Taloustieteellinen keskustelu

[Raveni]

Tällainen on monelle arkipäivää, vaikka voi tuntua kaukaiselta niissä perheissä, joissa mietitään että pitäisikö se Mersun katumaasturi vaihtaa uuteen tänä vuonna vai vasta ensi vuonna? Tai että lomaillaanko tänä talvena kolme viikkoa Uudessa-Seelannissa vaiko Saariselällä?

Meidän perheessä ei ole nälkää tai muutakaan suurta puutetta tarvinnut koskaan kokea, mutta muistan kyllä lapsena sen ettei ollut merkkivaatteita tai ulkomaanmatkoja. Tai että en ole koskaan edes kokeillut laskettelua, vaikka kaverit perheineen kävivät milloin Itävallassa milloin Åressa laskettelemassa. Tänä päivänä kontrasti oikeasti hyvätuloisiin näkyy esim. siinä kun omat teinit valittavat saavansa niin vähän rahaa verrattuna johonkin kavereihinsa, joilla on mopoautot ja muut vehkeet ja kuukausirahaa saavat 300 €. Eivät silti aina halua ymmärtää tai ainakaan myöntää miten hyvin asiat ovat verrattuna vaikkapa tuossa alla olevassa artikkelissa mainittuihin.


Niukka elämä lyö maahan
Yksinhuoltajien epätoivo. Yrittäjien ulosottokierre. Häpeä kolmannessa polvessa. Itsemurha-ajatukset. HS:n niukkuuskysely paljastaa suomalaisen kurjuuden.

Köyhyys ja sen tuoma epätoivo ovat vähän sellaisia asioita, että ne täytyy oikeastaan kokea jotta voi sanoa ymmärtävänsä. Suomi on saanut EU:lta noottia sosiaaliturvan matalasta tasosta. Onhan se matala jos katsotaan mitä eläminen täällä maksaa. Kodittomana voi olla helppoa olla kesällä 30 asteen helteessä mutta syksyn kylmyys ja kosteus puhumattakaan talven pakkasista tekee siitä kadulla asumisesta aika kovaa.

Suomessa on 27 000 alle 40 vuotiasta eläkeläistä, köyhiä niin paljon ettei kannata edes mainita. Köyhiä lapsia ja aikuisia sekä perheitä. Suomi paistattelee monessa tilastossa kärkisijoilla mm. maailman onnellisempana maana. En usko, että tuota tilastoa tehdessä olisi kovinkaan kattavasti katsottu millaiseen sosioekologiseen ympyrään vastaajat kuuluvat. Veikkaan, että yhteiskunnasta "tippuneiden" ääni kuuluu huonosti noissa mittauksissa.

On helppoa olla myös kova ja sanoa, että mene töihin. Voi olla, että henkilö on jo töissä mutta työ on osa-aikaista, huonosti palkattua pätkätyötä. Töissä olevankin tulot voivat jäädä alle tuhannen euron kuukaudessa. Toisaalta henkilö saattaa olla sairas.

 

[Nojatuolistrategi]

Vartiainen alentaisi tai poistaisi matalapalkkatyön verotuksen.

Spoiler

Vartiaisen kommentit ovat reaktio Helsingin Sanomien uutiseen vähävaraisuudesta. Lehti kysyi lukijoiltaan, miten vähävaraisuus on vaikuttanut heidän elämäänsä. Vastauksia tuli yli neljätuhatta. Vastauksista kuvastui itsetuhoisuutta, epätoivoa ja vihaa sekä yhteiskuntaa että päättäjiä kohtaan.

Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija Sakari Kainulainen vertaa HS:n niukkuuskyselyn tuloksia vastaaviin onnellisuutta mittaaviin kansainvälisiin tutkimuksiin.

”Näyttää siltä, että Suomessa osalla ihmisistä elämänlaatu on huonompi kuin Afrikan köyhimmissä maissa keskimäärin”, hän kommentoi lehdelle.

