TO&E

Pzgnrl

Pzgnrl

Eversti
BAN
Ketju ah niin ihanista organisaatiokaavioista keskusteluun. Nyt voit esittää täydellisen jääkärijoukkueesi, iskevän ukrainalaisen panssariyhtymän tai kuvitteellisen Hikustanin miliisin kaavion!

Tälläkin foorumilla on käsitelty eri organisaatiokaavioita, mutta useimmiten niitä on käistelty puhtaasti tekstimuodossa. Netissä ei hirveästi löydy sotilasorganisaatioiden piirtoon tarkoitettuja ohjelmia (yllätys yllätys), yksittäisiä merkkejä voi piirtää esim Unit Generatorilla mutta itse TO&E harvemmin.

Yksi ilmainen kaaviopiirto-ohjelma on draw.io selainpohjaisena. Siellä ei valitettavasti löydy sotilasmerkkejä, vaan ne joutuu ihan itse tekemään, mutta positiivisesti tehdyt merkit voi tallettaa tulevaa käyttöä varten. Alla testimielessä tehty jv-joukkueen runko.
testi_TO&E.jpg
 
Koska tänne ei ole kukaan vielä innostunut tekemään mitään, niin näytetään esimerkkiä.

Koska Afrikassa kuohuu taas, päättimme kaverini kanssa järjestää suunnittelukilpailun. Tavoitteena on luoda tyhjästä afrikkalainen panssariprikaati. Ainoa rajoitus on, että kaluston on löydyttävä kiinalaisten vientikatalogista.


Maasto: sinänsä avointa, mutta hyvin pikkupiirteistä. Isoja asutuskeskuksia. Joitain leveitä jokia.

Vihollinen: Neuvostotyylinen panssariprikaati (2xpsvpat, 1xmekpat) tai mekanisoitu prikaati (2xmekpat, 1xpsvpat)

Israelilaisten ja ukrainalaisten modernisoimia T-72 ja T-55 -vaunuja. Muu kalusto sekoitelma BMP, M113 ja MRAP.

Tehtävä: Koostaa ps/mek-prikaati, joka kykenee lyömään kohtaamistaistelussa vihollisen vastaavan. Kouluttamiseen on aikaa vuosi. TO&E tasoilta prikaati-pataljoona-komppania-joukkue-ryhmä.

Oma kalusto: piikki auki, mutta pitää löytyä kiinalaisten vientikatalogista. Koska hinta ei ole kynnyskysymys, saatavuus rajoittaa. Pieniä modifikaatioita (lämpötähtäin, ERA, ilmastointi jne) voidaan tehdä ilman toimitusajan venymistä. Huomioi, että mitä vanhempi vaunu, sitä huonompi lämppäri.

Tst-vaunut: Type 59 - VT4. Jälkimmäisessä saatavuus vain 6 kpl nyt heti, 10 kk päästä 30 kpl. Mitä vanhempi malli, sitä enemmän saatavilla.

IFV: WZ-523 (25mm), Type 85 (25 mm), Type 91 (30 mm), WZ 501A (BMP-1 25 mm)

APC: Type 63, Type 85, WZ-523 (12,7 mm)

Erikoisversiot: 85 -105 mm tykillä, pst-ohj, saatavilla vain 9 kpl

Rask pst-ohj: HJ-8, alusta omavalitsema

Tykistö, heittimet, rakheit: vapaa

Pion: vapaa

IT: APC variantteja 30-35 mm tykillä ja ohjuksilla, saatavilla 9 kpl

Muu kuljetuskalusto: kuorma-autoja ja Hiluxin kopioita miehistöpenkeillä

JV-aseistus: venäläisiä/amerikkalaisia kopioita. JV:n pst-aseistus RPG/LAW. Jos optiikka, mainittava erikseen

Dronet: ryhmä, joukkue ja komp tasolla saatavilla. Lisäksi 10 kpl aseistettuja droneja.
 
Tässä on tähänastinen oma hahmotelmani prikaatiksi. IT lienee suhteellisen heikkoa, ja pion-kaluston kyky ja määrä voivat olla alakanttiin. JV:tä on paljon. Katson, että maaston pienipiirteisyys ja mahdolliset asutuskeskukset vaativat tätä. Mek ja mot pataljoonilla on orgaanista pst- ja epäsuoraa (vrt amerikkalainen ABCT) venäläiseen tyyliin. Pitäisi hahmotella vielä komppanioiden sisäiset rakenteet.

Mister Bob - Google Sheets_1.png
 
(olin jo pitkään sitä mieltä, etten enää kirjoita tälle sivustolle, mutta ehkä tällä kertaa teen poikkeuksen!)

YLEISTÄ
  • Tässä kirjoitetut kommentit peilautuisivat gepardihattujen kunnianhimoon ja rahapussin syvyyteen, mutta ehkä jotain yleisiä kommentteja voi kirjoitella. En tunne kiinalaista kalustoa ollenkaan, joten kommentit tulee lukea myös sillä rajauksella.
  • Suunnitteluspekseissä oli vaatimus samankokoisen joukon lyömisestä kohtaamistaistelussa ja jopa niin, että vastustajan vaunut olisivat teknisesti kehittyneempiä. Tämä olisi todella kova vaatimus ja todennäköisesti ei toteutuisi tässä kuvatulla organisaatiolla ja kalustolla. Olisiko realistisempi vastustajan mekanisoidun vahvennetun pataljoonan tai taisteluosaston (BTG) lyöminen?
E+EK
  • Esikunta täytynee tulkita niin, että se sisältää myös esikuntakomppanian (tai vastaavan)?
  • Esikunnassa ei ole kuin pehmeäkuorisia ajoneuvoja, 4 maastohenkilöautoa ja 10 pikkubussia. Komentajan, varakomentajan ja tulenjohtokomentajan käyttöön olisi hyvä olla muutama komentovarusteltu miehistönkuljetusvaunu (4 kpl?).
  • E+EK:n ajoneuvomäärä on liian pieni. Maastohenkilöautot menevät jo yleiseen esikunnan eri henkilöiden liikkumiseen ja mahdollisille läheteille. Eli toivelistalle muutama maastohenkilöauto lisää. Oliko ajatus, että osa näistä olisi komentoajoneuvoja ja/tai radioajoneuvoja? Jos näin, niin ne teloille panssarikuoren alle.
  • 10 pikkubussia on ihan jees, mutta näiden lisäksi tarvitaan MSKA-kalustoa
  • Missä esikunta toimii? Onko käytössä komentopanssarivaunut (esim. läntinen vastine olisi M577 takateltalla) vai työskenteleekö esikunta konteissa? Jos konteissa, niin niille tarvitaan ajoneuvot (läntinen ratkaisu olisi 8*8 MSKA kontinkäsittelylaitteilla).

JOHTAMINEN
  • Organisaatiokaaviosta löytyy vähän hassusti pioneeripataljoonasta viestikomppania. Komppanialla on nyt listattuna muutama maastohenkilöauto, muutama pikkubussi ja muutama kuorma-auto - ei mitään viestikalustoa! Suomalainen ratkaisu olisi, että prikaatissa olisi EVP, jonka viestiyksiköillä on tarvittava yhtymän viestijärjestelmä. Panssariprikaatissa kalusto pitää kulkea teloilla panssarikuoren alla ja mittakaavasta antaa osviittaa se, että vanhalla suomalaisella YVI-2 -kalustolla viestiasemia oli prikaatissa muistaakseni 24 kappaletta. M18-kalustolla erityyppisiä viestiasemia on vielä enemmän.
  • Haluavatko / tarvitsevatko gepardihatut satellittiyhteyksiä? Jos kyllä, ne pitäisi huomioida viestiyksikön kalustuksessa.
  • Millainen johtamisjärjestelmä prikaatille tulee? Entä viestijärjestelmä? Nämä pitää huomioida organisaatiossa ja kalustuksessa
  • viestikomppanian paikka pioneeripataljoonassa on väärä, pioneeripataljoonan komentajalla ei ole todennäköisesti ole viestikoulutusta ja toiminnalla ei ole synergiaa pioneeripataljoonan muuhun toimintaan.

TIEDUSTELU
  • Jälleen varsin erikoisesti pioneeripataljoonan alta löytyy lentotiedustelukomppania, mutta muuta tiedustelua prikaatilla ei ole.
  • Lentotiedustelukomppaniassa on turhaan strategisen tason lennokit (Harbin BZK-005). Nämä olisivat mille tahansa valtiolle strategiseen tiedusteluun tarkoitettuja ja niiden toimintasäde ulottuu paljon yksittäisen prikaatin vastuualuetta laajemmalle. Näiden oikea paikka olisi Gepardstanin pääesikunnan johdossa erillisessä lentotiedustelukomppaniassa.
  • Lentotiedustelukomppaniassa on 9 muuta lennokkia, jotka näyttävät mm. toimintasäteen osalta prikaatille sopivilta.
  • Panssari- ja tossutiedusteluosat puuttuvat kokonaan. Ehkä 2020-2030 -lukujen ratkaisu olisi, että prikaatilla on tiedustelupataljoona, jossa on lentotiedustelu-, ELTI-, PSTIED- ja partiotiedusteluosat. PSTIED rynnäkkövaunukalustolla ja tossutiedustelijat esimerkiksi mönkijöillä tai Humvee-tyyppisillä ajoneuvoilla.
  • Yhdistäisin erikoisesti pioneeripataljoonassa olevan ELSO-yksikön osaksi TIEDP:tä.

PSVP
  • Vaunupataljoonan esikunnassa on 4 TSTPSV:tä. Oliko ajatus, että nämä olisivat komentajan käytössä oleva erillinen reservi (ERPSVJ) vai oletko suunnitellut ne komentajan käyttöön? Komentajalle ja mahdollisesti tulenjohtokomentajalle riittäisi 2 vaunua.
  • Muuten esikunnalla on käytössään 4 kuljetusvaunua. Nämä riittävät esikunnan tarpeisiin esikunta-ajoneuvoiksi. Löytyykö kiinalaiskatalogista varsinaista esikuntavaunua (eli vastine Naton M577:lle tai kotoiselle MT-LBu:lle)?
  • Miksi / mihin käyttöön esikunnassa on 4 panssaroitua pyöräajoneuvoa?
  • Esikunnalle tarvitaan erilaista ajoneuvokalustoa lisää: muutama maastohenkilöauto, enduropyörä, MSKA yms.
  • Pataljoonan vaunukalusto olisi komentajalle ja huollolle aika painajainen. Jokaisella komppanialla on erityyppinen vaunu ja yksi komppania toimii sekavaunuilla. Kyllä yksi pataljoona pitää pystyä varustamaan samanlaisilla vaunuilla! Sinällään vähän mikromanageerausta speksata yksittäisen vaunun osalta, onko siinä ERAa tai lämpökameraa.
  • Miksi vaunukomppanioissa on 12 vaunua? Onko käytössä kolmi- vai nelijako eli 4*3 tai 3*4 vaunua? Läntinen tapa olisi käyttää nelivaunuisia joukkueita ja varata kaksi vaunua komppapäällikölle ja TJ-päällikölle / varapäällikölle, yhteensä 14 vaunua. Itäinen tyyli olisi kolmivaunuiset joukkueet ja samat kaksi vaunua komppaniatasolle, yhteensä 10 vaunua.
  • Mihin tarkoitukseen on pataljoonassa oleva jalkaväkikomppania? Jos ajattelit näitä panssarien lähisuojaksi, ajoneuvot pitää olla tela-alustalla ja panssaroituja. Muutenkin 9 HUMVEE-tyyppistä ajoneuvoa ei riittäisi komppanialle. Erillisen lähisuojakomppanian tarve olisi vähän niin ja näin, ennemmin ehkä pataljoonaan kuuluisi orgaanisesti mekanisoitu komppania tai pari.
  • PSVP vaatii nyt toimiakseen ristiinalistuksia. Lähtisin suoraan siitä, että pataljoonat ovat keskenään samanlaisia ja pohjoismainen ratkaisu olisi kaksi vaunukomppaniaa ja kaksi mekanisoitua komppaniaa per pataljoona.
  • Tiedustelujoukkue on ihan OK, perinteinen 4-vaunuinen joukkue rynnäkkövaunuilla. Lennnokkitiedustelua ei kuitenkaan ole. Tiedustelujoukkueeseen ryhmä, jolla kuljetus-PSV ja taktisen tason lennokkeja (kotoinen vastine olisi Orbiter MUAS)?
  • Ilmatorjunta on käsitelty muun ilmatorjunnan alla
  • Pataljoonalta puuttuu kokonaan pioneerivoima
  • Pataljoonalla on ainoastaan huoltojoukkue. Tämä on aika venäläinen tapa organisoida joukot ja logistisen hännän riittämättömyys on tullut hyvin Ukrainassa esille. Kymmenellä kuorma-autolla pataljoona ei pitkälle pötki! Entä huoltopalvelut, ensihoito, kunnossapito?
  • Pataljoonalta puuttuvat hinauspanssarivaunut, nämä olisivat osa laajennettua huoltoporukkaa (HK) ja mielellään myös osa pataljoonan puuttuvalle pioneerijoukkueelle.
  • Miten pataljoonan polttoainehuolto on suunniteltu toteutettavaksi? Nyt tällaista kalustoa ei ole.
  • Huollolla ei ole panssaroituja tela-alustaisia ambulansseja

