Taloustieteellinen keskustelu

 
Huippu 42- vai 50-vuotiaana?

Naisten ansiot ovat korkeimmillaan keskimäärin noin vuosikymmenen miehiä vanhempina. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan miehillä korkeimmat ansiot ovat 42-vuotiailla. Naisilla palkkahuipun saavuttaminen venyy keskimäärin 50 vuoden ikään.

Viime vuonna palkansaajien työeläkevakuutettu ansio oli keskimäärin 2 860 euroa kuukaudessa. Ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna vähiten ansaitsivat 17–30-vuotiaat naiset, keskimäärin 1 500 euroa kuukaudessa. Eniten ansaitsivat puolestaan nelikymppiset miehet, keskimäärin 4 000 euroa kuukaudessa.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan miesten ansiokehitys on tasaista 20–40 ikävuoden välillä, jonka jälkeen se pysähtyy.

Naisten ansiokehitys pysähtyy 30 ikävuoden tienoilla, ja nousu jatkuu 35 ikävuoden jälkeen. Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto arvioi, että taustalla vaikuttaa perheellistyminen ja lasten saaminen.

Perheen perustaminen näyttää vaikuttavan naisten ansiokehitykseen selvästi enemmän kuin miesten. Kannisto pitää eroa suurena.

"Naisten tulokehitys pysähtyy neuvolaan", Kannisto tiivistää.

Miesten 3 260 euron työeläkevakuutettu keskiansio oli 800 euroa eli neljänneksen suurempi kuin naisten 2 470 euron keskiansio.

Ero tuloissa on selvä kaikissa tuloluokissa ja kasvaa mitä suuremmat ansiot ovat. Naisten korkeimpaan tulokymmenykseen pääsee 4 200 euron kuukausiansioilla. Miehillä vastaava raja on noin 5 600 euroa.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.341107
 
Pää-omasijoittajat pitävät kasvuyrittäjyyden kasvussa.

Teknologia-ala kasvaa Euroopassa viisinkertaista vauhtia muuhun talouteen nähden. Atomicon vuosittain Slushin aikana julkaiseman State of European Tech -raportin mukaan teknologiainvestointien määrä kohosi 20 miljardiin euroon. Vuosittaisten investointien määrä on kasvanut yli 4 miljardilla eurolla vuoden 2013 tasosta.

Piilaaksoa ei tarvitse enää kadehtia, sillä Atlantin meren tällä puolenkin osataan menestyä sijoitusrahalla. Kymmenen suurimman riskipääomalla kasvatetun yrityksen joukossa on kolme eurooppalaista, mukaan lukien Ruotsista lähtöisin oleva musiikkipalvelu Spotify. Viime vuonna se teki Euroopan suurimman teknologia-alan listautumisannin pörssiin mennessään. Tänä vuonna 17 eurooppalaista yritystä ylitti miljardin dollarin arvostuksen rajan.

Teknologia-alan tilannetta Euroopassa kuvaavan raportin on koonnut investointiyritys Atomico yhteistyössä Slushin ja Orrickin kanssa.

Pohjoismaita kuvaillaan raportissa sekä edistykselliseksi että samalla kypsäksi markkinaksi teknologiayrityksille. Suomi ja Ruotsi loistavat muun muassa sillä, että täällä yritykset keräävät eniten sijoituksia per kehittäjä eli lähes 50 000 dollaria per pää.

Pohjoismaiset eläkerahastot saavat raportissa kiitosta edelläkävijöinä. Viiden viime vuoden aikana 16 prosenttia riskipääomasta tuli eläkeyhtiöiltä. Ne ovat riskirahoittaneet teknologiayrityksiä 2,4 miljardilla dollarilla vuoden 2013 jälkeen. Suurempi vaikutus niillä on ollut buy out -yrityskauppojen rahoittajina, joihin ne ovat osallistuneet yli 100 miljardilla dollarilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-loistaa-suurella-sijoitussummalla-slush-raportissa/11cc9850-9839-4ba6-822c-193e4e29e9ab
 
https://yle.fi/uutiset/3-10543537

Miljardikauppa etenee: Kiinalaisyhtiö jätti ostotarjouksen Amer Sportsista

Amer Sportsin hallitus suosittelee tarjouksen hyväksymistä.
Kyseessä olisi lähes viiden miljardin euron kauppa, joka on yksi Suomen taloushistorian suurimpia.

