Tieteen pikku-uutisia

Solar power is on the rise. You can see the evidence on rooftops and in the desert, where utility-scale solar plants are popping up. The picture is not all rosy, but if the recent past is any indication, solar power is going to help lead the transition to a carbon-free future, and it might do it faster than we all expected.

Elon Musk and Tesla promised solar roof tiles in 2016, but the industry might not need an upgrade as its grown significantly with the solar panels currently available. You can see the evidence both on individual rooftops and in the utility-scale solar plants increasingly popping up in deserts across the country.

In the United States, of all about 30% of the new power capacity added to the grid in 2018 was from solar. But the picture is not all rosy. Solar power (and sunshine) is intermittent and the price of lithium ion batteries, one of the most popular current storage solutions, is still relatively high.

These are real problems that the industry needs to tackle if solar is going to reach its potential. However, if the recent past is any indication, solar power is going to help lead the transition to a carbon-free future, and it might do it faster than we all expected.
 
No niin! Vanha kunnon kaukosäätimen flippaus-mysteeri on vihdoin selitetty tavalla, jonka Fremenkin kykenee sisäistämään... suosittelen tämän katsomista kaikille, joita tämä ilmiö on pänninyt viimeiset 30 vuotta.

 
Uusi Ski Resort.

Kuussa lumitykki – ampuu lunta toisiin kuihin
Enceladuksen vesisuihkujen jälkiä on havaittu kahdella muulla Saturnuksen kuulla.

Saturnuksen kuudenneksi suurimman kuun Enceladuksen on havaittu vaikuttavan myös muiden kiertolaisten olosuhteisiin. Tutkijoiden mukaan kuun pinnalla toimivat lähteet sinkoavat vettä niin korkealle, että osa lumeksi muuttuneesta nesteestä ajautuu avaruuteen. Suuri määrä ”lumitykin” materiaalista päätyy Mimas- ja Tethys-kuille, joiden pinta on muuttunut aiempaa heijastavammaksi. Tutkimus pohjautuu Yhdysvaltain ja Euroopan avaruusjärjestöjen Cassini-Huygens-luotaimen tutkahavaintoihin.

– Äärimmäinen kirkkaus edellyttää ainakin parinkymmenen senttimetrin lumipeitettä, tohtori Alice Le Gall sanoo Universal-Sci-sivuston mukaan.

Le Gallin mukaan aineisto edellyttää vielä jatkotutkimusta, tutkaheijastus on liian voimakas vain tiiviin lumipeitteen aiheuttamaksi. Saturnuksen sisempien kuiden pinnalla voi olla esimerkiksi erikoisia jäämuotoja tai muita toistaiseksi tuntemattomia geologisia piirteitä.

– Toistaiseksi meillä ei ole tähän lopullista vastausta, Alice Le Gall jatkaa.

https://www.verkkouutiset.fi/saturnuksen-kuun-tykki-ampuu-lunta-muiden-kiertolaisten-pinnalle/
 
Rotuoppia.

Maailman tulevaisuus on ”sekarotuinen”, jolloin se on myös terveempi ja pystyvämpi. Parinsadan vuoden kuluttua emme katsele toisiamme eri ”rotujen” edustajina. Koko käsite joutaa romukoppaan.
Näin kirjoitti vihreiden poliitikko ja tilastotieteilijä Osmo Soininvaara https://www.hs.fi/haku/?query=osmo+soininvaarabloginsa keskusteluosiossahttps://www.soininvaara.fi/2019/07/22/liberaalin-demokratian-ja-avarakatseisuuden-tuho/ elokuussa. Soininvaara vastasi nimimerkille MML viestiketjussa, joka koski Euroopan poliittista tulevaisuutta.

”Ei ole yhtä geeniä, joka erottaisi ihmisrotuja toisistaan, ei edes yhtä emäsparia”, Jenan julistukseksi nimetty lausuma toteaa.

”Ihmisten jakaminen rotuihin oli ja on ennen kaikkea sosiaalinen ja poliittinen luokittelu.”

Geenejä katsomalla ei siis ole mahdollista vetää rajaa esimerkiksi ”valkoisen” tai ”mustan” ihmisen välille. Noin 85 prosenttia ihmisten välisistä eroavaisuuksista selittyy puhtaasti yksilöiden välisillä eroilla. Noin 5–10 prosenttia on kansojen välistä. Tämä selittää esimerkiksi sen, miksi suomalaiset sietävät laktoosia keskimäärin paremmin kuin keskieurooppalaiset. Lisäksi eroavaisuuksista noin 5–10 prosenttia selittyy eri mannerten ihmispopulaatioiden välisillä – siis roduiksi vanhastaan sanotuilla – eroilla.