Aina voi parantaa, mutta ajattelen: 1 matalapalkkatyön verotus alas/pois 2 mitä korkeampi työllisyysaste, sitä paremmat palvelut ja sosiaaliturva 3 jos sosiaaliturva velvoittaa työmarkkinoille, sen taso voi olla korkeampi kuin jos se ei velvoita 4 kilpailun avulla hintoja alas.

— juhana vartiainen (@filsdeproust) January 6, 2019

Sosiaaliturvalla (esim. asumistuella) parannettu matalapalkkatyö on kuitenkin lähes aina kaikille osapuolille parempi vaihtoehto kuin ettei olla työssä ollenkaan ja eletään kokonaan tulonsiirroilla. Millään taikasauvalla me emme voi ihmisten tuottavuutta (markkinapalkkaa) nostaa.

— juhana vartiainen (@filsdeproust) January 6, 2019

Heikosti koulutetun ihmisen vaihtoehdot ovat yleensä matalapalkkatyö tai työttömyys. Ei kenelläkään ole mitään ”vimmaa saada matalapalkkaisia”. Mutta palkoissa on jakauman alapääkin, ja on parempi että ollaan matalapalkatyössä kuin työttömänä ja syrjäytyneenä.

— juhana vartiainen (@filsdeproust) January 6, 2019

Mutta eikö niin ole jo tehty? Vai tarvitaanko nollaverotusta vahvempaa kannustinta – esimerkiksi negatiivista tuloveroa?

 

[Raveni]

Ei matalapalkkatyöstä nykyäänkään veroja paljon makseta ja olisi alle tuhannen euron tulot jo sitten voi sanoa verottomat. Suomessa iso ongelma on elämisen hinta. Ruoka 30% kalliimpaa mitä keskisessä euroopassa, asumisen kustannuksien erosta en osaa sanoa mutta veikkaisin että vähintään samoilla prosenteilla mennään. Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja työpaikka on harvoilla naapurissa. Käytännössä siis Suomessa jopa köyhä tarvitsee auton jos meinaa töissä käydä. Autoilu on Suomessa hyvin verotettu ja pahenee vain. Suomen ongelma ei ole niinkään sosiaaliturvan taso ennemminkin sen tason mataluus. Pienet palkat jotka saavat sosiaaliturvan näyttämään korkealta.

Moniko sosiaaliturvantasoa siis omasta mielestä sen kamalan suurta määrää on koskaan kokeillut elää sillä? Varmaankin aika harva. Kuten sanoin niin Suomessa onglemana on kasvava määrä henkilöitä joiden palkan pienuutta kompesoidaan sosiaaliturvalla toisinsanoen Suomessa pidetään keinotekoisesti rangaistuksilla palkat matalina ja työnantajat ja poliitikot ovat lähteneet siitä, että osa työnantajien palkanmaksu velvoitteista maksatetaan veronmaksajilla.

Kyllä tässä vielä ihmeissään monet ovat jos sieltä kiinasta oikeasti alkaa seuraava taantuma ja talous romahdus kuten on ennakoitu. Voidaan nähdä Suomessakin nälähätää vielä. Ei sitä olekaan taidettu nähdä sitten 1800 luvun lopun.

 

[fulcrum]

Vartiainen alentaisi tai poistaisi matalapalkkatyön verotuksen.

Spoiler

Vartiaisen kommentit ovat reaktio Helsingin Sanomien uutiseen vähävaraisuudesta. Lehti kysyi lukijoiltaan, miten vähävaraisuus on vaikuttanut heidän elämäänsä. Vastauksia tuli yli neljätuhatta. Vastauksista kuvastui itsetuhoisuutta, epätoivoa ja vihaa sekä yhteiskuntaa että päättäjiä kohtaan.

Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija Sakari Kainulainen vertaa HS:n niukkuuskyselyn tuloksia vastaaviin onnellisuutta mittaaviin kansainvälisiin tutkimuksiin.