Kiinalaisen Anta Sports Productsin johtama yhteenliittymä on jättänyt ostotarjouksen kaikista Amer Sportsin osakkeista.
Amerin hallitus suosittelee tarjouksen hyväksymistä.
Ostotarjous on 40 euroa käteisenä jokaisesta Amer Sportsin osakkeesta. Näin Amerin arvoksi tulee 4,6 miljardia euroa.
Amer Sports omistaa Antan näkökulmasta liudan houkuttavia ja kansainvälisesti tunnettuja tuotemerkkejä.
Amerin kautta Anta saa tukevan jalansijan Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla.
Kiinalaisia kannustavat kauppaan todennäköisesti myös Pekingin talviolympialaiset vuonna 2022.
Tapahtuma tuo valtavan määrän näkyvyyttä televisiokuviin pääseville tuotemerkeille.
 
Veljenpojan velat yms.

Kumpi on järkevämpi? Ruotsin malli, jossa kotitaloudet eivät maksa lainojaan ikinä takaisin, mutta omistavat toisaalta paljon sijoituksia. Vai Suomen malli, jossa asuntolainat maksetaan nopeasti, mutta rahoitusvarallisuutta kertyy paljon vähemmän.

Kysytään siis suoraan: jos voisit määrätä, haluaisitko, että ruotsalaiset maksaisivat asuntolainansa 20–25 vuodessa niin kuin suomalaiset, vai onko sellainen ihan yksinkertaisesti typerää?

”Ei se ole typerää, mutta minusta voidaan järkevin argumentein perustella, että paras sääntely ei ole sellaista, joka johtaa siihen, että ihmisillä ei ole kuollessaan lainkaan velkaa. Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää.”

Vakuutusyhtiö Allianzin kokoamien tilastojen https://www.allianz.com/content/dam/onemarketing/azcom/Allianz_com/migration/media/economic_research/publications/specials/en/Allianz_Global_Wealth_Report_2018_e.pdfmukaan ruotsalaisilla oli nettorahoitusvarallisuutta (tarkoittaa talletuksia ja arvopaperisijoituksia vähennettynä veloilla) vuonna 2017 keskimäärin yli 98 000 euroa henkeä kohden.

Suomalaisten nettorahoitusvarallisuus oli keskimäärin vain 30 000 euroa. Maailman maista Suomi oli sijalla 20 Allianzin mittarilla. Ruotsi oli kolmannella sijalla. Jos varallisuuteen lasketaan mukaan asunnot, suomalaisten suhteellinen asema kohenee, mutta ei läheskään ohita ruotsalaisia.
Klikkaa laajentaaksesi...

1544431264376.png

Eri
maiden kansalaisten varallisuuden vertaileminen on vaikeaa monesta syystä. Suuri eroja aiheuttava tekijä on eläkejärjestelmien erilaisuus.

Esimerkiksi Suomessa työeläkerahastoihin kerätyt yhteensä 202 miljardin euron eläkesäästöt eivät näy henkilökohtaisessa rahoitusvarallisuudessa lainkaan. Eläkerahastoissa on varoja melkein 37 000 euroa jokaista suomalaista kohden. Monissa muissa maissa eläkesäästöt näkyvät ainakin osittain henkilökohtaisessa varallisuudessa.

Kaikki muukaan varallisuus ei välttämättä tilastoidu. Kun varallisuutta ei enää sen paremmin Ruotsissa kuin Suomessakaan veroteta, etenkään todella varakkaiden ihmisten omaisuuden arvosta ei ole selvää käsitystä.

Credit Suisse -pankin vuosittain julkaisemassa http://publications.credit-suisse.com/tasks/render/file/index.cfm?fileid=777FDF0E-E060-F608-52DAF97E062CC35Bvarallisuusraportissa on vertailtu molempia. Laskelmissa on huomioitu rahoitusvarallisuuden lisäksi asunnot ja kotitalouksien velat sekä jaettu luku maassa asuvien aikuisten määrällä.

Tänä syksynä julkaistussa vertailussa ruotsalaisten aikuisten nettovarallisuuden keskiarvo oli 249 765 dollaria, kun suomalaisilla oli varoja keskimäärin vain 161 062 dollaria.