MEKP ja MTP
  • Pataljoonan esikunnnalla voisi olla kaksi rynäkkövaunua ja/tai kaksi paksua vaunua komentajan ja TJ-komentajan käyttöön
  • Muuten esikunnalla on käytössään 4 kuljetusvaunua. Nämä riittävät esikunnan tarpeisiin esikunta-ajoneuvoiksi. Löytyykö kiinalaiskatalogista varsinaista esikuntavaunua (eli vastine Naton M577:lle tai kotoiselle MT-LBu:lle)?
  • Miksi / mihin käyttöön esikunnassa on 4 panssaroitua pyöräajoneuvoa?
  • Esikunnalle tarvitaan erilaista ajoneuvokalustoa lisää: muutama maastohenkilöauto, enduropyörä, MSKA yms.
  • MEKP:n vaunukalusto on ihan OK, rynnnäkkövaunut 25 mm tykeillä. Pikku hiljaa 25-millinen alkaa kyllä jäädä vähän nuhaiseksi, löytyykö kiinalaisilta sopivaa versiota 30-40 mm kokoluokista?
  • Onko joukkueissa tiedusteluvoimaa, esimerkiksi muutama taistelija enduropyörillä?
  • Miksi komppanioissa on 12 vaunua? Onko käytössä kolmi- vai nelijako eli 4*3 tai 3*4 vaunua? Läntinen tapa olisi käyttää nelivaunuisia joukkueita ja varata kaksi vaunua komppapäällikölle ja TJ-päällikölle / varapäällikölle, yhteensä 14 vaunua. Itäinen tyyli olisi kolmivaunuiset joukkueet ja samat kaksi vaunua komppaniatasolle, yhteensä 10 vaunua.
  • Miksi prikaatissa on erilaiset MEKP ja kaksi MTP:tä? Miksi kaikki pataljoonat eivät ole yhteneviä samanlaisella kalustolla?
  • Oma ratkaisu olisi 3 * MEKP, joissa kussakin 2 * TSTPSVK ja 2 * MEKK varustettuna RYNNPSV:llä
  • KRH-komppania on ihan jees, 9 vaunua 120 mm heittimillä. Onko MEKK:ssa KVKRHJ:tä?
  • Tiedustelujoukkue on ihan OK, perinteinen 4-vaunuinen joukkue rynnäkkövaunuilla. Lennnokkitiedustelua ei kuitenkaan ole. Tiedustelujoukkueeseen ryhmä, jolla kuljetus-PSV ja taktisen tason lennokkeja (kotoinen vastine olisi Orbiter MUAS)?
  • Erillistä PSTOJ:tä tai vastaavaa ei kuitenkaan ole. Miten on ajateltu hoidettavan esimerkiksi sivustojen suojaus ja pataljoonan sisäiset reservitehtävät?
  • Ilmatorjunta on käsitelty muun ilmatorjunnan alla
  • Pataljoonalta puuttuu kokonaan pioneerivoima
  • Pataljoonalla on ainoastaan huoltojoukkue. Tämä on aika venäläinen tapa organisoida joukot ja logistisen hännän riittämättömyys on tullut hyvin Ukrainassa esille. Kymmenellä kuorma-autolla pataljoona ei pitkälle pötki! Entä huoltopalvelut, ensihoito, kunnossapito?
  • Pataljoonalta puuttuvat hinauspanssarivaunut, nämä olisivat osa laajennettua huoltoporukkaa (HK) ja mielellään myös osa pataljoonan puuttuvalle pioneerijoukkueelle.
  • Miten pataljoonan polttoainehuolto on suunniteltu toteutettavaksi? Nyt tällaista kalustoa ei ole.
  • Huollolla ei ole panssaroituja tela-alustaisia ambulansseja
TYKISTÖ
  • Esikunnalla ei ole nyt ollenkaan kuljetus- tai esikuntavaunuja. Ratkaisuna voisi olla, että esikunnan tärkeimmille osille 4 * esikuntavaunua
  • muut esikunnan ajoneuvot kuten esitetty
  • patteristossa on nyt kaksi patteria erilaisella kalustolla. Minusta hyvä lähtökohta voisi olla, että kumpikin patteri on tela-alustalla (PSH-kalustolla)
  • 122 mm tykit alkavat olla mekanisoidulle joukolle sekä kantamaltaan että teholtaan varsin nuhaiset. Lähtökohtana pitäisi olla 155 mm 52 cal kalusto sopivalla tela-alustalla.
  • Patteriston 18 tykkiä alkavat olla siinä ja siinä määrän osalta. Lähtisin itse esimerkiksi kolmesta patterista, jolloin prikaatilla olisi patterien koosta riippuen 24-27 tykkiä. Suomalainen erikoisuus on 8-tykkinen PSH-patteri, mutta patterissa voisi hyvin olla 9 tykkiä.
  • Raketinheitinpatteri on hyvä lisä ja 122 mm riittää prikaatin tarpeisiin. Onko kiinalaisilla pitkän kantaman raketteja 122 mm kalustoon? Alkuperäinen 20 km kantama on joka tapauksessa nihkeä tänä päivänä.
  • Tykistötutkajoukkue on hyvä lisä, mutta tässä esitetyllä tykkikalustolla siitä ei olisi kauheasti hyötyä (122 mm tykkien kantama ei riitä vastatykistökäyttöön)
  • Patteristolta puuttuu kokonaan huolto! Ampuminen loppuu varsin lyhyeen ilman a-tarviketäydennyksiä! Lisäksi tulisi olla kyky PSH-kaluston evakuointiin hinauspanssarivaunuilla.
  • Sitten ehkä vähän mielipidekysymys on, pitäisikö patteristolla olla oma lennokkiyksikkö. Venäläiset tykkäävät tästä ratkaisusta, mutta riskinä on, että tykistö alkaa käydä kokonaan omaa sotaansa muusta prikaatista välittämättä (kuten Ukrainassa on venäläisillä käynytkin).
ILMATORJUNTA
  • Prikaatilta puuttuu nyt imatorjuntapatteristo kokonaan! Sen sijaan pataljooniin on ripoteltu yksittäisiä ohjus- ja tykkipattereita. Prikaati ei pysty tässä muodossa ollenkaan muodostamaan ilmatilannekuvaa prikaatin vastuualueelta ja riittävästi edestä eikä johtamaan ilmatorjuntaa kootusti - ei todellakaan hyvä!
  • Ratkaisuna olisi (vähintään) ilmatorjuntapatteristo, jossa E, EVK, tutkajoukkue (esim. 3 riittävän tömäkkää ilmavalvontatutkaa), ohjuspatterit ja huolto. Ohjuspattereissa voisi miettiä tarvetta keskimatkan ohjuksille ja olkapääohjuksille. "Riittävä" ratkaisu voisi olla esim. pari patteria keskimatkan ohjuspattereita (hyvä läntinen vastine olisi esim. IRIS-T SLS) ja lisäksi yksi olkapääohjuspatteri.
  • Nyt pataljoonissa on 9-tykkinen PSITPTRI. Tämä on hyvä ratkaisu, se olisi enemmän kuin kylmän sodan ajan todellisiin taisteluun suunnitelluissa pataljoonissa (esim. Saksassa MEKP:ssä 8 * Gepard).
PIONEERI
  • Esitetty pioneeripataljoona on nyt erikoinen sekamelska erillisyksiköitä, jotka eivät sopineet muualle! PIONP voisi olla esimerkiksi muodoltaan E, EVK, ylimenokomppania, raskas pioneerikomppania ja 1-2 panssaripioneerikomppaniaa, suojelukomppania, pioneerihuoltokomppania ja huoltokomppania. EVK:ssa olisi esikunta- ja viestitoimintojen lisäksi pioneeritiedustelu. Ylimenokomppaniaan ylimenokalusto (ponttonit ja raskaat sillat), raskaaseen komppaniaan raskaat työkoneet (mm. isot puskutraktorit, tiehöylät, mahdolliset dumpperit, mahdollisesti miinoitusajoneuvot ja rakettiraivaimet) ja panssaripioneerikomppanioihin välineet, joilla luodaan prikaatin pioneeritoiminnan painopiste. Jokaisessa MEKP:ssä pitäisi olla vähintään PSPIONJ, jotka vastaavat oman pataljoonansa liikkeen edistämisestä (siltavaunut, jyrä- / auravaunut, pioneerivaunut). PIONP:stä tulisi sitten löytyä samaa kalustoa painopistesuunnan pataljoonan vahvistamiseen ja/tai pioneerireserviksi.
  • Viestiosat pois pioneeripataljoonasta esim. EVP:hen
  • Sotilaspoliisit pois pioneeripataljoonasta esim. EVP:hen
  • ELSO- ja lennokkiyksiköt pois pioneeripataljoonasta esim. TIEDP:hen
HUOLTO
  • HP:n esikunta on ajoneuvokaluston osalta hyvä alku. Lisäksi tarvitaan MSKA-kalustoa ja miellään esim. enduropyöriä.
  • HP:stä puuttuu kokonaan täydennystoimiala. TÄYDK?
  • KULJK:n kalusto olisi prikaatin tarpeisiin aivan alimitoitettu. Tuo alkaisi olla yksittäisen pataljoonan KULJJ:n kalustomäärä!
  • KULJK:sta puuttuvat kokonaan panssarilavetit, niitä tarvitaan jo prikaatitason huollossa.
  • Kunnossapitokomppanian kalustomäärä on liian pieni. Läntinen tapa on organisoida kunnossapito liikkuviin kunnossapitopartioihin ja enemmän selustassa toimivaan raskaaseen kunnossapitoon. (Pataljoonatasolla tulee olla joka tapuksessa kunnossapitovoimaa, joka kykenee esim. PS-kaluston evakuointiin hinauspanssarivaunuilla). Kunnossapitokomppanian osalta tulee huomioida PS-kaluston kunnossapito, ajoneuvojen kunnossapito sekä aseiden, optiikan, henkilökohtaisen varustuksen jne. kunnossapito.
  • Lääkintähuollolta puuttuvat kokonaan ambulanssit ja ajoneuvomäärä on liian pieni. Prikaatitasolta pitäisi alkaa jo löytyä kenttäsairaala ja se ei liiku 8 MSKA:n voimin.
 
Hanski kirjoitti:
(olin jo pitkään sitä mieltä, etten enää kirjoita tälle sivustolle, mutta ehkä tällä kertaa teen poikkeuksen!)

YLEISTÄ
  • Tässä kirjoitetut kommentit peilautuisivat gepardihattujen kunnianhimoon ja rahapussin syvyyteen, mutta ehkä jotain yleisiä kommentteja voi kirjoitella. En tunne kiinalaista kalustoa ollenkaan, joten kommentit tulee lukea myös sillä rajauksella.
  • Suunnitteluspekseissä oli vaatimus samankokoisen joukon lyömisestä kohtaamistaistelussa ja jopa niin, että vastustajan vaunut olisivat teknisesti kehittyneempiä. Tämä olisi todella kova vaatimus ja todennäköisesti ei toteutuisi tässä kuvatulla organisaatiolla ja kalustolla. Olisiko realistisempi vastustajan mekanisoidun vahvennetun pataljoonan tai taisteluosaston (BTG) lyöminen?
E+EK
  • Esikunta täytynee tulkita niin, että se sisältää myös esikuntakomppanian (tai vastaavan)?
  • Esikunnassa ei ole kuin pehmeäkuorisia ajoneuvoja, 4 maastohenkilöautoa ja 10 pikkubussia. Komentajan, varakomentajan ja tulenjohtokomentajan käyttöön olisi hyvä olla muutama komentovarusteltu miehistönkuljetusvaunu (4 kpl?).
  • E+EK:n ajoneuvomäärä on liian pieni. Maastohenkilöautot menevät jo yleiseen esikunnan eri henkilöiden liikkumiseen ja mahdollisille läheteille. Eli toivelistalle muutama maastohenkilöauto lisää. Oliko ajatus, että osa näistä olisi komentoajoneuvoja ja/tai radioajoneuvoja? Jos näin, niin ne teloille panssarikuoren alle.
  • 10 pikkubussia on ihan jees, mutta näiden lisäksi tarvitaan MSKA-kalustoa
  • Missä esikunta toimii? Onko käytössä komentopanssarivaunut (esim. läntinen vastine olisi M577 takateltalla) vai työskenteleekö esikunta konteissa? Jos konteissa, niin niille tarvitaan ajoneuvot (läntinen ratkaisu olisi 8*8 MSKA kontinkäsittelylaitteilla).

JOHTAMINEN
  • Organisaatiokaaviosta löytyy vähän hassusti pioneeripataljoonasta viestikomppania. Komppanialla on nyt listattuna muutama maastohenkilöauto, muutama pikkubussi ja muutama kuorma-auto - ei mitään viestikalustoa! Suomalainen ratkaisu olisi, että prikaatissa olisi EVP, jonka viestiyksiköillä on tarvittava yhtymän viestijärjestelmä. Panssariprikaatissa kalusto pitää kulkea teloilla panssarikuoren alla ja mittakaavasta antaa osviittaa se, että vanhalla suomalaisella YVI-2 -kalustolla viestiasemia oli prikaatissa muistaakseni 24 kappaletta. M18-kalustolla erityyppisiä viestiasemia on vielä enemmän.
  • Haluavatko / tarvitsevatko gepardihatut satellittiyhteyksiä? Jos kyllä, ne pitäisi huomioida viestiyksikön kalustuksessa.
  • Millainen johtamisjärjestelmä prikaatille tulee? Entä viestijärjestelmä? Nämä pitää huomioida organisaatiossa ja kalustuksessa
  • viestikomppanian paikka pioneeripataljoonassa on väärä, pioneeripataljoonan komentajalla ei ole todennäköisesti ole viestikoulutusta ja toiminnalla ei ole synergiaa pioneeripataljoonan muuhun toimintaan.

