Terrorismi

on selvää että natsien hirmutekojen määrä kasvaa nopeammin kuin jo vakiintunut islamistiterrorismi.

sitäpaitsi, kaikki Euroopan kehitystä seuranneet ovat voineet asioita ennakoida jo 4 vuoden ajan. asioilla on seurauksensa. Niitä, tapahtumien juurisyitä, ei kovinkaan mielellään nostella esille.

ei äärioikeisto tyhjästä nouse, tarvitaan jonkinlaisia syitä, trollausta ja esillemanaamista. Todennäköisesti myös riittävän suurien kansanosien nöyryyttämistä.
 
Äiti vei Sumeyan Suomesta Isisin alueelle tokaluokkalaisena – tyttö päätyi naimisiin 13-vuotiaana ja kertoo nyt tarinansa Ylelle
#uutisvahti

KUN heidät roudataan takaisin, niin jos tuo ei ole peruste huostaanotolle niin mikä sitten on?
 
YLE Areenassa tuon Sumeyan haastattelu. Seuranaan sillä on radikaali Minna.


Suomesta Isisiin viedyn tytön tarina
Suomalainen Sumeya kertoo tarinansa ylelle al-Holin -leirillä Syyriassa. Toisella luokalla hänen äitinsä Sanna vei hänet ja kaksi sisarusta Syyriaan Isisin islamilaiseen valtioon. 13-vuotiaana Sumeya oli kaksi kuukautta naimisissa, kunnes tarkka-ampuja tappoi aviomiehen. Toimittaja: Antti Kuronen.
 
Kumma juttu kuinka noiden muslimien päälle syljetään alvariinsa, jo pikkulasten, kyllä suomalaiset mukulat sitten ovat kulttuuriseti valistuneita kun tietävät jo alakouluikäisinä kuinka loukata tavalla jota pidetään loukattavan kultturissa erityisen pahana...

Tosiaan 13 vuotiaan lapsen naittamien taitaa mennä lapsikaupan, parituksen yms puolelle, että heilahtaa, mutta tuskin sillä mitään merkitystä on...
 
Viimeksi muokattu:
Jos olet joskus ajatellut, että väkivaltaiset ääri-ideologiat muistuttavat toisiaan, olet ymmärtänyt asian aivan oikein
 
Sori, mun mielestä siinä ei ollut "vain tilaajalle" -tagia. Joka tapauksessa kirjoitus pohjautuu yhdysvaltalaisen terrorismintutkijan J.M. Bergerin tietokirjaan Ekstremismi. Alunperin 2018 ilmestyneestä kirjasta julkaistiin juuri Kimmo Pietiläisen suomentama käännös (Terra Cognita 2019).
 
Huostaanotto on pelastanut useita lapsia Syyrian sodalta – Suomessa perheitä, joissa lapset kasvatetaan radikalismiin
Perheiden sisällä elävä väkivaltainen radikalismi on näkynyt lastensuojelussa jo vuosia. Tilanteeseen puututaan, jos perheen arvot ovat uhka lapsen turvalliselle kasvuympäristölle.
Lastensuojeluviranomaisia on koulutettu tunnistamaan perheidenradikalisoituminen ja väkivaltainen ekstremismi.

Lastensuojeluviranomaisia on koulutettu tunnistamaan perheidenradikalisoituminen ja väkivaltainen ekstremismi.

KOTIMAA Lännen Media 6:00 3
Minna Akimo

Lastensuojeluviranomaiset ovat estäneet viime vuosien aikana useiden lasten joutumisen Syyrian taistelualueille.
Näissä tapauksissa taistelualueille lähteneiden radikalisoituneiden perheiden lapsia on sijoitettu kiireellisesti kodin ulkopuolelle, sanoo Helsingin kaupungin lastensuojelun päällikkö Saila Nummikoski. Sijoituspäätökset on tehty pääkaupunkiseudulla.
– Lastensuojelun tehtävänä on estää lapsen vieminen taistelualueille, ja tällaisiin asioihin olemme viime vuosina puuttuneet. Ensisijaisesti pyrimme turvaamaan lapsen kasvuolosuhteet tarjoamalla avohuollon tukitoimia perheelle.

Nummikoski ei ota kantaa siihen, kuinka monta sijoituspäätöstä lastensuojeluviranomaiset ovat viime vuosina tehneet.
– En kommentoi sijoitettujen lasten määrää, mutta ilmiön laajuuden näkee siitä, miten paljon suomalaisia Al-Holin leirillä Syyriassa on. Se antaa hyvän kuvan tilanteesta, hän muotoilee.

Viranomaistietojen ja leirillä vierailleen Ylen tietojen mukaan Al-Holin leirillä on kymmenkunta suomalaisnaista ja heidän reilut kolmekymmentä alaikäistä lastaan.
– Ilmiö oli enemmän pinnalla vielä muutama vuosi sitten, mutta nyt Isisin organisaatio on laantunut, eikä taistelualueille pyritä enää samassa mittakaavassa, Nummikoski sanoo.

Suomessa elää ja asuu perheitä, joissa lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen radikalismiin, vahvistaa sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikön Tarja Mankkinen.
Kyse on esimerkiksi ääriuskonnollisesta tai äärioikeistolaisesta ajattelusta, jonka keskiössä on väkivallan hyväksyminen eri tavalla ajattelevia ihmisiä, ihmisryhmiä tai aatteita kohtaan.
– Suomessa on perheitä, joissa lapsia kasvatetaan hyväksymään väkivallan käyttö, joka perustuu erilaisiin poliittisiin tai uskonnollisiin ääri-ideologioihin. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tällaisia perheitä olisi myös Suomessa samalla tavalla kuin muissa EU-maissa, Mankkinen sanoo.