Mutta kun poimitaan kansalaisista keskimmäinen varallisuuden mukaan, Maija Meikäläinen onkin rouva Medelsvenssonia varakkaampi. Varallisuuden mediaani on Suomessa Credit Suissen mukaan 45 606 dollaria ja Ruotsissa 39 709 dollaria.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005927104.html
 
Sinänsä pikantti havainto, että onnen kultamaassa Ruotsissa mediaanijantterilla on vähemmän varallisuutta kuin mediaanijantterilla Suomessa ja etenkin kuinka epätasaisesti varallisuus on Ruotsissa Suomeen verrattuna jakaantunut. Jakauman on oltava aika hiton vino kun mediaani ja odotus - tai keskiarvo ovat noin kaukana toisistaan
 
Viimeksi muokattu:
Oho kirjoitti:
Sinänsä pikantti havainto, että onnen kultamaassa Ruotsissa mediaanijantterilla on vähemmän varallisuutta kuin mediaanijantterilla Suomessa ja etenkin kuinka epätasaisesti varallisuus on Ruotsissa Suomeen verrattuna jakaantunut. Jakauman on oltava aika hiton vino kun mediaani ja odotus - tai keskiarvo ovat noin kaukana toisistaan
Klikkaa laajentaaksesi...

Vino on - Yhdysvalloissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa. Mutta kansankodin, tasa-arvon esitaistelijan ja moraalin suurvallan varallisuusjakauman vinous pistää silmään. Wallenbergit yms. ovat kerryttäneet varallisuuttaan vuosisatoja. Korkoa korolle.
 
fulcrum kirjoitti:
Ruotsissa on myös paljon 1. polven maahanmuuttajia jotka eivät ole ehtineet kauheasti varallisuutta kerryttää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hmmm.... kertoo tavallaan jotain tilanteen karuudesta kun maahanmuttaja on melkein synonyymi luku- ja kirjotiustaidottomalle persaukiselle...... Ok joukossa on varmaan myos oikeasti koulunsa kayneita (kiinalaisia) jotka vaan ovat muuttaneet alhaisemman elintason maasta (jossa myos koyhemmilla on ainakin jonkinlaiset saumat sosiaaliseen nousuun ja kouluttautumiseen)
 
https://twitter.com/x/status/1072837808870617088


Kansliapäällikkö Jari Gustafsson: Maahanmuutosta kasvua ja elinvoimaa
Työ- ja elinkeinoministeriö 20.1.201711.05
PUHE

Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjan avajaistilaisuus 20.1.2017

Hyvää huomenta kaikille,
Tuskin keneltäkään on jäänyt huomaamatta, että vietämme tänä vuonna: kotimaamme Suomi ja me kaikki suomalaiset, juhlavuotta. Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Voimme hyvin eläytyä siihen intoon ja toiveikkaaseen tunnelmaan, joka siivitti itsenäisyytemme ensimmäisiä vuosia. Oli halu rakentaa itsenäinen, osaava ja menestyvä maa.

Sama innostus meillä suomalaisilla on edelleen, sata vuotta myöhemmin. Olemme onnistuneet tekemään maastamme yhden maailman hyvinvoivimmista valtioista, joka on tutkitusti maailman kärkeä, oli sitten kyseessä turvallisuus, koulutus, yhteiskunnan toimivuus tai innovaatiot.

Silti on huomattava, että taloutemme on muutosvaiheessa. Meiltä vaaditaan enemmän. Muutokseen meitä ajaa koko ajan kiihtyvällä tahdilla maailmantalous, muuttuvat olosuhteet, valtasuhteet maailmassa ja nousevat taloudet. Osaan muutoksista voimme itse vaikuttaa, toiset kehityssuunnat eivät ole hallittavissamme.
Suomi on pieni maa ja tulee aina olemaan taloudessaan riippuvainen muista maailman maista. Olemme vientiin ja kansainvälisyyteen taloudessamme nojaava valtio, jossa kasvu syntyy innovatiivisesta uudistumisesta. Meillä ei ole varaa käpertyä sisäänpäin, tai lukkiutua puolustusasentoon. Osaaminen ja taito ovat menestyksessämme avainasemassa. Muuttuva toimintaympäristö haastaa meidät jatkuvasti uudistamaan ja monipuolistamaan osaamistamme.

