Oikeusgenetiikan dosentti
Jukka Palohttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+palo teki Helsingin Sanomien pyynnöstä yksinkertaistetun analyysin.
Siinä Palo pyrki mallintamaan, millaisella muuttoliikkeellä maailman populaatiot sekoittuisivat 200 vuoden eli 6–8 sukupolven aikana. Yksinkertaistettu mallinnus tarkasteli sekoittumista Y-kromosomin kautta.
”Lopputulos oli, että tarvittavan muuttoliikkeen määrä oli älytön. Ehkä joka viidennen ihmisen pitäisi vaihtaa mannerta. Lisäksi tarvitaan asennemuutos: alkuperä ei saisi vaikuttaa parinmuodostukseen lainkaan”, Palo sanoo. Toinen voisi ydinsodan kaltainen vaihtoehto. Siinä ihmiskunnasta jäisi rippeet johonkin osaan maapalloa.
Käytännössä muuttoliike maiden välillä on kokonaisuuden kannalta edelleen pientä. Ihmiskunnasta noin 3,5 prosenttia asuu kotimaansa ulkopuolella, kertoo Suomen siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja
Elli Heikkilähttps://www.hs.fi/haku/?query=elli+heikkila. Kotimaansa ulkopuolella asuvistakin moni elää naapurimaissa.
Vuonna 2100 Afrikan väkiluku on väestöennusteiden mukaan yli 4 miljardia, samoin Aasian. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa arvioidaan elävän yhteensä hieman yli miljardi ihmistä, Etelä-Amerikassa ja Karibialla noin 700 miljoonaa.
Euroopan väestö ikääntyy vauhdilla, ja Suomessa syntyvyys vähenee nopeasti. Mitä tämä tarkoittaa ihmiskunnalle 200 vuoden päästä? Ovatko pellavapäiset härmäläiset kadonneet geenikartalta?
Aiheesta on vain arveluja, mutta Salmela ei usko katoamiseen kokonaan.
”Luultavasti kaikkein äärimmäisimmät meidän geeniemme ilmentymät – kaikkein vaaleahiuksisimmat ja sinisilmäisimmät ihmiset – käyvät harvinaisemmiksi.”
”Jos katsotaan Suomea sata vuotta sitten, tämä oli kehitysmaa. Esimerkiksi imeväiskuolleisuus oli noin 10 prosenttia ja elinajanodote noin 50 vuotta. Sittemmin meistä on tullut maailman vauraimpia valtioita, vaikka geenit ovat ihan samoja”, Salmela sanoo.