Mutta miksi sitten olympialaisten sadan metrin loppukilpailussa lähtöviivalla on usein länsiafrikkalaisen näköistä väkeä? Tai kestävyysjuoksussa itäafrikkalaisten?
”Siinä puhutaan poikkeusyksilöistä. Maailman parhailla juoksijoilla täytyy olla kohdallaan jokseenkin kaikki vaikuttavat geneettiset tekijät. Silloin on todennäköistä, että he tulevat sieltä, missä näiden tekijöiden yleisyys on väestössä suurin”, Salmela toteaa.

Oikeusgenetiikan dosentti Jukka Palohttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+palo teki Helsingin Sanomien pyynnöstä yksinkertaistetun analyysin.

Siinä Palo pyrki mallintamaan, millaisella muuttoliikkeellä maailman populaatiot sekoittuisivat 200 vuoden eli 6–8 sukupolven aikana. Yksinkertaistettu mallinnus tarkasteli sekoittumista Y-kromosomin kautta.

”Lopputulos oli, että tarvittavan muuttoliikkeen määrä oli älytön. Ehkä joka viidennen ihmisen pitäisi vaihtaa mannerta. Lisäksi tarvitaan asennemuutos: alkuperä ei saisi vaikuttaa parinmuodostukseen lainkaan”, Palo sanoo. Toinen voisi ydinsodan kaltainen vaihtoehto. Siinä ihmiskunnasta jäisi rippeet johonkin osaan maapalloa.

Käytännössä muuttoliike maiden välillä on kokonaisuuden kannalta edelleen pientä. Ihmiskunnasta noin 3,5 prosenttia asuu kotimaansa ulkopuolella, kertoo Suomen siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilähttps://www.hs.fi/haku/?query=elli+heikkila. Kotimaansa ulkopuolella asuvistakin moni elää naapurimaissa.

Vuonna 2100 Afrikan väkiluku on väestöennusteiden mukaan yli 4 miljardia, samoin Aasian. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa arvioidaan elävän yhteensä hieman yli miljardi ihmistä, Etelä-Amerikassa ja Karibialla noin 700 miljoonaa.

Euroopan väestö ikääntyy vauhdilla, ja Suomessa syntyvyys vähenee nopeasti. Mitä tämä tarkoittaa ihmiskunnalle 200 vuoden päästä? Ovatko pellavapäiset härmäläiset kadonneet geenikartalta?

Aiheesta on vain arveluja, mutta Salmela ei usko katoamiseen kokonaan.

”Luultavasti kaikkein äärimmäisimmät meidän geeniemme ilmentymät – kaikkein vaaleahiuksisimmat ja sinisilmäisimmät ihmiset – käyvät harvinaisemmiksi.”

”Jos katsotaan Suomea sata vuotta sitten, tämä oli kehitysmaa. Esimerkiksi imeväiskuolleisuus oli noin 10 prosenttia ja elinajanodote noin 50 vuotta. Sittemmin meistä on tullut maailman vauraimpia valtioita, vaikka geenit ovat ihan samoja”, Salmela sanoo.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006257780.html
 
Ja sitten sienestämään.

Ensin alkavat vatsavaivat, oksentelu ja ripuli. Heti perässä tulee kuume ja tunnottomuus. Tuntien tai päivien jälkeen iho alkaa irrota käsistä ja jaloista. Lopulta maksa ja munuaiset pettävät. Aivot kutistuvat, puhe ja liikkuminen vaikeutuvat – ja lopulta koittaa kuolema.

Näin voi käydä, jos käsittelee väärin tai erehtyy syömään vaarallista tulikorallisientä, joka löydettiin australialaisesta sademetsästä. Löytö oli yllätys, sillä eliön luultiin levinneen lähinnä Japanissa ja Etelä-Koreassa.

”Tämä on ainoa tutkijoiden tuntemasta sadasta myrkyllisestä sienestä, joka voi välittää myrkkyjä ihon läpi”, kertoi tutkija Matt Barret https://www.hs.fi/haku/?query=matt+barretaustralialaisesta James Cookin yliopistosta.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelemahttps://www.bbc.com/news/world-australia-49916119 Barret arvioi, että tuulet ovat tuoneet sienen itiöt muista maanosista Australiaan tuhansia vuosia sitten.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006262911.html

Eliö tappaa.
 
Suomen sairain kunta on Rautavaara.

Pähkinänsaaren rauhan raja jakaa edelleen suomalaisia sairauksien määrässä.