”Näyttää siltä, että Suomessa osalla ihmisistä elämänlaatu on huonompi kuin Afrikan köyhimmissä maissa keskimäärin”, hän kommentoi lehdelle.

Mutta eikö niin ole jo tehty? Vai tarvitaanko nollaverotusta vahvempaa kannustinta – esimerkiksi negatiivista tuloveroa?

Käytännössähän 'negatiivinen tulovero' on jo, sitä kutsutaan asumistueksi. Myös toimeentulotukea voi saada palkkatyön päälle, vaikka harvalla lienee niin matala palkka.
Vartiainen tarkoittanee tässä yhteydessä verokiilaa?

 

[Raveni]

Itse en näe ongelman verotusta vaan enemmänkin kustannusrakenteen joka Suomessa on. Se on pienituloiselle aika karmea. Se on myös valtion ja kuntien talouksille aika ikävä koska se tarkoittaa tulonsiirtoja jotka eivät koskaan ole hyväksi.

 

[inscout]

Ei matalapalkkatyöstä nykyäänkään veroja paljon makseta ja olisi alle tuhannen euron tulot jo sitten voi sanoa verottomat. Suomessa iso ongelma on elämisen hinta. Ruoka 30% kalliimpaa mitä keskisessä euroopassa, asumisen kustannuksien erosta en osaa sanoa mutta veikkaisin että vähintään samoilla prosenteilla mennään. Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja työpaikka on harvoilla naapurissa. Käytännössä siis Suomessa jopa köyhä tarvitsee auton jos meinaa töissä käydä. Autoilu on Suomessa hyvin verotettu ja pahenee vain. Suomen ongelma ei ole niinkään sosiaaliturvan taso ennemminkin sen tason mataluus. Pienet palkat jotka saavat sosiaaliturvan näyttämään korkealta.

Moniko sosiaaliturvantasoa siis omasta mielestä sen kamalan suurta määrää on koskaan kokeillut elää sillä? Varmaankin aika harva. Kuten sanoin niin Suomessa onglemana on kasvava määrä henkilöitä joiden palkan pienuutta kompesoidaan sosiaaliturvalla toisinsanoen Suomessa pidetään keinotekoisesti rangaistuksilla palkat matalina ja työnantajat ja poliitikot ovat lähteneet siitä, että osa työnantajien palkanmaksu velvoitteista maksatetaan veronmaksajilla.

Kyllä tässä vielä ihmeissään monet ovat jos sieltä kiinasta oikeasti alkaa seuraava taantuma ja talous romahdus kuten on ennakoitu. Voidaan nähdä Suomessakin nälähätää vielä. Ei sitä olekaan taidettu nähdä sitten 1800 luvun lopun.

Juurikin näin. Matalat palkat ja kovat hinnat. Suomen perusongelmana on myös elinkeinorakenteen onneton painottuminen raskaaseen teollisuuteen ja investointihyödykkeisiin.. Tähän on historialliset syynsä joka on johtanut tähän "vienti, vienti, vienti"-ajatteluun. Suomessa ei ole perinteisesti piitattu kotimarkkinoista joka on johtanut siihen, että meille ei ole syntynyt kulutustavaratuotantoa. Päinvastoin kulutus on nähty meillä moraalisesti pahana asiana. Ja kilpailun vähäisyys on siten johtanut korkeisiin hintoihin sekä kyvyttömyyteen innovoida ja ottaa riskejä=investoida uuteen. Yritysten voitot ovat olleet suhteettomia niiden tuottamaan lisäarvoon nähden. Parhaimpana/pahimpana esimerkkinä Kesko ja S, jotka ovat vuosikymmeniä tehneet kovaa tulosta pelkällä jakelulla. Meillä ei juurikaan osata kilpailla muulla kuin hinnalla.

 

[ak.tied]

Tässä on kyllä niin paljon Unelmaa ladattuna juttuun, että oikein oksettaa..

