa asuntotukiin käytettävät varat tulevat ylittämään puolustusbudjetin.
Museo
Kenraali
Kaipa sitä jokainen piensijoittaja, asuntovelallinen ja työelämässä erilaisia tehostamisharjoituksia läpikäynyt suurin piirtein aistii mistä on kyse jos haluaa avata silmänsä.
Lähivuosina Suomessa nähdään miten talous pyörii jos ja kun EKP lopettaa elvytyksen ja korot nousevat. Nykylinjalla pää tulee vetävän käteen jos päätavoiteena on jatkossakin kupata julkista (laina)rahaa yksityisiin taskuihin. Yritystukien sijaan pitäisi saada t&k -toiminnasta kasvua mutta se ei onnistu jos ei uskalleta investoida.
Ja jos jostain iskee globaali lama niin silloin ei suomalainen tehostaja varmasti investoi vaan yrittää vaan saada omansa pois. Eli omat rahat turvaan ja tappiot sosialisoidaan. Sitten ihmetellään jos keskiluokkaa vähän ahdistaa ja äänestävät väärin.
Lähivuosina Suomessa nähdään miten talous pyörii jos ja kun EKP lopettaa elvytyksen ja korot nousevat. Nykylinjalla pää tulee vetävän käteen jos päätavoiteena on jatkossakin kupata julkista (laina)rahaa yksityisiin taskuihin. Yritystukien sijaan pitäisi saada t&k -toiminnasta kasvua mutta se ei onnistu jos ei uskalleta investoida.
Ja jos jostain iskee globaali lama niin silloin ei suomalainen tehostaja varmasti investoi vaan yrittää vaan saada omansa pois. Eli omat rahat turvaan ja tappiot sosialisoidaan. Sitten ihmetellään jos keskiluokkaa vähän ahdistaa ja äänestävät väärin.
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Jonkun bränditoimiston kynästä taitaa olla se...
rukkaskikka
Majuri
Suomen R&D -rahoitus on kuitenkin kolmanneksi suurin maailmassa suhteessa bkt:een (% of GDP PPP, taulukon neljäs sarake).
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_research_and_development_spending
Mielenkiintoinen taulukko. Mutta kysymys kuuluu, mihin rahat käytetään. Kuten moni on täällä todennut, Suomi kyllä käyttää rahaa mutta eri asia on, mihin se käytetään. Lisäksi tuollaiset vertailut ovat todella hankalia koska eri maiden kirjanpitotavat eroavat toisistaan niin paljon, varsinkin yritysten tuotekehitysrahojen suhteen.
Minkä lisäksi myönnettäköön rehellisesti myös se, että ei tämä ongelma koske vain Suomea. Institutionaalisen sijoittamisen mukanaan tuoma "paperitalous" vaikuttaa myös muualla ihan yhtä tuhoisasti. Huomio keskittyy vain firmojen ostamiseen ja voittojen repimiseen niistä tehostamisen kautta. Todelliset visiot kuten esim. 1800-luvulla rautateiden rakentaminen tai autoistuminen jotka muuttivat koko yhteiskuntia puuttuvat lähes täysin. Muutama rohkea tähtää toki edelleen korkealle (avaruustutkimus jne.) mutta tällaisia tienraivaajia on kovin vähän.
fulcrum
Greatest Leader
^Mistään ei näe mistä nuo luvut on peräisin. Referenssi on kämyiseen taulukkoon jossa ei ole minkäänlaisia viitteitä.
Se tiedetään kotimaassa lasketuista luvuista että valtion rahoitus tutkimukseen on laskenut selkeästi viimeisen 5 vuoden aikana - mitä se ei tehnyt koskaan aiemmin, edes 90-luvun laman aikana.
Se tiedetään kotimaassa lasketuista luvuista että valtion rahoitus tutkimukseen on laskenut selkeästi viimeisen 5 vuoden aikana - mitä se ei tehnyt koskaan aiemmin, edes 90-luvun laman aikana.