Syntyvyys jatkaa laskuaan – EK ja STTK: suomalaisilla voi olla edessä pian uusi eläkeuudistus
Mitä pikemmin neuvottelut eläkeuudistuksesta aloitetaan, sitä pienemmillä eläkkeiden perkauksilla voidaan selvitä, arvioivat EK:n ja STTK:n asiantuntijat.
Eläkepolitiikka
18.11.2018 klo 21:48
Yle Uutisgrafiikka
Tulikukka de Fresnes
Vauvoja on syntynyt Suomeen viime vuosina niin vähän, että Suomen väkiluku kääntyy
Tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan laskuun vuonna 2035.
Tulevaisuudessa siis yhä pienempi osa työikäisiä suomalaisia pitää yhteiskunnan rattaita, kuten eläkejärjestelmää, pyörimässä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK lähettäisi muille järjestöille uudesta eläkeuudistuksesta neuvottelukutsun saman tien, jo tämän hallituskauden aikana.
Edellinen eläkeuudistus tuli voimaan viime vuoden alussa, sillä muun muassa eläkeikää nostettiin.
–Edellisen uudistuksen oletukset ovat pettäneet ja pahiten on pettänyt väestöennuste. Mitä nopeammin seuraavan eläkeuudistuksen valmistelu aloitetaan, sen parempi ja mitä nopeammin seuraava eläkeuudistus tehdään, sen vähemmillä muutoksilla pärjätään, sanoi sanoo EK:n johtava asiantuntija
Vesa Rantahalvari.
Nopeiden toimien tarvetta luonnehti samoin sanoin perjantaina blogissaan toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n
pääekonomisti (siirryt toiseen palveluun)Ralf Sund.
–Mitä nopeammin toimitaan, sitä todennäköisemmin pystytään välttämään, että mennään hallitsemattomasti tilanteeseen jossa eläkeikä nousee tai eläkettä leikataan.
Sund odottaisi neuvottelujen aloittamista maalis-huhtikuuhun, jolloin Eläketurvakeskuksen ennuste tuo lisää tietoa.
– Pöydän ympärille pitäisi kertyä keväällä, kun saamme tarkennetut laskelmat Eläketurvakeskuksesta, kun tiedetään, kuinka paha tämä tilanne on, Sund sanoi.
Suurimmasta palkansaajajärjestö SAK:sta uutta eläkeuudistusta ei hoputeta. Pääekonomisti
Ilkka Kaukorannan mukaan syntyvyyden lasku on vakava paikka eläkejärjestelmälle, mutta ongelma ei ole akuutti.
– Eläkejärjestelmässä on isot rahastot, jotka puskuroivat. Syntyvyys vaikuttaa myös pitkällä viiveellä, joten tässä on nyt hyvin aikaa selvittää, mikä tämän vaikutuksen kokoluokka on.
Myös Kaukoranta katsoisi Eläketurvakeskuksen luvut ennen neuvotteluihin ryhtymistä.
–Kyllä varmasti ensi hallituskaudella pitää tarkastella ja selvittää, minkälaista uudistustarvetta eläkejärjestelmässä on.
Nouseeko eläkeikä?
Vesa Rantahalvarin mukaan Suomella ei ole varaa nykyisen eläkejärjestelmän etuisuuksiin. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että joko eläkeikää tulee korottaa, tai jollain muulla tavalla leikata eläke-etuuksia.
–Pitää tarkastella esimerkiksi sitä minkälainen eläkkeitä korottava indeksisuoja meillä on, miten eläkkeitä ansaitaan, onko varaa varhennettuun vanhuseläkkeeseen, eikä vanhuusiän eläkeiän nostaminenkaan voi olla poissuljettu.
Sundin mukaan Suomen eläkejärjestelmä on vahvalla pohjalla viilauksen tarpeesta huolimatta, ja nykyisen taso voidaan pääpiirteittäin säilyttää.
–Voidaan ilman muuta säilyttää. Meidän eläkejärjestelmä on todella kestävä. Olemme jo varautuneet ikäjakauman kummallisuuksiin, meillä on 200 miljardia eläkeläisten rahaa odottamassa maksua ulos, Sund sanoo.
– Nämä viimeiset tiedot kertovat, ettei se ihan riitä. Joudumme tekemään fiksauksia, mutta olen luottavainen, että kun reagoidaan nopeasti, selvitämme tämän selvän haasteen.
Työntekijöitä ulkomailta
Sundin ja Rantahalvarin mukaan koulutettuja ulkomaalaisia ammattilaisia pitää alkaa tosissaan houkutella Suomeen. Työperusteisen maahanmuuton piristämiseksi tarvitaan niin markkinointia ulkomailla kuin toimia tulevalta hallitukselta.
– Meillä tulee olla kunnolliset kansalliset keinot, joilla Suomeen houkutellaan ihmisiä tulemaan töihin, Rantahalvari sanoo.
Sund antaa nykyiselle hallitukselle pyyhkeitä ontuvasti edennestä maahanmuuttopolitiikasta.
Hänen mukaansa perussuomalaisten ja nyt sinisten hallituskausi on haitannut työperusteisen maahanmuuton edistämistä.
– Siinä seuraaviin hallitusneuvotteluihin iso haaste. Tarvitaan ihan uusi vaihde koneeseen, ja reippaasti eteenpäin.
Kun mietitään keinoja ulkomaalaisille osaajien houkuttelemiseksi Suomeen, Sund kääntäisi katseen työmarkkinoiden turvallisuuteen. Tämä pitäisi Sundin mukaan myös suomalaiset ammattilaiset, kuten sairaanhoitajat, niillä aloilla joille he ovat kouluttautuneet.
–Turvalliset työehdot ja työsuhteet, ei silppua ja sälää vaan kokoaikaisia pitkäkestoisia ja turvallisia työsuhteita.
Ammattilaisia voi olla turha houkutella Suomeen kovalla palkalla, mutta sen sijaan Suomea voisi markkinoida turvallisena maana, jossa perhe on hyvät koulut ja turvalliset koulumatkat.
–Ei intialaisen insinöörin palkkataso poikkea paljon suomalaisesta insinööristä. Nämä on ne vetovoimatekijät, Sund sanoo.
https://yle.fi/uutiset/3-10514037
https://yle.fi/uutiset/3-10514037?origin=rss