Tampellan tykki-, krh- ja -ammuskehitystyöstä

Stokes

Luutnantti
Hienosti on Sokoksella kirjoitettu tosiaan. Virheitäkin mahtuu mukaan niidenkin lisäksi joita valvoja on alkuun kirjoittanut. Tällaisia bongasin ainakin: (sivu numero on Digitaaliarkiston tallennusnumero)

Sivu 22: "...tulenjohtopaikan ja tuliaseman välinen etäisyys, kanta..."
Kannan määritelmä on väärä, toki niin se on viitteenä olevassa opuksessakin. Liitteessä 34 (sivu 121) on asiasta selventävä kuva jonka mukaan laskettaessa saadaan oikea tulos. Mikäli tulenjohtaja käyttää kuitenkin ns. piirukolmiota kuten aiemmin on opetettu syntyy huomattavia virheitä, maksimissaan 500 piirua käsketyn ja oikean ampumasuunnan välillä. Mikäli tulenjohtopaikka on suoraan ampumaviivalla tai sen jatkeella on kanta 0 vaikka etäisyys tuliasemiin olisi kuinka paljon.

Sivu 41: "...lähtönopeuden riippuvuus ruudin lämpötilasta on pieni, lähes merkityksetön."
Ei pidä paikkaansa ainakaan siinä mielessä mitä nykyisin pidetään merkityksellisenä. Ruudin lämpötilan vaikutus ampumaräisyyteen tehtävän korjauksena on huomattava mikäli ampumaetäisyys on pitkä ja ruuti kovin lämmintä tahi kylmää.

Sivu 62: "on varmuusetäisyys topografisen ja ballistisen valmistelun virheiden, kokonaishajonnan ja sirpale-etäisyyden summa."
Myös kaluston valmistelu, johon kyllä aiemmissa kohdissa on viitattu, vaikuttaa varmuusetäisyyteen. Seuraavalla sivulla asiaa sivutaan uudelleen.

Erikoista on, että sirpaloitumisen suhteen pannaan huomattava painoarvo liitteessä 36 (sivu 123) mainitulle 160 tkr:n sirpalekuviolle. Tuolloin käytössä olleet 81 ja 120 kranaatit eivät käyttäytyneet saamani käsityksen mukaan lainkaan samalla tavalla.

Useissa eri kohdissa tulee esille se käsitys, että ampumaetäisyyden kasvaessa kasvaisi myös hajonta automaattisesti.Tuonkin aikaisen tietämyksen valossa näin onkin mutta viime vuosien tutkimukset osoittavat tietyissä tapauksissa asian olevan toisin. Toisaalta liitteessä 18 (sivu 103) nähdään ei-lineaarisia käyriä.

Mainittakoon vielä, että sivulla 42 mainittu 1/3-korjaussiirto, joka on kirjoittajan mukaan vailla teoreettista pohjaa, on käytössä vielä 46 vuotta myöhemminkin vaikka sivulla 65 vielä toistamiseenkin tuodaan ilmi teoreettisen tarkastelun tarpeellisuus

Mikähän mahtaa olla syynä ettei liitteessä 21 (sivu 106) mainittua rengassuukappaletta ole Suomessa otettu käyttöön?
 

veeteetee

Eversti
Veikkaisin että hinta / käytettävyys / saavutettava hyöty ovat olleet pohjana, tarkkaa tietoa en lähteistäni löytänyt.

1514551220258.png
Lauri Mansikkamäki ja 120KL (Keskeltä Ladattava) Tampellassa 70-luvulla, putken suussa ohjainrengas, patentti US3528336:
0217.jpg
Edit: Kuvassa näkyvän version viimeisen tunnetun kappaleen joku onnellinen osti Patrian huutokaupassa 08.12.2017, halvalla.
 
Viimeksi muokattu:

veeteetee

Eversti
Tässä vielä teknikko Niilo Antero Asikainen ja valokuvaaja Aslak Lehto Tampellan koeradalla (= nykyinen N:salon laakarata) 13.11.1969 heittimen laaka-ammunnassa, putkessa kaasuvirtausta ohjaava suukappale. Asikainen teki krh-töitä Tampellassa 1940-86 ja oli varmasti maailman parhaita - jopa paras, ref. hänen värväämisensä USA:an eläkepäiviltä ratkomaan Soltamin / Pocalin / USG:n ammusongelmia - krh-aseiden ja ampumatarvikkeiden tuntijoita.