Guardianin haastattelema asiantuntija mielissään syntyvyyden laskusta: valtiot eivät tarvitse enää kukoistavaa väestönkasvua

Tällä hetkellä naiset saavat maailmanlaajuisesti keskimäärin 2,4 lasta. Kuva: Timo Mustalampi


STT

Maailmanlaajuisen syntyvyyden laskun pitäisi olla juhlan eikä huolestumisen aihe, sanoo väestöasiantuntija Guardianin haastattelussa. Tällä hetkellä naiset saavat maailmanlaajuisesti keskimäärin 2,4 lasta. Lähes puolessa maailman maista luku on laskenut alle kahteen. Näin on muun muassa Suomessa, Britanniassa, Venäjällä ja Japanissa.
Osassa maista luku on taas huomattavasti korkeampi. Esimerkiksi Nigerissä naiset saavat keskimäärin yli seitsemän lasta.

Oxfordin yliopistossa työskentelevä väestönmuutosasiantuntija Sarah Harper sanoo, ettei maiden pitäisi olla huolissaan, jos niiden syntyvyysluvut laskevat. Hänen mukaansa on hyvin vanhanaikaista ajatella, että valtiot tarvitsevat paljon ihmisiä maanpuolustukseen ja taloudelliseen kasvuun. Hänen mukaansa tekoälyn, maahanmuuton ja terveempien vanhusten takia valtiot eivät enää tarvitse kukoistavaa väestönkasvua.

Hänen mukaansa laskeva syntyvyys on itse asiassa todella hyvä asia, sillä 25 vuotta sitten vielä pelättiin, että maailmassa olisi enimmillään 24 miljardia ihmistä. Nykyisen ennusteen mukaan vuosisadan lopulla maailmassa on 10–12 miljardia ihmistä, Harper sanoo. Syntyvyyden lasku on myös hyväksi ympäristölle, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan vanhempien hiilijalanjälki pienenee 58 tonnilla vuodessa, jos he saavat yhden lapsen vähemmän.

Harperin mukaan syntyvyyden lasku on myös hyväksi naisten kouluttautumiselle, sillä lapsettomat tytöt pysyvät pidempään koulussa ja menevät töihin. Tämä mahdollistaa naisille sen, että he voivat suunnitella lasten hankintaa, hankkia lapsen vasta myöhemmin ja miettiä kuinka monta lasta he haluavat, jos he edes haluavat lapsia.

https://www.ksml.fi/ulkomaat/Guardi...1303647?pwbi=2d0ceb6596abcf62780c9211df0425f8

Kyllä on turhia päätelmiä täynnä tämä asiantuntijan haastattelu. Lapsettomuus on hyvä, koska se vähentää hiilijalanjälkeä. Lapsettomuuden voi paikata roudaamalla tänne kehitysmaista porukkaa kasvattamaan hiilijalanjälkeään. Lapsettomat naiset kouluttautuvat ja menevät töihin. Ilmeisesti se on itseisarvona kannatettava, ikäänkuin länsimaisen naisen, suomalaisesta puhumattakkaan, koulutus ja työllistyminen olisi ollut ongelma viimeiseen muutamaantoista sukupolveen. Kuitenkin nigerialainen pyöräyttää 7 lasta kotimaassaan, joten artikkelin logiikalla ainoa hyötyjä on nigerialainen tyttölapsi, joka muuttaa länsimaahan, kotoutuu ja intergoituu länsimaiseen kulttuuriin ja kouluttautuu, menee töihin, eikä lisäänny.

Hiljaista on.

 

[Raveni]

Samaan aikaan ihmiset vielä keskittävät itsemaksamien bonusten vuoksi ostoksiaan edellä mainituihin yrityksiin. Tämä vähentää entisestään kilpailua ja nostaa aikaa myöden hintaa. Suomi on kyllä ikävässä välikädessä tuossa kilpailu asetelmassa. Ihmiset ostavat paljon ulkomailta koska Suomen hinta-taso on niin kova. Saa katsoa mitä ruuanverkkokauppa tuo tulleessaan. Siinä voi isoimmat ulkomaiset toimijatkin jo kiinnostua kun ei tarvitse laittaa pystyy kallista myymälä ketjua ja organisaatiota.

