Taloustieteellinen keskustelu

No esim. maataloudesta Kokoomus leikkaisi ja sitten vähän kaikkien hallituspuolueiden lempilapsista. Iiro Viinanen leikkasi juustohöylällä kaikilta ja samaan aikaan sosiaaliturvavakuutusmaksuissa tuli raippavero, mikä leikkasi myös hyväosaisilta. Tämä oli karua mutta koettiin jotenkin reiluksi koska kaikki kärsivät. Toki jo valmiiksi heikommassa asemassa kärsivät enemmän.

Siinä mielessä tähänastiset leikkaukset suhteellisen pieneltä ihmisryhmältä eivät ole iiroviinasmaisia. Ehkä vastauksena tähän Purra esittää leikkausia esim. merenkulusta, parlamentaarisesti päätetyistä T&K-rahoista ja koulutuksesta iskien arvoliberaalien Kokomuuksen ja RKP:n äänestäjien etuihin. Lisäksi erotuksena Iiro Viinasen aikoihin Suomi oikeasti saa otettua velkaa joten velalla voidaan rahoittaa tärkeinä pidettyjä kohteita. Poliitikot eivät vain osaa priorisoida mitä ne olisivat. Yleensä puolustukseen ja tulevaisuuteen kannattaa satsata velallakin mutta ei operationaalisen toiminnan ylläpitoon. Toki jollain rahalla vanhuksetkin on hautaan saatettava ja nyt on sitten valittu että otetaan siihenkin velkaa niin paljon kun sielu sietää...

Työttömyysvakuutusmaksun nosto tässä tilanteessa, kun työttömyysturvasta on leikattu, olisi aika irvokasta. En tosin ole perehtynyt työttömyysturvan rahoitukseen, paljonko noilla maksuilla katetaan ja paljonko menee valtion taskusta.

Tulisipa se juustohöylä. Ei tässä maassa saada hallituspohjaa, joka osaisi priorisoida.

Juustohöylä on siitä huono, että se ei priorisoi mitään menoja, vaikka objektiivisesti katsoen menopuolella on enemmän ja vähemmän tärkeitä menoja (ns. rönsyjä). Sitten koulutusleikkauksilla vedetään kasvua alaspäin, sosiaaliturvaleikkauksilla köyhdytetään ja terveysmenoja leikkaamalla sairastutetaan.

Purran priorisointilinja on mielestäni aika hyvä - leikataan rönsyjä, jotka näkyvät arjessa mahdollisimman vähän. Joihinkin osuu kovemmin kuin muihin, mutta jos tulee huono omatunto kehitysavun tai kotimaassa toimivien järjestöjen leikkauksista, niin jokainen voi itse ryhtyä kuukausilahjoittajaksi sopiviksi katsomilleen järjestöille. Turha sitä on yhteisellä velalla rahoittaa. (Ja Ukraina-apu pitäisi ehdottomasti sisällyttää kehitysavun laskelmiin. Niin ne muutkin pelaavat kotiinpäin sisällyttämällä sotilaseläkkeet puolustusbudjettiin, voihan sitä kehitystäkin turvata kaivojen lisäksi aseilla. Siinä mennään nimittäin kehityksessä taaksepäin, jos örkkien valtakunta saa laajentua.)

Tosin myös tärkeistä asioista on pakko leikata, jos budjettivaje halutaan joskus kuroa umpeen.
 
Myönnetään julkisuuteen tai ei, mutta sellaisessa epämiellyttävässä skenaariossa jossa taloutta ja julkisten menojen komboa ei riittävään tasapainoon saada. En ihan äkkiä usko, ettei eläkkeisiin indeksijäädytyksillä tai muulla tavoin "epäsuorasti saatettaisi puuttua (Perustuslaki estää suoran kajoamisen eläkkeeseen).