TIEDUSTELU
  • Jälleen varsin erikoisesti pioneeripataljoonan alta löytyy lentotiedustelukomppania, mutta muuta tiedustelua prikaatilla ei ole.
  • Lentotiedustelukomppaniassa on turhaan strategisen tason lennokit (Harbin BZK-005). Nämä olisivat mille tahansa valtiolle strategiseen tiedusteluun tarkoitettuja ja niiden toimintasäde ulottuu paljon yksittäisen prikaatin vastuualuetta laajemmalle. Näiden oikea paikka olisi Gepardstanin pääesikunnan johdossa erillisessä lentotiedustelukomppaniassa.
  • Lentotiedustelukomppaniassa on 9 muuta lennokkia, jotka näyttävät mm. toimintasäteen osalta prikaatille sopivilta.
  • Panssari- ja tossutiedusteluosat puuttuvat kokonaan. Ehkä 2020-2030 -lukujen ratkaisu olisi, että prikaatilla on tiedustelupataljoona, jossa on lentotiedustelu-, ELTI-, PSTIED- ja partiotiedusteluosat. PSTIED rynnäkkövaunukalustolla ja tossutiedustelijat esimerkiksi mönkijöillä tai Humvee-tyyppisillä ajoneuvoilla.
  • Yhdistäisin erikoisesti pioneeripataljoonassa olevan ELSO-yksikön osaksi TIEDP:tä.

PSVP
  • Vaunupataljoonan esikunnassa on 4 TSTPSV:tä. Oliko ajatus, että nämä olisivat komentajan käytössä oleva erillinen reservi (ERPSVJ) vai oletko suunnitellut ne komentajan käyttöön? Komentajalle ja mahdollisesti tulenjohtokomentajalle riittäisi 2 vaunua.
  • Muuten esikunnalla on käytössään 4 kuljetusvaunua. Nämä riittävät esikunnan tarpeisiin esikunta-ajoneuvoiksi. Löytyykö kiinalaiskatalogista varsinaista esikuntavaunua (eli vastine Naton M577:lle tai kotoiselle MT-LBu:lle)?
  • Miksi / mihin käyttöön esikunnassa on 4 panssaroitua pyöräajoneuvoa?
  • Esikunnalle tarvitaan erilaista ajoneuvokalustoa lisää: muutama maastohenkilöauto, enduropyörä, MSKA yms.
  • Pataljoonan vaunukalusto olisi komentajalle ja huollolle aika painajainen. Jokaisella komppanialla on erityyppinen vaunu ja yksi komppania toimii sekavaunuilla. Kyllä yksi pataljoona pitää pystyä varustamaan samanlaisilla vaunuilla! Sinällään vähän mikromanageerausta speksata yksittäisen vaunun osalta, onko siinä ERAa tai lämpökameraa.
  • Miksi vaunukomppanioissa on 12 vaunua? Onko käytössä kolmi- vai nelijako eli 4*3 tai 3*4 vaunua? Läntinen tapa olisi käyttää nelivaunuisia joukkueita ja varata kaksi vaunua komppapäällikölle ja TJ-päällikölle / varapäällikölle, yhteensä 14 vaunua. Itäinen tyyli olisi kolmivaunuiset joukkueet ja samat kaksi vaunua komppaniatasolle, yhteensä 10 vaunua.
  • Mihin tarkoitukseen on pataljoonassa oleva jalkaväkikomppania? Jos ajattelit näitä panssarien lähisuojaksi, ajoneuvot pitää olla tela-alustalla ja panssaroituja. Muutenkin 9 HUMVEE-tyyppistä ajoneuvoa ei riittäisi komppanialle. Erillisen lähisuojakomppanian tarve olisi vähän niin ja näin, ennemmin ehkä pataljoonaan kuuluisi orgaanisesti mekanisoitu komppania tai pari.
  • PSVP vaatii nyt toimiakseen ristiinalistuksia. Lähtisin suoraan siitä, että pataljoonat ovat keskenään samanlaisia ja pohjoismainen ratkaisu olisi kaksi vaunukomppaniaa ja kaksi mekanisoitua komppaniaa per pataljoona.
  • Tiedustelujoukkue on ihan OK, perinteinen 4-vaunuinen joukkue rynnäkkövaunuilla. Lennnokkitiedustelua ei kuitenkaan ole. Tiedustelujoukkueeseen ryhmä, jolla kuljetus-PSV ja taktisen tason lennokkeja (kotoinen vastine olisi Orbiter MUAS)?
  • Ilmatorjunta on käsitelty muun ilmatorjunnan alla
  • Pataljoonalta puuttuu kokonaan pioneerivoima
  • Pataljoonalla on ainoastaan huoltojoukkue. Tämä on aika venäläinen tapa organisoida joukot ja logistisen hännän riittämättömyys on tullut hyvin Ukrainassa esille. Kymmenellä kuorma-autolla pataljoona ei pitkälle pötki! Entä huoltopalvelut, ensihoito, kunnossapito?
  • Pataljoonalta puuttuvat hinauspanssarivaunut, nämä olisivat osa laajennettua huoltoporukkaa (HK) ja mielellään myös osa pataljoonan puuttuvalle pioneerijoukkueelle.
  • Miten pataljoonan polttoainehuolto on suunniteltu toteutettavaksi? Nyt tällaista kalustoa ei ole.
  • Huollolla ei ole panssaroituja tela-alustaisia ambulansseja

MEKP ja MTP
  • Pataljoonan esikunnnalla voisi olla kaksi rynäkkövaunua ja/tai kaksi paksua vaunua komentajan ja TJ-komentajan käyttöön
  • Muuten esikunnalla on käytössään 4 kuljetusvaunua. Nämä riittävät esikunnan tarpeisiin esikunta-ajoneuvoiksi. Löytyykö kiinalaiskatalogista varsinaista esikuntavaunua (eli vastine Naton M577:lle tai kotoiselle MT-LBu:lle)?
  • Miksi / mihin käyttöön esikunnassa on 4 panssaroitua pyöräajoneuvoa?
  • Esikunnalle tarvitaan erilaista ajoneuvokalustoa lisää: muutama maastohenkilöauto, enduropyörä, MSKA yms.
  • MEKP:n vaunukalusto on ihan OK, rynnnäkkövaunut 25 mm tykeillä. Pikku hiljaa 25-millinen alkaa kyllä jäädä vähän nuhaiseksi, löytyykö kiinalaisilta sopivaa versiota 30-40 mm kokoluokista?
  • Onko joukkueissa tiedusteluvoimaa, esimerkiksi muutama taistelija enduropyörillä?
  • Miksi komppanioissa on 12 vaunua? Onko käytössä kolmi- vai nelijako eli 4*3 tai 3*4 vaunua? Läntinen tapa olisi käyttää nelivaunuisia joukkueita ja varata kaksi vaunua komppapäällikölle ja TJ-päällikölle / varapäällikölle, yhteensä 14 vaunua. Itäinen tyyli olisi kolmivaunuiset joukkueet ja samat kaksi vaunua komppaniatasolle, yhteensä 10 vaunua.
  • Miksi prikaatissa on erilaiset MEKP ja kaksi MTP:tä? Miksi kaikki pataljoonat eivät ole yhteneviä samanlaisella kalustolla?
  • Oma ratkaisu olisi 3 * MEKP, joissa kussakin 2 * TSTPSVK ja 2 * MEKK varustettuna RYNNPSV:llä
  • KRH-komppania on ihan jees, 9 vaunua 120 mm heittimillä. Onko MEKK:ssa KVKRHJ:tä?
  • Tiedustelujoukkue on ihan OK, perinteinen 4-vaunuinen joukkue rynnäkkövaunuilla. Lennnokkitiedustelua ei kuitenkaan ole. Tiedustelujoukkueeseen ryhmä, jolla kuljetus-PSV ja taktisen tason lennokkeja (kotoinen vastine olisi Orbiter MUAS)?
  • Erillistä PSTOJ:tä tai vastaavaa ei kuitenkaan ole. Miten on ajateltu hoidettavan esimerkiksi sivustojen suojaus ja pataljoonan sisäiset reservitehtävät?
  • Ilmatorjunta on käsitelty muun ilmatorjunnan alla
  • Pataljoonalta puuttuu kokonaan pioneerivoima
  • Pataljoonalla on ainoastaan huoltojoukkue. Tämä on aika venäläinen tapa organisoida joukot ja logistisen hännän riittämättömyys on tullut hyvin Ukrainassa esille. Kymmenellä kuorma-autolla pataljoona ei pitkälle pötki! Entä huoltopalvelut, ensihoito, kunnossapito?
  • Pataljoonalta puuttuvat hinauspanssarivaunut, nämä olisivat osa laajennettua huoltoporukkaa (HK) ja mielellään myös osa pataljoonan puuttuvalle pioneerijoukkueelle.
  • Miten pataljoonan polttoainehuolto on suunniteltu toteutettavaksi? Nyt tällaista kalustoa ei ole.
  • Huollolla ei ole panssaroituja tela-alustaisia ambulansseja
TYKISTÖ
  • Esikunnalla ei ole nyt ollenkaan kuljetus- tai esikuntavaunuja. Ratkaisuna voisi olla, että esikunnan tärkeimmille osille 4 * esikuntavaunua
  • muut esikunnan ajoneuvot kuten esitetty
  • patteristossa on nyt kaksi patteria erilaisella kalustolla. Minusta hyvä lähtökohta voisi olla, että kumpikin patteri on tela-alustalla (PSH-kalustolla)
  • 122 mm tykit alkavat olla mekanisoidulle joukolle sekä kantamaltaan että teholtaan varsin nuhaiset. Lähtökohtana pitäisi olla 155 mm 52 cal kalusto sopivalla tela-alustalla.
  • Patteriston 18 tykkiä alkavat olla siinä ja siinä määrän osalta. Lähtisin itse esimerkiksi kolmesta patterista, jolloin prikaatilla olisi patterien koosta riippuen 24-27 tykkiä. Suomalainen erikoisuus on 8-tykkinen PSH-patteri, mutta patterissa voisi hyvin olla 9 tykkiä.
  • Raketinheitinpatteri on hyvä lisä ja 122 mm riittää prikaatin tarpeisiin. Onko kiinalaisilla pitkän kantaman raketteja 122 mm kalustoon? Alkuperäinen 20 km kantama on joka tapauksessa nihkeä tänä päivänä.
  • Tykistötutkajoukkue on hyvä lisä, mutta tässä esitetyllä tykkikalustolla siitä ei olisi kauheasti hyötyä (122 mm tykkien kantama ei riitä vastatykistökäyttöön)
  • Patteristolta puuttuu kokonaan huolto! Ampuminen loppuu varsin lyhyeen ilman a-tarviketäydennyksiä! Lisäksi tulisi olla kyky PSH-kaluston evakuointiin hinauspanssarivaunuilla.
  • Sitten ehkä vähän mielipidekysymys on, pitäisikö patteristolla olla oma lennokkiyksikkö. Venäläiset tykkäävät tästä ratkaisusta, mutta riskinä on, että tykistö alkaa käydä kokonaan omaa sotaansa muusta prikaatista välittämättä (kuten Ukrainassa on venäläisillä käynytkin).
ILMATORJUNTA
  • Prikaatilta puuttuu nyt imatorjuntapatteristo kokonaan! Sen sijaan pataljooniin on ripoteltu yksittäisiä ohjus- ja tykkipattereita. Prikaati ei pysty tässä muodossa ollenkaan muodostamaan ilmatilannekuvaa prikaatin vastuualueelta ja riittävästi edestä eikä johtamaan ilmatorjuntaa kootusti - ei todellakaan hyvä!
  • Ratkaisuna olisi (vähintään) ilmatorjuntapatteristo, jossa E, EVK, tutkajoukkue (esim. 3 riittävän tömäkkää ilmavalvontatutkaa), ohjuspatterit ja huolto. Ohjuspattereissa voisi miettiä tarvetta keskimatkan ohjuksille ja olkapääohjuksille. "Riittävä" ratkaisu voisi olla esim. pari patteria keskimatkan ohjuspattereita (hyvä läntinen vastine olisi esim. IRIS-T SLS) ja lisäksi yksi olkapääohjuspatteri.
  • Nyt pataljoonissa on 9-tykkinen PSITPTRI. Tämä on hyvä ratkaisu, se olisi enemmän kuin kylmän sodan ajan todellisiin taisteluun suunnitelluissa pataljoonissa (esim. Saksassa MEKP:ssä 8 * Gepard).
PIONEERI
  • Esitetty pioneeripataljoona on nyt erikoinen sekamelska erillisyksiköitä, jotka eivät sopineet muualle! PIONP voisi olla esimerkiksi muodoltaan E, EVK, ylimenokomppania, raskas pioneerikomppania ja 1-2 panssaripioneerikomppaniaa, suojelukomppania, pioneerihuoltokomppania ja huoltokomppania. EVK:ssa olisi esikunta- ja viestitoimintojen lisäksi pioneeritiedustelu. Ylimenokomppaniaan ylimenokalusto (ponttonit ja raskaat sillat), raskaaseen komppaniaan raskaat työkoneet (mm. isot puskutraktorit, tiehöylät, mahdolliset dumpperit, mahdollisesti miinoitusajoneuvot ja rakettiraivaimet) ja panssaripioneerikomppanioihin välineet, joilla luodaan prikaatin pioneeritoiminnan painopiste. Jokaisessa MEKP:ssä pitäisi olla vähintään PSPIONJ, jotka vastaavat oman pataljoonansa liikkeen edistämisestä (siltavaunut, jyrä- / auravaunut, pioneerivaunut). PIONP:stä tulisi sitten löytyä samaa kalustoa painopistesuunnan pataljoonan vahvistamiseen ja/tai pioneerireserviksi.
  • Viestiosat pois pioneeripataljoonasta esim. EVP:hen
  • Sotilaspoliisit pois pioneeripataljoonasta esim. EVP:hen
  • ELSO- ja lennokkiyksiköt pois pioneeripataljoonasta esim. TIEDP:hen
HUOLTO
  • HP:n esikunta on ajoneuvokaluston osalta hyvä alku. Lisäksi tarvitaan MSKA-kalustoa ja miellään esim. enduropyöriä.
  • HP:stä puuttuu kokonaan täydennystoimiala. TÄYDK?
  • KULJK:n kalusto olisi prikaatin tarpeisiin aivan alimitoitettu. Tuo alkaisi olla yksittäisen pataljoonan KULJJ:n kalustomäärä!
  • KULJK:sta puuttuvat kokonaan panssarilavetit, niitä tarvitaan jo prikaatitason huollossa.
  • Kunnossapitokomppanian kalustomäärä on liian pieni. Läntinen tapa on organisoida kunnossapito liikkuviin kunnossapitopartioihin ja enemmän selustassa toimivaan raskaaseen kunnossapitoon. (Pataljoonatasolla tulee olla joka tapuksessa kunnossapitovoimaa, joka kykenee esim. PS-kaluston evakuointiin hinauspanssarivaunuilla). Kunnossapitokomppanian osalta tulee huomioida PS-kaluston kunnossapito, ajoneuvojen kunnossapito sekä aseiden, optiikan, henkilökohtaisen varustuksen jne. kunnossapito.
  • Lääkintähuollolta puuttuvat kokonaan ambulanssit ja ajoneuvomäärä on liian pieni. Prikaatitasolta pitäisi alkaa jo löytyä kenttäsairaala ja se ei liiku 8 MSKA:n voimin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Erinomaista kritiikkiä, ja otan korjausehdotukset kiitollisina vastaan. Tämä on tällainen panssarijääkäri-korpraalin yritelmä. Sekoitelma venäläistä, amerikkalaista ja osin suomalaistakin organisaatiota (paitsi kalustomäärien osalta, koska ne piti pitkälti vetää, no, hatusta).