Lastensuojelun kannalta olennaista on turvata lapsen kasvuympäristö ja varmistua siitä, millä tavalla aikuisen väkivaltaan ja sen hyväksymiseen liittyvä ääriajattelu vaikuttaa lapsen kehitykseen.
– Aikuisella voi olla ääriajattelua, mutta me katsomme sitä, miten se vaikuttaa lapsen kasvuolosuhteisiin, Saila Nummikoski tarkentaa.

Tällä hetkellä Supon valvonnassa on useita satoja kohdehenkilöitä, joilla epäillään olevan kytköksiä terrorismiin tai he ovat vaarassa radikalisoitua.

Perheiden radikalisoituminen on näkynyt pääkaupunkiseudun lastensuojelussa jo vuosia.

Parin viime vuoden ajan sosiaalityöntekijöitä on koulutettu tunnistamaan radikalisoituminen ja väkivaltainen ekstremismi yhä paremmin.
Helsingin lastensuojelun päällikkö Saila Nummikoski korostaa, että radikalisoituminen ei riipu perheen kansallisuudesta.
– Ihmiset voivat radikalisoitua eri tilanteissa, ja se ei ole kansallisuudesta kiinni. Myös tämän ilmiön näkee Al-Holin leirin tilanteesta.

Lastensuojeluviranomaiset joutuvat puuttumaan myös nuorten radikalisoitumiseen, joka ilmiönä on erilainen kuin taistelualueille lapsia vievien perheiden tilanne.
Nuorten ääriajattelu voi liittyä nuoruuteen tai mielenterveyden ongelmiin.
– Nuorten kohdalla radikalisoitumiseen liittyy usein muita ongelmia, kuten päihteitä ja koulunkäyntiongelmia. Lisäksi nuoruuteen kuuluu myös ääriajattelua. Lastensuojelun tehtävänä on tällöin katsoa, millaista tukea ja apua nuori ja hänen perheensä tarvitsevat, Nummikoski sanoo.

FAKTA
Taistelualueille mennään myös Suomesta
Suomesta Syyrian ja Irakin taistelualueille on matkustanut yli 80 viranomaisten tunnistamaa täysi-ikäistä henkilöä.

Sisäministeriön selvityksen mukaan lähtijöistä yli viidennes on naisia. Taistelualueilla naisten rooli liittyy usein kodinhoitoon ja lasten kasvattamiseen, mutta naisia toimii myös aseellisissa tehtävissä.

Lapsia taistelualueille on viety noin kolmekymmentä. Heistä osa on jo täysi-ikäisiä, mutta taistelualueilla on myös siellä syntyneitä lapsia.

Radikalisoituminen
Väkivaltainen radikalisoituminen tai ekstremismi tarkoittaa väkivallan käyttämistä ja sillä uhkaamista tai siihen kannustamista.

Väkivaltaista toimintaa perustellaan ja oikeutetaan aatemaailmalla, ideologialla tai ääriuskonnollisuudella.
Äärimmillään väkivaltainen radikalisoituminen voi johtaa terrorismiin.

 
Sori, mun mielestä siinä ei ollut "vain tilaajalle" -tagia. Joka tapauksessa kirjoitus pohjautuu yhdysvaltalaisen terrorismintutkijan J.M. Bergerin tietokirjaan Ekstremismi. Alunperin 2018 ilmestyneestä kirjasta julkaistiin juuri Kimmo Pietiläisen suomentama käännös (Terra Cognita 2019).
Etusivulle

SUNNUNTAI: Valokuvaaja Emilia Kangasluoma vietti kolme viikkoa tuntureilla ja kuvasi yksin vaeltavia naisia
HS KONGOSSA: Jos eräästä tabusta kehdattaisiin vihdoin puhua ääneen, köyhien maiden tyttöjen ahdinkoon olisi helppo ratkaisu



Ulkomaat | Essee
Natsin ja jihadistin päässä jyllää sama tarina
Mitä yhteistä on Anders Breivikillä ja al-Qaida-propagandisti Anwar al-Awlakilla? Paljonkin, sillä ääriajattelun anatomia on kaikkialla samankaltainen.
934b0dfc641c4d34bfd6285294a6b72a.jpg

Anders Breivik ja Anwa al-Awlaki.
Jukka Huusko HS
Julkaistu: 29.9. 2:00 , Päivitetty: 29.9. 9:02


Kaksi miestä, toistensa vastakohtia, silti kuin samasta puusta veistettyjä.

Ensimmäinen heistä on äärioikeistolainen terroristi Anders Breivik, joka toteutti aikamme tuhoisimman valkoisen nationalismin innoittaman terrori-iskun Norjan Utøyssä heinäkuussa 2011.

Norjalaisen ”vastajihadistin” toimintaa selitti sairaalloinen musliminpelko. Breivik oli vakuuttunut nettiyhteisöissä leviävästä salaliittoteoriasta, jonka mukaan islamilainen maailma on liittoutunut lännen vasemmiston kanssa, ja että ”islamisaatio” uhkaa länsimaisen kulttuurin olemassaoloa. Siksi oli noustava vastarintaan ja pyrittävä elvyttämään ”perinteinen kristillinen kulttuuri”.