 

[kimmo.j]

Ei matalapalkkatyöstä nykyäänkään veroja paljon makseta ja olisi alle tuhannen euron tulot jo sitten voi sanoa verottomat. Suomessa iso ongelma on elämisen hinta. Ruoka 30% kalliimpaa mitä keskisessä euroopassa, asumisen kustannuksien erosta en osaa sanoa mutta veikkaisin että vähintään samoilla prosenteilla mennään. Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja työpaikka on harvoilla naapurissa. Käytännössä siis Suomessa jopa köyhä tarvitsee auton jos meinaa töissä käydä. Autoilu on Suomessa hyvin verotettu ja pahenee vain. Suomen ongelma ei ole niinkään sosiaaliturvan taso ennemminkin sen tason mataluus. Pienet palkat jotka saavat sosiaaliturvan näyttämään korkealta.

Moniko sosiaaliturvantasoa siis omasta mielestä sen kamalan suurta määrää on koskaan kokeillut elää sillä? Varmaankin aika harva. Kuten sanoin niin Suomessa onglemana on kasvava määrä henkilöitä joiden palkan pienuutta kompesoidaan sosiaaliturvalla toisinsanoen Suomessa pidetään keinotekoisesti rangaistuksilla palkat matalina ja työnantajat ja poliitikot ovat lähteneet siitä, että osa työnantajien palkanmaksu velvoitteista maksatetaan veronmaksajilla.

Kyllä tässä vielä ihmeissään monet ovat jos sieltä kiinasta oikeasti alkaa seuraava taantuma ja talous romahdus kuten on ennakoitu. Voidaan nähdä Suomessakin nälähätää vielä. Ei sitä olekaan taidettu nähdä sitten 1800 luvun lopun.

Mistäköhän se korkea hintataso johtuu?
Pitkälti verotuksesta, tai sen kaltaisista maksuista joita peritään kaikesta. Tämä siis verrattuna eurooppalaisen keskitasoon.

Sosiaaliturva on paradoksaalinen, ihminen joka elää sen varassa, ei ehkä saa paljon, mutta se maksaa yhteiskunnalle paljon. Johtuu pitkälti hallintohimmelistä joka tällaisten asioiden ympärille on rakennettu.

Mitä palkanmaksu velvoitteita maksatetaan veromaksajilla?
Itselle tulee mieleen vain työllistämistuet.

 

[Raveni]

Onhan noita työkokeiluja, palkkatukia yms. Käytännössä yritykselle voi jäädä vain vähän maksettavaa omasta pussista tai ei yhtään. Työntekijä voi sitten saada ns. palkkaa tai vain työttömyyskorvausta. Tähän päälle sitten opiskelijat jotka ovat yrityksissä "harjoittelijoina" ison osan opiskeluajastaan monella allalla. Käytännössä yritys saa moneen tehtävään työntekijän mutta ei maksa siitä.

Miksi siis työllistää kun voi pyörittää opiskelija/työtön rulettia. Olen nähnyt parhaimmillaan yrityksen (erikoiskaupan) jossa oli viisi ihmistä töissä joista kolme oli tukityöllistettyjä. Hyvin menee firmalla.

 

[Nojatuolistrategi]

Ei ne isot tulot, vaan pienet kulut.

Suomalaisnainen työskentelee puhelinmyyjänä Fuengirolassa. Hän kertoo Helsingin Sanomissa, että palkka riittää jopa yleellisyyksiin.

Helsingin Sanomienhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005955373.html haastattelema puhelinmyyjä soittelee suomalaisille, mutta työskentelee Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa.