Asikainen laaka-ammunnassa 13111969 kuva 4984.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Stokes

Luutnantti
Tuossa haistan vähän samanlaisen homman kuin vetosilmukan sovittimessa 120 KRH:n vetopyörästöön, ts. olisi tarpeellinen mutta juuri sillä hetkellä asiasta päättävä PV:n edustaja on tyrmännyt koko homman. Esimerkkejä löytyy toki enemmänkin ja välillä on syytä katsoa peiliin itse kunkin.
 

Old Boy

Kenraali
Sivu 22: "...tulenjohtopaikan ja tuliaseman välinen etäisyys, kanta..."
Kannan määritelmä on väärä, toki niin se on viitteenä olevassa opuksessakin. Liitteessä 34 (sivu 121) on asiasta selventävä kuva jonka mukaan laskettaessa saadaan oikea tulos. Mikäli tulenjohtaja käyttää kuitenkin ns. piirukolmiota kuten aiemmin on opetettu syntyy huomattavia virheitä, maksimissaan 500 piirua käsketyn ja oikean ampumasuunnan välillä. Mikäli tulenjohtopaikka on suoraan ampumaviivalla tai sen jatkeella on kanta 0 vaikka etäisyys tuliasemiin olisi kuinka paljon.
No tuossa olet kyllä väärässä! Kanta on kohta sata vuotta ollut tulenjohtopaikan ja tuliaseman välinen vektori. Sen vuoksi kirjoitusajankohdan 1971 ohjesäännösssäkin on vähemmän yllättävästi tämä määritelmä.
Lyhytkanta oli noihin aikoihin todella sitä, sillä etäisyys tulenjohtajasta heittimiin sai olla korkeintaan 50 m. Oikeastaan siis kyseessä oli suora-ammunta tilanteessa, jossa maali ei näy heittimille. Mikä suora-ammunnassa on yleensä toivottavaa, koska muutoin maalikin ne näkee ja voi tehdä ikäviä juttuja. Nykymuotoisen korkeintaan 200 m kannan sallivan lyhytkanta-metodin korvasi ns. laahuskanta, jossa kaksi miestä veti tai oikeastaan raahasi hampaat irvessä 200 m pitkää puhelinkaapelia, jonka pituudesta ja suunnasta kannan arvot otettiin. Tällä laahuskannalla ampuma-arvot laskettiin yleistasomittarilla ja jos oiekin muistan ei mitään piirukolmiolaskuja ollut silloin olemassa.

Kun laahuskanta poistettiin ohjesäännöistä, ei suoraan menty nykyiseen lyhytkannan ampuma-arvojen määrittämiseen, vaan välillä oli vuosikymmeniä käytössä likimääräinen arviomenetelmä. Siinä tulenjohtaja otti maalin vierestä tähtäyspisteen kannan suunta huomioiden. Etäisyyden korjaus tehtiin samalla tavoin arvioimalla. Tämä metodi oli hyvin nopea eikä vaatinut laskutoimituksia.
 

Stokes

Luutnantti
En ole väärässä sikäli, että mikäli lyhytkannan ampumasuuntaa ja -etäisyyttä määritetään kuten on tehty aina viime vuosiin saakka syntyy huomattava virhe. Kanta on tulenjohtopaikalta kohtisuoraan ampumaviivaa kulkevan janan pituus. Olen tämän asian kanssa tapellut aika monta vuotta ja käynyt riittävän monta kertaa nämä keskustelut. Se mitä ohjesäännössä lukee ei ole aina totuus, sama virhe on mainittu Kranaatinheittimistön ampumatoiminnan käsikirjassa joka on voimassa vieläkin mutta ei onneksi pitkään. Miten mielestäsi meneteltiin vuoden 71 ohjesäännön mukaisesti jos TJP oli suoraan ampumaviivalla tuliasemien edessä?

