Ainutlaatuinen löytö ullakolta: Kadonneet päiväkirjat paljastavat palan talvisodan vaietuinta historiaa
Arkistolöytöön kuuluneet 14 sotapäiväkirjaa luovutettiin Kansallisarkistoon.
Tilaajille
Veljekset Börje (vas.) ja Stig Sallamaa kuvattuna Syvärin lentokentällä syksyllä 1941. Börje kaatui vain muutamia viikkoja kuvan ottamisen jälkeen. KUVA: MATTI SALLAMAAN ALBUMI
Jarmo Huhtanen HS
15.2. 18:30 | Päivitetty 15.2. 19:13
SUOMESSA on tehty poikkeuksellinen arkistolöytö. Kyseessä ovat Kuhmossa talvisodan aikana taistelleen Erillinen pataljoona 14:n sotapäiväkirjat, joiden on luultu kadonneen pysyvästi.
Sotapäiväkirjat löytyivät pataljoonassa sotineen veteraanin jäämistöstä. Löytöön kuuluneet 14 sotapäiväkirjaa luovutettiin tiistaina Kansallisarkiston säilytettäväksi. Sen jälkeen kun päiväkirjat on digitoitu, tulevat ne verkkoon kaikkien halukkaiden tutkittavaksi.
Sotapäiväkirja on päiväkirjan muotoon laadittu esitys jonkin sotilasyksikön toiminnasta. Siitä ilmenee, mihin sotatoimiin se osallistui. Nimensä mukaisesti sotapäiväkirjoja pidettiin lähinnä vain sotien aikana.
Erillinen pataljoona 14:n sotapäiväkirjat on luovutettu Kansallisarkistoon säilytettäväksi ja digitoitavaksi. KUVA: MIKA WIST
SOTAPÄIVÄKIRJAT löysi
Matti Sallamaa vuonna 2012 kuolleen isänsä jäämistöstä.
”Isäni oli sellainen ihminen, joka hamstrasi ja säilytti kaikkea mahdollista. Hänellä oli erittäin paljon tavaraa vintillä ja kellarissa. Sitten kun pengoin ja setvin niitä, sieltä löytyi laatikko, jossa oli paperia päällä”, Sallamaa kertoo.
”Laatikko oli sidottu vahvalla narulla. Avasin sen, ja sieltä löytyi kokoelma mustakantisia sotapäiväkirjoja.”
Laatikon mukana oli lähettäjän nimi:
Eino Penttilä. Mukana oli Penttilän saateteksti, että ”nämä varmasti sinua kiinnostavat”.
Sallamaa tutki vihkoja ja tajusi, että siinä olivat sotapäiväkirjat siitä pataljoonasta, jossa hänen isänsä oli taistellut talvisodassa eli Erillinen pataljoona 14:stä.
Stig Sallamaa osallistui talvisotaan panssaritorjuntatykkikomppanian johtajana. Jatkosodassa hän toimi panssarintorjuntakomppanian päällikkönä Jääkäriprikaatissa ja Panssaridivisioonassa Karjalankannaksella sekä Itä-Karjalassa. Lapin sodassa Sallamaa osallistui Tornion maihinnousuun.
Sallamaa ylennettiin jatkosodan aikana kapteeniksi ja sotien jälkeen reservissä majuriksi. Siviilissä hän kouluttautui sisustusarkkitehdiksi.
Vänrikki Stig Sallamaa haavoittui Saunajärvellä helmikuun alussa 1940. Kuva on otettu hänen toipumislomallaan. KUVA: MATTI SALLAMAAN ALBUMI
MATTI SALLAMAA halusi luovuttaa sotapäiväkirjat sellaiselle taholle, jolle niistä olisi hyötyä. Hän otti yhteyttä Sotapolku.fi-hankkeessa mukana olevaan
Mika Wistiin, joka kiinnostui päiväkirjoista.
Sotapolku.fi on vapaaehtoisten sotahistorian harrastajien pitämä verkkopalvelu, johon on kirjattu muun muassa eri joukko-osastojen sotatiet. Palvelua päivitetään ja täydennetään jatkuvasti.