Joskus räknäsin "alhaisen tason" mukaista eläketoimeentuloa eri parametreillä, tässä yksi mahdollisuus melkoisen niukalla työeläkekertymällä (700e/kk):

-työeläke+kansaneläke=nettoeläke 1159e/kk
-vuokra-asunto Helsingissä, vuokran määrä 650e/kk
-ei muita tuloja tai omaisuutta
-ei velkaa
-taloussähkö- tai kaasu 25e/kk
(vesimaksu otetaan otetaan asumistuessa huomioon 32,40e hoitomenonormina jos ei kiinteää maksua, tähän voi jokainen kiinteän maksun lisätä, mutta vaikutus aika vähäinen euroissa)
-kotivakuutus 15e/kk
-terveydenhuoltomenot 30e/kk
-lääkkeet 40e/kk

Tulot/kk 1159e (vero% 0.7)
Menot/kk 760e
Jää/kk netto 399e

Niukkuutta tiedossa? Pistäkääpä arvaten (tai tietäen), kuinka paljon käteen jäävä netto on kuukaudessa tulosiirtojen (asumistuki) jälkeen. Tässä ei tarkoituskaan ole yrittää koko kuvaa esiin pläjäyttää, tilanteita kun hyvin erilaisia eläkkeensaajilla on.

Oikea vastaus on: Netto 801e/kk. Se on sitten pitkälti omassa kädessä, kuinka on talouttaan hoitanut (velkaisuus lähinnä). Esimerkkilaskussa toimeentulotukeen ei ole oikeutusta. En jaksanut tarkistaa keskimääräisiä eläkkeensaajan terveydenhoitomenoja ml. lääkitykset, eli tuo on hatusta nykäisty. Osalla varmaankin ylittyy, osalla alittuu.

Vuosiomavastuun maksimi eli lääkekatto on 633e, se ei tässä ylity. Noita annettuja lukuja voi tietysti eri tavoin eri asentoihin veivata, helppokäyttöisiä laskureita löytyy.

Tässä tuo asumistuen osuus purettuna osiinsa:
1754665724055.webp
 
Tämä pitää tarkistuslaskea, mutta muuten samoilla spekseillä kuin yllä, vuokran ollessa 800e/kk. Tassuun jäävä hillo olisi n. 750e/kk.

1754667757430.webp
 
Miten muuten on tuo eläkkeiden perustuslaillisen turvan kanssa. Minusta eläkelakiin on kirjattu joku force major tyyppinen lause, jota voidaan käyttää ns. Tarvittaessa. Tuo lause on vähän tunnettu, jäi joskus mieleen jossain kunnan kokouksessa.
 
Miten muuten on tuo eläkkeiden perustuslaillisen turvan kanssa. Minusta eläkelakiin on kirjattu joku force major tyyppinen lause, jota voidaan käyttää ns. Tarvittaessa. Tuo lause on vähän tunnettu, jäi joskus mieleen jossain kunnan kokouksessa.
Työeläke* on perustuslain takaamana omaisuudensuojan piirissä, mutta tuollaisesta pakottavasta oikeudesta tuohon puuttua en ole kuullut. Täytyypä joskus kaivaa esiin.

*Koskiko myös kansan- ja takuueläkettä?
 
Myönnetään julkisuuteen tai ei, mutta sellaisessa epämiellyttävässä skenaariossa jossa taloutta ja julkisten menojen komboa ei riittävään tasapainoon saada. En ihan äkkiä usko, ettei eläkkeisiin indeksijäädytyksillä tai muulla tavoin "epäsuorasti saatettaisi puuttua (Perustuslaki estää suoran kajoamisen eläkkeeseen).