Tavoite on kova, mutta Presidentti käskee ja kenraali tottelee. Ja vaikeat pähkinät ovat aina kiintoisampia kuin helpot.

E+ EK
  • Hyviä huomioita
Johtaminen
  • Hyviä huomioita kalustomääristä ja laadusta
  • Johtamisjärjestelmää en ole vielä hahmotellut
  • Viestikomppanian sijainnin kopsasin ABCT:stä
Tiedustelu
  • Totta, tiedustelu on vähän sikinsokin. Prikaatitason tiedustelua ei ole.
  • Kiinalaisilla on monia dronemalleja, pitänee perehtyä tarkemmin tarjontaan
PSVP
  • Komentovaunuina oli tarkoitus käyttää, annoin näköjään vähän liikaa. Pyörä-ps-ajoneuvot olivat lisävara
  • Ajatukseni komppanioiden eri kalustoille oli se, että tuoreempia vaunuja (VT-2/4) ei ole saatavilla kuin pieniä määriä heti. Koska aikaa on vain vuosi, näin että on parempi ottaa yksi komppania hyvällä kalustolla ja muut voivat olla huonommalla (varsinkin tyyppi 59:llä toimiva komppania on pikemminkin reservikomppania) jotta maksimoidaan koulutusaika. Nuo eri lisäkilkkeet merkitsin siksi, että vaihtoehtoja oli useampia riippuen, mikä vaunumalli on kyseessä
  • Komppanioissa on 3 joukkuetta mutta jokaisessa joukkueessa 4 vaunua. Eli 3*4
  • PsP:n jv on tosiaan välittömäksi lähisuojajalkaväeksi, pikkupiirteinen maasto voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Ajattelin myös, että se voisi vapauttaa mek. ja mot-jv. toimimaan hieman vapaammin
  • Lennokkitiedusteluryhmän olin liittämässä jokaiseen PSVK:n esikuntaan, siksi sitä ei ollut PSTIEDJ:lla
  • Huolto on tosiaan hyvinkin venäläistyyppinen, ja sen riittävyyttä tässä puntaroin. Kompensaationa hahmottelin jokaiseen komppaniaan huoltoryhmän (mitä venäläisillä ei ole). Huoltokaluston määrä ja laatu on hihasta ravistettu, siksi siinä on puutteita
  • Hinausvaunut jne ajattelin löytyvän keskitetysti PIONP:n alta, mutta määrien aavistelin olevan riittämättömät
MEKP/MOTP
  • EK:n kalustomäärästä ja laadusta hyviä huomioita
  • 30 mm kanuunavaihtoehto löytyy, mutta katsoin että vastustajan kaluston (BMP, M113 jne) takia 25 mm on riittävä
  • Tiedusteluvoimaksi hahmottelin tiedusteluryhmää mönkijöillä
  • Yksi MEKP ja kaksi MOTP oli alun perin sen takia, että mukaan saataisiin enemmän jalkaväkeä (koska ajatelmissani oli Bemmin 6 ukkoa vs MT-LB:n 9). Mutta jotenkin kinuskivaunuihin mahtuu enemmän porukkaa, joten tuo lämpimien ruumiiden määrien ero ei ollutkaan niin iso kuin kuvittelin
  • Pohdin MEKK kevyiden heitinten tarvetta. Nyt pat-tasolla on raskaita heittimiä ja prikaatitasolla haupitseja. Pohdin, tarvitseeko MEKK kevyiden heitinten lisätulivoimaa. PSVP jv-komp liitin sellaisen
  • PSTOJ on, sillä on varustuksena Tyyppi 63 -vaunun pst-versio HJ-8 ohjuksilla
Tykistö
  • Erilainen kalusto oli jonkinlainen säästötoimi. Lisäksi, koska se liikkuu pyörillä, ja yksi MEKP on myös pyöräliikkuva, pohdin afrikkalaisen maaston ja pitkien etäisyyksien mahdollistamaa pyöräajoneuvojen paremman operatiivisen liikkuvuuden hyödyntämistä joissain tilanteissa esim. pataljoonan taisteluosaston muodostamisella vihollisen sivustoihin koukkaamiseksi
  • 122 mm näytti olevan eniten tarjolla, joistain 155 mm vaihtoehdot löytyvät myös
  • Määrästä hyvä kommentti
  • En tiedä kiinalaisten 122 mm heitinten ammustarjontaa. Mahdollisesti pidemmänkin matkan raketteja löytyy
Ilmatorjunta
  • Keskitettyä it:ä ei tosiaan ole; hyvä huomio taas kerran
  • IT:n puute oli myös oma huomioni; tietysti, afrikkalaisten ilmavoimien taso ei ole yleensä edes Ukrainan tai Venäjän luokkaa, joten ilmauhka ei ole suurin uhka. Lisä ei ole kuitenkaan koskaan pahitteeksi
PIONP
Huolto
  • Huolto jää usein amatööreiltä huomioimatta, niin tässäkin tapauksessa. Määrät piti ravistaa hihasta. Hyviä huomioita.
 
Hanski kirjoitti:
(olin jo pitkään sitä mieltä, etten enää kirjoita tälle sivustolle, mutta ehkä tällä kertaa teen poikkeuksen!)

YLEISTÄ
  • Tässä kirjoitetut kommentit peilautuisivat gepardihattujen kunnianhimoon ja rahapussin syvyyteen, mutta ehkä jotain yleisiä kommentteja voi kirjoitella. En tunne kiinalaista kalustoa ollenkaan, joten kommentit tulee lukea myös sillä rajauksella.
  • Suunnitteluspekseissä oli vaatimus samankokoisen joukon lyömisestä kohtaamistaistelussa ja jopa niin, että vastustajan vaunut olisivat teknisesti kehittyneempiä. Tämä olisi todella kova vaatimus ja todennäköisesti ei toteutuisi tässä kuvatulla organisaatiolla ja kalustolla. Olisiko realistisempi vastustajan mekanisoidun vahvennetun pataljoonan tai taisteluosaston (BTG) lyöminen?
E+EK
  • Esikunta täytynee tulkita niin, että se sisältää myös esikuntakomppanian (tai vastaavan)?
  • Esikunnassa ei ole kuin pehmeäkuorisia ajoneuvoja, 4 maastohenkilöautoa ja 10 pikkubussia. Komentajan, varakomentajan ja tulenjohtokomentajan käyttöön olisi hyvä olla muutama komentovarusteltu miehistönkuljetusvaunu (4 kpl?).
  • E+EK:n ajoneuvomäärä on liian pieni. Maastohenkilöautot menevät jo yleiseen esikunnan eri henkilöiden liikkumiseen ja mahdollisille läheteille. Eli toivelistalle muutama maastohenkilöauto lisää. Oliko ajatus, että osa näistä olisi komentoajoneuvoja ja/tai radioajoneuvoja? Jos näin, niin ne teloille panssarikuoren alle.
  • 10 pikkubussia on ihan jees, mutta näiden lisäksi tarvitaan MSKA-kalustoa
  • Missä esikunta toimii? Onko käytössä komentopanssarivaunut (esim. läntinen vastine olisi M577 takateltalla) vai työskenteleekö esikunta konteissa? Jos konteissa, niin niille tarvitaan ajoneuvot (läntinen ratkaisu olisi 8*8 MSKA kontinkäsittelylaitteilla).

JOHTAMINEN
  • Organisaatiokaaviosta löytyy vähän hassusti pioneeripataljoonasta viestikomppania. Komppanialla on nyt listattuna muutama maastohenkilöauto, muutama pikkubussi ja muutama kuorma-auto - ei mitään viestikalustoa! Suomalainen ratkaisu olisi, että prikaatissa olisi EVP, jonka viestiyksiköillä on tarvittava yhtymän viestijärjestelmä. Panssariprikaatissa kalusto pitää kulkea teloilla panssarikuoren alla ja mittakaavasta antaa osviittaa se, että vanhalla suomalaisella YVI-2 -kalustolla viestiasemia oli prikaatissa muistaakseni 24 kappaletta. M18-kalustolla erityyppisiä viestiasemia on vielä enemmän.
  • Haluavatko / tarvitsevatko gepardihatut satellittiyhteyksiä? Jos kyllä, ne pitäisi huomioida viestiyksikön kalustuksessa.
  • Millainen johtamisjärjestelmä prikaatille tulee? Entä viestijärjestelmä? Nämä pitää huomioida organisaatiossa ja kalustuksessa
  • viestikomppanian paikka pioneeripataljoonassa on väärä, pioneeripataljoonan komentajalla ei ole todennäköisesti ole viestikoulutusta ja toiminnalla ei ole synergiaa pioneeripataljoonan muuhun toimintaan.

TIEDUSTELU
  • Jälleen varsin erikoisesti pioneeripataljoonan alta löytyy lentotiedustelukomppania, mutta muuta tiedustelua prikaatilla ei ole.
  • Lentotiedustelukomppaniassa on turhaan strategisen tason lennokit (Harbin BZK-005). Nämä olisivat mille tahansa valtiolle strategiseen tiedusteluun tarkoitettuja ja niiden toimintasäde ulottuu paljon yksittäisen prikaatin vastuualuetta laajemmalle. Näiden oikea paikka olisi Gepardstanin pääesikunnan johdossa erillisessä lentotiedustelukomppaniassa.
  • Lentotiedustelukomppaniassa on 9 muuta lennokkia, jotka näyttävät mm. toimintasäteen osalta prikaatille sopivilta.
  • Panssari- ja tossutiedusteluosat puuttuvat kokonaan. Ehkä 2020-2030 -lukujen ratkaisu olisi, että prikaatilla on tiedustelupataljoona, jossa on lentotiedustelu-, ELTI-, PSTIED- ja partiotiedusteluosat. PSTIED rynnäkkövaunukalustolla ja tossutiedustelijat esimerkiksi mönkijöillä tai Humvee-tyyppisillä ajoneuvoilla.
  • Yhdistäisin erikoisesti pioneeripataljoonassa olevan ELSO-yksikön osaksi TIEDP:tä.