Anders Behring Breivik (KUVA: ALEXANDER WIDDING)

Toinen on yhdysvaltalais-jemeniläinen Anwar al-Awlaki (1971–2011), joka tunnettiin al-Qaidan propagandistina.

Al-Awlaki ruokki vihaansa jihadistisella salaliittoteorialla, jonka mukaan länsi on liittoutunut Lähi-idän johtajien kanssa ja pyrkii tuhoamaan ”perinteisen islamilaisen kulttuurin”. Eksistentiaalinen uhka voitiin al-Awlakin mukaan torjua vain elvyttämällä ”perinteinen islam”, nousemalla vastarintaan ja iskemällä terrorin keinoin länttä ja heidän tukemiaan Lähi-idän hallintoja vastaan.

Anwa al-Awlaki. (KUVA: INTELCENTER)

JOS olet joskus ajatellut, että väkivaltaiset ääri-ideologiat muistuttavat toisiaan, olet ymmärtänyt asian aivan oikein.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)



MAINOS PÄÄTTYY

Tämä käsitys vahvistuu, kun lukee yhdysvaltalaisen terrorismintutkijan J.M. Bergerin tietokirjan Ekstremismi. Alunperin 2018 ilmestyneestä kirjasta julkaistiin juuri Kimmo Pietiläisen suomentama käännös (Terra Cognita 2019).

Berger on aiemmin kirjoittanut lähinnä jihadismista ja Isis-järjestöstä. Tuoreessa kirjassa hän siirtyy yksittäisestä ääriliikkeestä yleiselle ilmiötasolle ja piirtää kaikkia ääri-ideologioita kuvaavan anatomian.

Berger kutsuu kirjassaan väkivaltaisten ääriliikkeiden ajattelutapaa yleiskäsitteellä ’ekstremismi’. Vaikka ideologioiden sisältö ja inspiraation lähteet vaihtelevat, ääriliikkeiden ajattelun logiikka osoittautuu hämmästyttävän yhdenmukaiseksi.

OIVALLUS ei ole sinänsä uusi. Mutta koska länsimedia on viimeiset parikymmentä vuotta korostanut erityisesti jihadistisen ekstremismin uhkaa, ääriliikkeiden samankaltaisuus on saattanut unohtua.

Bergerin kirja suoristaa mediavinoutumaa ja muistuttaa, että ekstremismi on aina ollut osa ihmiskuntaa, myös länsimaiden historiaa. Ekstremismi ei rajoitu yhteen ihmisryhmään, uskontoon eikä poliittiseen järjestelmään.

”Valeintellektuellit, joista osalla on poliittinen asema, ovat väittäneet, että valkoinen nationalismi on merkitykseltään paljon vähäisempi kuin jihadismi, vaikka valkoisella nationalismilla on paljon pitempi ja tappavampi historia”, Berger kirjoittaa.

MITEN Berger sitten määrittelee kaikkia ääriliikkeitä yhdistävän ekstremistisen ajattelun?

Kaiken ytimessä on jäykkä ja yksinkertaistava käsitys omasta sisäryhmästä ja sen identiteetistä. Sisäryhmällä Berger tarkoittaa ihmisryhmää, johon ihminen katsoo ensisijaisesti identifioituvansa. Sisäryhmä voi siten olla esimerkiksi suomalainen, muslimien uskonyhteisö, oikeistolainen, vasemmistolainen, valkoinen mies tai vaikkapa työväenluokka.

Jokaisella ihmisellä on jokin sisäryhmä, eikä kiintymys omaan identiteettiin tee kenestäkään ekstremistiä. Ääriajattelun suuntaan otetaan askel silloin, kun omaa sisäryhmää aletaan pitää erityisen puhtaana ja muihin verrattuna ylivertaisena.

Mutta tarvitaan vielä jotakin muutakin: mahdollisimman vinoutunut käsitys ulkoryhmästä. Ulkoryhmä on sisäryhmän vastapooli, eli ne tai he toiset, joiden ei katsota kuuluvan sisäryhmään. Ekstremismi saa voimansa käsityksestä, että ulkoryhmä on uhka sisäryhmän olemassaololle.

TÄMÄKIN voi olla vielä ihmisten yhteisöllisen elon peruskauraa. Kukapa meistä ei identifioituisi johonkin sisäryhmään ja kokisi vähintäänkin joskus yhteisön ulkopuolisia ryhmiä uhkaaviksi?

Bergerin mukaan ekstremismissä olennaista on usko siihen, että ulkoryhmä uhkaa sisäryhmän olemassaoloa, ja että uhan torjunta edellyttää aktiivista vastarintaa. ”Ekstremismi tarkoittaa uskomusta, että sisäryhmän menestystä tai eloonjäämistä ei voida erottaa ulkoryhmään kohdistuvan väkivaltaisen toiminnan tarpeesta”, Berger määrittelee.

Ekstremisti siis katsoo, että sisäryhmän vihamielinen tai väkivaltainen käytös ulkoryhmää vastaan on sisäryhmän menestyksen edellytys. Vihamielinen toiminta voi vaihdella sanallisista hyökkäyksistä ja halventamisesta ihmisryhmiä erottelevaan käyttäytymiseen tai suoranaiseen fyysiseen väkivaltaan, äärimmillään jopa kansanmurhaan.