Laahuskannassahan ei mitään laskuja välttämättä tarvinnut suorittaa vaan yksinkertaisimmillaan saattoi ampua kaapelin suuntaan korolla joka vastaa 400 m ampumaetäisyyttä (200 m kaapelia ja 200 m varmuusetäisyys).

Lyhytkannassa voidaan ohjesäännönkin mukaan käyttää mainitsemaasi arviointimenetelmä, ongelma on vain siinä ettei vihollisen oikealla/vasemmalla puolella ole aina sitä kannan etäisyyden päässä olevaa kuusta kuten oppaassa.

LYKA:a on joskus opetettu ammutettavan kahdella korjausympyrällä tai yleistasomittarilla, samoin on kielletty laskutoimitusta helpottavien taulukoiden käyttäminen jne. Ainoa oikea tapa nykyisen tietämyksen valossa on kuitenkin ymmärtää mikä kanta oikeasti on ja käyttää taulukkoa joka ei ole laadittu piirukolmioperiaatetta käyttäen.
 

Old Boy

Kenraali
Jäsen @Stokes on syvällisesti perehtynyt aiheeseen. Ja kun ollaan eri mieltä syntyy keskustelua....
Kysehän alunperin oli siitä, onko SKK:n diplomityössä virhe, jota tarkastaja ei ole huomannut. Ja sama "virhe" vielä sen ajan ohjesäännössäkin. Kyllähän mulle ainakin tulisi tällaisesta heti mieleen, olisiko käsitteen sisältö ehkä aikojen saatossa muuttunut. Kuten on tässä tapauksessa ja vasta ihan viime aikoina. Kanta tarkoitti tulenjohtopaikan ja tuliaseman välistä vektoria (etäisyys ja suunta) jo aikojen alkusta kuten kirjoitin. Ja vielä 1992 krh-ohjesäännössä, josta skannasin yhden aukeaman.

Vastaan muihin kysymyksiin huomenna tulenjohto-langassa, kun se on viettäny hiljaiseloa.
 

Liitteet

Stokes

Luutnantti
No nyt on hienoa!

Hauska yksityiskohta tuo "Katsottuna suuntaan A-A-A"

Löytyykö viimeisimmän kuvan opus kokonaisuudessaan hallustasi?
 

veeteetee

Eversti
Löytyy kyllä, muistaakseni se löytyy myös Helsingin Yliopiston pienkustannearkistosta pdf:nä. Ikävä kyllä mpnet ei sulata mitään realistisen kokoista skannausta, joten tänne se ei päädy minun osaamillani konsteilla.

Ja joo, nuo vanhat tussilla piirretyt tekniset piirustukset ovat aivan sairaan hienoja, kaikkine A-A-A-yksityiskohtineen.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Löytyy kyllä, muistaakseni se löytyy myös Helsingin Yliopiston pienkustannearkistosta pdf:nä. Ikävä kyllä mpnet ei sulata mitään realistisen kokoista skannausta, joten tänne se ei päädy minun osaamillani konsteilla.

Ja joo, nuo vanhat tussilla piirretyt tekniset piirustukset ovat aivan sairaan hienoja, kaikkine A-A-A-yksityiskohtineen.
Kauankohan krh-rakentaminen kestää
 

veeteetee

Eversti
No nyt on hienoa!

Hauska yksityiskohta tuo "Katsottuna suuntaan A-A-A"

Löytyykö viimeisimmän kuvan opus kokonaisuudessaan hallustasi?
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy Tampella-haulla montaa, mutta ei tätä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/search?query=tampella&requireAllKeywords=true&fuzzy=false&hasIllustrations=false&orderBy=RELEVANCE&pages=&page=1

Täytynee koettaa skannata tuo sen verran huonosti, että mahtuu tännekin.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja

veeteetee

Eversti
Sorry, PaskaLoota (DropBox) ja LaskiÄmpäri (PhotoBucket) ylittävät ICT-taitoni. Kokeilen skannausta pdf:ksi.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Sorry, PaskaLoota (DropBox) ja LaskiÄmpäri (PhotoBucket) ylittävät ICT-taitoni. Kokeilen skannausta pdf:ksi.
Photobucket ei enää anna linkata ilmaiseksi. Imgur kyllä ja se on aika helppokäyttöinen.
 
Top