Synkkä varoitus Irakista: “Kolmas terroriaalto on valmisteilla ja se lähettää pakolaisia taas Eurooppaan”
Turvapaikkapolitiikasta riitelyn sijaan Euroopan on autettava Irakia maan vakauttamisessa, sanoo ääriliikehdintää tutkivan järjestön johtaja Khaled al-Maini.
Khaled al-Muainin johtama Dijlah on itsenäinen, voittoa tavoittelematon järjestö, joka kerää Bagdadista, Anbarista ja Erbilistä käsin tietoa Irakin turvallisuustilanteesta, taloudesta ja poliittisesta kehityksestä.
Khaled al-Mainin johtama Dijlah on itsenäinen, voittoa tavoittelematon järjestö, joka kerää tietoa Irakin turvallisuustilanteesta, taloudesta ja poliittisesta kehityksestä. Järjestöön kuuluu Irakin koulutettua väestöä, virkamiehiä ja muita asiantuntijoita. "Isänmaallisia intellektuelleja", al-Maini määrittelee.
– Lähi-idän ongelmat ovat myös Euroopan ongelmia. Vuoden 2015 pakolaisaalto ja Euroopan terrori-iskut ovat osoittaneet sen teille viimeinkin.
Tohtori Khaled al-Mainilla on suomalaisille asiaa. Hän johtaa Dijilah-järjestöä, jonka tavoitteena on ymmärtää, miten Irakissa viime aikojen sisällissodat ovat syntyneet, ja miten ne voitaisiin välttää jatkossa. Sitä tietoa al-Maini haluaisi välittää nyt Eurooppaankin, täyttääkseen “Lähi-idän ja Euroopan välistä railoa”, kuten hän asian kuvailee.
Khaled al-Mainin mielestä Euroopan pää on kuitenkin kääntynyt hitaasti kuunteluasentoon. Vasta yli miljoonan turvapaikanhakijan saavuttua ovelle eurooppalaisia alkoi kiinnostaa, mitä heidän “takapihallaan" tapahtuu. Silloinkin kiinnostus keskittyi al-Mainin mielestä epäolennaiseen: siihen, kuinka vähän tai paljon turvapaikanhakijoita tulisi päästää porteista sisään.
– Toistaiseksi te eurooppalaiset käsittelette ekstremistien toimien jälkiseurauksia, ettekä todellisia ongelmia.
Al-Mainilla on viesti, jolla hän toivoo herättävänsä huomiota.
– Kolmas terrorismin aalto on paraikaa valmisteilla Irakissa. Se lähettää taas tuhansia pakolaisia Eurooppaan, Al Maini väittää.
Al-Maini perustelee maalaamaansa uhkakuvaa Irakin lähihistorian esimerkeillä. Viimeisen 12 vuoden sisään on käyty kaksi sisällissotaa, jotka puhkesivat vuosina 2006 ja 2014. Länsimedia typistää ne joskus shiiojen ja sunnien väliseksi taisteluksi, mutta väkivalta ei kumpua sektien välisestä eripuraisuudesta, al-Maini sanoo. Hän tyrmää myös sen yksinkertaistuksen, jonka mukaan joka ikinen Euroopasta turvapaikkaa hakenut irakilainen olisi paennut terrorismia, sotaa tai henkilökohtaista vainoa.
– Jos joku väittää, että turvapaikanhakijat pakenivat vain sunnien ja shiiojen välistä väkivaltaa, hän valehtelee. Joukkopaon takana on poliittinen ja taloudellinen katastrofi.
Syyt jotka johtivat väkivaltaan, ovat al-Mainin mukaan edelleen läsnä Irakissa. Väkivalta ja turvattomuus eivät synny tyhjästä, vaan taustalla on kumotun diktatuurin, sodan ja vieraan vallan miehityksen perintö. Yksi uhkakuvista on Irakin lukuisat puolisotilaalliset ryhmittymät, joista suurin osa on niin sanottuja shiiamilitioita. Vuonna 2014 niihin liittyi kymmeniä tuhansia nuoria miehiä, kun shiiamuslimien uskonnollinen johtaja Ali al-Sistani kehotti heitä nousemaan aseisiin Isistä vastaan. Shiiamilitiat olivatkin oleellinen työkalu Isiksen kukistamisessa.