Berger tekee vielä eron ekstremistin ja väkivaltaisen ekstremistin välillä. Ekstremisti ajattelee, että väkivalta ulkoryhmää vastaan on tarpeellista, mutta tästä huolimatta hän saattaa tyytyä lähinnä kyräilemään.

Väkivaltaiselle ekstremistille tämä ei riitä. Hänelle sisäryhmän menestyksen turvaaminen vaatii suoraa toimintaa, siis hyökkäystä ulkoryhmää vastaan. Ja näin hän myös toimii.

EKSTREMISTISELLE ideologialle on tärkeää, että ulkoryhmän muodostama uhka nostetaan jatkuvasti ja ylikorostetusti tapetille. Tässä vaiheessa kuvaan astuvat propaganda ja salaliittoteoriat, joiden varaan ekstremistinen maailmanselitys rakentuu.

Bergerin mukaan ekstremistin käsitykset ulkoryhmästä perustuvat aina vähintäänkin puolitotuuksille, johon on sekoitettu rutkasti fiktiota ja tunteisiin vetoavaa propagandaa. Ehkä juuri tämän vuoksi ääriliikkeiden ympärille kehittyy niin usein oma mediaympäristönsä. Sen ensisijainen tehtävä on ruokkia viholliskuvaa.

Ekstremisteillä on tapana sekoitella maailmanselitykseensä mitä mielikuvituksellisempia ja mutkikkaampia salaliittoteorioita. Usein ulkoryhmien uskotaan hallitsevan suoraan, joskin hyvin hämäräperäisesti, sisäryhmän menestystä tai eloonjäämistä.

Juuri siksi Breivik oli niin kiinnostunut Eurabia-salaliittoteoriasta, jonka mukaan lännen vasemmisto on liittoutunut arabimaailman kanssa ”islamisoidakseen” Euroopan. Juuri siksi al-Awlaki uskoi, että länsi on liittoutunut Lähi-idän diktaattoreiden kanssa tuhotakseen islamin.

EKSTREMISTI ei ole ekstremisti, ellei hänen pääkopassaan myllerrä akuutti kriisitarina, joka vaatii ratkaisua. Tuon kriisitarinan voi kiteyttää Bergeriä mukaillen seuraavasti:

Sisäryhmää ja sen puhtautta uhkaa rappeutuminen, joka juontuu ulkoryhmien soluttautumisesta. Kaiken taustalla on salaliitto, jossa ulkoryhmät säätelevät salaa sisäryhmien toimintaa ja sen menestymisen mahdollisuuksia. Salaliittoon liittyy myös sisäryhmästä irtautuneita luopioita, jotka ovat liittoutuneet ulkoryhmäläisten kanssa.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)



MAINOS PÄÄTTYY

Ekstremistien tulevaisuuskäsitys on yleensä dystooppinen. Heidän mieliinsä on iskostunut kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa sisäryhmä lakkaa olemasta.

Toisaalta ekstremistiliike voi myös luvata riemuvoittoa sisäryhmälle, mikäli se ryhdistäytyy ja nousee taisteluun uhkaavia voimia vastaan. Tällaista edessä häämöttävää utopiaa tarjosivat kannattajilleen niin natsi-Saksa, kumoukselliset kommunistiset liikkeet kuin myös Isis, joka lupasi islamilaisen valtion lisäksi maailmanlaajuista muslimien ylivaltaa.

EKSTREMISMIÄ on ollut iät ja ajat, mutta aina se osaa pukeutua nykyaikaisiin vaatteisiin. Ekstremistiset liikkeet osaavat hyödyntää uusia tekniikoita ja ajan uusia virtauksia.

Bergerin näkemyksen mukaan ekstremistiset aallot esiintyvät sykleinä maailman historiassa. Parhaimillaan saatamme elää yhtä ekstremismin kultakautta. Ekstremismin yltymiseen ajassamme ovat johtaneet muun muassa sosiaalisen median nousu, yhteiskunnalliset ja taloudelliset mullistukset sekä muuttoliike, joka on synnyttänyt identiteettiin liittyvää epävarmuutta.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)



MAINOS PÄÄTTYY

Vaikkei Bergerin pyrkimys kuvata ekstremismin anatomiaa ole täydellinen, se voi antaa hyödyllisiä työkaluja ekstremismin tunnistamiseksi.

Ekstremistibongaaja, kiinnitä katseesi erityisesti näihin: Kuinka mustavalkoisesti sisäryhmä määrittelee itsensä? Millaisiin sfääreihin kohoaa se viholliskuva, jota sisäryhmä maalaa ulkoryhmästä?
 
On muuten erikoista, että aina unohtuu alkuperäisen "sisäringin" aidot elämän kokemukset "ulkorinkiläisistä". Määrällisesti näitä "kotoutumisen haasteista" kertovia jokapäiväisiä esimerkkejä kohtaa yhä useampi.

Toisaalta en koe, että tämä alkuperäisten sisärinkiläisten uskonto olisi millään mittarilla yhtä merkittävässä osassa kuin toisen ryhmän toiminnassa.
 
