Talvisota

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Katsomissuositus:
 
Mikäköhän mahtaa olla tavoite/maastonkohta, mihin on lukumääräisesti eniten hyökätty viime sotien historiassa? En tiedä vastausta, mutta mahtaa Ruhtinaanmäki Talvisodassa päästä ainakin mitalisijoille. Edellä mainitussa Härkä iskee ja motittaa -kirjassa ao. taisteluille omistetaan kymmeniä sivuja, sillä se söi miestä ruton lailla.

Kysehän on Syskyjärven lohkosta Laatolan koillispuolella. Vastassa vihollisen 18. D ja osia 34.Kev.Ps.Pr.
Ari Raunion ja Juri Kilinin karttakirjasta teksteineen kun yrittää hahmottaa kokonaiskuvaa (hyvin vaikeaa, kuten veli @Old Boy ennakoit!), niin Ruhtinaanmäkeen on hyökätty 14.12., 16.12. (tämä oli vahinko, koska piti koukata etelämpänä olleeseen Mitroon, mutta suunnistusvirheen vuoksi koukku jäi lyhkäiseksi ja suuntautui ao. mäkeen), 17.12. (kahdesta suunnasta), 29.12. (kahdesta suunnasta, idän puolella hyökännyt II/JR 39 yritti kahdesti) sekä 30.12., 31.12., 1.1.1940 sekä 2.1.1940.
Paikannimi Juttuselkä liittyy myös Ruhtinaanmäkeen, se sijaitsee aivan kylän välittömässä läheisyydessä n. 500 metrin etäisyydellä. Savon miehet ja monen muun maakunnan pataljoonat vuodattivat vertaan suuresti, moni hyökkäys tapahtui avomaastossa panssareiden tukemaa vihollista vastaan puutteellisin epäsuoran tuen valmisteluin ja heikolla pst-varustuksella.

Vihollinen oli kovin kulunut, sillä rajalta lähtien olivat kärsineet kovia tappioita. Ruhtinaamäkeä puolustanut 208.JR:n pataljoonissa oli enää 200-250 miestä kussakin. Huolto kangerteli ja pahinta oli glyserolin puute konekiväärien jäähdytykseen. Mutta sitkeästi taistelivat, missä auttoi pääasiassa maahan kaivetut lukuisat tankit. Ruhtinaanmäki kulutti kovasti myös venäläisten voimia sitten lopunpelissä.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin 6.1.1940 Taisteluosasto Mehiläinen ja Taisteluosasto Lohikäärme hyökkäsivät koillisesta kohti Lemetin-Lavajärven tietä. Tämä alue sijaitsee etelään Ruhtinaanmäestä. Tavoite saavutettiin ja tuloksena olivat kuuluisa Lemetin motti. Hyökkäystä jatkettiin ja saatiin aikaiseksi Kitilän-Koirinoajan alueen motit. Niissä olivat 18.D. ja 168.D. sekä muita joukkoja.
Vihollinen tyhjensi itse Ruhtinaanmäen 13.1. yrittäessään vetäytyä ennen joutumistaan Lemetin ansaan. Tämä on minua hämännyt, kun joissakin kirjoissa nuolet menevär Ruhtinaanmäen yli kuin hyökkäys olisi onnistunutkin, mutta kyse on takaa-ajon reitistä.

Valitettavasti en äkkiseltään löytänyt karttoja Ruhtinaanmäen taisteluista netistä. Nämä saavat kelvata.
Meillä on sotahistoriassa paljon unohdettuja taisteluita, mutta tämä on nyt alkeellinen ja puutteellinen yritys valottaa niitä verisiä taisteluita, jotka edelsivät näitä kuuluisia motteja.

