Sopisikohan paremmin tänne tuolta matkailu-säikeestä:
Arboga ? Olen kerran mennyt siitä ohi. Sielläpä juuri. Ohessa videoesittely. Ruotsinkielinen, mutta haluttaessa on mahdollista saada myös suomenkielinen opastus, jollaista ite kuuntelin. Ja mielenkiinnolla sillä opas oli taistelunjohtajaksi siirtynyt Draken-lentäjä.
maanpuolustus.net
Lieksan Talvisota on tosiaan vähän -pieni- lähteä ajamaan pitkin valtakuntaa. Tosin jos siihen liittäisi partisaanivohellukset ja sisällissodan punaisten etappitiet jne. niin sitten ehkä. Rajamieskillalla on oivallisia esittelyjä ainakin jne. Mutta mitään sanan varsinaista isoa kuvaa sieltä nyt ei taida irrota.
Kaakkoisen Suomen mestat ennallistuksineen voisi olla ihan käymisen arvoinen, Sturmbock samoin. Niinhän tuo laiskottaa ajella terveisiä pitkin Suomea enää.
Jäikö sulle
@EK jotenkin epäselvä fiilis Dolinin prikaatista kertovista tauluista ja paikoista? Samoin se Vetkon -liittäminen- aiheeseen? Oliko Dolinin prikaati jo -hajalla- tullessaan alueelle? Pakkasen panemat joukot venyivät marssilla jo valmiiksi sopivaksi paloitella? Mitä h--ä siellä oikein tapahtui? Kun kytkee karttaan tapahtumia, niin hiventä enemmän panee miettimään.
Yksi mahdollisuus on nimittäin, että tuo prikaati hiihti itsensä pakkasessa ihan out ja epäilen pääosien olleen hieman eksyksissäkin. Kysymyksiä: oliko prikaatilla oppaita, jotka tunsivat alueen? Saivatko suomalaiset prikaatin liikkeestä sellaista tietoa, jota ei ole vieläkään tuotu julki? Kartalta maastoon siirrettynä ja aikamääriä vertaillessa tuota operaatiota voi sanoa oikeaksi hölmöntörppöilyksi. Tosin senhän iivana talvisodassa hallitsikin hyvin.
Se Dolin taitaa olla siinä Löytövaaran taisteluiden taulussa, josta minulla piti olla, vaan ei näköjään ole kuvaa.
Yleisesti ottaen nuo taulut ovat minusta ihan ok. Niistä saa riittävän hyvistä kartoista, riittävän tarkan mutta selkeän tekstin avulla haltuun peruspiirteet taisteluista. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä noista en lähtisi tekemään.
Vaikka en Kuhmon taisteluiden ekspertti sinänsä olekaan, niin kuitenkin todettakoon, että kiinnitin Talvisodan historia 3:sta tavaillessani samaan asiaan. Luotan, että perusasiat teoksessa ovat oikein ja pohjaan mietteeni tähän olettamukseen. Ensinnäkin tieto prikaatin siirtymisestä alueelle tuli radiotiedustelun kautta. Suomalaiset olivat tietoisia, että apujoukkoja tulee, mutta mistä ja milloin. Löytövaaran suunnallahan operoi myös hiihtojoukkoja, osa jo ennen Dolinin prikaatia. Voi siis olla, että suomalaiset sotkivat osin näihin.