Etusivulle

SUNNUNTAI: Valokuvaaja Emilia Kangasluoma vietti kolme viikkoa tuntureilla ja kuvasi yksin vaeltavia naisia
HS KONGOSSA: Jos eräästä tabusta kehdattaisiin vihdoin puhua ääneen, köyhien maiden tyttöjen ahdinkoon olisi helppo ratkaisu



Ulkomaat | Essee
Natsin ja jihadistin päässä jyllää sama tarina
Mitä yhteistä on Anders Breivikillä ja al-Qaida-propagandisti Anwar al-Awlakilla? Paljonkin, sillä ääriajattelun anatomia on kaikkialla samankaltainen.
934b0dfc641c4d34bfd6285294a6b72a.jpg

Anders Breivik ja Anwa al-Awlaki.
Jukka Huusko HS
Julkaistu: 29.9. 2:00 , Päivitetty: 29.9. 9:02


Kaksi miestä, toistensa vastakohtia, silti kuin samasta puusta veistettyjä.

Ensimmäinen heistä on äärioikeistolainen terroristi Anders Breivik, joka toteutti aikamme tuhoisimman valkoisen nationalismin innoittaman terrori-iskun Norjan Utøyssä heinäkuussa 2011.

Norjalaisen ”vastajihadistin” toimintaa selitti sairaalloinen musliminpelko. Breivik oli vakuuttunut nettiyhteisöissä leviävästä salaliittoteoriasta, jonka mukaan islamilainen maailma on liittoutunut lännen vasemmiston kanssa, ja että ”islamisaatio” uhkaa länsimaisen kulttuurin olemassaoloa. Siksi oli noustava vastarintaan ja pyrittävä elvyttämään ”perinteinen kristillinen kulttuuri”.

Anders Behring Breivik (KUVA: ALEXANDER WIDDING)

Toinen on yhdysvaltalais-jemeniläinen Anwar al-Awlaki (1971–2011), joka tunnettiin al-Qaidan propagandistina.

Al-Awlaki ruokki vihaansa jihadistisella salaliittoteorialla, jonka mukaan länsi on liittoutunut Lähi-idän johtajien kanssa ja pyrkii tuhoamaan ”perinteisen islamilaisen kulttuurin”. Eksistentiaalinen uhka voitiin al-Awlakin mukaan torjua vain elvyttämällä ”perinteinen islam”, nousemalla vastarintaan ja iskemällä terrorin keinoin länttä ja heidän tukemiaan Lähi-idän hallintoja vastaan.

Anwa al-Awlaki. (KUVA: INTELCENTER)

JOS olet joskus ajatellut, että väkivaltaiset ääri-ideologiat muistuttavat toisiaan, olet ymmärtänyt asian aivan oikein.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)



MAINOS PÄÄTTYY

Tämä käsitys vahvistuu, kun lukee yhdysvaltalaisen terrorismintutkijan J.M. Bergerin tietokirjan Ekstremismi. Alunperin 2018 ilmestyneestä kirjasta julkaistiin juuri Kimmo Pietiläisen suomentama käännös (Terra Cognita 2019).

Berger on aiemmin kirjoittanut lähinnä jihadismista ja Isis-järjestöstä. Tuoreessa kirjassa hän siirtyy yksittäisestä ääriliikkeestä yleiselle ilmiötasolle ja piirtää kaikkia ääri-ideologioita kuvaavan anatomian.

Berger kutsuu kirjassaan väkivaltaisten ääriliikkeiden ajattelutapaa yleiskäsitteellä ’ekstremismi’. Vaikka ideologioiden sisältö ja inspiraation lähteet vaihtelevat, ääriliikkeiden ajattelun logiikka osoittautuu hämmästyttävän yhdenmukaiseksi.

OIVALLUS ei ole sinänsä uusi. Mutta koska länsimedia on viimeiset parikymmentä vuotta korostanut erityisesti jihadistisen ekstremismin uhkaa, ääriliikkeiden samankaltaisuus on saattanut unohtua.

Bergerin kirja suoristaa mediavinoutumaa ja muistuttaa, että ekstremismi on aina ollut osa ihmiskuntaa, myös länsimaiden historiaa. Ekstremismi ei rajoitu yhteen ihmisryhmään, uskontoon eikä poliittiseen järjestelmään.

”Valeintellektuellit, joista osalla on poliittinen asema, ovat väittäneet, että valkoinen nationalismi on merkitykseltään paljon vähäisempi kuin jihadismi, vaikka valkoisella nationalismilla on paljon pitempi ja tappavampi historia”, Berger kirjoittaa.

MITEN Berger sitten määrittelee kaikkia ääriliikkeitä yhdistävän ekstremistisen ajattelun?

Kaiken ytimessä on jäykkä ja yksinkertaistava käsitys omasta sisäryhmästä ja sen identiteetistä. Sisäryhmällä Berger tarkoittaa ihmisryhmää, johon ihminen katsoo ensisijaisesti identifioituvansa. Sisäryhmä voi siten olla esimerkiksi suomalainen, muslimien uskonyhteisö, oikeistolainen, vasemmistolainen, valkoinen mies tai vaikkapa työväenluokka.

Jokaisella ihmisellä on jokin sisäryhmä, eikä kiintymys omaan identiteettiin tee kenestäkään ekstremistiä. Ääriajattelun suuntaan otetaan askel silloin, kun omaa sisäryhmää aletaan pitää erityisen puhtaana ja muihin verrattuna ylivertaisena.

Mutta tarvitaan vielä jotakin muutakin: mahdollisimman vinoutunut käsitys ulkoryhmästä. Ulkoryhmä on sisäryhmän vastapooli, eli ne tai he toiset, joiden ei katsota kuuluvan sisäryhmään. Ekstremismi saa voimansa käsityksestä, että ulkoryhmä on uhka sisäryhmän olemassaololle.