Vaikka palkka olisi Suomen mittapuulla pieni, se riittää asiasta kertoneen mukaan moniin asioihin.

– Joskus rahaa jää jopa säästöön. Ei minulla olisi tällaiseen elämään varaa Suomessa, hän sanoo lehdelle.

Hän asuu kimppakämpässä kahden kaverinsa kanssa kivenheiton päässä rannasta ja kävelymatkan päässä töistä. Asunnon vuokra on 750 euroa.

Hopponen ja hänen kämppäkaverinsa treenaavat kolmesti viikossa henkilökohtaisen valmentajan kanssa. Kerran viikossa kotona käy espanjanopettaja. Naiset käyvät lisäksi säännöllisesti ulkona syömässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005957442.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=1&utm_source=tf-other

 

[Raveni]

Ei ne isot tulot, vaan pienet kulut.



https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005957442.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=1&utm_source=tf-other

Näimpä.. Jotkut pitävät Suomea lottovoittona. Sitä se varmasti jollain mittapuulla on. Jos katsotaan yrittämistä, työnteosta saatavaa korvausta ja montaa muuta asiaa niin saattaa huomata, että ruoho on aidan takana todellakin vihreämpää. Sen vuoksi Suomesta muuttaa paljon osaavaa työvoimaa pois. Tätä sanotaan aivo-/osaaja vuodoksi. Se on pitkällä tähtäimellä ongelmallista. Varsinkin kun vaihtosuhde on helvetin huono. Suomi houkuttelee lähinnä sosiaaliturvalla eläjiä. Turvalla joka kantasuomalaiselle on aika pieni.

 

[Pandahki]

Valtion taloustilanne alkaisi parantua heti jos vastuu linkitettäisiin vapauteen vaaleissa, eli äänestysoikeus pelkästään nettoveronmaksajille. Pois siis jäisivät kaikki joiden henk.koht. verokertymä on valtiontaloudessa miinuksella, sisältäen mm. poliitikot, puolueväen, virkamiehet, verorahoilla rahoitetut yhdistykset, sosiaalitapaukset, eläkeläiset ja opiskelijat. Toki osalla näiden ryhmien jäsenistä voisi ollakin äänioikeus, mutta se edellyttäisi "sponsorin statusta", eli tarpeeksi veroja maksettu muualta kuin valtiolta annetusta.

Tämä menettely siis valtiotason päättäjä-äänestyksiin, paikallistasolla voisi sitten kaikki vaikuttaa ilman rajoituksia.

 

[Raveni]

Tuo yksipuolistaisi kovasti päätöksentekoa. En näkisi hyvänä suuntana. Pikemminkin Suomessa pitäisi keskustella politiikasta, sisällöstä ja faktoista enemmän. Ihan vaikkapa koulussa omana aineena yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja media kriittisyys. Tuosta olisi hyvä lähteä liikkeelle. Ihmisiä, erilaisia ihmisiä pitäisi saada mukaan päätöksentekoon. Eduskuntavaaleihin ja kunnallisvaaleihin voitaisiin ottaa myös sama käytäntö kuin mitä on presidentinvaaleissa eli valtuutettu/edustaja voi olla toimessaan vain kaksi yhtenäistä kautta peräkkäin. Tämän jälkeen tulisi pakollinen välikausi. Voisin väittää, että päätöksenteko ei ainakaan huononisi päinvastoin.

 

[inscout]

Valtion taloustilanne alkaisi parantua heti jos vastuu linkitettäisiin vapauteen vaaleissa, eli äänestysoikeus pelkästään nettoveronmaksajille. Pois siis jäisivät kaikki joiden henk.koht. verokertymä on valtiontaloudessa miinuksella, sisältäen mm. poliitikot, puolueväen, virkamiehet, verorahoilla rahoitetut yhdistykset, sosiaalitapaukset, eläkeläiset ja opiskelijat. Toki osalla näiden ryhmien jäsenistä voisi ollakin äänioikeus, mutta se edellyttäisi "sponsorin statusta", eli tarpeeksi veroja maksettu muualta kuin valtiolta annetusta.

