Tarkka-ampujatoiminta sekä TA-parin varusteet

[kimmo.j]

Lämpökameroista puheenolleen uutta asiaa TA-kanavalla:

Tykkäsin erityisesti alun osuudesta jossa käytiin läpi termejä ja niiden merkitysta/vaikutusta, antoi omassa käytössä olevien lämpökameran osalta selityksen asioihin joita olen joskun miettinyt.

 

[pstsika]

Onko kenelläkään yksityiskohtaisempaa tietoa 7.62 KIV 23 ja 7.62 TKIV 23 ampumatarvikkeista? Kaipaisin nk. taistelupatruunan ja tarkkuuspatruunan speksejä laatiakseni ballistiikkakortit.

Voi laittaa myös privana jos ei tähän ilkeä, vaikka hankala onkin kuvitella tuollaisen tiedon olevan punaleimattua.

@Zero The Hero ping.

 

[SJ]

Ne jotka ovat harkinneet uuden kiikarin hankkimista voisivat käydä vilkaisemassa Finnaccuracy:n sivuja osastossa "Steiner". Siellä on varsin viehättävä tarjous päällä.

Steiner M5Xi 5-25 MSR, M7Xi 4-28 MSR

The German-made M-series features world-class engineering and optical systems, built to strict military specs and precisely crafted for victory – on the battlefield, or in competition. The Steiner M-series scope is the ultimate sniper scope for long-range platforms and large calibers. High power...

finnaccuracy.com

 

[Zero The Hero]

Mainittakoon tässä ketjussa, että Suomalais-amerikkalainen tarkka-ampujatiimi kamppaili tiensä kolmanneksi tämän vuoden Tarkka-ammunnan EM-kisoissa. Marginaali ykkössijaan jäi kiperästi 0,5%:iin.
https://www.google.com/amp/s/www.ar...er_team_competition_2024_in_hohenfels_germany

Erikoista tapauksessa oli se, että parivaljakko tapasi ensimmäistä kertaa kisaa edeltävänä iltana ja että amerikkalainen tähystäjä sai laina-aseensa käyttöön samalla hetkellä. Jenkkiarmeijan sanomalehti Stars and stripes teki ensi kertaisesta tapauksesta jutun:

https://www.stripes.com/branches/army/2024-08-12/us-finland-compete-best-sniper-14839430.html

 

[Kustaanmiekka]

Puolustusvoimat panostaa tarkka-ampujien koulutukseen – taustalla havainnot Ukrainan sodasta​

Uudenlainen harjoittelu vaatii ampumaratojen kehittämistä. Esimerkiksi Päijät-Hämeeseen rakennetaan 600 metrin kiväärirata tarkka-ampujien kouluttamiseen.

Puolustusvoimat panostaa tarkka-ampujien koulutukseen – taustalla havainnot Ukrainan sodasta

Uudenlainen harjoittelu vaatii ampumaratojen kehittämistä. Esimerkiksi Päijät-Hämeeseen rakennetaan 600 metrin kiväärirata tarkka-ampujien kouluttamiseen.

yle.fi

 

[Rauhantekijä]

Puolustusvoimat panostaa tarkka-ampujien koulutukseen

Artikkeli herättää lähinnä kysymyksen, missä ne tarkka-ampujat harjoittelevat sen jälkeen kun palvelus on käyty ja koulutus saatu?
Mulla on tällainen pääkaupunkilaisen näkemys asiasta.

HKI/ Kehä 3 tasalta lähin pitkän matkan ampumarata on sinkorata Syndalenissa johon ei pääse siviili ampumaan koska PV hallinnoi aluetta.
Sinnekin on 100 km.
Ihan älytöntä odottaa, että koulutetut tarkka-ampujat jatkavat siviilissä harjoitteluaan vain ajamalla vähintään 100 km johonkin suuntaan.
Artikkelissa mainittu Hälvälä ei paljon auta tilanteessa. Heinolassa on pitkä rata siviilejä varten, mutta pk-seutulaiselle sekin tarkoittaa noin 120 km ajoa yhteen suuntaan.

Suomen puolustus nojaa reserviläisiin, mutta varsinkin pääkaupunkiseudun ampujilla ei ole harjoittelupaikkaa.

.

 

[samip]

Artikkeli herättää lähinnä kysymyksen, missä ne tarkka-ampujat harjoittelevat sen jälkeen kun palvelus on käyty ja koulutus saatu?
Mulla on tällainen pääkaupunkilaisen näkemys asiasta.