1570612677434.png


Erot suomalaisten terveydessä maan itä- ja länsiosissa ovat niin suuret, että Suomessa voidaan jopa sanoa elävän kaksi eri kansaa. Taustalla vaikuttaa osittain se, että eri puolilla asuvat suomalaiset todella ovat perimältään erilaisia.

–  Tietyillä mittareilla ero on samanlainen kuin Pohjois- ja Etelä-Euroopan välillä. Tuoreessa selvityksessä eron itä- ja länsisuomalaisten välillä todettiin olevan suurempi kuin brittien ja saksalaisten välillä, sanoo THL:n väestögenetiikan tutkija Jukka Palo.https://www.is.fi/haku/?query=jukka+palo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi kesäkuussa sairastavuusindeksinsä, joka kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä tarkastellut sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia.

Indeksin mukaan terveimmät suomalaiset asuvat Ahvenanmaalla sekä Etelä- ja Länsi-Suomen rannikkokunnissa. Tilastojen valossa ylivoimaisesti tervein paikka on pikkuinen Sottunga Ahvenanmaalla, ja kärkikymmenikön kunnista peräti yhdeksän sijaitsee samassa maakunnassa.

THL:n indeksin valossa Suomen sairain paikka on Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara ja toisena sen eteläpuolella sijaitseva Kaavi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006266502.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=2&utm_source=tf-other

Terveimmät ahvenanmaalaiset asuvat Sottungassa. Kumpikin?
 
Tulevaisuuden naamiointia eli näkymättömyysviitta tai oikeammin näkymättömyyslevy tai plexi.

Hyperstealth patent pending Quantum Stealth (Invisibility Cloak)
9 minute Promotional Video

Hyperstealth Invisibility Cloak 9 Minute Promotional Video shows the ability of the material to make a target completely invisible across more than just the visible spectrum. It does not explain in depth why or how it works, that can be seen in our Technical Video available at www.hyperstealth.com


4307D68F-A26D-4C56-9071-1CA7001F4D22.jpeg


Edit: No eipä tietenkään voi näyttää upotettuna mutta Vimeossa näkyy sekä tuolla firman nettisivulla.
 
Viimeksi muokattu:
Tekoepigraafikko katsasti aukkoja.

Tekoäly Deepmindin kehittäjät ja Oxfordin yliopiston klassisten kielten tutkijat loivat ohjelman, joka nopeuttaa muinaisten kielten tekstien aukkojen tulkintaa. Muinaiskreikassa esimerkiksi on paljon koloja, joita asiantuntijat täydentävät. Työ voi olla hyvin hidasta.

Tekoäly Pythia täydensi kokeessa puuttuvia kirjaimia ja sanoja paljon nopeammin kuin ihminen. Kokeessa oppiva tekoäly ja ihmiset täyttivät aukkoja yhteensä 2 949 eri kirjoituksessa. Ihminen teki selvästi enemmän virheitä kuin tekstin täydennykseen ohjelmoitu tekoäly. Kokeessa täydennettiin kreikan kielen katkelmia, joita on kirjoitettu kiviin, keramiikaan tai metalliin. Ne ovat 1 500–2 600 vuotta vanhoja.

Kokeissa tekoäly Pythian ennusteissa oli merkkivirhe noin 30 prosentissa. Alan asiantuntijoiden virheprosentiksi tuli yli 57, kertoo Yannis Assael https://www.hs.fi/haku/?query=yannis+assaelryhmineen avointa dataa jakavalla Github-verkkosivulla.https://github.com/sommerschield/ancient-text-restoration . Kun asiantuntijoilta kesti kaksi tuntia täydentää 50:tä kirjoitusta, antoi ohjelma Pythia arvionsa koko aineistosta sekunneissa.

https://www.hs.fi/autot/art-2000006280514.html
 
Kvanttitietokone laski 200 sekuntia.

Googlen Sycamore-koneen kehittäjät kertovat Nature-lehdessä laskentaoperaatiosta, josta kvanttitietokone on ensimmäisen kerran suoriutunut ylivertaisesti nopeammin kuin tehokkaimmat klassiset supertietokoneet. Tällaista suoritusta on luonnehdittu jo etukäteen kvanttiherruuden saavuttamiseksi.

Kvanttitietokoneelta kesti 200 sekuntia lajitella joukko satunnaisia lukuja tavalla, joka tavalliselta supertietokoneelta olisi kestänyt 10 000 vuotta. Tämän takia kvanttitietokoneet eivät sovellu mihin tahansa laskutehtäviin eikä niistä ole korvaamaan klassisia tietokoneita. Niistä voi tulla ylivoimaisia tehtävissä, joissa on yksinkertainen vastaus, mutta läpikäytävänä valtava määrä mahdollisuuksia. Tällainen tehtävä on esimerkiksi alkutekijöiden etsiminen. Toistaiseksi kvanttilaskennan matemaattinen teoria on paljon edellä sitä, mitä laitteilla käytännössä pystytään tekemään.

