Tilapäisvälineet panssarintorjunnassa

Poliisihan varoittaa nopeusvalvontakameroista, jotenkin että "tieosuudella on automaattinen nopeudenvalvonta"... eikö
samaa ideaa voitaisi soveltaa tässäkin... isot venäjänkieliset kyltit missä lukee Varoitus! Miinakenttä! Joskus sitä olisi, joskus ei... ihan kuten valvontakameratkin... suurin osa peltibokseista ovat tyhjiä...
Kyltit voisi vielä jalostaa ja tehdä digitaaliseiksi niin että viesti (ja kieli... jos vihollinen ei tulekaan idästä) voidaan vaihtaa.... Varning! Tuffa finska soldater! Akta er !
sekä Warning! Strong dynamic and modern readiness Army Brigade ahead! http://maanpuolustus.net/images/smilies/camo.gif
 
Niin enpä oo tullut koskaan kysyneeksi niäämeltä että oliko hänen oma ideansa vai mistä oli napannut.
 
noska kirjoitti:
"Olisi mielenkiintoista tietää keksittiinkö idea jossain toisen kerran vai jäikö se itämään jonkun keissiä seuraamassa olleen kantahenkilökunnan edustajan ajatuksiin."
.................................
Niin enpä oo tullut koskaan kysyneeksi niäämeltä että oliko hänen oma ideansa vai mistä oli napannut.

Poikani usein käyttämää sanontaa kopioiden "No, mitäpä lottoot ?"
 
vehamala kirjoitti:
noska kirjoitti:
"Olisi mielenkiintoista tietää keksittiinkö idea jossain toisen kerran vai jäikö se itämään jonkun keissiä seuraamassa olleen kantahenkilökunnan edustajan ajatuksiin."
.................................
Niin enpä oo tullut koskaan kysyneeksi niäämeltä että oliko hänen oma ideansa vai mistä oli napannut.

Poikani usein käyttämää sanontaa kopioiden "No, mitäpä lottoot ?"

Viitaten ylläoleviin muihin kommentteihin, niin epäilen niäämenkin oppineen konstin jostain muualta.
 
koponen kirjoitti:
90-luvun alussa hiekotettiin pätkä päällystettyä tietä harjoituksessa ja varamiinoite hiekkaan. Toinen kapiainen sanoi että "päällysteen säästämiseksi, tulee kalliiksi paikkailla", toinen sanoi että tällä lailla saa helposti miinoitettua pintoja joita ei sovi rikkoa. Liekö vanhempi idea tuo.

Menetelmää on opetettu ainakin 80-luvulta asti. On luultavasti keksitty joka paikassa asfaltin yleistymisen myötä. Muistelen lukeneeni irakilaisten käyttäneen samaa ideaa.
 
noska kirjoitti:
akealik kirjoitti:
Taistelukenttä-videossa näkyy, kun sillan päälle ajetaan soraa ilmeisestikin miinojen asentamista varten. Ajaisiko tiedusteluvaunu siihen vailla mitään tietoa onko siinä miinoja ja onko toispuolella sinkopartio kytiksellä?
Tuon hiekoitusidean muuten esitti foorumikirjoittaja niäämi jo 90-luvun puolivälissä eräässä keississä pinnoitettujen teiden miinoittamisen helpoittamiseksi. SIlloin sitä kovasti epäiltiin ja arvosteltiin ja tuomittiin. Sitten muutaman vuoden myöhemmin tuo sama idea ilmaantui opetusvideoihin ja pioneerien oppaisiin. Olisi mielenkiintoista tietää keksittiinkö idea jossain toisen kerran vai jäikö se itämään jonkun keissiä seuraamassa olleen kantahenkilökunnan edustajan ajatuksiin.

Eiköhän tuo ole vanhempaa alkuperää. Minä olen siitä kuullut ensimmäisen kerran -93 ja kertojana oli eräs pioneeri Korialta, silloin wanhaan aikaan kun sellaisessa perinteikkäässä varuskunnassa pioneereja vielä koulutettiin.
 
Heikkilä kirjoitti:
noska kirjoitti:
akealik kirjoitti:
Taistelukenttä-videossa näkyy, kun sillan päälle ajetaan soraa ilmeisestikin miinojen asentamista varten. Ajaisiko tiedusteluvaunu siihen vailla mitään tietoa onko siinä miinoja ja onko toispuolella sinkopartio kytiksellä?
Tuon hiekoitusidean muuten esitti foorumikirjoittaja niäämi jo 90-luvun puolivälissä eräässä keississä pinnoitettujen teiden miinoittamisen helpoittamiseksi. SIlloin sitä kovasti epäiltiin ja arvosteltiin ja tuomittiin. Sitten muutaman vuoden myöhemmin tuo sama idea ilmaantui opetusvideoihin ja pioneerien oppaisiin. Olisi mielenkiintoista tietää keksittiinkö idea jossain toisen kerran vai jäikö se itämään jonkun keissiä seuraamassa olleen kantahenkilökunnan edustajan ajatuksiin.