Viime vuonna saimme Maahanmuuttoviraston tällä viikolla julkaiseman tilaston mukaan vajaat 10 000 uutta Suomen kansalaista. Vaikka turvapaikanhakijoiden saapuminen on toistaiseksi vähentynyt toissavuotisesta, maahanmuutto Suomeen on kaiken kaikkiaan kasvanut viime vuosina merkittävästi. Saamme koko ajan maatamme rakentamaan uusia suomalaisia. Pääasialliset muuttosyyt Suomeen ovat perheside, työ ja opiskelu.
Tällä hetkellä Suomessa asuu noin 220 000 ulkomaan kansalaista ja tilastokeskuksen ennusteen Suomessa asuu 2030 mennessä yli puoli miljoonaa ulkomaan kansalaista. Määrän odotetaan siis kaksinkertaistuvan reilussa kymmenessä vuodessa.

Maahanmuuttajat tuovat mukanaan oman osaamisensa, verkostonsa ja kielitaitonsa.
Maahanmuutto muodostaa Suomelle resurssin, joka voi tarjota ratkaisuja huoltosuhteen heikkenemiseen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin. Väestömme vanhenee.

Ilman riittävää maahanmuuttoa työikäisen väestön koko ja siten työvoiman saatavuus ja pidemmällä aikavälillä myös työllisyys laskevat olennaisesti.
Meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vastata työmarkkinoiden haasteisiin maahanmuutolla, jos meille tulleet ihmiset eivät löydä koulutukseen, työllisty tai pääse joustavasti yrittäjiksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti viime syksynä ’Kasvua kansainvälisistä osaajista – agendan’ edistämään kansainvälisten osaajien hyödyntämistä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen ajureina.
Hallituksen tavoitteena on ohjata maahanmuuttajien työpanosta erityisesti työvoiman kapeikkoaloille ja yritysten kasvun sekä kansainvälistymisen tueksi. Myös kotoutumiskoulutusta kehitetään entistä työelämälähtöisemmäksi. Korkeakoulutetut maahanmuuttajat pyritään saamaan entistä tehokkaammin elinkeinoelämän palvelukseen.
Meillä on parannettavaa siinä, että tunnistaisimme paremmin maahamme tulevien ihmisten osaamisen. Maahanmuuttajissa on myös paljon potentiaalia yrittämiseen, heillä on verkostoja ja maatuntemusta suomalaisen elinkeinoelämän käyttöön.

On hyvä muistaa, että useat tunnetuimmista vanhoista, kunniakkaista yrityksistämme on perustanut maahanmuuttaja, tällaisia ovat esimerkiksi perheyritys Finlayson tai pörssiyhtiö Stockmann, Fazerin perustaja puolestaan oli toisen polven maahanmuuttaja. Tällä hetkellä jopa joka kolmas pääkaupunkiseudun uusi yritys on maahanmuuttajan perustama.
Yhä useampi suomalainen yritys ottaa kansainvälisyyden lähtökohdakseen kaikessa toiminnassaan jo alusta alkaen. Jos ajatellaan useimpia start up –yrityksiä, ne lähtevät alun perin hakemaan globaalia markkinaa, usein ulkomaalaisen osaamisen vahvistamana.

Nuoret suomalaiset ovat kasvaneet globaalissa maailmassa, jossa etäisyydet ovat pienet ja kanssakäyminen kansainvälisesti on luontevaa ja itsestään selvä osa elämää. Nuorten toiveet ja odotukset työelämälle ohjaavat myös elinkeinoelämää kansainvälisempään suuntaan. Monimuotoinen työyhteisö on menestyvälle yritykselle kilpailutekijä.

Mitä monikulttuurisuus sitten merkitsee yritysten menestykselle?
Kuten kohta kuulemme tarkemmin, Helsingin seudun kauppakamarin tuoreen selvityksen mukaan vieraskielisten rekrytoiminen lisää yrityksen kielitaitopohjaa, antaa uusia näkökulmia yrityksen toimintaan ja tuotteisiin, tuo uusia kontakteja ja kasvattaa kohdemarkkinatuntemusta.
Lisäksi Ruotsissa tehtyjen selvitysten mukaan jo yhden prosenttiyksikön lisäys yrityksen henkilöstön monimuotoisuusasteessa johtaa keskimäärin 9 % kasvuun viennissä ja 12 % kasvuun tuonnissa. Se, että yritys on palkannut tietystä maasta kotoisin olevan osaajan, on johtanut 2,5 % nousuun vientituloissa kyseiseen maahan.