Joskus räknäsin "alhaisen tason" mukaista eläketoimeentuloa eri parametreillä, tässä yksi mahdollisuus melkoisen niukalla työeläkekertymällä (700e/kk):

-työeläke+kansaneläke=nettoeläke 1159e/kk
-vuokra-asunto Helsingissä, vuokran määrä 650e/kk
-ei muita tuloja tai omaisuutta
-ei velkaa
-taloussähkö- tai kaasu 25e/kk
(vesimaksu otetaan otetaan asumistuessa huomioon 32,40e hoitomenonormina jos ei kiinteää maksua, tähän voi jokainen kiinteän maksun lisätä, mutta vaikutus aika vähäinen euroissa)
-kotivakuutus 15e/kk
-terveydenhuoltomenot 30e/kk
-lääkkeet 40e/kk

Tulot/kk 1159e (vero% 0.7)
Menot/kk 760e
Jää/kk netto 399e

Niukkuutta tiedossa? Pistäkääpä arvaten (tai tietäen), kuinka paljon käteen jäävä netto on kuukaudessa tulosiirtojen (asumistuki) jälkeen. Tässä ei tarkoituskaan ole yrittää koko kuvaa esiin pläjäyttää, tilanteita kun hyvin erilaisia eläkkeensaajilla on.

Varattomalla syntyy noilla tuloilla ja menoilla oikeus perustoimeentulotukeen. Käytännössä jää vajaa 600€/kk netto.
 
Tämä pitää tarkistuslaskea, mutta muuten samoilla spekseillä kuin yllä, vuokran ollessa 800e/kk. Tassuun jäävä hillo olisi n. 750e/kk.

Katso liite: 123765

Sittenhän asiat ovat hyvin. Ei tuolla juhlita, kovin rankasti ainakaan, mutta onhan tuossa jo vähän pelivaraa. Eihän rintamalisänkään tarkoitus ole/ollut kattaa kuin sämpylä ja tee, Junnu Vainiota lainatakseni, torikahvilassa kerran kuussa. 🥖
 
Varattomalla syntyy noilla tuloilla ja menoilla oikeus perustoimeentulotukeen. Käytännössä jää vajaa 600€/kk netto.
Spoilerissa oli vastaus tuohon asumistuen jälkeiseen nettoon, eli speksien eläkkeensaajalle tassuun jää tuolla vuokratasolla (650e/kk) 801e/kk.

TT-tukeen ei siis tuossa oikeutta. Eläkkeensaajien asumistuki lasketaan eri tavoin kuin yleinen asumistuki ja kyllä tuolla nyt elämänsyrjässä pitäisi kiinni pysyä.
 
Spoilerissa oli vastaus tuohon asumistuen jälkeiseen nettoon, eli speksien eläkkeensaajalle tassuun jää tuolla vuokratasolla (650e/kk) 801e/kk.

TT-tukeen ei siis tuossa oikeutta. Eläkkeensaajien asumistuki lasketaan eri tavoin kuin yleinen asumistuki ja kyllä tuolla nyt elämänsyrjässä pitäisi kiinni pysyä.

Juu. Kokonaisuutena käsittämättömän monimutkainen himmeli, kun vaikuttavia tekijöitä on niin paljon ml. varallisuus, perheellisyys ja ennen kaikkea tapa asua.
 
Juu. Kokonaisuutena käsittämättömän monimutkainen himmeli, kun vaikuttavia tekijöitä on niin paljon ml. varallisuus, perheellisyys ja ennen kaikkea tapa asua.
Onhan tuossa liikkuvia osia riittävästi. Toivotaan että seinäänajoa ei taloudessa tulla näkemään. Alkaa velkataso olemaan sellainen, että velalla elvyttäminen aiempiin vuosikymmeniin verrattuna hieman haasteelliseksi muodostuisi. Kaikkien etu ettei kovin jyrkkää repeämää eri yhteiskuntaluokkien välille syntyisi.
 
Työeläke* on perustuslain takaamana omaisuudensuojan piirissä, mutta tuollaisesta pakottavasta oikeudesta tuohon puuttua en ole kuullut. Täytyypä joskus kaivaa esiin.

*Koskiko myös kansan- ja takuueläkettä?

Kyllä sellainen lause on upattu eläkelakiin. Hyvin viattomin sanan kääntein.
 