HKI/ Kehä 3 tasalta lähin pitkän matkan ampumarata on sinkorata Syndalenissa johon ei pääse siviili ampumaan koska PV hallinnoi aluetta.
Sinnekin on 100 km.
Ihan älytöntä odottaa, että koulutetut tarkka-ampujat jatkavat siviilissä harjoitteluaan vain ajamalla vähintään 100 km johonkin suuntaan.
Artikkelissa mainittu Hälvälä ei paljon auta tilanteessa. Heinolassa on pitkä rata siviilejä varten, mutta pk-seutulaiselle sekin tarkoittaa noin 120 km ajoa yhteen suuntaan.

Suomen puolustus nojaa reserviläisiin, mutta varsinkin pääkaupunkiseudun ampujilla ei ole harjoittelupaikkaa.

.

1. Muuta pois Helsingistä 2. Ammu pellolla maanomistajan luvalla aiheuttamatta vaaraa sivullisille (hommaat metsästyskortin, hommaat metsästysoikeuden, menet pellon reunaan ampumaan variksia 1km päästä -> siinä ohessa ampuu muutaman patruunan pahviin jos variksia ei näy) 3. Ammu pinempi kaliiperisella torrakkolla lyhyemmillä radoilla -> kaikki ammunta palvelee myös tarkka-ammuntaa

Lisäksi kuinka monta SA-sijoitettua tarkka-ampujaa pääkaupukiseudulla on, joilla on hallussa tarkkuuskivääri?

 

[hillhead]

Artikkeli herättää lähinnä kysymyksen, missä ne tarkka-ampujat harjoittelevat sen jälkeen kun palvelus on käyty ja koulutus saatu?
Mulla on tällainen pääkaupunkilaisen näkemys asiasta.

HKI/ Kehä 3 tasalta lähin pitkän matkan ampumarata on sinkorata Syndalenissa johon ei pääse siviili ampumaan koska PV hallinnoi aluetta.
Sinnekin on 100 km.
Ihan älytöntä odottaa, että koulutetut tarkka-ampujat jatkavat siviilissä harjoitteluaan vain ajamalla vähintään 100 km johonkin suuntaan.
Artikkelissa mainittu Hälvälä ei paljon auta tilanteessa. Heinolassa on pitkä rata siviilejä varten, mutta pk-seutulaiselle sekin tarkoittaa noin 120 km ajoa yhteen suuntaan.

Suomen puolustus nojaa reserviläisiin, mutta varsinkin pääkaupunkiseudun ampujilla ei ole harjoittelupaikkaa.

.

Mpk/ta kilta on käynyt syndalenissa ,sekä muilla pvn radoilla. Tämä tietysti edellyttää liittymistä ressu seuraan ja mpk lle.
Ilman näitä voi olla aika hiljaista hakea tarkkari kiväärille lupia. Ja vaikka nyt olisikin metsästys kivääri luvalla niin oppia saa samalla mpk llta. Tarkkari hommat kun on muutakin kuin ampumista.

Tarkkarit ampuvat sen verran vähän vuodessa että välimatka ei liene suurin ongelma.
Tietysti aina voisi olla enemmän ratoja ja mielellään niin että ei olisi sidonnainen pvn aikatauluihin.

 

[Rauhantekijä]

@samip @hillhead
En kommentissani viittaa omaan tilanteeseeni, eikä mulla ole syytä muuttaa pk seudulta mihinkään. Lyhyet radat riittää.

Pohdin ääneen objektiivisesti sitä, että kui kannustavaa on jollekin tarkkarille ajaa vähintään 100km, omalla kustannuksella, ylläpitääkseen osaamistaan harjoittelulla. Mun mielestä asia ei ole kunnossa, mutta ehkä tietäjät tietää toisin.

Voin allekirjoittaa kannatuksen sille, että Kehä 3 + 50km jonnekin tulee riittävän monipaikkainen ampumapaikka 300m - 1000m etäisyyksillä siviilien/ressujen ta harjoituskäyttöön.

.

 

[hillhead]

@samip @hillhead
En kommentissani viittaa omaan tilanteeseeni, eikä mulla ole syytä muuttaa pk seudulta mihinkään. Lyhyet radat riittää.

Pohdin ääneen objektiivisesti sitä, että kui kannustavaa on jollekin tarkkarille ajaa vähintään 100km, omalla kustannuksella, ylläpitääkseen osaamistaan harjoittelulla. Mun mielestä asia ei ole kunnossa, mutta ehkä tietäjät tietää toisin.