Katso liite: 47702
Katso liite: 47703
Tere, kaksi valmista kirjaa. Me kohta kotiin tulemme (2017) Pieleveden ja Keiteleen miesten III/JR 39 talvisodasta ja Valkeissa arkuissa (2021) Etelä-Savon miesten I/JR 37 talvisodasta eli tuo "Härän" sotataival. Laihon ja minun kirjat eivät ole toistensa kopioita. Nyt on työn alla Ruhtinaanmäki, jonka tappelukset alkaa 11.12.1939 Mitrossa ja päättyvät 13.1.1940, kun ryssä irtautuu Ruokojärven tien asemistaan. Joudun piirtämään 2-3 karttaa joka ikiselle päivälle, jotta tapahtumista saa tolkkua. III/JR 39 ja I/JR 37 ovat kumpikin mukana Ruhtinaanmäen-Syskyjärven taisteluissa, mutta eivät koko aikaa. On tullut vastaan yllätyksiä, kun lukee kaikki sotapäivkirjat - kukapa omista hölmöilyistään omaan sotapäiväkirjaansa kirjoittaisi. Homma on hidasta enkä uskalla julkaisupäivää edes miettiä. Noihin III/JR 39 ja I/JR 37 kirjoihin olen tehnyt erikseen sellaiset kartat, joista pystyy seuraamaan isoa kuvaa. Kummassakin kirjassa on kymmeniä karttoja yksittäisistä taisteluista ja ryhmityksistä.
Olen juuri lukemassa Härkä iskee ja motittaa -kirjaa. Eteläsavolaisten Talvisota ja Ruhtinaanmäkeen sekä Lemettiin johtaneet taistelut ovat aina olleet minusta vaikeasti hahmotettavia. Lisäksi nuo kaikki pataljoonien peitenimet vaikeuttavat entisestään, Taisteluosasto Mehiläinen, pataljoona Seinälukki jne :rolleyes:. Jospa nyt saisi perusteellisesti selkoa.

HÄRKÄ ISKEE JA MOTITTAA : I/JR 37 TALVISODASSA, MIKKELIN SEUDUN MIEHET TALVISODASSA​

Jalkaväkirykmentti 37:n ensimmäinen pataljoona eli Härkä-pataljoona taisteli talvisodassa. Se oli koottu Mikkelin seudun miehistä; Ristiinasta, Anttolasta, Juvalta ja Suomenniemeltä. I/JR 37 kävi läpi kaikki talvisodan ankarat vaiheet Laatokan koillispuolella; puolustus- ja viivytystaistelut, vastahyökkäykset sekä mottitaistelut. Tästä tuli myös kirjalle nimi, Härkä iskee ja motittaa. Mikko Laiho on selvittänyt Härän vaiheet huolellisesti, seikkaperäisesti ja tarkasti tutkien. Kirja on Laihon yhdeksäs tietoteos.

-------------------------
Onko kukaan kuullut aikaisemmin tämän osaston taistelusta? Pelasti ristiinalaiskomppanian joutumasta tuhotuksi motissa.
Salmin suojeluskunnan poikaosasto, vahvuus 50 poikaa ja 1 vänrikki. Taistelivat kotitalojensa pihoissa ilmeisen onnistuneesti. Myös tuossa Härkä iskee ja motittaa -kirjassa mainitaan tästä.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/leomirala/248737-sotilaspojat-talvisodassa/
----------------------
Ja katos vaan, viime aikoina on joku innostunut tekemään JR 37:sta eli savolaisten rykmentistä hyvinkin seikkaperäiset wiki-sivut. Näitä ei vieläjoku aika sitten ollut.
https://fi.wikipedia.org/wiki/I/JR_37_(talvisota)

Nii, sehän jäi linkki laittamatta. Härkää saa aina mainiosta Jalkaväkimuseon kaupasta.
https://jalkavakimuseo.fi/?page_id=1552
 
Tere, kaksi valmista kirjaa. Me kohta kotiin tulemme (2017) Pieleveden ja Keiteleen miesten III/JR 39 talvisodasta ja Valkeissa arkuissa (2021) Etelä-Savon miesten I/JR 37 talvisodasta eli tuo "Härän" sotataival. Laihon ja minun kirjat eivät ole toistensa kopioita. Nyt on työn alla Ruhtinaanmäki, jonka tappelukset alkaa 11.12.1939 Mitrossa ja päättyvät 13.1.1940, kun ryssä irtautuu Ruokojärven tien asemistaan. Joudun piirtämään 2-3 karttaa joka ikiselle päivälle, jotta tapahtumista saa tolkkua. III/JR 39 ja I/JR 37 ovat kumpikin mukana Ruhtinaanmäen-Syskyjärven taisteluissa, mutta eivät koko aikaa. On tullut vastaan yllätyksiä, kun lukee kaikki sotapäivkirjat - kukapa omista hölmöilyistään omaan sotapäiväkirjaansa kirjoittaisi. Homma on hidasta enkä uskalla julkaisupäivää edes miettiä. Noihin III/JR 39 ja I/JR 37 kirjoihin olen tehnyt erikseen sellaiset kartat, joista pystyy seuraamaan isoa kuvaa. Kummassakin kirjassa on kymmeniä karttoja yksittäisistä taisteluista ja ryhmityksistä.
Taitaa "Me kohta kotiin tulemme" olla loppuunmyyty?
 