Sota Isistä vastaan on virallisesti ohi, mutta osa nuorista miehistä on edelleen aseistautuneita. Osa shiiamilitoista on syyllistynyt Irakin sunniväestön vainoon, osa saa tukensa ja ohjeensa suoraan Iranilta. Etenkin aseryhmät, jotka eivät ole uskollisia Irakin hallitukselle, ovat al-Mainin mukaan haaste Irakin tulevaisuuden kannalta. Mutta ryhmiä ei voi riisua aseista, ainakaan vielä.
– He ovat taistelleet Isistä vastaan. Siksi heillä on kansan suosio takanaan, heitä kohdellaan voittajina. Meidän on toistaiseksi elettävä sovussa, kunnes hallitus vahvistuu tarpeeksi. Sitten voimme käsitellä näitä arkoja asioita.
Shiiamilitioita enemmän al-Maini on huolestunut syistä, jotka saavat nuoret liittymään niihin. Yksi syistä on ryhmältä saatu turva. Toinen on raha. Yli puolet Irakin väestöstä on alle 30-vuotiaita, ja nuorisotyöttömyys on iso ongelma.
– Irakilaisilla nuorilla ei ole työtä, eikä toivoa tulevaisuudesta. Tämä on moottori, joka puskee nuoret liittymään shiiamilitioihin tai Isikseen, tai pakenemaan maasta.
Työttömyyteen ja turvattomuuteen väsynyt suuri nuori ikäluokka on huono asia tulevaisuuden kannalta, al-Maini sanoo.
– Nuori tarvitsee rahaa ja tuntemuksen siitä, että häntä kunnioitetaan, että hänellä olisi tulevaisuus. Ilman työtä, ylpeyttä tai tulevaisuutta, hän on pommi.
Mitä eurooppalaiset sitten voisivat tehdä?
Auttaa Irakia maan vakauttamistyössä, al-Maini sanoo. Se tarkoittaa suurta rahamäärää. Isiksen jälkeisen sodan jälleenrakennustyölle arvioitu hintalappu on 72 miljardin euron suuruinen. Työtä on kuitenkin tehtävä Irakia kuunnellen, järjestön johtaja sanoo.
– Me tiedämme miten ekstremismin ilmiö on syntynyt ja mitkä ovat syyt sen takana. Tiedämme kuinka se toistuu, koska asumme täällä. Mutta meillä ei ole kykyjä ja työkaluja estää sitä.
Rahaa jälleenrakennusta varten on Irakille luvattu maailmanlaajuisesti jo yli 20 miljardin edestä. Lahjoittajien tulisi kuitenkin katsoa, kenelle se rahansa antaa, al-Maini sanoo. Al-Maini on myös poliittinen aktiivi liberaalissa liikkeessä, joka asemoituu Irakin oppositioon. Ehkä siksi hän ei epäröi väittää hallituksensa käyttävän rahaa niin, että osa siitä mystisesti katoaa matkalla.
– Auttakaa meitä palauttamaan potilas sairaalan sänkyyn ja koululainen pulpettiinsa. Tukekaa siis kouluja, yliopistoja, sairaaloita tai ammattiliittoja, älkääkä Irakin hallitusta.
Eurooppa tiukensi turvapaikkakäytäntöjään huomattavasti vuoden 2015 jälkeen. Osa eurooppalaisista on sitä mieltä, että ovet tulisi sulkea entistä tiukemmin esimerkiksi irakilaisilta. Al-Maini ei pidä näitä vaatimuksia epäinhimillisinä, kunhan se tarkoittaa, että Eurooppa todella sitoutuu Irakin vakauttamiseen.
– Jos suljette silmänne kokonaan Irakin ongelmilta, olette tyhmiä kuin strutsit.