Perustuslakia voidaan muuttaa niin että eläkkeet eivät olisi enää omaisuudensuojan piirissä. Vaatii määräenemmistön, joten ei ole tehtävissä helposti, mutta laajan poliittisen yksimielisyyden vallitessa onnistuu.
Yksinkertaisella enemmistöllä voidaan muuttaa verotusta, joten veroilla voidaan eläkkeitä "leikata". Seuraavissa vaaleissa voi sitten tulla nekkuun.
 
Perustuslakia voidaan muuttaa niin että eläkkeet eivät olisi enää omaisuudensuojan piirissä. Vaatii määräenemmistön, joten ei ole tehtävissä helposti, mutta laajan poliittisen yksimielisyyden vallitessa onnistuu.
Yksinkertaisella enemmistöllä voidaan muuttaa verotusta, joten veroilla voidaan eläkkeitä "leikata". Seuraavissa vaaleissa voi sitten tulla nekkuun.
Ei perustuslaissa taida lukea, että eläkkeet ovat omaisuuden suojan piirissä vaan kyse on enemmän perustuslain tulkinnasta. Tulkintaa varmaan voisi muuttaa huomattavasti helpommin. Sinänsä outoa koko tulkinta koska eläkkeestään ihminen on maksanut itse vain noin 1/3 osan ja loppu on sitten muualta. Eli siinä mielessä voitaisiin arvioida, että tuo 1/3 osa todellisuudessa on sen omaisuuden suojan piirissä ja 2/3 on yhteiskunnan hyvän tahdoneleenä annettu tulonsiirto. Suomessa ollaan mestareita tekemään asioista omia tulkintoja ja tämä on kyllä yksi sellainen ja kansainvälisesti myös ilmeisen ainutlaatuinen.
 
Eli siinä mielessä voitaisiin arvioida, että tuo 1/3 osa todellisuudessa on sen omaisuuden suojan piirissä ja 2/3 on yhteiskunnan hyvän tahdoneleenä annettu tulonsiirto.

Työeläkkeet maksetaan pääosin työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla työeläkemaksuilla, sekä eläkevaroista ja niiden tuotoista. Valtio rahoittaa osan työeläkkeistä, erityisesti julkisen sektorin eläkkeistä ja osittain yrittäjien eläkkeistä. Lisäksi valtio maksaa osuuksia myös yksityisen sektorin eläkkeistä, kuten työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella maksettavista eläkkeistä.

Millä tavalla yksityisen eläkeyhtiön eläkemaksujen pienentäminen, eli työeläkkeiden alentaminen parantaa julkista taloutta? Eli niiden ihmisten eläkkeiden, jotka ovat työskennelleet yksityisten yhtiöiden palveluksessa.
Noiden julkisen sektorin eläkkeiden alentaminen varmaan parantaisi valtion taloutta. Alennettaisiin siis upseereiden, aliupseereiden, rajamiesten, poliisin, sairaanhoitajien jne eläkkeitä?
 
Eläkeiän koittaessa omaisuus pakkomyyntiin, oli äveriäs tai köyhimys ja sosialisoidaan pankkitilit. Eläkeläinen sitten laitokseen tai neukkukuutioon asumaan, voidaan vähän taskurahaa ehkä antaa. Positiivisena asiana perintövero sitten poistuu ihan itsekseen. Tilastonikkarit sitten ilmoittavat kokonaisveroasteen laskeneen :cool: .
 
Työeläkkeet maksetaan pääosin työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla työeläkemaksuilla, sekä eläkevaroista ja niiden tuotoista. Valtio rahoittaa osan työeläkkeistä, erityisesti julkisen sektorin eläkkeistä ja osittain yrittäjien eläkkeistä. Lisäksi valtio maksaa osuuksia myös yksityisen sektorin eläkkeistä, kuten työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella maksettavista eläkkeistä.