”Sallamaa sanoi minulle, ettei näitä oikein pois raaski heittää”, kertoo Wist.
”Kun sain ne käteeni, tajusin, millainen kokoelma se on: herranjestas, tässä on koko pataljoonan kaikki sotapäiväkirjat. Se oli aivan valtavaa”, Wist muistelee.
Kansallisarkiston sotapäiväkirjojen kokoelmassa on aukkoja. Esimerkiksi talvisodan ajan Erillinen pataljoona 14:n sotapäiväkirjoista oli siellä ennestään vain 2. komppanian sotapäiväkirjoja. Kaikki muut ovat olleet tähän asti kadoksissa.
”On tämä kyllä harvinaista, että kokonaisen pataljoonan sotapäiväkirjat löytyvät näin pitkän ajan päästä. Harva on edes nähnyt sotapäiväkirjaa luonnossa”, Wist päivittelee.
WISTIN mukaan nyt löytyneet päiväkirjat ovat muutamia liitteitä lukuun ottamatta täydellisiä.
”Tämä tuo hyvin lisätietoa varsinkin komppaniatasolle. Kuhmolaisille tämä on varmasti tärkeää, koska tämä oli kokonaan kuhmolaisista koottu joukko. Kuhmolaisten näkökulmasta pidän tätä merkittävänä löytönä.”
Se on arvoitus, miksi sotapäiväkirjat olivat alun perin Eino Penttilän hallussa ja miksi Penttilä lähetti sotapäiväkirjat vuonna 1991 Stig Sallamaalle. Matti Sallamaan mukaan hänellä ei ole tästä tietoa.
Sotapäiväkirjat läpi käyneet Sotapolku.fin ylläpitäjät pitävät todennäköisenä, että sotapäiväkirjat lähettänyt arvoituksellinen Penttilä oli Mannerheim-ristin ritari Eino Penttilä, joka palveli talvisodan aikana samassa joukossa.
Löytyneet päiväkirjat ovat muutamia liitteitä lukuun ottamatta täydellisiä.
ERILLINEN pataljoona 14:n vaiheista talvisodassa tehtiin
oma polkunsa Sotapolku.fi:n sivustolle ennen kuin sotapäiväkirjat luovutettiin Kansallisarkistoon.
Pataljoonan sotapolun tekijä ja sotahistorian harrastaja
Jarkko Järvinen luki sotapolkua varten sotapäiväkirjat läpi.
Tuliko päiväkirjoista uutta tietoa?
”Kaikkihan se oli uutta tietoa. Ainoastaan 2. komppanian sotapäiväkirjoja on ollut Kansallisarkistossa aikaisemmin. Kaikki muu on ollut mysteeri ja pimennossa yli 80 vuotta”, Järvinen sanoo.
”Sanoisin, että kun olen tehnyt jatkosodasta vastaavia polkuja huomattavan paljon, niin tämä polku oli kyllä aika verinen, etten sanoisi raaka. Partiotoimintahan on raakaa, itse asiassa sodan raa’in muoto.”
Järvinen kertoo, että ”venäläisten lahtaaminen tai ampuminen tuntui olevan aikamoinen harrastus siihen aikaan”.
”Siitä ei paljon tunnontuskia koettu.”
JÄRVINEN sanoo yllättyneensä, miten pientä osaa Erillinen pataljoona 14 on esittänyt nykyisissä sotahistorian kirjoissa. Syynä lienee juuri sotapäiväkirjojen katoaminen.
”Ei olla oikeastaan tiedetty, missä kaikkialla sen komppaniat ovat olleet mukana.”
Pataljoona oli mukana muun muassa Löytövaaran taistelussa sekä tuhoamassa kuuluisaa Dolinin hiihtoprikaatia.
Järvinen kertoo haluavansa luoda Sotapolku.fi:ssä sotaveteraaneille kodin ja yksikön, jolloin syntyy perinne, jota vaalia.
”Nyt siellä on Erillinen pataljoona 14, jota ei tähän asti ole edes ollut. Kun me luomme sen, voimme näyttää kartalla, että tuolla he olivat.”
yle.fi
www.maaseuduntulevaisuus.fi
www.hs.fi