PSVP
  • Vaunupataljoonan esikunnassa on 4 TSTPSV:tä. Oliko ajatus, että nämä olisivat komentajan käytössä oleva erillinen reservi (ERPSVJ) vai oletko suunnitellut ne komentajan käyttöön? Komentajalle ja mahdollisesti tulenjohtokomentajalle riittäisi 2 vaunua.
  • Muuten esikunnalla on käytössään 4 kuljetusvaunua. Nämä riittävät esikunnan tarpeisiin esikunta-ajoneuvoiksi. Löytyykö kiinalaiskatalogista varsinaista esikuntavaunua (eli vastine Naton M577:lle tai kotoiselle MT-LBu:lle)?
  • Miksi / mihin käyttöön esikunnassa on 4 panssaroitua pyöräajoneuvoa?
  • Esikunnalle tarvitaan erilaista ajoneuvokalustoa lisää: muutama maastohenkilöauto, enduropyörä, MSKA yms.
  • Pataljoonan vaunukalusto olisi komentajalle ja huollolle aika painajainen. Jokaisella komppanialla on erityyppinen vaunu ja yksi komppania toimii sekavaunuilla. Kyllä yksi pataljoona pitää pystyä varustamaan samanlaisilla vaunuilla! Sinällään vähän mikromanageerausta speksata yksittäisen vaunun osalta, onko siinä ERAa tai lämpökameraa.
  • Miksi vaunukomppanioissa on 12 vaunua? Onko käytössä kolmi- vai nelijako eli 4*3 tai 3*4 vaunua? Läntinen tapa olisi käyttää nelivaunuisia joukkueita ja varata kaksi vaunua komppapäällikölle ja TJ-päällikölle / varapäällikölle, yhteensä 14 vaunua. Itäinen tyyli olisi kolmivaunuiset joukkueet ja samat kaksi vaunua komppaniatasolle, yhteensä 10 vaunua.
  • Mihin tarkoitukseen on pataljoonassa oleva jalkaväkikomppania? Jos ajattelit näitä panssarien lähisuojaksi, ajoneuvot pitää olla tela-alustalla ja panssaroituja. Muutenkin 9 HUMVEE-tyyppistä ajoneuvoa ei riittäisi komppanialle. Erillisen lähisuojakomppanian tarve olisi vähän niin ja näin, ennemmin ehkä pataljoonaan kuuluisi orgaanisesti mekanisoitu komppania tai pari.
  • PSVP vaatii nyt toimiakseen ristiinalistuksia. Lähtisin suoraan siitä, että pataljoonat ovat keskenään samanlaisia ja pohjoismainen ratkaisu olisi kaksi vaunukomppaniaa ja kaksi mekanisoitua komppaniaa per pataljoona.
  • Tiedustelujoukkue on ihan OK, perinteinen 4-vaunuinen joukkue rynnäkkövaunuilla. Lennnokkitiedustelua ei kuitenkaan ole. Tiedustelujoukkueeseen ryhmä, jolla kuljetus-PSV ja taktisen tason lennokkeja (kotoinen vastine olisi Orbiter MUAS)?
  • Ilmatorjunta on käsitelty muun ilmatorjunnan alla
  • Pataljoonalta puuttuu kokonaan pioneerivoima
  • Pataljoonalla on ainoastaan huoltojoukkue. Tämä on aika venäläinen tapa organisoida joukot ja logistisen hännän riittämättömyys on tullut hyvin Ukrainassa esille. Kymmenellä kuorma-autolla pataljoona ei pitkälle pötki! Entä huoltopalvelut, ensihoito, kunnossapito?
  • Pataljoonalta puuttuvat hinauspanssarivaunut, nämä olisivat osa laajennettua huoltoporukkaa (HK) ja mielellään myös osa pataljoonan puuttuvalle pioneerijoukkueelle.
  • Miten pataljoonan polttoainehuolto on suunniteltu toteutettavaksi? Nyt tällaista kalustoa ei ole.
  • Huollolla ei ole panssaroituja tela-alustaisia ambulansseja

MEKP ja MTP
  • Pataljoonan esikunnnalla voisi olla kaksi rynäkkövaunua ja/tai kaksi paksua vaunua komentajan ja TJ-komentajan käyttöön
  • Muuten esikunnalla on käytössään 4 kuljetusvaunua. Nämä riittävät esikunnan tarpeisiin esikunta-ajoneuvoiksi. Löytyykö kiinalaiskatalogista varsinaista esikuntavaunua (eli vastine Naton M577:lle tai kotoiselle MT-LBu:lle)?
  • Miksi / mihin käyttöön esikunnassa on 4 panssaroitua pyöräajoneuvoa?
  • Esikunnalle tarvitaan erilaista ajoneuvokalustoa lisää: muutama maastohenkilöauto, enduropyörä, MSKA yms.
  • MEKP:n vaunukalusto on ihan OK, rynnnäkkövaunut 25 mm tykeillä. Pikku hiljaa 25-millinen alkaa kyllä jäädä vähän nuhaiseksi, löytyykö kiinalaisilta sopivaa versiota 30-40 mm kokoluokista?
  • Onko joukkueissa tiedusteluvoimaa, esimerkiksi muutama taistelija enduropyörillä?
  • Miksi komppanioissa on 12 vaunua? Onko käytössä kolmi- vai nelijako eli 4*3 tai 3*4 vaunua? Läntinen tapa olisi käyttää nelivaunuisia joukkueita ja varata kaksi vaunua komppapäällikölle ja TJ-päällikölle / varapäällikölle, yhteensä 14 vaunua. Itäinen tyyli olisi kolmivaunuiset joukkueet ja samat kaksi vaunua komppaniatasolle, yhteensä 10 vaunua.
  • Miksi prikaatissa on erilaiset MEKP ja kaksi MTP:tä? Miksi kaikki pataljoonat eivät ole yhteneviä samanlaisella kalustolla?
  • Oma ratkaisu olisi 3 * MEKP, joissa kussakin 2 * TSTPSVK ja 2 * MEKK varustettuna RYNNPSV:llä
  • KRH-komppania on ihan jees, 9 vaunua 120 mm heittimillä. Onko MEKK:ssa KVKRHJ:tä?
  • Tiedustelujoukkue on ihan OK, perinteinen 4-vaunuinen joukkue rynnäkkövaunuilla. Lennnokkitiedustelua ei kuitenkaan ole. Tiedustelujoukkueeseen ryhmä, jolla kuljetus-PSV ja taktisen tason lennokkeja (kotoinen vastine olisi Orbiter MUAS)?
  • Erillistä PSTOJ:tä tai vastaavaa ei kuitenkaan ole. Miten on ajateltu hoidettavan esimerkiksi sivustojen suojaus ja pataljoonan sisäiset reservitehtävät?
  • Ilmatorjunta on käsitelty muun ilmatorjunnan alla
  • Pataljoonalta puuttuu kokonaan pioneerivoima
  • Pataljoonalla on ainoastaan huoltojoukkue. Tämä on aika venäläinen tapa organisoida joukot ja logistisen hännän riittämättömyys on tullut hyvin Ukrainassa esille. Kymmenellä kuorma-autolla pataljoona ei pitkälle pötki! Entä huoltopalvelut, ensihoito, kunnossapito?
  • Pataljoonalta puuttuvat hinauspanssarivaunut, nämä olisivat osa laajennettua huoltoporukkaa (HK) ja mielellään myös osa pataljoonan puuttuvalle pioneerijoukkueelle.
  • Miten pataljoonan polttoainehuolto on suunniteltu toteutettavaksi? Nyt tällaista kalustoa ei ole.
  • Huollolla ei ole panssaroituja tela-alustaisia ambulansseja
TYKISTÖ
  • Esikunnalla ei ole nyt ollenkaan kuljetus- tai esikuntavaunuja. Ratkaisuna voisi olla, että esikunnan tärkeimmille osille 4 * esikuntavaunua
  • muut esikunnan ajoneuvot kuten esitetty
  • patteristossa on nyt kaksi patteria erilaisella kalustolla. Minusta hyvä lähtökohta voisi olla, että kumpikin patteri on tela-alustalla (PSH-kalustolla)
  • 122 mm tykit alkavat olla mekanisoidulle joukolle sekä kantamaltaan että teholtaan varsin nuhaiset. Lähtökohtana pitäisi olla 155 mm 52 cal kalusto sopivalla tela-alustalla.
  • Patteriston 18 tykkiä alkavat olla siinä ja siinä määrän osalta. Lähtisin itse esimerkiksi kolmesta patterista, jolloin prikaatilla olisi patterien koosta riippuen 24-27 tykkiä. Suomalainen erikoisuus on 8-tykkinen PSH-patteri, mutta patterissa voisi hyvin olla 9 tykkiä.
  • Raketinheitinpatteri on hyvä lisä ja 122 mm riittää prikaatin tarpeisiin. Onko kiinalaisilla pitkän kantaman raketteja 122 mm kalustoon? Alkuperäinen 20 km kantama on joka tapauksessa nihkeä tänä päivänä.
  • Tykistötutkajoukkue on hyvä lisä, mutta tässä esitetyllä tykkikalustolla siitä ei olisi kauheasti hyötyä (122 mm tykkien kantama ei riitä vastatykistökäyttöön)
  • Patteristolta puuttuu kokonaan huolto! Ampuminen loppuu varsin lyhyeen ilman a-tarviketäydennyksiä! Lisäksi tulisi olla kyky PSH-kaluston evakuointiin hinauspanssarivaunuilla.
  • Sitten ehkä vähän mielipidekysymys on, pitäisikö patteristolla olla oma lennokkiyksikkö. Venäläiset tykkäävät tästä ratkaisusta, mutta riskinä on, että tykistö alkaa käydä kokonaan omaa sotaansa muusta prikaatista välittämättä (kuten Ukrainassa on venäläisillä käynytkin).
ILMATORJUNTA
  • Prikaatilta puuttuu nyt imatorjuntapatteristo kokonaan! Sen sijaan pataljooniin on ripoteltu yksittäisiä ohjus- ja tykkipattereita. Prikaati ei pysty tässä muodossa ollenkaan muodostamaan ilmatilannekuvaa prikaatin vastuualueelta ja riittävästi edestä eikä johtamaan ilmatorjuntaa kootusti - ei todellakaan hyvä!
  • Ratkaisuna olisi (vähintään) ilmatorjuntapatteristo, jossa E, EVK, tutkajoukkue (esim. 3 riittävän tömäkkää ilmavalvontatutkaa), ohjuspatterit ja huolto. Ohjuspattereissa voisi miettiä tarvetta keskimatkan ohjuksille ja olkapääohjuksille. "Riittävä" ratkaisu voisi olla esim. pari patteria keskimatkan ohjuspattereita (hyvä läntinen vastine olisi esim. IRIS-T SLS) ja lisäksi yksi olkapääohjuspatteri.
  • Nyt pataljoonissa on 9-tykkinen PSITPTRI. Tämä on hyvä ratkaisu, se olisi enemmän kuin kylmän sodan ajan todellisiin taisteluun suunnitelluissa pataljoonissa (esim. Saksassa MEKP:ssä 8 * Gepard).
PIONEERI
  • Esitetty pioneeripataljoona on nyt erikoinen sekamelska erillisyksiköitä, jotka eivät sopineet muualle! PIONP voisi olla esimerkiksi muodoltaan E, EVK, ylimenokomppania, raskas pioneerikomppania ja 1-2 panssaripioneerikomppaniaa, suojelukomppania, pioneerihuoltokomppania ja huoltokomppania. EVK:ssa olisi esikunta- ja viestitoimintojen lisäksi pioneeritiedustelu. Ylimenokomppaniaan ylimenokalusto (ponttonit ja raskaat sillat), raskaaseen komppaniaan raskaat työkoneet (mm. isot puskutraktorit, tiehöylät, mahdolliset dumpperit, mahdollisesti miinoitusajoneuvot ja rakettiraivaimet) ja panssaripioneerikomppanioihin välineet, joilla luodaan prikaatin pioneeritoiminnan painopiste. Jokaisessa MEKP:ssä pitäisi olla vähintään PSPIONJ, jotka vastaavat oman pataljoonansa liikkeen edistämisestä (siltavaunut, jyrä- / auravaunut, pioneerivaunut). PIONP:stä tulisi sitten löytyä samaa kalustoa painopistesuunnan pataljoonan vahvistamiseen ja/tai pioneerireserviksi.
  • Viestiosat pois pioneeripataljoonasta esim. EVP:hen
  • Sotilaspoliisit pois pioneeripataljoonasta esim. EVP:hen
  • ELSO- ja lennokkiyksiköt pois pioneeripataljoonasta esim. TIEDP:hen
HUOLTO
  • HP:n esikunta on ajoneuvokaluston osalta hyvä alku. Lisäksi tarvitaan MSKA-kalustoa ja miellään esim. enduropyöriä.
  • HP:stä puuttuu kokonaan täydennystoimiala. TÄYDK?
  • KULJK:n kalusto olisi prikaatin tarpeisiin aivan alimitoitettu. Tuo alkaisi olla yksittäisen pataljoonan KULJJ:n kalustomäärä!
  • KULJK:sta puuttuvat kokonaan panssarilavetit, niitä tarvitaan jo prikaatitason huollossa.
  • Kunnossapitokomppanian kalustomäärä on liian pieni. Läntinen tapa on organisoida kunnossapito liikkuviin kunnossapitopartioihin ja enemmän selustassa toimivaan raskaaseen kunnossapitoon. (Pataljoonatasolla tulee olla joka tapuksessa kunnossapitovoimaa, joka kykenee esim. PS-kaluston evakuointiin hinauspanssarivaunuilla). Kunnossapitokomppanian osalta tulee huomioida PS-kaluston kunnossapito, ajoneuvojen kunnossapito sekä aseiden, optiikan, henkilökohtaisen varustuksen jne. kunnossapito.
  • Lääkintähuollolta puuttuvat kokonaan ambulanssit ja ajoneuvomäärä on liian pieni. Prikaatitasolta pitäisi alkaa jo löytyä kenttäsairaala ja se ei liiku 8 MSKA:n voimin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Uusittu järjestys:

Edit: Tämä on varsin maskottinsa eli sarvikuonon oloinen organisaatio. Hyvin raskas - ehkä liiankin raskas afrikkalaisiin oloihin? Kaverini hahmotelma on huomattavasti kevyempi. Otin taiteilijan vapauden säilyttää jv-painotteisuuden.

