Terrorismin ideologinen perusta ohitetaan typeryytenä
Kun hyväksymme vain rationaaliset argumentit, jätämme huomiotta paljon kulttuurissa ja politiikassa vaikuttavaa.
27.6. 2:00
Helsingin Sanomien pääkirjoitus
(HS 26.6.) kiinnitti ansiokkaasti huomiota islamilaisen terrorismin nousuun Kaakkois-Aasiassa.
Upseerit, sosiologit ja politologit ovat kuitenkin monopolisoineet terrorismin analyysin julkisuudessa. Keskustelu ohjautuu taktiikkaan, aseisiin ja terroristien tuskaan, joka kumpuaa maahanmuuttajien syrjäytymisestä. Se johtaa pääkirjoituksenkin keskittymään terrorismin sotilaalliseen nujertamiseen.
Vaikka tämä on tärkeää, juurisyyt ovat muualla. Terrorismin ideologinen perusta ohitetaan typeryytenä, koska länsimainen sivistynyt ihminen ei kykene käsittelemään irrationaalisia, uskonnollisia argumentteja.
Kun islamilainen terroristi perustelee tekojaan jumalan käskyllä, länsimainen tuhotyöläinen tekee tekonsa joko kostona (Lontoo 19.6.) tai taustalla on järkisyillä perusteltu poliittinen ideologia (IRA, PKK, ETA). Kun emme ole uskonnollisia, uskonnolliset perustelut tuntuvat liian hulluilta ollakseen totta, ja etsimme itseämme tyydyttävän selityksen yhteiskunnallisista ongelmista ja mielenterveydestä.
Länsimaiset ihmisoikeudet eivät ole niin universaali asia kuin keskustelijat luulevat. Niin islamilaiset (Kairon julistus) kuin ortodoksisetkin (Venäjän ortodoksinen kirkko) määritelmät on saatavilla ihan kirjallisesti.
Taustalla on vuosituhansien aikana kehittynyt monimutkainen oppijärjestelmä ja erilainen ymmärrys siitä, mitä väitetään tiedoksi ja todeksi.
Kun hyväksymme vain rationaaliset argumentit, jätämme huomiotta paljon kulttuurissa ja politiikassa vaikuttavaa. Se ei johda mihinkään, että puhutaan ohi ja huudetaan päälle, että terroristien uskonnolliset perustelut ovat uskonnon väärää ymmärtämistä, koska joku meidän mielestämme järkevä uskonoppinut sanoo niin.
Kannattaisi miettiä, miksi joku muu uskonoppinut opettaa toisin. Onko hän tyhmempi vai eikö hän vain ajattele kuten me? Tämä saattaisi avata valtavan uuden perspektiivin ilmiön käsittelemiseen.
Jukka Korpela
professori
Joensuu