TÄMÄKIN voi olla vielä ihmisten yhteisöllisen elon peruskauraa. Kukapa meistä ei identifioituisi johonkin sisäryhmään ja kokisi vähintäänkin joskus yhteisön ulkopuolisia ryhmiä uhkaaviksi?

Bergerin mukaan ekstremismissä olennaista on usko siihen, että ulkoryhmä uhkaa sisäryhmän olemassaoloa, ja että uhan torjunta edellyttää aktiivista vastarintaa. ”Ekstremismi tarkoittaa uskomusta, että sisäryhmän menestystä tai eloonjäämistä ei voida erottaa ulkoryhmään kohdistuvan väkivaltaisen toiminnan tarpeesta”, Berger määrittelee.

Ekstremisti siis katsoo, että sisäryhmän vihamielinen tai väkivaltainen käytös ulkoryhmää vastaan on sisäryhmän menestyksen edellytys. Vihamielinen toiminta voi vaihdella sanallisista hyökkäyksistä ja halventamisesta ihmisryhmiä erottelevaan käyttäytymiseen tai suoranaiseen fyysiseen väkivaltaan, äärimmillään jopa kansanmurhaan.

Berger tekee vielä eron ekstremistin ja väkivaltaisen ekstremistin välillä. Ekstremisti ajattelee, että väkivalta ulkoryhmää vastaan on tarpeellista, mutta tästä huolimatta hän saattaa tyytyä lähinnä kyräilemään.

Väkivaltaiselle ekstremistille tämä ei riitä. Hänelle sisäryhmän menestyksen turvaaminen vaatii suoraa toimintaa, siis hyökkäystä ulkoryhmää vastaan. Ja näin hän myös toimii.

EKSTREMISTISELLE ideologialle on tärkeää, että ulkoryhmän muodostama uhka nostetaan jatkuvasti ja ylikorostetusti tapetille. Tässä vaiheessa kuvaan astuvat propaganda ja salaliittoteoriat, joiden varaan ekstremistinen maailmanselitys rakentuu.

Bergerin mukaan ekstremistin käsitykset ulkoryhmästä perustuvat aina vähintäänkin puolitotuuksille, johon on sekoitettu rutkasti fiktiota ja tunteisiin vetoavaa propagandaa. Ehkä juuri tämän vuoksi ääriliikkeiden ympärille kehittyy niin usein oma mediaympäristönsä. Sen ensisijainen tehtävä on ruokkia viholliskuvaa.

Ekstremisteillä on tapana sekoitella maailmanselitykseensä mitä mielikuvituksellisempia ja mutkikkaampia salaliittoteorioita. Usein ulkoryhmien uskotaan hallitsevan suoraan, joskin hyvin hämäräperäisesti, sisäryhmän menestystä tai eloonjäämistä.

Juuri siksi Breivik oli niin kiinnostunut Eurabia-salaliittoteoriasta, jonka mukaan lännen vasemmisto on liittoutunut arabimaailman kanssa ”islamisoidakseen” Euroopan. Juuri siksi al-Awlaki uskoi, että länsi on liittoutunut Lähi-idän diktaattoreiden kanssa tuhotakseen islamin.

EKSTREMISTI ei ole ekstremisti, ellei hänen pääkopassaan myllerrä akuutti kriisitarina, joka vaatii ratkaisua. Tuon kriisitarinan voi kiteyttää Bergeriä mukaillen seuraavasti:

Sisäryhmää ja sen puhtautta uhkaa rappeutuminen, joka juontuu ulkoryhmien soluttautumisesta. Kaiken taustalla on salaliitto, jossa ulkoryhmät säätelevät salaa sisäryhmien toimintaa ja sen menestymisen mahdollisuuksia. Salaliittoon liittyy myös sisäryhmästä irtautuneita luopioita, jotka ovat liittoutuneet ulkoryhmäläisten kanssa.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)



MAINOS PÄÄTTYY

Ekstremistien tulevaisuuskäsitys on yleensä dystooppinen. Heidän mieliinsä on iskostunut kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa sisäryhmä lakkaa olemasta.

Toisaalta ekstremistiliike voi myös luvata riemuvoittoa sisäryhmälle, mikäli se ryhdistäytyy ja nousee taisteluun uhkaavia voimia vastaan. Tällaista edessä häämöttävää utopiaa tarjosivat kannattajilleen niin natsi-Saksa, kumoukselliset kommunistiset liikkeet kuin myös Isis, joka lupasi islamilaisen valtion lisäksi maailmanlaajuista muslimien ylivaltaa.

EKSTREMISMIÄ on ollut iät ja ajat, mutta aina se osaa pukeutua nykyaikaisiin vaatteisiin. Ekstremistiset liikkeet osaavat hyödyntää uusia tekniikoita ja ajan uusia virtauksia.

Bergerin näkemyksen mukaan ekstremistiset aallot esiintyvät sykleinä maailman historiassa. Parhaimillaan saatamme elää yhtä ekstremismin kultakautta. Ekstremismin yltymiseen ajassamme ovat johtaneet muun muassa sosiaalisen median nousu, yhteiskunnalliset ja taloudelliset mullistukset sekä muuttoliike, joka on synnyttänyt identiteettiin liittyvää epävarmuutta.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)



MAINOS PÄÄTTYY

Vaikkei Bergerin pyrkimys kuvata ekstremismin anatomiaa ole täydellinen, se voi antaa hyödyllisiä työkaluja ekstremismin tunnistamiseksi.

