Hah, palaan vielä tuohon Putkisen blogiin. Eräs kommentoijista nostaa esiin juuri tuon Lasse Laaksosen väikkärin. Putkisen kommentti tähän:
"En olisi pahoillaan jos Talvisodan loppuvaihetta tutkisi joku oikea puolueeton tutkija." 
Joskus kokosin tämän ketjun alkupuolelle sotaan johtaneen kehityksen ja kaikki taistelupäivät ilman spekulointia. Keräsin eri lähteistä (mm. Päämajan stpk) tapahtumia. Eiväthän nämä pari viimeistä päivää nyt hyvältä näytä. Ehkä siinä olisi voinut ehtoja bluffata mutta joku vuoti ruotsalaisten kautta.
10.3.1939
Puna-armeija pyrkii laajentamaan sillanpääasemaansa Viipurinlahden länsirannalla. Neuvostojoukkojen tavoite on sillanpääasemasta käsin pyrkiä Viipurin länsipuolelle ja katkaista suomalaisille elintärkeät yhteydet sisämaahan. Viipurin kaupungin vihollinen pyrkii valtaamaan suoralla rintamahyökkäyksellä, ja kaupungin koillispuolella venäläisten tavoiteena on Antrea.
Iltapäivällä vihollinen murtaa suomalaisten puolustusasemat Nisalahden kylän länsiosassa ja etenee kolme kilometriä pohjoiseen. Kehitys Viipurinlahdella merkitsee sitä, että suomalaiset ovat menettäneet pääpuolustusaseman ja joutuvat jatkossa taistelemaan täysin varustamattomissa asemissa. Osa suomalaisista joukoista on taistelun uuvuttamia ja osa taisteluihin tottumattomia. Myös johtosuhteita ja tehtäviä joudutaan muuttelemaan yhtenään.
Lentorykmentti 1:n tiedustelulentojen perusteella todetaan Pullinniemessä olevan 200 vihollisen hyökkäysvaunua.
Viipurinlahdelle keskitetään uusia joukkoja. Muiden muassa Ratsuväkiprikaati Laatokan Karjalasta.
Vihollinen valtaa Leitimon kartanon maaston Talin kannaksella.
Vuosalmella vihollisen toimien painopiste on Lietteen niityillä Vasikkasaaresta koilliseen.
Laatokan Karjalassa neuvostojoukot pääsevät pureutumaan Laatokan rannikolla Lapoinniemen ja Kuivaniemen eteläosiin. Yön tullessa suomalaiset vetäytyvät.
Muuta
Entinen presidentti
P. E. Svinhufvud on Suomen asioissa matkalla Berliinissä, mutta ei onnistu tapaamaan Saksan johtohenkilöitä.
Suomen ja Neuvostoliiton valtuuskunnat kokoontuvat toiseen neuvotteluun Moskovan Kremlissä kello 14. Tapaaminen kestää kaksi tuntia. Suomen neuvottelutilanne on hankala. Yhteydet omaan hallitukseen on hoidettava Tukholman kautta, ja sähkeet saattavat viipyä matkalla jopa 12 tuntia. Myös liittoutuneiden antama lopullinen määräpäivä, 12. maaliskuuta, lähestyy uhkaavasti. Suomen neuvottelijat yrittävät tinkiä vastapuolen ehdoista – tuloksetta.
11.3.
Neuvostojoukot aloittavat ankaran tykistötulen tukemana hyökkäyksen Vuoksen yli. Vihollinen pääsee myös Viipurin esikaupunkeihin. Viiden vaunun panssarikärki saavuttaa illansuussa Tammisuon aseman. Vaunuista tuhotaan yöllä kolme.
Kello 14.45 syntyy Vasikkasaaresta luoteeseen 500 metrin sisäänmurto, jota rajoitetaan.
Suomalaiset luopuvat yöllä ankarien taistelujen jälkeen Vitsaaresta Vuosalmella.
Rannikkoryhmän joukot vetäytyvät uuteen asemaan Vilajoella.
Talin–Portinhoikan alueella puna-armeija murtautuu panssareiden tukemana Portinhoikan tienhaara-alueelle. Puolustautuva suomalaisrykmentti on äärimmäisen väsynyt ja kärsinyt suuria tappioita. Kollaalla JR 69:n voimat eivät enää riitä etummaisten tukikohtien takaisinvaltaamiseen, mutta Kollaa ei vieläkään murru.
Lentolaivue 26:ssa palveleva italialainen vapaaehtoinen ylikersantti Diego Manzochi saa surmansa pakkolaskussa Iitissä.
Muuta
Neuvotteluvaltuuskunta kokoontuu Moskovan Kremlissä kolmannen kerran kello 18.
Suomen lehdistö julkaisee ulkoministeriön tiedotteen, jossa kerrotaan ensimmäisen kerran Suomen ja Neuvostoliiton käyneen rauhanneuvotteluja Moskovassa.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa 13 jäsentä äänestää rauhanehtojen hyväksymisen puolesta ja 4 vastaan. Vastaan äänestävät Isänmaallisen Kansanrintaman Kares, maalaisliiton Kekkonen ja Kämäräinen sekä sosialidemokraattien Komu. Suomen lehdistö pelaa nyt hyvin ja kertoo rauhanneuvotteluista ensimmäistä kertaa, mutta uutinen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan suostumisesta Neuvostoliiton rauhanehtoihin
vuotaa ruotsalaisiin iltapäivälehtiin.
Tieto uutisvuodosta ehtii salamavauhtia Moskovaan: Neuvostoliitto ei näe enää mitään syytä Suomea koskeviin myönnytyksiin.
12.3.
Karjalan kannaksella käydään kovia taisteluja Viipurin koillis- ja eteläpuolella. Viipuria puolustavat joukot vetäytyvät puoleenyöhön mennessä Patterinmäen asemiin.
Neuvostojoukot saavat noin kilometrin syvyisen murron Kollaalla, jossa Taisteluosasto Hainin päivittäiset tappiot ovat noin sata miestä. Vihollisen päivätappiot ovat kiivaimpina päivinä yli 2 000 miestä. Kollaanjoki-linjasta päätetään luopua.
Noin 50 neuvostopanssaria ajaa Vuoksen yli mantereelle ja kärsii tappioita tykistötulessa.
Vuosalmella eversti Hersalon johtama 21. Divisioona ryhtyy vastahyökkäykseen. III Armeijakunnan komentaja, kenraalimajuri Talvela tekee päätöksen joukkojen vetämiseksi taaksepäin Vuosalmella aseleponeuvottelujen vuoksi. Takana oleva tukilinja miehitetään kuitenkin illalla.
Turengin ja Harvialan välisellä rataosuudella tapahtuu tuhoisa onnettomuus. Kuormastokomppaniaa kuljettanut sotilasjuna törmää pikajunaan. Kaikki komppanian 4 upseeria ja noin 30 sotilasta kuolevat ja 40 loukkaantuu.
Muuta
Aamulla kello 9 tasavallan presidentti Kyösti Kallio allekirjoittaa avoimen neuvotteluvaltuuden Moskovan rauhanvaltuuskunnalle.
puheenvuoro.uusisuomi.fi