Jo näiden selvitysten perusteella uskallan sanoa, että elinkeinoelämä voi hyötyä merkittävästi kansainvälisten osaajien verkostoista ja asiantuntemuksesta. Monipuolinen osaaminen on edellytys yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle sekä ulkomaisten investointien saamiselle Suomeen.
Yritykset sijoittuvat sinne, missä on tarjolla monipuolista osaamista ja myös pysyvät siellä.
Yhteiskunnan ja työelämän monimuotoisuudella ja syrjimättömyydellä on ratkaiseva merkitys Suomen houkuttelevuudelle osaavan työvoiman ja kansainvälisten opiskelijoiden kohdemaana.

Jos työelämämme on kansainvälinen, meidän on helpompi houkutella korkeasti koulutettuja opiskelijoita jäämään Suomeen. Tämä koskee niin suomalaisia, kuin Suomessa tutkinnon suorittaneita nuoria osaajia.
Yritykset, joissa ymmärretään monimuotoisuuden arvo, ovat tulevaisuuden menestyjiä.

Osallistumalla Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjaan, työ- ja elinkeinoministeriö haluaa kannustaa yrityksiä kehittämään rohkeasti monikulttuurista yrityskulttuuria.

Hyvät kuulijat,
Haluan kiittää ja toivottaa Menestyvä monikulttuurinen yritys – kampanjalle parasta mahdollista menestystä.

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_pu...ustafsson-maahanmuutosta-kasvua-ja-elinvoimaa
 
Fremen kirjoitti:
Em voi sanoin kuvata miten paljon tuo soomaali vituttaa tuossa... osaako ne edes lukea omaa kieltään? Vaatiko ne sen tohon? Mitä tuo viestii? MIKSI NE ON VIELÄ TÄÄLLÄ???
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuon turkin kielen vois vaihtaa edes tanskaksi. Lihaleivän myyjiä on jo riittävästi.
Valikoivaa.
 
Omassa maailmankäsityksessäni/näkemyksessäni näen että Turkki ei ole tällä hetkellä Euroopan Unionin
parhaita yhteistyökumppaneita kauniisti kommentoituna.
Kansalaistason kommentti.
 
Päivän 'vihaksi pistää' -uutinen:
Yritykset alkoivat pihdata laskujensa maksamista, koska laissa on porsaanreikä

Korkeintaan 30 päivää
Suomen Yrittäjien teettämän uuden kyselyn mukaan joka kolmas yrittäjä kertoo, että asiakkaat ovat viime vuosina pidentäneet maksuaikojaan yli lakisääteisen 30 päivän. Kyselyyn vastasi yli tuhat yrittäjää.

Yrittäjät kertovat kyselyssä, että pahimpia venyttäjiä ovat suuret yritykset. Monet niistä pitävät käytäntönään 60–120 päivän maksuaikaa, vaikka lain mukaan se saisi olla korkeintaan 30 päivää. Pitkistä maksuajoista kärsivät etenkin pienet, alle kymmenen henkilöä työllistävät yrittäjät. Kuten Juho Valkila.

---------------------------------------------------
Eihän tämä aivan uutta ole, jo viime vuosikymmenellä alihankkijat saattoivat joutua turvautumaan perintätoimistojen apuun saadakseen Nokialta rahansa. Kummasti ne laskunmaksut venyivät aina seuraavalle kvartaalille. Artikkelin mukaan suuryritykset ovat venyttäneet maksuaikojaan ensiksi 60 päivästä 90 päivään ja nyt jo 120 päivään. Koska paine kiillottaa osavuosikatsauksia ei mihinkään katoa, niin oletettavaa on että jossain välissä todetaan ettei riittävän suurella yrityksellä ole mitään lakisääteistä velvollisuutta suorittaa laskujaan.

Yllättävää on sen sijaan tämä tieto:
Moni pienyrittäjä tyytyy tilanteeseen, eikä laita maksuja edes perintään. Valkilan mukaan se ei kannata, sillä yritysten perintäkulut ovat todellinen villi länsi. Yleensä ne tulevat perintätoimiston asiakkaan maksettavaksi.

Niin että mitä hemmettiä? Kyllä jos yksityiselle perintätoimisto laskun lähettää niin siinä on iso kasa perintäkuluja päällä. Yrityspuolellako se lankeaakin toimeksiantajan maksettavaksi? Vai eikö pikkuiset perintätoimistot uskalla riidellä isojen firmojen lakimiesarmeijoiden kanssa?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top