Kiitokset. Haittaako, jos kopioin kokeeseen kysymyksen lähdemateriaaliksi?
 
Mikäköhän mahtaa olla tavoite/maastonkohta, mihin on lukumääräisesti eniten hyökätty viime sotien historiassa? En tiedä vastausta, mutta mahtaa Ruhtinaanmäki Talvisodassa päästä ainakin mitalisijoille. Edellä mainitussa Härkä iskee ja motittaa -kirjassa ao. taisteluille omistetaan kymmeniä sivuja, sillä se söi miestä ruton lailla.

Kysehän on Syskyjärven lohkosta Laatolan koillispuolella. Vastassa vihollisen 18. D ja osia 34.Kev.Ps.Pr.
Ari Raunion ja Juri Kilinin karttakirjasta teksteineen kun yrittää hahmottaa kokonaiskuvaa (hyvin vaikeaa, kuten veli @Old Boy ennakoit!), niin Ruhtinaanmäkeen on hyökätty 14.12., 16.12. (tämä oli vahinko, koska piti koukata etelämpänä olleeseen Mitroon, mutta suunnistusvirheen vuoksi koukku jäi lyhkäiseksi ja suuntautui ao. mäkeen), 17.12. (kahdesta suunnasta), 29.12. (kahdesta suunnasta, idän puolella hyökännyt II/JR 39 yritti kahdesti) sekä 30.12., 31.12., 1.1.1940 sekä 2.1.1940.
Paikannimi Juttuselkä liittyy myös Ruhtinaanmäkeen, se sijaitsee aivan kylän välittömässä läheisyydessä n. 500 metrin etäisyydellä. Savon miehet ja monen muun maakunnan pataljoonat vuodattivat vertaan suuresti, moni hyökkäys tapahtui avomaastossa panssareiden tukemaa vihollista vastaan puutteellisin epäsuoran tuen valmisteluin ja heikolla pst-varustuksella.

Vihollinen oli kovin kulunut, sillä rajalta lähtien olivat kärsineet kovia tappioita. Ruhtinaamäkeä puolustanut 208.JR:n pataljoonissa oli enää 200-250 miestä kussakin. Huolto kangerteli ja pahinta oli glyserolin puute konekiväärien jäähdytykseen. Mutta sitkeästi taistelivat, missä auttoi pääasiassa maahan kaivetut lukuisat tankit. Ruhtinaanmäki kulutti kovasti myös venäläisten voimia sitten lopunpelissä.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin 6.1.1940 Taisteluosasto Mehiläinen ja Taisteluosasto Lohikäärme hyökkäsivät koillisesta kohti Lemetin-Lavajärven tietä. Tämä alue sijaitsee etelään Ruhtinaanmäestä. Tavoite saavutettiin ja tuloksena olivat kuuluisa Lemetin motti. Hyökkäystä jatkettiin ja saatiin aikaiseksi Kitilän-Koirinoajan alueen motit. Niissä olivat 18.D. ja 168.D. sekä muita joukkoja.
Vihollinen tyhjensi itse Ruhtinaanmäen 13.1. yrittäessään vetäytyä ennen joutumistaan Lemetin ansaan. Tämä on minua hämännyt, kun joissakin kirjoissa nuolet menevär Ruhtinaanmäen yli kuin hyökkäys olisi onnistunutkin, mutta kyse on takaa-ajon reitistä.

Valitettavasti en äkkiseltään löytänyt karttoja Ruhtinaanmäen taisteluista netistä. Nämä saavat kelvata.
Meillä on sotahistoriassa paljon unohdettuja taisteluita, mutta tämä on nyt alkeellinen ja puutteellinen yritys valottaa niitä verisiä taisteluita, jotka edelsivät näitä kuuluisia motteja.