Voin allekirjoittaa kannatuksen sille, että Kehä 3 + 50km jonnekin tulee riittävän monipaikkainen ampumapaikka 300m - 1000m etäisyyksillä siviilien/ressujen ta harjoituskäyttöön.

.

Sama homma varuskuntien kanssa ja muiden mpk koulutuspaikkojen kanssa.

 

[ilmaslaavi]

Artikkeli herättää lähinnä kysymyksen, missä ne tarkka-ampujat harjoittelevat sen jälkeen kun palvelus on käyty ja koulutus saatu?
Mulla on tällainen pääkaupunkilaisen näkemys asiasta.

HKI/ Kehä 3 tasalta lähin pitkän matkan ampumarata on sinkorata Syndalenissa johon ei pääse siviili ampumaan koska PV hallinnoi aluetta.
Sinnekin on 100 km.
Ihan älytöntä odottaa, että koulutetut tarkka-ampujat jatkavat siviilissä harjoitteluaan vain ajamalla vähintään 100 km johonkin suuntaan.
Artikkelissa mainittu Hälvälä ei paljon auta tilanteessa. Heinolassa on pitkä rata siviilejä varten, mutta pk-seutulaiselle sekin tarkoittaa noin 120 km ajoa yhteen suuntaan.

Suomen puolustus nojaa reserviläisiin, mutta varsinkin pääkaupunkiseudun ampujilla ei ole harjoittelupaikkaa.

.

Tuo yli 300m ratojen puute oli jo varusmiespalveluksen aikana ilmeinen. Pääasiassa juuri nuo suuremmat kovapanosharjoitusalueet, joissa harjoitellaan raskailla tai järkätään taisteluammuntoja olivat ainoat jotka tarjosi puitteet ampua pitkälle. Eniten ammuttiin kuitenkin 300 metrin ratoja, kun joka varuskunnan vieressä ei niitä isompia harjoitusalueita ole koville.

Tämä myös osittain tappoi vähän oman kiinnostuksen ylläpitää taitoja ja nähdä vaivaa hankkia lupia ja kunnon kivääriä, koska edes 300 metrin radalle pääseminen helposti ei ollut itsestäänselvyys. Oikeastaan ilman seuraa mikään 300m rata ei ollut helposti saavutettavissa säännöllisesti, jos haluaisi käydä vaikka viisi kolmen panoksen kasaa ampumassa viikonloppuisin eri asennoissa ja olosuhteissa läpi vuoden. Komppanian kantahenkilökuntaan kuulunut ei siivilin pääsemisen jälkeen vastannut edes mailiin, vaikka kuului paikalliseen ampumaseuraan.

Toki tässäkin auttaa, jos tuntee metsänomistajia tai maajusseja. Laillisestihan saa kai nykyäänkin vielä ampua heti taajaman ulkopuolelle astuttua maanomistajan luvalla, kunhan se on turvallista ja siitä ei muodostu haittaa ympäristölle. PK-seudulla tai missään suuremmassa kaupungissa se kuitenkin silti tarkoittaa jonkinmoista ajomatkaa. En muista oliko tässä vielä metsästysperuste oltava harjoittelulle, mutta metsästyskortti ja latvalinnustus on hyvä syy myös hakea kaupasta kivääri. Varsinkin jos ottaa haulikolla vähän näyttöjä harrastuneisuudesta alle.

Surullisinta ehkä on, että kaikkia TA-ukkoja ei edes kerratta koskaan. Muistelisin, että laitoin tuosta aikoinaan palautettakin, että miksi koulutetaan erikoisosaamista, jota ei voi ylläpitää helposti siviilissä, eikä järjestetä sitten vaikka kohdennettuja kertauksia, mitkä olisivat käytännössä vaikka päivä TA-toiminnan ja varusteiden huollon kertaamista ja pari ratapäivää. Ehkä nyt Ukrainan sodan myötä tuokin asia muuttuu ja uudet TA-ukot pääsisivät vähintää 2 kertaa vuodessa radalle kertaamaan valtion piikkiin + harjoituksiin muutaman vuoden välein treenaamaan käytännön toimintaa, vaikka sekin on aivan liian vähän.