Tämä menettely siis valtiotason päättäjä-äänestyksiin, paikallistasolla voisi sitten kaikki vaikuttaa ilman rajoituksia.

Tuo olisi mielenkiintoinen kokeilu. Saattaisi joku hämmästyä, kuinka moni jäisi ilman äänioikeutta. Toki tuon mallin seurauksena saataisiin kaupan päälle sisällissotia, nuijakapinoita, nälkämellakoita ja kaikkea muuta mukavaa yhteiskunnallista värinää. Mutta ainakin tulisi maahan dynamiikkaa, mitä jotkut kovasti kaipaavat.

 

[Pandahki]

Tuo olisi mielenkiintoinen kokeilu. Saattaisi joku hämmästyä, kuinka moni jäisi ilman äänioikeutta. Toki tuon mallin seurauksena saataisiin kaupan päälle sisällissotia, nuijakapinoita, nälkämellakoita ja kaikkea muuta mukavaa yhteiskunnallista värinää. Mutta ainakin tulisi maahan dynamiikkaa, mitä jotkut kovasti kaipaavat.

Kuka niitä kapinoita rupeaisi järjestämään? Helpompaa olisi äänestää, siitä vaan yksityiselle sektorille lisäarvoa tuottamaan! Nykymallillahan jengi äänestää vain itselleen kaikkea kivaa jota sitten velalla maksellaan. Tämä järjestelmä johtaa väkivaltaiseen vallankumoukseen vääjäämättä.

 

[Nojatuolistrategi]

Vanhassa vara parempi?

Spoiler

Suomen äänioikeuden historia

Spoiler

alkaa jo sääty-yhteiskunnan ajalta. Varsinkin 1900-luvun aikana äänioikeutta on Suomessa merkittävästi laajennettu. Ruotsin vallan ja autonomian aikana Suomen kansanedustuslaitoksena toimivat nelisäätyiset säätyvaltiopäivät. Porvarissäädyssä äänioikeus määräytyi veronmaksukyvyn, talonpoikaissäädyssä maaomistuksen ja pappissäädyssä virka-aseman perusteella. Aatelissäädyn edustajia ei valittu lainkaan vaaleilla.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutettiin Suomessa valtiollisella tasolla vuonna 1906 samassa yhteydessä kun säätyvaltiopäivät korvattiin eduskunnalla. Tuolloin naiset ja myös suurin osa miespuolista väestöä saivat ensi kertaa äänioikeuden ja äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui. Kunnallisella tasolla vastaava uudistus toteutettiin 1917. Myöhemmin äänioikeudesta on vielä poistettu eräitä rajoituksia sekä äänioikeusikärajaa alennettu.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_%C3%A4%C3%A4nioikeuden_historia

 

[inscout]

Kuka niitä kapinoita rupeaisi järjestämään? Helpompaa olisi äänestää, siitä vaan yksityiselle sektorille lisäarvoa tuottamaan! Nykymallillahan jengi äänestää vain itselleen kaikkea kivaa jota sitten velalla maksellaan. Tämä järjestelmä johtaa väkivaltaiseen vallankumoukseen vääjäämättä.

Ne niitä kapinoita järjestävät, jotka jäävät "ulkopuolelle". Vai arveletko että ne "nettomaksajat" eivät äänestäisi itselleen etuja? Ei se nyt ole niin, että vain köyhät ovat itsekkäitä.

Lisäksi kannattaa oikeasti miettiä tarkkaan kuka on nettomaksaja ja kuka saaja. Ei se, että maksaa vaikka 10 miljoonaa vuodessa veroja tee ihmistä välttämättä nettomaksajaa.