Katso liite: 47702
Katso liite: 47703
Valkeissa arkuissa (2021) kirjassani olen selvittänyt ja selostanut yksityiskohtaisesti Härän eli Kelivaaran motin, Lemetin tienhaaran motin sekä Rykmentinmotin syntymisen sekä tuhoamiset. Niistä löytyy varsin hyvät sotapäiväkirjoihin liitetyt peitepiirrokset. Muutamia piirroksia sain mottien tuhoamisessa kunnostautuneen I/JR 37:n komentajan Riku Kivilahden tyttäreltä. Sotapäiväkirjojen lisäksi autenttista alkuperäismateriaalia on edelleen erinäisiä määriä asinaosaisten jälkipolvilla, on vaan vaikeasti jäljitettävää.
 
Joo näin on. Ei ole enää kustantajalla mitään jäljellä, kun vuosi sitten kysyin. Kirjastoissa on aika hyvin saatavana ja yksittäisiä kappaleita näkyy ajoittain verkkodivareissa.
Toivottavasti seuraava kustantaja on joku muu kuin Ketterät Kirjat Oy. Kyseisen firman tekeleitä en osta.
 
Mikset? En ole ikinä ennen törmännyt tähän firmaan, aivan outo minulle.
Heikko laatu ja kallis hinta. Painattavat diginä ja sidonta on pelkkä liimasidonta. Ja hinnat luokkaa 50-60 €. Esimerkiksi vain 255-sivuinen B5-kirja koelentäjä Erkki Ikosesta on suositushinnaltaan 65 € (posteineen). Eli hinta on samaa luokkaa kuin Koalan yli 500-sivuinen A4-järkäle pommituslentäjistä. Ja jälkimmäinen on fyysiseltä laadultaankin huimasti edellä.
 
Viimeksi muokattu:
Halusin oman kirjani nimenomaisesti kovakantisena ja lankasidottuna. Hinnasta tulee vähän ongelmaa, kun on pieni painos ja tekee 100 % suomalaisena työnä.
Montako kappaletta on "pieni painos"? Tekstimäärältään ehkä vastaava kirja on Koalan Kotkanpojan lentoonlähtö. Sitä sai nettikaupoista alle 30 €:lla (painos loppunut) ja se oli Suomessa painettu, lankasidottu ja kovakantinen. Vastaavan kokoinen "Ketterä Kirja" maksaa tuplaten, ilman lankasidontaa.

Parin sadan kappaleen painokset kannattaa unohtaa suosiolla. Suomessa kuitenkin sotahistoria myy väkilukuun nähden hyvin. Esimerkiksi Osmo Rasilosta kertova omakustanne (erittäin korkealaatuinen, painettu Baltiassa) myi ensimmäisen painoksensa (reilusti yli 500 kpl) loppuun puolessa vuodessa.
 
Montako kappaletta on "pieni painos"? Tekstimäärältään ehkä vastaava kirja on Koalan Kotkanpojan lentoonlähtö. Sitä sai nettikaupoista alle 30 €:lla (painos loppunut) ja se oli Suomessa painettu, lankasidottu ja kovakantinen. Vastaavan kokoinen "Ketterä Kirja" maksaa tuplaten, ilman lankasidontaa.

Parin sadan kappaleen painokset kannattaa unohtaa suosiolla. Suomessa kuitenkin sotahistoria myy väkilukuun nähden hyvin. Esimerkiksi Osmo Rasilosta kertova omakustanne (erittäin korkealaatuinen, painettu Baltiassa) myi ensimmäisen painoksensa (reilusti yli 500 kpl) loppuun puolessa vuodessa.
Rasilon kirjan ostin suoraan tekijältä. Kirja sai hyvin julkisuutta ja oman hissipuheen kirjamessuilla. Siitä 45 € oli mielestäni ihan ok hinta. Valkeissa arkuissa tais olla satakunta sivua paksumpi kuin tuo Kotkanpoika, mutta jos sellaisen teettää 100 % Suomessa kovakantisena ja lankasidottuna kirjakaupan hyllyyn ovh. 30 €, niin kustannustehokkaasti on toimittu. Kirjakaupat suunnilleen tuplaa sen hinnan millä kustantaja myy ulos. 15 euron kirja on kaupassa 30 euroa ja 25 euron kirja 50 euroa. Kate nousee 15 eurosta 25 euroon. Kokemusta on vain kahdesta kirjasta ja oma osuus niissä oli käsikirjoitus karttoineen ja kuvineen. Tuntihintaa tehdylle työlle ei kannata laskea eikä näitä kirjoja tienaaminen motivaationa taisa kovin moni tehdä.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Back
Top