Kuitenkin minusta vaikuttaa siltä, että Dolinin prikaatin operointi alkoi ihan koordinoidusti. Osa siitä ajaa suomalaiset Hukkajärveltä ja Kiekinkoskelta Helvettiin, samalla kun pääosa siirtyy kohti toiminta-aluetta Kiekinkosken eteläpuolelta. Kuitenkin heti tämän "perusidean" jälkeen vaikuttaa homma levinneen käsiin. Henkilökohtainen arvaukseni on, että joukkoja ei vain kyetty johtamaan. Radiokalusto (mikäli sitä edes oli), lienee ollut melko hankalaa ja monimutkaista käyttää, joten ihan joka sekunti yhteyttä 9. AE:aan ei ole pidetty. Myöskään pataljoonat eivät vaikuta toimineen kootusti, vaan ne ovat pian hajonneet useampaan osaan. Mononenhan spekuloi prikaatin sisäisellä valtataistelulla, mutta sitä ei kyllä välttämättä tarvita ja politrukin ja pat.komin kilvoittelu lienee ollut melko yleistä. Tuo (olettamani) radioliikenteen vähäisyys selittää sitä, miksi radiotiedustelu ei sitten kyennyt juurikaan ohjaamaan vastatoimia. Silti samaan aikaan voitiin varoittaa lentotoiminnasta malliin: "Huomenna klo 14.30 3 konetta käy pommittamassa Jämäksen kasarmia. Kaikki pommisuojiin klo 14.15-14.45 huomenna." Ja näitä lappuja on paljon. Samoin mottien heikosta tilanteesta oltiin hyvin tietoisia ja tämä mahdollisti joukkojen irrottamisen mottien ympäriltä.
Typerintä minusta koko prikaatin toiminnassa on, että se lähetetään (edelleen Talvisodan historia 3:n mukaan) Luelahteen auttamaan 54. D:n komentajaa. Häh? Mitä ihmettä ne siellä olisivat saaneet aikaan? Jääneet vain itsekin mottiin ja syöneet ne vähätkin eväät moteista. Viisaampaa olisi ollut paremmin keskitetty ja organisoitu toiminta suomalaisten huoltoa vastaan Saunajärventien ja Kiekinkoskentien välisessä korvessa. Jo nyt muutaman päivän aikana se Kesselin ja Vetkon huoltotukikohtien kimppuun käyminen sai aikaan melkoisen vaaratilanteen Kuusijoella ja Saunajärven itäpuolisilla moteilla, kun ammus- ja muonatäydennys sekä haavoittuneiden evakuointi katkesi. Nyt ne hiihtopataljoonien rippeet sitten jäivät paikalleen ja saatiin tuhottua, kun moteilta irrotettiin porukkaa. Silti vielä myöhemmin joitakin partioita on törmännyt suomalaisiin jopa Jyrkällä (ei siis Jyrkkäkoskella) saakka.
Jos ne olisivat lananneet ensin Kiekinkosken sivustauhan poistamiseksi ja sitten työntäneet tiiviit pataljoonat huollon kimppuun, jälki olisi ollut paljon pahempaa. Yksi pataljoona läntisintä Kiekinkosken tiestä lähtevää huoltotietä vastaan ja kaksi pataljoonaa Vetkontien kimppuun, niin vot. Samanaikaisesti aluksi pientä himmailua Kuusijoen suunnassa, että suomalaiset uskaltavat ottaa sieltä reilusti joukkoja irti ja esim. kolmantena päivänä kunnon isku. Noita pataljoonia olisi voinut huoltaa niillä lentokoneilla (mitä tosin vähän yritettiinkin), jos toimintaa olisi suunniteltu vähän paremmin.
Ja alkuvaiheessa taistelua Dolinin porukka oli ihan hyväkuntoista sakkia (ainakin jostain luin näin). Mutta se pirstoutuminen ja siitä (oletettavasti) seurannut moraalin lasku näkyy varmasti loppuvaiheessa. Tarkoitan sitä, että se pakkanen ja nälkä vaikuttaa ihan eri tavalla orpoon aronpoikaan, joka hiihtelee muutaman kaverin kanssa pitkin Kuhmon korpia, tietämättä minne, jos verrataan päällikön varmaotteisesti johtamaan komppaniaan, joka toteuttaa rakkaiden ja viisaiden esimiesten nerokkaita suunnitelmia.
Mutta kuten sanottu, spekulaatiota pitkälti. Nyt saunaan.