Ekstremistibongaaja, kiinnitä katseesi erityisesti näihin: Kuinka mustavalkoisesti sisäryhmä määrittelee itsensä? Millaisiin sfääreihin kohoaa se viholliskuva, jota sisäryhmä maalaa ulkoryhmästä?

Tämähän on esitetty hyvin poliittisia liikkeitä kuvattaessa ympyrällä janan sijasta. Tällöin ääripääthän kohtaavat toisensa ympyrällä ja ovat lähempänä toisiaan kuin muut ovat. Mielestäni poliittisen spektrin esittäminen on tällöin realistista.

Esim.

imageedit_7_8427896670.gif
 
Syyriassa al-Holin leirillä olevat suomalaislapset on saatava turvaan nopeasti
Olosuhteet leirillä ovat hengelle ja terveydelle vaaralliset.

Julkaistu: 29.9. 2:00


SYYRIASSA kurdien ylläpitämällä al-Holin leirin suljetulla osalla on kymmenkunta Isis-alueella elänyttä suomalaista naista ja heidän kolmisenkymmentä lastaan, joiden ikä vaihtelee vauvasta teiniin. Olosuhteet leirillä ovat hengelle ja terveydelle vaaralliset. Suljetulta leiriltä ei voi poistua, vaikka Suomen kansalaisilla lapsineen onkin oikeus palata Suomeen. Kurdihallinto toivoo, että eri maat hakisivat kansalaisensa pois leiriltä. Jotkin maat ovat joitakuita hakeneetkin.

LASTEN oikeuksien toteutuminen tulee asettaa kaiken muun edelle. Lapsen erottaminen vanhemmastaan on äärimmäinen toimi, jolle lastensuojelulaki asettaa tiukat vaatimukset.

Leirillä olevien lasten etu toteutuu varmimmin, kun heille taataan mahdollisimman nopeasti pääsy suomalaisen terveydenhuollon, kasvatusjärjestelmän ja psykososiaalisen tuen piiriin. Jotta leirin suomalaislapset saadaan turvaan, myös heidän huoltajansa on autettava Suomeen tilanteen arvioimiseksi. Tämä saattaa sitä paitsi olla ainut tapa saada lapset Suomeen, sillä lastensuojelun määräysvalta ei ulotu Syyriaan.

LEIRILLE lähtemisen ja lasten sinne päätymisen syitä sekä leiriläisten mahdollisia rikoksia ei voida selvittää Syyriassa, koska mahdollisuutta oikeudenkäynteihin ei ole. Osa naisista on muuttanut Isisin alueelle ennen kuin siitä tuli rikollista. Moni on muuttanut ideologisista syistä, mutta mukana voi olla myös pakotettuna tai perhesyistä lähteneitä. Osa on saattanut levittää Isisin väkivaltaista ideologiaa tai tehdä väkivaltaa.

On myös arvioitu, että lasten vieminen sotatoimialueelle olisi itsessään rikos tai aihe kiireelliselle huostaanotolle. Toisaalta osa lapsista on syntynyt vasta leirillä. Jokainen tapaus tulisi oikeusvaltiossa ratkaista vasta yksilöllisen arvion jälkeen.

Lasten ja nuorten riski radikalisoitua kasvaa, mitä kauemmin he oleskelevat leirillä vaarallisissa olosuhteissa. Suojelupoliisi on esittänyt, että Isis- alueilla eläneiden radikalisoituneiden naisten kotiuttaminen on turvallisuusuhka. Tuntuu kuitenkin vaikealta uskoa, ettei suojelupoliisilla olisi resursseja seurata kymmenkuntaa etukäteen tunnistettua äitiä lapsineen.

On selvää, että tutkimukset mahdollisten terrorismirikosten selvittämiseksi on käynnistettävä jokaisen al-Holin leiriltä palaavan aikuisen kohdalla. Ihmisiä ei voida kuitenkaan pidättää tai rangaista syyttämättä heitä jostain yksilöidystä rikoksesta. Lisäksi on otettava huomioon, että osa leirin suomalaisnaisista saattaa olla kokonaan syyttömiä.

Ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia – joihin Suomi on sitoutunut ja joita Suomi vaatii muiden maiden noudattavan – ei voida evätä joltain ihmisryhmältä sillä perusteella, että ryhmän jäsenet eivät herätä sympatiaa tai he voivat mahdollisesti tulevaisuudessa tehdä jotain rikollista.

VAIKKA tilanne on monimutkainen, toivomme, että Suomen ulkoministeriö työskentelee tiiviisti ratkaistakseen sen. Toivomme Suomen toimivan myös omien kansalaistensa kohdalla ihmisoikeuksien mallimaana, jossa kansalaisia kohdellaan oikeusturvan kannalta tasavertaisesti. Yksilö kantaa vastuun vain omista teoistaan, ja lasten oikeudet ovat prioriteetti.

Ainut keino turvata al-Holin leirillä olevien terveys ja henki on tuoda heidät Suomeen.

Line Kurki

lääketieteen kandidaatti

Heli Salmi

Emma Salusjärvi

lääkäreitä, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry


 
Syyriassa al-Holin leirillä olevat suomalaislapset on saatava turvaan nopeasti
Olosuhteet leirillä ovat hengelle ja terveydelle vaaralliset.