Millä tavalla yksityisen eläkeyhtiön eläkemaksujen pienentäminen, eli työeläkkeiden alentaminen parantaa julkista taloutta? Eli niiden ihmisten eläkkeiden, jotka ovat työskennelleet yksityisten yhtiöiden palveluksessa.
Noiden julkisen sektorin eläkkeiden alentaminen varmaan parantaisi valtion taloutta. Alennettaisiin siis upseereiden, aliupseereiden, rajamiesten, poliisin, sairaanhoitajien jne eläkkeitä?
Julkisen sektorin työeläkkeet maksaa KEVA omista työeläkevaroistaan.
 
Ei hommassa ole mitään hävettävää. Onhan siellä vaikuttaneet ano turtiaiset ja muutkin hengen jätit. Ano tosin vaatii nyt rajoja auki, että niin se takki kääntyy.
Tarkoitatko "hommalla" Hommaforum-nimistä keskustelupalstaa? Kerrotko tarkemmin millä nimellä Ano Turtiainen on siellä kirjoittanut.

Eli ilmeisesti ei ole, vaan tuo "Onhan siellä vaikuttaneet ano turtiaiset" olikin pelkkää huulenheittoa.
 
Pari tosiasiaa välillä unohtuu kun puhutaan näistä leikkauksista.

Ensinnäkin hallitus ei ns leikkaa lainkaan vaan menot kasvaa ja lisää lainaa otetaan. Opposition populismi saa helposti unohtamaan tämän.

Hallitus yrittää hillitä menojen kasvua ja priorisoida mihin varoja käytetään.

Ainoa tie ulos tästä on tuottavuuden kasvu. Tämä tarkoittaa, että tuottavuuden kasvua tukevia toimia tarvitaan eikä niistä todellakaan voisi leikata.

Tuottavuutta ja kotimaista kulutusta haittaa työverotuksen ja elinkustannusten nousu. Toki myös suurelta osin kansainvälinen tilanne mutta siihen emme voi vaikuttaa.

Työperäinen maahanmuutto tukee tuottavuuden nostoa mutta ongelmana on miten sen erottaa sosiaalikuluja nostavasta maahanmuutosta. Ja miten suhtautua siihen, että näistä kuluista kohta 4/5-osaa kohdistuu ukrainalaisiin pakolaisiin (Yle-aamun tieto valtionhallinnon haatattelusta).

Ne kohteet millä valtion budjetin tasapainoa voidaan korjata ovat sosiaali- ja terveydenhoidon seka sairauskulujen menot. Ainoat kyllin suuret säästettäväksi. Ja näissä on huomioitava, että mm keskustan ajama soteuudistus ei ole tuottanut säästöjä vaan kasvattanut niitä.

Oppositio joka soten muotoili sanoo, että alkuun menot kasvavat mutta ns säästöäkään ei ole näköpiirissä.

Kyse on siis kasvavien menojen hillitsemisestä ja mielestäni on turha puhua sotemenojen leikkauksista jos kerran hillitään niiden kasvua. Ja sote on se avain mistä pitää ohjata menoja niin puolustukseen kuin tuottavuuteenkin. Reilusti vain palveluja maksulliseksi ja organisaation johtajakaaviota suppeammaksi.

Ja tuottavuuden kasvuun omat panostukset näistä sotesta karsituista. Siellä yrittäjyys tarvitsee omat helpotuksensa ja työvoimapolitiikka omansa. Näissä jos onnistuu niin iso osa ongelmasta on ratkaistu - niin tärkeitä ovat.
 
Oi anteeksi. 2015 ja 2016. Mitäpä minä nyt hommassa neuvomaan, tekijämiesten pyhätössä.
Jaa, veikkaan että ei ole kirjoittanut siellä mitään. Ei ainakaan niin, että kirjoittaja jotenkin kävisi ilmi. Anonyymistihän siellä moni kirjoittaa.

Jos baikalilla on oikeasti tietoa, että Turtiainen on siellä kirjoittanut, niin voisihan lyödä todisteet tiskiin. Vaan jos ei löydy...
 
Back
Top