Eiköhän tuo ole vanhempaa alkuperää. Minä olen siitä kuullut ensimmäisen kerran -93 ja kertojana oli eräs pioneeri Korialta, silloin wanhaan aikaan kun sellaisessa perinteikkäässä varuskunnassa pioneereja vielä koulutettiin.

Kuulin tuon idean hiekan levittämisestä asfalttitielle ja miinoittamisesta - tai miinoittamatta jättämisestä - yhdellä ensimmäisellä MPK-kursseista syksyllä 1993. Kurssin nimi oli Komppanian puolustus ja se koostui useasta jaksosta. Hiekoitusidean esitti luennolla silloinen kapteeni, nykyinen eversti ja erään valmiusyhtymän komentaja. Sitä, kuka idean alunperi keksi, en tiedä. Tuskin kuitenkaan Niäämi.
 
koponen kirjoitti:
90-luvun alussa hiekotettiin pätkä päällystettyä tietä harjoituksessa ja varamiinoite hiekkaan. Toinen kapiainen sanoi että "päällysteen säästämiseksi, tulee kalliiksi paikkailla", toinen sanoi että tällä lailla saa helposti miinoitettua pintoja joita ei sovi rikkoa. Liekö vanhempi idea tuo.

rauhan ajan kalliiksi tulevat asiat on ihan eri kuin tositilanteen asiat.

mitä tahansa rikotaan tarvittaessa. onkelma on vaan ettäkikkea ei saada tehtyä kun ei oo välineitä.

vaihtoehtoina on siis kasvillisuuden levittäminen 10 kohtaan, joista vasta viides jne on todella miinoitettu tai tuon sora/hiekkazydemmin käyttö. seiskyt luvun lopussa oli koulutuskäytössä vaan kasvillisuus.

tuossa tilanteessa ei enää ajatella tiemäärärahoja. tuollaiset kouluttajat pitää siirtää kauppakeskusten vartijoiksi


Menetelmää on opetettu ainakin 80-luvulta asti...
Muistelen lukeneeni irakilaisten käyttäneen samaa ideaa.

no siellä tuskin on pohdittu tiemäärärahoja

----

ied:hän on vain huonosti suunniteltu rakas kylkimiina
 
No havujahan tietysti käytetään erityisolosuhteissa, ei muusta puhettakaan. Ne havut voidaan käyttää sen jälkeen miinan piilottamiseen kun on pyihitty ydinpöhnä sadeviitoista. Ei saa tuhlata metsänomistajan puustoa turhan päiten.
 
Asvalttiin miinansijojen tekeminen tuntuu hölmön hommalta, jos saatavilla on pari kuorma-autollista soraa . Eihän sellaista vaivalla rikottua reikää saa kuitenkaan naamioitua ja miinojen paikat näkee helposti. Sorapeitteessä näkee kyllä miinoitteen sijainnin muttei yksittäisiä miinoja.

Edelliseen kuvaan: Kaivanto lienee edelleen parhaita liikkeen rajoittajia, jos sellaisia on aikaa ja resursseja kaivella. Asiallinen suoritus, kuka tekikään (Libyan kapinalliset?)
 
akealik kirjoitti:
Asvalttiin miinansijojen tekeminen tuntuu hölmön hommalta, jos saatavilla on pari kuorma-autollista soraa . Eihän sellaista vaivalla rikottua reikää saa kuitenkaan naamioitua ja miinojen paikat näkee helposti. Sorapeitteessä näkee kyllä miinoitteen sijainnin muttei yksittäisiä miinoja.

Edelliseen kuvaan: Kaivanto lienee edelleen parhaita liikkeen rajoittajia, jos sellaisia on aikaa ja resursseja kaivella. Asiallinen suoritus, kuka tekikään (Libyan kapinalliset?)

Kaivanto on valitettavan nopeasti paikattu sopivilla vehkeillä.

Eräs merkittävä etu soran käytössä on miinoittamisen nopeus. Tielle voidaan ennakoivasti levittää sorapatja. Lähelle varastoidet miinat saa käsipelillä nopeasti tiehen. Haravalla huitomalla vielä jäljet pois, niin homma on valmis. Juttu ei sido koneita eikä miehiä. Kuvittelisin tällaisen valmistelun kuuluvan suunnitelmiin.
 