Mister Bob - Google Sheets_1.png
 
Viimeksi muokattu:
Kiinalaisilta näyttää puuttuvn maastokelpoisia puoliperävaunuja valikoimistaan. Suosisin sellaisia esim PA-rekkoina. Lisäksi konttilaitteita ei näytä olevan, vaikka sellaisten kopioiminen tuskin on ongelma.
 
Vihollisen organisaatio. Hieman afrikkalaistettu. Tämän tarkemmin en sitä tule rakentamaan. Huomionarvoista on se, että vihollisella on droneja, mutta ei prikaatitasolla.

Mister Bob - Vihollinen.jpg
 
Pzgnrl kirjoitti:
Uusittu järjestys:

Edit: Tämä on varsin maskottinsa eli sarvikuonon oloinen organisaatio. Hyvin raskas - ehkä liiankin raskas afrikkalaisiin oloihin? Kaverini hahmotelma on huomattavasti kevyempi. Otin taiteilijan vapauden säilyttää jv-painotteisuuden.

Katso liite: 82789
Klikkaa laajentaaksesi...

YLEISTÄ
  • No niin, nyt alkaa prikaati olla sellainen, että pää-gepardihattu voi laittaa AU:n kokouksessa gepardihatun rennosti kallelleen ja salaa mielessään suunnitella Suur-Gepardistanin luomista!
  • Samaan aikaan Gepardistanin valtiovarainministeri pohtii vakavissaan itsemurhan mahdollisuutta.
  • Tästä tuli tosiaan varsin raskas joukko, joukko olisi ihan omiaan Keski- tai Pohjois-Euroopassa organistaatiorakenteen puolesta (mutta kiinalainen kalusto ei olisi tänne laadultaan riittävää).
  • Gepardistanian pääesikunta saattaisi tykätä ratkaisusta, että yhden prikaatin sijaan tehtäisiinkin kaksi raskasta rykmenttiä. Tällöin operaatioita voitaisiin toteuttaa kahdessa eri suunnassa. Vaihtoehtoisesti tästä prikaatista tulisi pystyä irrottamaan vahvennettu taisteluosasto tarvittaessa erilliseen suuntaan ja/tai reserviksi.
  • Vielä muutama muu kommentti alla.

E+EK
  • Nyt alkaa ajoneuvokalusto olla sillä tasolla, että E+EK liikkuu mukavasti, löytyy muutama maastoauto esimerkiksi läheteille tai satunnaiseen liikkumiseen.
  • Komentajalle ja esimerkiksi varakomentajalle, OPKE:lle sekä tykistökomentajalle löytyy panssarikuorista esikuntavaunua
  • E+EK -kalusto on kuorma-autovoittoista, esikunta toiminee siis konteissa ja/tai teltoissa?
MEKP:t
  • EK alkaa olla ajoneuvokaluston osalta sellainen, että nyt se liikkuu hyvin, kuorma-automääriä saattaisin vielä vähän kasvattaa riippuen joukon tarkemmasta kokoonpanosta
  • EK:ssä on 9 mönkijää. Mihin käyttöön nämä ovat? Suomalainen ratkaisu olisi esimerkiksi EVK:ssa viestijoukkueen kenttävalokaapelin asennusajoneuvoina. Jos nämä on suunniteltu tiedusteluun,oikea paikka olisi tiedustelujoukkue (mutta siellä näkyy jo olevankin mönkijöitä). Läheteille yms. oiva kulkupeli myös Gepardistanissa voisi olla enduropyörä.
  • Millainen EK:n tarkka kokoonpano on? Yksi malli voisi olla KNTOJ, VJ, PSTIEDJ, PSTOJ, SPOLJ, HJ, tämä tosin saattaa olla varsin lähellä joitain pohjoismaisia organisaatioita. Joka tapauksessa sijoittaisin nyt erillisenä olevan PSTIEDJ:n EK:hon, tällöin joukkue ei ole erillisenä ja huollon osalta se voisi tukeutua EK:n HJ:hin.
  • MEKP:t ovat nyt kaikki toistensa kanssa identtisiä. Tämä on hyvä ratkaisu, se helpottaa operatiivista suunnittelua ja joukkojen käyttöä.
  • Jako 1 vaunukomppania + 3 mekanisoitua komppaniaa on aika tasapainoinen. Jalkaväkeä on perusmuodossa riittävästi ja aina on kuitenkin mahdollisuus tehtäväkohtaisiin ristiinalistuksiin (esim. 2 PSVK, 1 MEKK)
  • KRHK:t ovat nyt paremmat, pari kuljetusvaunua on hyvä komppapäällikölle ja esim. laskimille. Muutama kuorma-auto olisi tarpeen a-tarvikekuljetuksiin ja huollolle.
  • PSITPTRI on nyt parempi, voimaa on 9 tykkivaunun osalta hyvin ja pari kuljetusvaunua on OK esim. patterin päällikölle ja varapäällikölle. Kuorma-autoja kuitenkin tarvitaan huollolle.
  • PSTOJ on aika perinteinen neljällä ohjusvaunulla, ihan hyvä ratkaisu. Tämän sijoittaisin osaksi EK:ta, voi taas tukeutua EK:n huoltoon. Mönkkärit ovat ihan jees esim. lähisuojamiehille, mutta 9 alkaa olla joukkueelle jo todella paljon. 8 kappaletta pyöräalustaisia HJ-8 -ajoneuvoja on joukkueelle jo todella paljon, tämä on käytännössä jo PSTOK, ei joukkue. Voimaa tämä toisi pataljoonalle todella paljon, mutta pyöräajoneuvojen sijoitukseksi voisi miettiä prikaatitason PSTOK:ta, jolloin näillä voi esim. suojata prikaatin sivustan, luoda panssaritorjunnan painopisteen tai suojata prikaatin ryhmitys.
  • Nyt pataljoonasta löytyy PSPIONJ, hyvä juttu! Näihin tarvittaisiin lisäksi muutama kuljetusvaunu (3-4) taistelupioneereille ja muutama kuorma-auto materiaalin kuljetukseen. Ilmeisesti joukkueella on myös (panssaroituja) työkoneita?
  • Nyt pataljoonien HK alkaa olla ajoneuvojen puolesta sitä luokkaa, että pataljoona voi toimia. Kuorma-autoista osa on varmaankin tankkiautoja? Hinureita on nyt ainakin riittävästi, HK:n päällikkö olisi asiasta kovasti innoissaan! Pienempää ajoneuvokalustoa olisi hyvä olla, maastohenkilöautoja, maastopakuja, mönkkäreitä. Näitä voisi käyttää mm. liikkuvat kunnossapitopartiot.
TYKISTÖ
  • Nyt patteristo on varsin hyvä, kyllä tuolla sotaan voisi lähteä! Mielipidekysymys on, pitäisikö kumpikin patteri olla tela-alustalla, mutta toinen pyöräalustalla voi loppujen lopuksi olla ihan hyvä ratkaisu.
PIONEERI
  • Nyt pioneeripataljoonalla olisi voimaa tukea prikaatin hyökkäystä!
  • PSPIONK:den joukkueiden kannattaisi olla identtisiä MEKP:n PSPIONJ:n kanssa, tämä helpottaisi niiden käytön suunnittelua ja käyttöä.
  • PIONTIEDJ kannattaa olla osa EK:ta, jälleen voi tukeutua EK:n huoltoon
  • PIONHK tai PIONHJ kokoonpanoon en osaa kantaa, minulla on jalkaväkitausta... :-( Voi olla, että loppujen lopuksi PIONHJ olisi riittävä.
  • SLUK tai SLUJ näyttää vielä puuttuvan kokoonpanosta
TIEDUSTELU
  • Olisin itse aika tyytyväinen tuon tyyppiseen prikaatin tiedusteluun. Tällaista ei pikkuvaltioissa, esim. Suomessa, ole, mutta rapakon takaa kyllä löytyy.
  • panssaritiedusteluosa on nyt aika pieni, noin puolikas joukkue. Tämän kasvattaisin kokonaiseksi komppaniaksi (14 vaunua läntisillä organisaatioilla)
  • Tossutiedusteluosa on nyt ihan jees, huollolle ehkä tarvittaisiin muutama kuorma-auto
  • lentotiedusteluosa on nyt sopusoinnussa prikaatin tehtäviin ja tämä tukisi prikaatia todella hyvin!
  • HK on ihan oikeassa kokoluokassa ajoneuvojen suhteen.
  • Tällainen tiedusteluosa olisi prikaatille todellinen voimavara. Lentotiedustelu hoitaisi hyökkäyksen tiedustelun pitkälle etulinjasta, tossuosastoa voisi käyttää mm. tavoitteeseen tai tärkeään maastonkohtaan soluttautumiseen ja tietysti normaaliin tiedusteluun PSTIED-osan tehdessä normaalia panssaritiedustelua. ELSO-yksikkö tukisi tiedustelua vahvasti ja hyökkäyksessä sitä voisi käyttää elektroniseen vaikuttamiseen.

ILMATORJUNTA
  • Nyt on selkeästi oma ITPSTO, hyvä!
  • EK:ssa on nyt jonkin verran ajoneuvoja, mutta kuorma-autoja tarvittaisiin varmaankin lisää mm. esikunnan konttien / telttojen yms. työtilan liikuttamiseen.
  • EK:ssa on 9 mönkkäriä. Mihin käyttöön nämä ovat?
  • Ohjuspattereissa on nyt 9 vaunua. Tämä olisi todella vahva patteri, jos Gepardistanin kansantalous tämän sallii, niin ei vastaväitteitä!
  • Manpad-patterissa on nyt liikaa laukaisulaitteita yhdelle patterille, varsin tyypillinen tapa on, että laukaisulaitteita on patterissa noin kymmenen luokkaa. Ohjuslaukauksia sen sijaan voi olla runsaasti.
  • TKAJ on hyvä lisä, mutta käytännössä tämä olisi varmasti patterikokoluokkaa
  • HK näyttäisi äkkiseltään siltä, että toiminta onnistuu
JOHTAMINEN
  • Esikunnan 9 mönkkäriä olisivat VP:lle käyttökelpoiset. Suomalainen ratkaisu olisi käyttää niitä mm. kenttävalokaapelin asennusajoneuvona, mutta käyttöä löytyy esim. radioajoneuvona toimimisesta aina erilaisiin kuljetustarpeisiin
  • Nyt VP on vahva kolmella VK:lla. Kalustosta riippuen 1-3 komppaniaa on varmaan käytännön ratkaisu. Komppanioilla ei kuitenkaan ole kuin kevyitä radioita ja niitäkin aika nirkoisesti. Varsinaiset viestiasemat ja runkoverkkolaitteet (linkit, satelliittilinkit tai kenttävalokaapelijärjestelmät) puuttuvat vielä. Esimerkki suomalaisesta M18-järjestelmän viestiasemasta on tällainen: https://conlog.fi/tuotteet/viestiasema-cl-600/ En tunne kiinalaiskalustoa, mutta kannettavaa radiota järeämpiä ratkaisuita tarvitaan!
  • HK on päällisin puolin nyt riittävä
  • Itse sijoittaisin SPOLK:n osaksi VP:tä, mutta se on ehkä mielipidekysymys.
HUOLTO
  • Nyt kaikki huollon toimialat löytyvät ja ajoneuvokaluston määrä alkaa olla oikealla tasolla prikaatitason huoltoon.
 
Viimeksi muokattu:
Hanski kirjoitti:
Samaan aikaan Gepardistanin valtiovarainministeri pohtii vakavissaan itsemurhan mahdollisuutta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaikki on suhteellista. Leo2A7+ maksaa n. 16,3 mUSD kappaleelta. VT-4 maksaa n. 4,2 mUSD. Georgialaiset maksoivat n. 2 mUSD T-72SIM-1:stään kappale. Malin ilmavoimien Mi-35/24 kaluston kappalehinnalla (35 mUSD) saa jo melkein yhden komppanian VT-4:lla. Veikkaan, että Type 85-II irtoaa tuolla parilla mUSD. Gepardistanin kunnialle ei ole hintaa!

Hanski kirjoitti:
Tästä tuli tosiaan varsin raskas joukko, joukko olisi ihan omiaan Keski- tai Pohjois-Euroopassa organistaatiorakenteen puolesta (mutta kiinalainen kalusto ei olisi tänne laadultaan riittävää).
Klikkaa laajentaaksesi...
Voinen julkaista myös kaverini kevyemmän ratkaisun kunhan hän saa hiottua sen esittelykuntoon. Presidentti Gepardihattu saa sitten päättää, kumman Mr Bobin organisaation hän haluaa.

Hanski kirjoitti:
E+EK -kalusto on kuorma-autovoittoista, esikunta toiminee siis konteissa ja/tai teltoissa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä, valokuvien perusteella kiinalaiset eivät tosin käytä kauheasti kontteja MSKA:ssaan. Mutt kopiokoukun laitto tuskin on mahdotonta.

Hanski kirjoitti:
EK:ssä on 9 mönkijää. Mihin käyttöön nämä ovat? Suomalainen ratkaisu olisi esimerkiksi EVK:ssa viestijoukkueen kenttävalokaapelin asennusajoneuvoina. Jos nämä on suunniteltu tiedusteluun,oikea paikka olisi tiedustelujoukkue (mutta siellä näkyy jo olevankin mönkijöitä). Läheteille yms. oiva kulkupeli myös Gepardistanissa voisi olla enduropyörä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkempaa käyttöä en ole miettinyt vielä. Lähettitehtävät jne tulivat ensimmäisinä mieleen.