Julkaistu: 29.9. 2:00


SYYRIASSA kurdien ylläpitämällä al-Holin leirin suljetulla osalla on kymmenkunta Isis-alueella elänyttä suomalaista naista ja heidän kolmisenkymmentä lastaan, joiden ikä vaihtelee vauvasta teiniin. Olosuhteet leirillä ovat hengelle ja terveydelle vaaralliset. Suljetulta leiriltä ei voi poistua, vaikka Suomen kansalaisilla lapsineen onkin oikeus palata Suomeen. Kurdihallinto toivoo, että eri maat hakisivat kansalaisensa pois leiriltä. Jotkin maat ovat joitakuita hakeneetkin.

LASTEN oikeuksien toteutuminen tulee asettaa kaiken muun edelle. Lapsen erottaminen vanhemmastaan on äärimmäinen toimi, jolle lastensuojelulaki asettaa tiukat vaatimukset.

Leirillä olevien lasten etu toteutuu varmimmin, kun heille taataan mahdollisimman nopeasti pääsy suomalaisen terveydenhuollon, kasvatusjärjestelmän ja psykososiaalisen tuen piiriin. Jotta leirin suomalaislapset saadaan turvaan, myös heidän huoltajansa on autettava Suomeen tilanteen arvioimiseksi. Tämä saattaa sitä paitsi olla ainut tapa saada lapset Suomeen, sillä lastensuojelun määräysvalta ei ulotu Syyriaan.

LEIRILLE lähtemisen ja lasten sinne päätymisen syitä sekä leiriläisten mahdollisia rikoksia ei voida selvittää Syyriassa, koska mahdollisuutta oikeudenkäynteihin ei ole. Osa naisista on muuttanut Isisin alueelle ennen kuin siitä tuli rikollista. Moni on muuttanut ideologisista syistä, mutta mukana voi olla myös pakotettuna tai perhesyistä lähteneitä. Osa on saattanut levittää Isisin väkivaltaista ideologiaa tai tehdä väkivaltaa.

On myös arvioitu, että lasten vieminen sotatoimialueelle olisi itsessään rikos tai aihe kiireelliselle huostaanotolle. Toisaalta osa lapsista on syntynyt vasta leirillä. Jokainen tapaus tulisi oikeusvaltiossa ratkaista vasta yksilöllisen arvion jälkeen.

Lasten ja nuorten riski radikalisoitua kasvaa, mitä kauemmin he oleskelevat leirillä vaarallisissa olosuhteissa. Suojelupoliisi on esittänyt, että Isis- alueilla eläneiden radikalisoituneiden naisten kotiuttaminen on turvallisuusuhka. Tuntuu kuitenkin vaikealta uskoa, ettei suojelupoliisilla olisi resursseja seurata kymmenkuntaa etukäteen tunnistettua äitiä lapsineen.

On selvää, että tutkimukset mahdollisten terrorismirikosten selvittämiseksi on käynnistettävä jokaisen al-Holin leiriltä palaavan aikuisen kohdalla. Ihmisiä ei voida kuitenkaan pidättää tai rangaista syyttämättä heitä jostain yksilöidystä rikoksesta. Lisäksi on otettava huomioon, että osa leirin suomalaisnaisista saattaa olla kokonaan syyttömiä.

Ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia – joihin Suomi on sitoutunut ja joita Suomi vaatii muiden maiden noudattavan – ei voida evätä joltain ihmisryhmältä sillä perusteella, että ryhmän jäsenet eivät herätä sympatiaa tai he voivat mahdollisesti tulevaisuudessa tehdä jotain rikollista.

VAIKKA tilanne on monimutkainen, toivomme, että Suomen ulkoministeriö työskentelee tiiviisti ratkaistakseen sen. Toivomme Suomen toimivan myös omien kansalaistensa kohdalla ihmisoikeuksien mallimaana, jossa kansalaisia kohdellaan oikeusturvan kannalta tasavertaisesti. Yksilö kantaa vastuun vain omista teoistaan, ja lasten oikeudet ovat prioriteetti.

Ainut keino turvata al-Holin leirillä olevien terveys ja henki on tuoda heidät Suomeen.

Line Kurki

lääketieteen kandidaatti

Heli Salmi

Emma Salusjärvi

lääkäreitä, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry


Taitavat nämä lapsukaiset äiteineen päästä jo 'Illaksi kotiin' sinivalkoisin siivin.
 
KUN heidät roudataan takaisin, niin jos tuo ei ole peruste huostaanotolle niin mikä sitten on?

Ilman muuta lasu tekee väliintulon, ei muusta puhettakaan. Ja mammat Supon harjattaviksi. Kaikki saatavissa oleva tieto käyttöön, mappiin ja jakoon, mitään ei pidä jättää -arkistoon- MISTÄÄN syystä.

Tämä ilmiö ei lopu siihen, että Al Holin leiri on kammattu suomalaisista.
 
Kenelle tämä tuli yllätyksenä ja odottamatta? Tilaamatta nyt tuli varmasti aika monelle...
 
Kepulaisuus ja demarius imetään jo äidinmaidossa, mutta isishommat ei tartu.

Hauskasti suurinosa isisnaisia ja lapsia suomeen haikailevista on naisia. Toksoplasmoosi vienyt itsesuojeluvaiston kissatädeiltä?
 
Back
Top