Koska kubittien tilat ja niiden suhteet muuttuvat herkästi, erilaiset häiriöt aiheuttavat kvanttitietokoneen laskentaan helposti virheitä. Mitä enemmän kubitteja, sitä haastavampaa niitä on hallita. Nykyisissä kvanttitietokoneissa kubitteja on enimmillään viitisenkymmentä. Osassa koneista laskentaa toistetaan niin monta kertaa, että oikea vastaus varmentuu. Joissain tehtävissä tuloksen tarkistaminen on kuitenkin helppoa. Isolle luvulle on vaikea löytää tekijöitä, mutta vastaus varmistuu oikeaksi tai vääräksi yksinkertaisella kertolaskulla.


https://www.hs.fi/tiede/art-2000006282597.html
 
We’re marking a major milestone in quantum computing research that opens up new possibilities for this technology. Learn how the Google AI Quantum team demonstrated how a quantum computer can perform a task no classical computer can in an experiment called "quantum supremacy."
 

...kvanttitietokoneet eivät sovellu mihin tahansa laskutehtäviin eikä niistä ole korvaamaan klassisia tietokoneita. Niistä voi tulla ylivoimaisia tehtävissä, joissa on yksinkertainen vastaus, mutta läpikäytävänä valtava määrä mahdollisuuksia.

Hmm... Esim yhteiskunnan kehitys, poliittisten päätösten seurausten ennustaminen, ihmisten toiminnan ennakoiminen niin yksilöllisellä kuin kollektiivisella tasolla yms. menevät tuohon haarukkaan jos niille saadaan kehitettyä yhtälöitä.

En pidä siitä.
 
Geenieditori.

Geenitekniikan
huippututkijat Harvardin yliopistossa ja MIT:ssä ovat kehittäneet uuden menetelmän ihmisen perimän muokkaamiseen ja korjaamiseen. Uusi tekniikka on merkittävästi aiempia tarkempi ja voi tulevaisuudessa johtaa useiden perinnöllisten sairauksien parantamiseen geeniperimää muokkaamalla.

Uraauurtavaa menetelmää kuvaava artikkeli julkaistiin nyt Naturehttps://www.nature.com/articles/s41586-019-1711-4-lehdessä. Siinä tutkijat esittelevät, kuinka he ovat onnistuneet tarkasti korjaamaan useita perinnöllisiä sairauksia aiheuttavia mutaatioita soluista uuden tekniikan avulla. Se ovat korjanneet muun muassa sirppisoluanemiaa ja Tay-Sachsin tautia aiheuttavat geenimutaatiot. Uudella tekniikalla voidaan tutkijoiden mukaan korjata jopa 90 prosenttia kaikista perinnöllisiä sairauksia aiheuttavista geenimutaatioista.


”Tämä on valtava askel oikeaan suuntaan”, kehuu geenitekniikan pioneeri George Church https://www.hs.fi/haku/?query=george+churchtutkimusta Sciencehttps://www.sciencemag.org/news/2019/10/new-prime-genome-editor-could-surpass-crispr-tiedelehdessä.
Tekniikan nimi on prime editing. Suomennosta ei toistaiseksi ole. Kyseessä on parannus geenisaksina tunnettuun crispr-cas9-tekniikkaan, joka on tällä vuosikymmenellä mullistanut geenimuokkauksen. Crisprillä voidaan tehdä varsin tarkkoja ja isojakin muokkauksia perimään, mutta se aiheuttaa usein myös oheismuutoksia vääriin kohtiin dna:ssa. Prime-muokkaus korjaa pienempiä alueita, mutta tarkemmin.

Molemmat tekniikat perustuvat mekanismiin, jolla bakteerit puolustautuvat viruksia vastaan. Virukset tunkeutuvat isäntäsoluun ja ujuttavat perimäänsä osaksi solun perimää. Viruksen dna sitoutuu isännän dna:han, ja isäntäsolu alkaa tämän muunnellun dna-koodin perusteella tuottaa lisää viruksia.

Bakteereilla on ase tätä vastaan. Solu tuottaa cas-nimistä entsyymiä tai proteiinia, joka pilkkoo viruksen dna:n hajalle. Tämän pohjalta on kehitetty crispr-cas9-geenimuokkaustekniikka. Kun cas-proteiiniin liitetään ohjaava pätkä rna:ta, leikkuri ohjautuu juuri tiettyyn kohtaan dna:ta. Leikkurilla dna:ta voidaan lyhentää, lisätä tai muokata tarkalleen halutusta kohdasta.