Hanski kirjoitti:
Millainen EK:n tarkka kokoonpano on? Yksi malli voisi olla KNTOJ, VJ, PSTIEDJ, PSTOJ, SPOLJ, HJ, tämä tosin saattaa olla varsin lähellä joitain pohjoismaisia organisaatioita. Joka tapauksessa sijoittaisin nyt erillisenä olevan PSTIEDJ:n EK:hon, tällöin joukkue ei ole erillisenä ja huollon osalta se voisi tukeutua EK:n HJ:hin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkempaa kokoonpanoa en ole vielä ehtinyt pohtia, joten otan neuvostasi vaarin.


Hanski kirjoitti:
PSTOJ on aika perinteinen neljällä ohjusvaunulla, ihan hyvä ratkaisu. Tämän sijoittaisin osaksi EK:ta, voi taas tukeutua EK:n huoltoon. Mönkkärit ovat ihan jees esim. lähisuojamiehille, mutta 9 alkaa olla joukkueelle jo todella paljon. 8 kappaletta pyöräalustaisia HJ-8 -ajoneuvoja on joukkueelle jo todella paljon, tämä on käytännössä jo PSTOK, ei joukkue. Voimaa tämä toisi pataljoonalle todella paljon, mutta pyöräajoneuvojen sijoitukseksi voisi miettiä prikaatitason PSTOK:ta, jolloin näillä voi esim. suojata prikaatin sivustan, luoda panssaritorjunnan painopisteen tai suojata prikaatin ryhmitys.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ajatukseni oli, että 4x ohjusvaunua ja jokainen kantaa pari erillisillä laukaisimilla olevia pst-partioita (HJ-8 LCH). Näin tossu-pst-partioita voidaan sijoitella paikkoihin, joihin ei vaunuilla pääse. Heidän käyttöönsä ajattelin myös mönkkärit - eivät ehkä kiinteästi kalustoon kuuluvaksi mutta tietynlaiseksi hätävaraksi?
Hanski kirjoitti:
Ilmeisesti joukkueella on myös (panssaroituja) työkoneita?
Klikkaa laajentaaksesi...
Mahdollisesti, kunhan löydän Alibabasta sopivat mallit /s
Hanski kirjoitti:
Kuorma-autoista osa on varmaankin tankkiautoja?
Klikkaa laajentaaksesi...
Lisäsin HK:hon 10 tankkiautoa.

Hanski kirjoitti:
Mielipidekysymys on, pitäisikö kumpikin patteri olla tela-alustalla, mutta toinen pyöräalustalla voi loppujen lopuksi olla ihan hyvä ratkaisu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Afrikkalaisten Erityisolosuhteiden (TM) huomioimiseksi ajattelin, että joistain MEKP voisi tarvittaessa muodostaa pataljoonan tst-osaston, joka paremman operatiivisemman liikkuvuutensa takia voisi esim. varmistaa joenylitykset. On tietysti hieman kyseenalaista käyttää prikaatin osia näin erillisinä, mutta näkisin, että se voi hieman kompensoida operatiivista raskautta.

Hanski kirjoitti:
panssaritiedusteluosa on nyt aika pieni, noin puolikas joukkue. Tämän kasvattaisin kokonaiseksi komppaniaksi (14 vaunua läntisillä organisaatioilla)
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä siinä 2+12 vaunua on, tosin kuvanlaatu ei ole parhain mahdollinen.

Hanski kirjoitti:
Ohjuspattereissa on nyt 9 vaunua. Tämä olisi todella vahva patteri, jos Gepardistanin kansantalous tämän sallii, niin ei vastaväitteitä!
Klikkaa laajentaaksesi...
Kalliitahan nuo näyttävät olevan, yksi maksaa 62-75 mUSD. Tosin taas, sillä saa kaksi Hindiä. Prikaati on kuitenkin Gepardistanin kruununjalokivi, olisi ikävää jos se pommitettaisiin hajalle.

Hanski kirjoitti:
Manpad-patterissa on nyt liikaa laukaisulaitteita yhdelle patterille, varsin tyypillinen tapa on, että laukaisulaitteita on patterissa noin kymmenen luokkaa. Ohjuslaukauksia sen sijaan voi olla runsaasti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä huomio.

Hanski kirjoitti:
Nyt VP on vahva kolmella VK:lla. Kalustosta riippuen 1-3 komppaniaa on varmaan käytännön ratkaisu. Komppanioilla ei kuitenkaan ole kuin kevyitä radioita ja niitäkin aika nirkoisesti. Varsinaiset viestiasemat ja runkoverkkolaitteet (linkit, satelliittilinkit tai kenttävalokaapelijärjestelmät) puuttuvat vielä. Esimerkki suomalaisesta M18-järjestelmän viestiasemasta on tällainen: https://conlog.fi/tuotteet/viestiasema-cl-600/ En tunne kiinalaiskalustoa, mutta kannettavaa radiota järeämpiä ratkaisuita tarvitaan!
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä huomio. Raskaista kiinalaisista viestijärjestelmistä on tosin vähän niukasti tietoa. Pitää kaivella.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Kaikki on suhteellista. Leo2A7+ maksaa n. 16,3 mUSD kappaleelta. VT-4 maksaa n. 4,2 mUSD. Georgialaiset maksoivat n. 2 mUSD T-72SIM-1:stään kappale. Malin ilmavoimien Mi-35/24 kaluston kappalehinnalla (35 mUSD) saa jo melkein yhden komppanian VT-4:lla. Veikkaan, että Type 85-II irtoaa tuolla parilla mUSD. Gepardistanin kunnialle ei ole hintaa!


Voinen julkaista myös kaverini kevyemmän ratkaisun kunhan hän saa hiottua sen esittelykuntoon. Presidentti Gepardihattu saa sitten päättää, kumman Mr Bobin organisaation hän haluaa.


Kyllä, valokuvien perusteella kiinalaiset eivät tosin käytä kauheasti kontteja MSKA:ssaan. Mutt kopiokoukun laitto tuskin on mahdotonta.


Tarkempaa käyttöä en ole miettinyt vielä. Lähettitehtävät jne tulivat ensimmäisinä mieleen.


Tarkempaa kokoonpanoa en ole vielä ehtinyt pohtia, joten otan neuvostasi vaarin.



Ajatukseni oli, että 4x ohjusvaunua ja jokainen kantaa pari erillisillä laukaisimilla olevia pst-partioita (HJ-8 LCH). Näin tossu-pst-partioita voidaan sijoitella paikkoihin, joihin ei vaunuilla pääse. Heidän käyttöönsä ajattelin myös mönkkärit - eivät ehkä kiinteästi kalustoon kuuluvaksi mutta tietynlaiseksi hätävaraksi?

Mahdollisesti, kunhan löydän Alibabasta sopivat mallit /s

Lisäsin HK:hon 10 tankkiautoa.


Afrikkalaisten Erityisolosuhteiden (TM) huomioimiseksi ajattelin, että joistain MEKP voisi tarvittaessa muodostaa pataljoonan tst-osaston, joka paremman operatiivisemman liikkuvuutensa takia voisi esim. varmistaa joenylitykset. On tietysti hieman kyseenalaista käyttää prikaatin osia näin erillisinä, mutta näkisin, että se voi hieman kompensoida operatiivista raskautta.


Kyllä siinä 2+12 vaunua on, tosin kuvanlaatu ei ole parhain mahdollinen.


Kalliitahan nuo näyttävät olevan, yksi maksaa 62-75 mUSD. Tosin taas, sillä saa kaksi Hindiä. Prikaati on kuitenkin Gepardistanin kruununjalokivi, olisi ikävää jos se pommitettaisiin hajalle.


Hyvä huomio.


Hyvä huomio. Raskaista kiinalaisista viestijärjestelmistä on tosin vähän niukasti tietoa. Pitää kaivella.
Klikkaa laajentaaksesi...
Gepardistanin epäsuoran tulen käytöstä ja käyttötavasta ei ole ollut mitään merkkiä organisaatiokaavioissa. Onko käytössä tulenjohtajia? Entä JTAC-tulenjohtajia? Millä organisaatiotasolla, miten organisoituna ja millaisella kalustolla toimivat (esimerkiksi tulenjohtovaunut)?
 
Tässä on nyt Gepardistanin panssariprikaatin osalta tullut käsiteltyä varsin kattavasti prikaati-tasoisen joukon organisoitumista. Reaalimaailmassa myös sotilasorganisaatiot ovat mitä suurimmassa määrin kompromisseja, joihin vaikuttaa erittäin moni asia:
  • kuviteltu vihollinen, sen taistelutapa, organisaatiot, vahvuudet ja heikkoudet
  • joukon varsinainen tehtävä ja mahdolliset varautumistehtävät
  • oma taktiikka ja taistelutekniikka
  • käytettävissä oleva rahoitus (tämä on esimerkiksi Suomessa hyvin vahvasti organisaatioita ohjaava tekijä)
  • käytettävissä oleva taistelijamäärä. Tämä ohjaa suunnittelua todella vahvasti. Tälläkin foorumilla toistuvasti tulee mainintoja, miten koulutetut ukot eivät Suomesta lopu ja miten reserviläiset ovat ilmaisia. Fakta kuitenkin on, että sotilasvarustusta on jokaisessa maassa ainoastaan X määrälle sotilaita ja tietyn koulutuksen omaavia sotilaita on Y kappaletta ja niitä voi kouluttaa tarvittaessa lisää ainoastaan Z kappaletta. Jokainen voi tehdä esimerkiksi laskuharjoituksia Excelissä, hyvä esimerkki on esimerkiksi perinteinen 9-tykkinen Sergei-patteri. Perinteisessä muodossa patterin kokoluokka lienee noin 140-150 ukkoa (en tiedä Sergei-patterin tarkkaa kokoonpanoa). Parhaimmillaan Sergeitä oli Suomessa noin 1000 asetta eli niistä olisi saanut perustettua 111 patteria, á 140 taistelijaa. Pelkästään näiden varustaminen olisi vienyt kokonaisukkomäärästä 15556 taistelijaa. Ovatko nämä taistelijat parhaimmassa käytössä Sergein puikoissa, vai saadaanko kokonaisorganisaatiosta enemmän tehoa, jos sama määrä ukkoja olisi esimerkiksi mekanisoiduissa prikaateissa? Jokainen taistelija tarkoittaa aina logistista jalanjälkeä: ukko pitää varustaa, ruokkia, liikuttaa taistelupaikalle ja tarvittaessa hoitaa vamman jälkeen kuntoon.
  • käytettävissä oleva ajoneuvokalusto.
  • jo valmiina oleva sotavarustus ja sen elinkaari ("Voimmeko vielä käyttää tarkka-ampujilla Mosin-Naganteja avotähtäimillä?")
  • joukon koulutusmahdollisuudet ja aikataulu
  • Joukon suunniteltu elinkaari
  • käytettävissä oleva logistiikka.
  • Yhteensopivuusvaatimukset kumppaneiden ja liittolaisten kanssa.
  • Hyvät kokemukset, Best Practices muilta mailta vastaavista organisaatioista.
Olen monesti huomannut, että suomalaisia organisaatioita on selvästi hinkattu suurella asiantuntijajoukolla hyvinkin pienten detaljien osalta. Lisäksi kirjavahvuus on yksi asia, olen myös huomannut, että yksittäisen joukon varustusta tai kokoonpanoa on monesti säädetty tarkkaan juuri kyseiseen tehtävään sopivaksi. Myös selkeitä virheitä on käynyt, erityisesti johtuen yllä mainituista kompromisstarpeista. Esimerkiksi JPR-90 -kokoonpanoista tiputettiin komppaniasta pois KVKRHJ, mikä selvästi heikensi komppanian taistelukykyä.
 
Viimeksi muokattu:
Hanski kirjoitti:
Gepardistanin epäsuoran tulen käytöstä ja käyttötavasta ei ole ollut mitään merkkiä organisaatiokaavioissa. Onko käytössä tulenjohtajia? Entä JTAC-tulenjohtajia? Millä organisaatiotasolla, miten organisoituna ja millaisella kalustolla toimivat (esimerkiksi tulenjohtovaunut)?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tätä olen pohtinut. Näkisin, että jokaisen MEKP:n KRHK:lla olisi tulenjohtojoukkue, joka sitten hajautettaisiin alemmas. Samoin prikaatitason pattereihin voisi kuulua tulenjohtojoukkueet, jotka hajautetaan alemmas tarpeen mukaan. Näiltä puuttuu vielä ajoneuvot listauksista.

MEKP:n MEKK:n kohdalla tilanne on vaikeampi. En ole edelleenkään päättänyt, liitänkö niihin KVKRHJ:n vai en. Venäläisillä on KRKK-joukkue, jenkeillä kai 60 mm -heittimet? Toisaalta kun katselin tuota vihollisen organisaatiota, niin siellä on kolme patteristoa (!) eli epäsuoraa löytyy ylemmältä taholta todella reippaasti. Jos päätän liittää, niin TJR:n MEKK:n esikunnan yhteyteen, joka sitten jaetaan taas alas.

Miltä tämä kuulostaa?
 
Tätä olen pohtinut. Näkisin, että jokaisen MEKP:n KRHK:lla olisi tulenjohtojoukkue, joka sitten hajautettaisiin alemmas. Samoin prikaatitason pattereihin voisi kuulua tulenjohtojoukkueet, jotka hajautetaan alemmas tarpeen mukaan. Näiltä puuttuu vielä ajoneuvot listauksista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä on varsin suomalainen ratkaisu 1930-luvulta noin vuoteen 2000. Yleismaailmallisesti tämä on poikkeava tapa organisoida tulenjohto, mutta mm. Tali-Ihantala 1944 on näyttänyt mallin toimivuuden. Pystyvätkö tulenjohtajat johtamaan kaikkien tuliyksiköiden tulta vai ainoastaan oman patterinsa/komppaniansa? Onko JTAC-kykyä ja miten toteutettuna?