 

[hillhead]

Tuo yli 300m ratojen puute oli jo varusmiespalveluksen aikana ilmeinen. Pääasiassa juuri nuo suuremmat kovapanosharjoitusalueet, joissa harjoitellaan raskailla tai järkätään taisteluammuntoja olivat ainoat jotka tarjosi puitteet ampua pitkälle. Eniten ammuttiin kuitenkin 300 metrin ratoja, kun joka varuskunnan vieressä ei niitä isompia harjoitusalueita ole koville.

Tämä myös osittain tappoi vähän oman kiinnostuksen ylläpitää taitoja ja nähdä vaivaa hankkia lupia ja kunnon kivääriä, koska edes 300 metrin radalle pääseminen helposti ei ollut itsestäänselvyys. Oikeastaan ilman seuraa mikään 300m rata ei ollut helposti saavutettavissa säännöllisesti, jos haluaisi käydä vaikka viisi kolmen panoksen kasaa ampumassa viikonloppuisin eri asennoissa ja olosuhteissa läpi vuoden. Komppanian kantahenkilökuntaan kuulunut ei siivilin pääsemisen jälkeen vastannut edes mailiin, vaikka kuului paikalliseen ampumaseuraan.

Toki tässäkin auttaa, jos tuntee metsänomistajia tai maajusseja. Laillisestihan saa kai nykyäänkin vielä ampua heti taajaman ulkopuolelle astuttua maanomistajan luvalla, kunhan se on turvallista ja siitä ei muodostu haittaa ympäristölle. PK-seudulla tai missään suuremmassa kaupungissa se kuitenkin silti tarkoittaa jonkinmoista ajomatkaa. En muista oliko tässä vielä metsästysperuste oltava harjoittelulle, mutta metsästyskortti ja latvalinnustus on hyvä syy myös hakea kaupasta kivääri. Varsinkin jos ottaa haulikolla vähän näyttöjä harrastuneisuudesta alle.

Surullisinta ehkä on, että kaikkia TA-ukkoja ei edes kerratta koskaan. Muistelisin, että laitoin tuosta aikoinaan palautettakin, että miksi koulutetaan erikoisosaamista, jota ei voi ylläpitää helposti siviilissä, eikä järjestetä sitten vaikka kohdennettuja kertauksia, mitkä olisivat käytännössä vaikka päivä TA-toiminnan ja varusteiden huollon kertaamista ja pari ratapäivää. Ehkä nyt Ukrainan sodan myötä tuokin asia muuttuu ja uudet TA-ukot pääsisivät vähintää 2 kertaa vuodessa radalle kertaamaan valtion piikkiin + harjoituksiin muutaman vuoden välein treenaamaan käytännön toimintaa, vaikka sekin on aivan liian vähän.

Yleltä hyvä artikkeli koskien kertausharjoituksia.

Miksi osa kertaa usein ja toiset eivät koskaan? Kysyimme Puolustusvoimilta 5 kysymystä kertausharjoituksista

Kertausharjoituksiin kutsuttujen määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana suuresti. Todennäköisintä on saada kertauskutsu reserviläisyyden ensimmäisinä vuosina.

yle.fi

 

[Zero The Hero]

Tarkka-ampujille kohdennettuja kertuita on ollut viime vuosina, mutta kertautettava joukko on niin suuri, että on aika sattuma jos kohdalle on osunut. Toivottavasti kertaukset jatkuvat jotta uudet aseet ja varusteet tulevat tutuiksi.

 

[Rauhantekijä]

Puolustusvoimat panostaa tarkka-ampujien koulutukseen ​

Tarkka-ampujille kohdennettuja kertuita on ollut viime vuosina, mutta kertautettava joukko on niin suuri, että on aika sattuma jos kohdalle on osunut.

Myös MPK toimii kouluttamalla tarkka-ampujia. Kurssit ovat jatkuvasti täynnä.



Kiitos vahvistuksesta. Minusta tämä todellakin näyttää siltä, että koulutettu aines joutuu suppiloon, missä vain osa saa harjoittelu- tai kertausmahdollisuuksia, mutta iso joukko ei saa koulutuksen jälkeistä harjoittelua. Ahtaasti asutetussa Etelä-Suomessa omatoiminen harjoittelu on vaikeaa ja harjoittelu tulisi mahdollistaa kaikin tavoin - myös niin että PV helpottaa alueilleen pääsyä.

* Uudellamaalla sra ja pistooli-treeni ei ole suuri ongelma. Pitkien ratojen puute on.
* Uudenmaan läänin ulkopuolella pitkät radat ei ole ongelma.



Alla kuvatun ta-suppilon harjoittamisputkeen on saatava leveyttä.