 

[Pandahki]

Ne niitä kapinoita järjestävät, jotka jäävät "ulkopuolelle". Vai arveletko että ne "nettomaksajat" eivät äänestäisi itselleen etuja? Ei se nyt ole niin, että vain köyhät ovat itsekkäitä.

Lisäksi kannattaa oikeasti miettiä tarkkaan kuka on nettomaksaja ja kuka saaja. Ei se, että maksaa vaikka 10 miljoonaa vuodessa veroja tee ihmistä välttämättä nettomaksajaa.

Jos toiminta tapahtuu "omalla lompsalla", mikä niissä eduissa niin väärin sitten on? Edelleen ihmettelen kuka kapinoisi? Kyllähän lapsiperheessäkin vanhemmat valvoo lompsaa, miksei myös valtiovallassa. Vapaus ja vastuu. Ei vastuuta - ei vapautta. Simppeliä.

 

[inscout]

Jos toiminta tapahtuu "omalla lompsalla", mikä niissä eduissa niin väärin sitten on? Edelleen ihmettelen kuka kapinoisi? Kyllähän lapsiperheessäkin vanhemmat valvoo lompsaa, miksei myös valtiovallassa. Vapaus ja vastuu. Ei vastuuta - ei vapautta. Simppeliä.

Koska valtiovallan ja lapsiperheen lompsat ovat eri asioita. Pari esimerkkiä:

1. Olet nettoveronmaksaja. Tienaat 10000 kuussa. Veroja maksat sanotaan vaikka 5000 kuussa. Olet siis nettomaksaja. Ok. Kymmenen vuoden kuluttua sairastut syöpään. Päädyt sairaseläkkeelle ja vuosien hoidot maksavat miljoonan. Eli nyt olet nettosaaja ja itse asiassa olet saanut kaikki maksamasi tuplana takaisin. Äänioikeus pois.

2. Firmasi maksaa 10 miljoonaa veroja. Olet siis nettomaksaja. Paitsi että firmasi saa 15 miljoonaa vienninedistämistukea tai tuotekehitystukea. Oletkin nettosaaja. Äänioikeus pois.

3. Valtio rakentaa uuden tien. Kustannus 1mrd. Valtaosa hyödystä menee liike-elämälle kuljetusten ja työntekijöiden liikkumisen muodossa (joka on siis yritysten etu). Miten kustannus jaetaan? Aika moni firma muuttuukin nettosaajaksi. Ei muuta kuin omistajilta äänioikeus pois.

Näitä esimerkkejä voi tehdä vaikka miten paljon. Asian ydin on siinä, että yhteiskunta ei ole yritys eikä sitä voida johtaa yritystalouden opeilla. Kukaan ei tiedä kuka on nettomaksaja ja saaja huomenna. Ja nykyaikainen yhteiskunta terveydenhoitoineen, infrastruktuureineen, oikeusjärjestelmineen, puolustuksineen, koulutusjärjestelmineen jne. jne. jne. on syntynyt vain ja ainoastaan sillä, että kaikki osallistuvat kustannuksiin ja hyötyvät myös niistä eri tavoin yhdessä. Kukaan yksittäinen ihminen tai yritys ei ole niin rikas, että pystyisi edes murto-osaltaan ylläpitämään nykyistä länsimaista teollisuusyhteiskuntaa.

Ja kuka sitä kapinaa sitten tekee? Kuten sanottu, niitä "omalla lompsalla" toimijoita on ihmisen elinkaaren aikana pirun vähän. Jos tehdään systeemi, jossa senhetkiset "omalla lompsalla" pärjääjät alkavat päättää asioista, luuletko etteivät he osaa pitää huolta omista eduistaan ja suojaamaan niitä muita vastaan? Myös silloin, kun se "oma lompsa" ei sitten ihan kannakkaan. Ja ennen kaikkea uskotko että ne huonommat ihmiset joiden lompsan ei katsota oikeuttavan äänestämiseen katsovat loputtomiin sitä meininkiä? Eivät ole ainakaan tähän mennessä maailmassa katsoneet.