pstsika
Haukka
Tämä välineistön kehittyminen ja saatavuus on kyllä suorastaan vallankumouksellista. Ei ole todennäköisesti liioittelua sanoa, että 2000-luvulla on tapahtunut tähän mennessä alle neljännesvuosisadassa enemmän isoja perustavaa laatua olevia muutoksia kuin koko 1900-luvulla. Edellinen tälläinen harppaus oli kaiketi kiikaritähtäimien yleistyminen tarkka-ampujakäytössä ja sitä edeltävä taas rihlattu piippu.Pitää ymmärtää, että tarkka-ammuntaan liittyvä teknologia on kehittynyt valtavasti vuosituhannen vaihteesta.
Optiikka ja linssien hionta/etsaustekniikat ovat kehittyneet.
Ballistisen laskennan saatavuus on suorastaan pilannut harrastuksen.
Tarkkojen etäisyyksien mittaaminen laserilla on nykyään naurettavan helppoa.
Tuulen ja sääolosuhteiden mittaaminen onnistuu pikkuriikkisellä laitteella.
Myös aseiden ja patruunoiden valmistustekniikat ovat kehittyneet maltillisesti.
Tämä kaikki tarkoittaa, että siinä missä ennen vanhaan 1000 metriä tuntui huomattavan pitkältä ampumaetäisyydeltä, on se nykyään jo aloittelijoiden saavutettavissa muutamalla laukauksella kunhan laukaisutekniikka ja spottaus vaan on kunnossa.
Pitää muistaa että 2000-luvulla esimerkiksi jenkit käyttivät tähtäiminä kiinteitä 10x Leuppareita ja Unertleita aina 2011 saakka.
Myös S&B:n 3-12 PM2:t ovat edelleen aika monen palvelustarkkuuskiväärin päällä eurooppalaisissa armeijoissa.
Esimerkiksi optinen mittaaminen tulee jäämään yksin analogiseksi varamenetelmäksi ja sen tärkein rooli tulevaisuudessa kaiketi tulee olemaan se, että sillä voidaan karsia koulutuksen aikana pois yksilöt, jotka ovat liian tyhmiä omaksumaan sitä. Eräänlainen tasokoe sekin.
Sen sijaan, että ruutupaperin ja taskulaskimen kanssa lasketaan ampumaetäisyyksiä tuliasemakortille (sikäli kun taistelukentällä saadaan jotain tunnettuja vakiomittoja edes lasille) etäisyydet voidaan mitata metrin tarkkuudella ampumakulma huomioiden yhdellä napin painalluksella.
Taskuun mahtuvat sääasemat ja kännykässä kulkevat ballistiikkalaskurit vähentävät suoraan koulutettavilta vaadittavia tietoja ja taitoja ja siirtävät esimerkiksi DOPE menetelmän todennäköisesti täysin historian hämärään ja se jää vain todellisten aficionadojen hifistelyksi.
Moni aiemmin ehdottomaan perusosaamiseen kuulunut asia muuttuu sellaiseksi, että teknisin välinein ne on tehtävissä paljon nopeammin, tarkemmin ja helpommin. Vanhat totutut menetelmät jäävät vain varamenetelmiksi, mutta ne on silti syytä edelleen opettaa, vaikka niiden painoarvo väheneekin. Koulutuksen painopisteiden tulee sitten tietysti mukautua tähän muutokseen myös. Tuulenlukuun ei vielä ole harjaantunutta ihmistä parempaa laitetta, mutta melkein kaikkeen muuhun on.
Toisaalta myös muun tekniikan kehittyminen niin henkilökohtaisten suojavarusteiden, tähystysoptiikan ja tähtäinten, erilaisten sensorien ja dronejen takia muuttaa tai korostaa entisestään esimerkiksi naamioinnin ja tarkan osuman merkitystä. Vaikka itse ampuminen ja sitä edeltävä toiminta on muuttunut paljon helpommaksi kuin ennen niin moni muu asia antaa enemmän haasteita. Luulenpa, että kokonaisuutena ollaan entistä haastavamman tilanteen edessä.
Kehityksen myötä myös tarkka-ampujan varustuksen paino kasvaa suorastaan eksponentiaalisesti sikäli, kun sitä on mahdollista hankkia ja jakaa. Se asettaa omat haasteensa sekä henkilöstön että totuttujen menetelmien kanssa. HSLD menoa ei ole luvassa ellei aleta kovalla kädellä karsia ihan kriittisen tärkeää materiaalia jos sittenkään.
Jalkaväkihän on tähän yleisesti joutunut mukautumaan jo pitkin tätä vuosituhatta ja asia ei sinällään ole uusi, mutta edelleen varsin ajankohtainen. Tässäkin voidaan yrittää löytää sopivaa balanssia, vaikka kannettavien kilojen määrä kasvaa väistämättä ellei haluta jämähtää moodiin Syväri 1943. Ja ei haluta.
Ilman kristallipalloakin vaikuttaa siltä, että tässä ollaan TA toiminnan osalta monella tapaa isojen muutosten edessä ihan globaalisti. Toivoa sopii, että Suomessa pysytään ajanhermolla ja voidaan reagoida ja omaksua uutta kohtuullisessa ajassa, vaikka tietysti ilman omaa sotaa ja ensikäden kokemusperäistä tietoa emme voikaan olla pioneereja.