”Solu ei tykkää, kun dna katkeaa kokonaan, ja se yrittää kiireellä paikata vauriota. Tutkijat haluaisivat, että solu siirtäisi paikalle malliksi tuodun dna-palasen, mutta aina näin ei käy, koska solulla on kiire”, sanoo Helsingin yliopiston dosentti, perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaarahttps://www.hs.fi/haku/?query=kirmo+wartiovaara.

Uusi tekniikka välttää nämä riskit ja on tarkempi, koska dna:ta ei katkaista kokonaan.

”Siitä avataan vain toinen puoli ja siihen liitetään tutkijan suunnittelemasta ja solulle tarjoilemasta synteettisestä rna:sta käänteiskopioinnilla tehtyä uutta dna:ta”, Wartiovaara sanoo.

Solu siis itse neuloo muokatun kohdan ehjäksi tutkijoiden antaman rna-mallin mukaan sen sijaan, että dna:han yritettäisiin liimata kokonainen, valmis dna-pätkä ja toivoa sen yhdistyvän oikein.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006283110.html
 

Tai sitten ei.

Kaikki eivät kuitenkaan nielleet Googlen väitettä sellaisenaan. IBM:n tutkijat ovat julkaisseet yhtiön sivuilla blogin, jossa he väittävät perinteisellä supertietokoneella kuluvan samaan hommaan pahimmillaankin vain 2,5 päivää. 2,5 päivän laskutoimitukset ovat täysin realistisesti toteuttavissa, mikä tarkoittaisi samalla, ettei Googlen Sycamore olisi saavuttanut todellista kvanttiherruutta.

https://www.io-tech.fi/uutinen/google-vaittaa-saavuttaneensa-kvanttiherruuden-ibm-kiistaa-vaitteen/
 
Autonominen auto ja miljoonapalkinto.

Suomalainen robotiikka- ja ohjelmistoyritys Sensible 4 on voittanut maineikkaan Dubai World Self-Driving Transport Challenge kisan – startup kategoriassa.

Palkintosumma joka jaettiin voittajalle on miljoona dollaria (n. 900 000 €, joka on suurimpia yrityskilpailuissa jaettavia rahapalkintoja maailmassa). Kilpailu on alansa merkittävin tapahtuma jossa kilpailevat eri autonvalmistajat ja robotiikkayhtiöt ympäri maailmaa. Palkinto on osoitus siitä että suomalainen robotiikkaosaaminen on maailman kärkipäässä.

Voittaja julistettiin 15.10, Dubai World Congress for World Self-Driving Transport järjestetyssä finaalissa, jossa suomalaisfirma päihitti toiseksi tulleen taiwanilaisyhtiön. Palkinnon tarkoitus on vauhdittaa kehitystä tukemaan Arabiemiraattien uutta strategiaa jossa tavoitteena on muuttaa 25 prosenttia kaikesta maan liikenteestä itseajavaksi vuoteen 2030 mennessä.

https://autotoday.fi/suomalaiselle-sensible-4-robottiautoyhtiolle-miljoona-dollaria/

Taksikuskien ammattikunta siirtynee historian haviseville sivuille piakkoin.
 
Kun kilpailu kerran pidettiin tuolla suunnalla, niin autoihin varmaankin saa lisävarusteena jihadisoftan väkijoukkojen kaatoon, allahin soturi vaan ei pääse paratiisiin jos ei ole kyydissä :)
 
Tiedebarometri.

Suuri enemmistö suomalaisista (74 %) ilmoittaa kiinnostuneensa kaikesta tiedettä koskevasta uudesta tiedosta. Yksittäisistä tieteen aloista kiinnostavimmaksi koetaan lääketiede. Kaksi kolmesta (68 %, 2016: 75 %) ilmoittaa seuraavansa sitä esimerkiksi uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehityksen osalta.

Ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto kiinnostaa (68 %, 2016: 68 %). Kyselyyn vastanneista noin puolet oli kiinnostuneita historian- ja kulttuurintutkimuksesta, tietotekniikasta sekä geenitutkimuksesta ja bioteknologiasta. Avaruustutkimus kiinnostaa joka kolmatta. Myös vähemmän kiinnostava tiedepolitiikka kiinnostaa kansalaisia aiempaa tutkimusta enemmän (35 %, 2016: 30 %).

https://www.verkkouutiset.fi/suomalaiset-luottavat-tieteeseen/
 
Back
Top