Kertauksen vuoksi liite, joka käsittelee suppeasti tilapäisvälineitä.
Lähde: Reserviläisjohtajan opas.

[attachment=519]
 

Liitteet

  • tilapäisvälineet.jpg
    tilapäisvälineet.jpg
    231.8 KB · Luettu: 120
En viitsi aloittaa uutta ketjua ja koskapa kyse on juurikin tilapäis varusteista, niin tämä sopii oikein hyvin. Samalla joudun kysymään tätä hieman kiertäen, koska täällä saattaa olla alaikäisiä yms. muita jotka eivät vielä ole tottuneet sormien syyhyämiseen vaan saattaisivat päätyä sormien harmilliseen amputaatioon koettaessaan "raapia" syyhyään.

Eli itse asiaan: Katsooko täällä joku muukin Myytinmurtajia samaan tahtiin kun sitä jenkeissä esitetään? Tuossa taannoin oli episodi, jossa sivuttiin metallin muokkaus tapaa nimeltä "hydroforming". Kävisikö tuo menetelmä siihen mitä minä ajattelen?

Ne jotka eivät ole episodia katsoneet, niin tuossa hieman ideaa mistä on kyse: http://dsc.discovery.com/videos/mythbusters-combustion-chamber/
Katso "Torpedo Tastic Aftershow 1".
 
Kun en omaa televisiota niin en seuraa tuota sarjaakaan kuin jälkijunassa joskus netistä, mutta serkkuni käyttää työssään myös tuota hydroforming menetelmää. Joten vaikken tiedä mitä se on mitä ajattelet, niin voin häneltä kysäistä että kävisikö, jos heität vaikka yksityisviestillä tarkennusta.
 
SJ kirjoitti:
En viitsi aloittaa uutta ketjua ja koskapa kyse on juurikin tilapäis varusteista, niin tämä sopii oikein hyvin. Samalla joudun kysymään tätä hieman kiertäen, koska täällä saattaa olla alaikäisiä yms. muita jotka eivät vielä ole tottuneet sormien syyhyämiseen vaan saattaisivat päätyä sormien harmilliseen amputaatioon koettaessaan "raapia" syyhyään.

Eli itse asiaan: Katsooko täällä joku muukin Myytinmurtajia samaan tahtiin kun sitä jenkeissä esitetään? Tuossa taannoin oli episodi, jossa sivuttiin metallin muokkaus tapaa nimeltä "hydroforming". Kävisikö tuo menetelmä siihen mitä minä ajattelen?

Ne jotka eivät ole episodia katsoneet, niin tuossa hieman ideaa mistä on kyse: http://dsc.discovery.com/videos/mythbusters-combustion-chamber/
Katso "Torpedo Tastic Aftershow 1".


Ei oikein näy. Saisiko tiivistelmän?
 

Tuossa näkyisi olevan kyseinen episodi Youtubessa.

Edit: relevanttia kuvaa löytyy vasta 2/3 osassa:
Katsokaa 6:50 eteenpäin.
 
Last edited by a moderator:
Nyt ymmärsin mitä haet. Suomalainen kemian tohtori Arno Hahma aikoinaan esitteli usein tuota ideaa luennoillaan, mutta käsittääkseni sitä ei ole saatu toimimaan mittakaavassa jolla olisi oikeaa merkitystä.
 
SJ kirjoitti:

Tuossa näkyisi olevan kyseinen episodi Youtubessa.

Edit: relevanttia kuvaa löytyy vasta 2/3 osassa:
Katsokaa 6:50 eteenpäin.


Katsoin, mutta en ymmärrä mitä ajat takaa? :confused:
 
Last edited by a moderator:
noska kirjoitti:
Nyt ymmärsin mitä haet. Suomalainen kemian tohtori Arno Hahma aikoinaan esitteli usein tuota ideaa luennoillaan, mutta käsittääkseni sitä ei ole saatu toimimaan mittakaavassa jolla olisi oikeaa merkitystä.

No, siis jos hommaa alettaisiin tehdä sellaisessa mittakaavassa (vai tarkoitatko, että tuo ei toimi pienemmillä levyillä, koska pesurin paine on vain sen ~100 baria), niin hydraulisella prässillä taitaisi saada homman automatisoitua helpommin. Se mikä minua kiinnostaa, on se, että tuottaako tuo prosessi juuri sen oikean profiilin "tiedät-kyllä-mille"?
 
Back
Top