MEKP:n MEKK:n kohdalla tilanne on vaikeampi. En ole edelleenkään päättänyt, liitänkö niihin KVKRHJ:n vai en. Venäläisillä on KRKK-joukkue, jenkeillä kai 60 mm -heittimet? Toisaalta kun katselin tuota vihollisen organisaatiota, niin siellä on kolme patteristoa (!) eli epäsuoraa löytyy ylemmältä taholta todella reippaasti. Jos päätän liittää, niin TJR:n MEKK:n esikunnan yhteyteen, joka sitten jaetaan taas alas.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tykistö ja KRH eivät korvaa toisiaan vaan täydentävät. Sama pätee KRKK:n ja KRH:n välillä. Maailmalla on erilaisia toteutuksia erilaisiin toimintaympäristöihin. Suomessa on tietenkin totuttu KVKRH:hon ja ainakin näin palvelun tilaajan näkökulmasta se on erinomainen lisä organisaatiossa.
 
Hanski kirjoitti:
Tässä on nyt Gepardistanin panssariprikaatin osalta tullut käsiteltyä varsin kattavasti prikaati-tasoisen joukon organisoitumista. Reaalimaailmassa myös sotilasorganisaatiot ovat mitä suurimmassa määrin kompromisseja, joihin vaikuttaa erittäin moni asia:
  • kuviteltu vihollinen, sen taistelutapa, organisaatiot, vahvuudet ja heikkoudet
  • joukon varsinainen tehtävä ja mahdolliset varautumistehtävät
  • oma taktiikka ja taistelutekniikka
  • käytettävissä oleva rahoitus (tämä on esimerkiksi Suomessa hyvin vahvasti organisaatioita ohjaava tekijä)
  • käytettävissä oleva taistelijamäärä. Tämä ohjaa suunnittelua todella vahvasti. Tälläkin foorumilla toistuvasti tulee mainintoja, miten koulutetut ukot eivät Suomesta lopu ja miten reserviläiset ovat ilmaisia. Fakta kuitenkin on, että sotilasvarustusta on jokaisessa maassa ainoastaan X määrälle sotilaita ja tietyn koulutuksen omaavia sotilaita on Y kappaletta ja niitä voi kouluttaa tarvittaessa lisää ainoastaan Z kappaletta. Jokainen voi tehdä esimerkiksi laskuharjoituksia Excelissä, hyvä esimerkki on esimerkiksi perinteinen 9-tykkinen Sergei-patteri. Perinteisessä muodossa patterin kokoluokka lienee noin 140-150 ukkoa (en tiedä Sergei-patterin tarkkaa kokoonpanoa). Parhaimmillaan Sergeitä oli Suomessa noin 1000 asetta eli niistä olisi saanut perustettua 111 patteria, á 140 taistelijaa. Pelkästään näiden varustaminen olisi vienyt kokonaisukkomäärästä 15556 taistelijaa. Ovatko nämä taistelijat parhaimmassa käytössä Sergein puikoissa, vai saadaanko kokonaisorganisaatiosta enemmän tehoa, jos sama määrä ukkoja olisi esimerkiksi mekanisoiduissa prikaateissa? Jokainen taistelija tarkoittaa aina logistista jalanjälkeä: ukko pitää varustaa, ruokkia, liikuttaa taistelupaikalle ja tarvittaessa hoitaa vamman jälkeen kuntoon.
  • käytettävissä oleva ajoneuvokalusto.
  • jo valmiina oleva sotavarustus ja sen elinkaari ("Voimmeko vielä käyttää tarkka-ampujilla Mosin-Naganteja avotähtäimillä?")
  • joukon koulutusmahdollisuudet ja aikataulu
  • Joukon suunniteltu elinkaari
  • käytettävissä oleva logistiikka.
  • Yhteensopivuusvaatimukset kumppaneiden ja liittolaisten kanssa.
  • Hyvät kokemukset, Best Practices muilta mailta vastaavista organisaatioista.
Olen monesti huomannut, että suomalaisia organisaatioita on selvästi hinkattu suurella asiantuntijajoukolla hyvinkin pienten detaljien osalta. Lisäksi kirjavahvuus on yksi asia, olen myös huomannut, että yksittäisen joukon varustusta tai kokoonpanoa on monesti säädetty tarkkaan juuri kyseiseen tehtävään sopivaksi. Myös selkeitä virheitä on käynyt, erityisesti johtuen yllä mainituista kompromisstarpeista. Esimerkiksi JPR-90 -kokoonpanoista tiputettiin komppaniasta pois KVKRHJ, mikä selvästi heikensi komppanian taistelukykyä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pohdiskelin näitä kysymyksiä oletettuun viholliseen nähden:

  • Vihollisen ps-kalusto (T-72SIM-1, M-55S) on luultavasti taktisesti etevämpää (uudemmat lämppärit, parempi suojaus jne). Rynnpsv-kalusto on luultavasti vähintään tasaveroista. Huomionarvoista on, että rynnpsv:n kuuluu vielä kaksi pst-ohjusta
  • Määrällisesti oma prikaati on edellä tstpsv:ssa ja rynnpsv:ssa (42 vs 30)
  • Vihollisen prikaatitason epäsuora on liki kolme kertaa vahvempi määrällisesti. Kaliiberi tosin lienee 122 mm, ehkä 152 mm?
  • Vihollisen tiedusteluosa on huomattavasti heikompi
  • Drone-tiedustelu ei kuulu orgaanisesti vihollisen prikaatiorganisaatioon
  • Vihollisen pioneeri ja huolto ovat heikommat
Miten tämä heijastuu taktiikkaan ja operatiiviseen käyttöön näkemykseni mukaan:

  • 1 vs 1 kohtaamistilanteissa vihollinen on niskan päällä
  • Toisaalta vihollinen on hieman lasikanuuna; tulivoimaa löytyy mutta taistelukestävyys on huonompi
  • Vihollisen epäsuora on ylivoimainen, mutta sokea. Mikäli oma liike pysähtyy, on suuri riski saada tulijyrästä. Tämä on varsinkin joenylityksissä tärkeä huomio - tempo täytyy pitää korkealla
  • Oma vahva tiedustelu voi tasoittaa taktisen tason teknistä alivoimaisuutta
  • Vihollinen on operatiivisesti kankea ja hidas mm. vähäisemmästä pion- ja huoltokalustosta sekä suuresta telakaluston määrästä johtuen
  • Oma epäsuora on vähäisempi, mutta luultavasti paremman tiedustelun ansiosta tarkempi
  • Oma operatiivinen liikkuvuus on pyöräkaluston ansiosta esim pat tst-osaston muodostamisella hyvä
 
Hanski kirjoitti:
Tämä on varsin suomalainen ratkaisu 1930-luvulta noin vuoteen 2000. Yleismaailmallisesti tämä on poikkeava tapa organisoida tulenjohto, mutta mm. Tali-Ihantala 1944 on näyttänyt mallin toimivuuden. Pystyvätkö tulenjohtajat johtamaan kaikkien tuliyksiköiden tulta vai ainoastaan oman patterinsa/komppaniansa? Onko JTAC-kykyä ja miten toteutettuna?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämä riippunee kiinalaisten johtamisjärjestelmien kyvyistä. Valitettavasti tietoa löytyy todella niukasti - minkäänlaisia tyyppimerkintöjä en onnistunut löytämään johtamis- tai viestijärjestelmistä. Realistisempi tavoite lienee, että tulenjohtajat johtavat oman patterinsa tulta. Pattereiden välinen tulenjohto vaatinee viesti- ja johtamisjärjestelmiltä hieman enemmän?

Miten muualla maailmassa tulenjohto on järjestetty?

Kiinalaisilta ei hirveästi taida löytyä JTAC-kykyä edes itseltään. Lisäksi epäilen, että Gepardistanin ilmavoimien kalusto ei tue taktista ilmatukea (varsinkaan kun ilmavoimien rahat palavat panssariprikaatin varusteluun).
 
Pzgnrl kirjoitti:
Tämä riippunee kiinalaisten johtamisjärjestelmien kyvyistä. Valitettavasti tietoa löytyy todella niukasti - minkäänlaisia tyyppimerkintöjä en onnistunut löytämään johtamis- tai viestijärjestelmistä. Realistisempi tavoite lienee, että tulenjohtajat johtavat oman patterinsa tulta. Pattereiden välinen tulenjohto vaatinee viesti- ja johtamisjärjestelmiltä hieman enemmän?

Miten muualla maailmassa tulenjohto on järjestetty?

Kiinalaisilta ei hirveästi taida löytyä JTAC-kykyä edes itseltään. Lisäksi epäilen, että Gepardistanin ilmavoimien kalusto ei tue taktista ilmatukea (varsinkaan kun ilmavoimien rahat palavat panssariprikaatin varusteluun).
Klikkaa laajentaaksesi...
Tulenjohdon organisoinnissa on vähän karrikoiden kaksi päälinjaa:
1) venäläinen tapa, jossa tulenjohtaja johtaa pelkästään oman patterinsa tai heitinkomppaniansa tulta, tulenjohtaja toimii jalkavälijoukkojen seassa, mutta ei osana jalkaväkeä ja tulitoiminta koordinoidaan jalkaväen toiminnan kanssa tai sitten ei
2) amerikkalainen tapa, jossa JTAC-tulenjohtaja voi tilata mitä tahansa tarvitsemaansa/haluamaansa havaitsemaansa maaliin PST-ohjuksesta aina taktiseen ydinlataukseen.

Suomalainen tapahan on ollut täysin uniikki: jalkaväkijoukoissa on joko alistettuna tai orgaanisena oma tulenjohto, epäsuoratuli on nivottu tarkkaan osaksi jalkaväen taistelua ja mikä tahansa tulenjohtaja pystyy johtamaan minkä tahansa tuliyksikön tulta, joka on kantamalla. Myös naapuriyksikön tukeminen toisen yksikön tulella on arkipäivää. Tähän vaikuttavat tekniset kysymykset ratkaistiin Suomessa jo 1930-luvulla (mm. taso, korjausmuunnin, tulenjohdon komentoverkon rakenne) ja ehkä Gepardistan alkaa kohta lähestyä Suomen 1930-luvun tasoa?

EDIT vielä: Suomen puolustusvoimien nykyisestä tulenkäytöstä on tämä hyvä pv:n video:
 
Viimeksi muokattu:
Tämä alkaisi olla loppusilausta vaille valmis.

Tulenjohdosta totesin, että laitan jokaiseen MEKK kevyen heitinjoukkueen ja TJ:n. Samoin RSKRHK saa TJ:n ja samoin tykistöpatterit. Tulta voidaan johtaa muistakin pattereista mikäli viestiyhteydet sen sallivat. JTAC-ominaisuutta ei ole, koska välineistö ei sitä tue. Lisäsin SUOJJ koska se lienee riittävä afrikkalaisiin oloihin.

Mister Bob - Veijari.png
 

Liitteet

  • Mister Bob - Veijari.png
    Mister Bob - Veijari.png
    160.2 KB · Luettu: 7
Pzgnrl kirjoitti:
Tämä alkaisi olla loppusilausta vaille valmis.

Tulenjohdosta totesin, että laitan jokaiseen MEKK kevyen heitinjoukkueen ja TJ:n. Samoin RSKRHK saa TJ:n ja samoin tykistöpatterit. Tulta voidaan johtaa muistakin pattereista mikäli viestiyhteydet sen sallivat. JTAC-ominaisuutta ei ole, koska välineistö ei sitä tue. Lisäsin SUOJJ koska se lienee riittävä afrikkalaisiin oloihin.

Katso liite: 82858
Klikkaa laajentaaksesi...
Käyttäjä jo malttamattomana odottaa joukkojen valmistumista:
1692813754677.png
 
Hieman hahmotelmaa prikaatin hinnasta. Hinnat ovat arvauksia.

TypemUSD/pcPCSTotal (mUSD)%
ASN-10,0190,090,01%
ASN-2090,09121,080,08%
BJ2020,071329,240,65%
EQ20500,09262,340,16%
EQ2450,2010220,401,44%
GCL-450,50157,500,53%
GCZ-1121,001111,000,77%
GQL-1111,001212,000,85%
GQL-4101,2078,400,59%
GSL-1301,2044,800,34%
GSL-4300,5042,000,14%
HJ-90,10242,400,17%
HY4720,701812,600,89%
JH6000,01600,600,04%
LY-8063,009567,0039,93%
Lynx ATV0,011121,120,08%
NJ20450,0913011,700,82%
PCL-1810,7096,300,44%
PGL-121,002727,001,90%
PLZ-041,0099,000,63%
SLC-22,0036,000,42%
SX21900,20518103,607,30%
Tractor0,10121,200,08%
Type 63-1200,402710,800,76%
Type 850,40249,600,68%
Type 85-250,604225,201,77%
Type 85-II2,004896,006,76%
Type 89-820,40124,800,34%
Type 90A1,0044,000,28%
Type YW7010,804435,202,48%
Type YW7500,802822,401,58%
Type 63-1220,6095,400,38%
WZ-5230,404919,601,38%
WZ-523-250,606840,802,87%
WZ-523-HJ80,901210,800,76%
WZ653A1,008383,005,85%
YCL-275,003225,0015,85%
1 419,97100,00%
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top