TO&E

Noniin. kaverini sai joukkonsa valmiiksi. Presidentti Gepardihattu voi nyt valita, kummalla lähtee etenemään.

Mister Bob - Mosse.png
Noniin elikkäs

Tunnen tämän avauspostaajan henkilökohtaisesti pitkällä aikavälillä ja hän lähetti minulle viestiä, että pitäisi koostaa Afrikkalainen taisteluosasto kaikenlaisella itämaisella. Tartuin toimeen mitä pikimmiten, sillä skenaario on mielenkiintoinen monella tapaa hypoteesina.

Kiinan Kansantasavalta on hyvässä että pahassa nouseva investoija ja vaikuttaja Afrikan mantereella ja kaikista matalin kynnys on Afrikan valtioilla tehdä yhteistoimintaa Keskuksen Valtakunnan kanssa asehankintojen saralla. Venäläisen sotamateriaalin ollessa tiukilla ovat monet demokratiat (Nigeria, Kenia), näennäisdemokratiat (Ruanda) ja suoranaiset styrankkivaltiot (Uganda, Mali) kääntyneet Lohikäärmeen aarreaittaan modernisoidakseen kalustoa.

Periaatteena käytin huomattavasti kevyempää joukko-kokoonpanoa kuin ystävämme Pzgnrl, sillä minusta Afrikkalaisen (Saharan eteläpuoleisen) osaston on kyettävä operoimaan itsenäisesti yksin vain itsensä kaltaisten tai heikompia osastoja vastaan. Taistelu ja liikkuminen on yleensä hyvin nopeaa ja välimatkat ilman taistelukosketusta pitkiä, joten kevyempi prikaati on organisaation kannalta helpompi keskittää ja hajauttaa hallitusti ja huoltaa myös rajoitetulla infralla.

Hyvänä esimerkkinä pitkistä etäisyyksistä on Britannian suorittama kampanja Etioipiassa 1940-1941 Italian Itä-Afrikan miehitysvaltaa vastaan. Afrikkalaiset, Kenian siirtomaan kivääriprikaatit (East African Rifles) joutuivat taittamaan Somalian ja Etelä-Etiopian kautta ennätyspitkiä marssisiirtymiä heikon infran alueella. Uskon, että samanlainen ajatusmalli toimisi parhaiten juuri Kenian ja Nigerian kaltaisille valtioille.

Muutamia huomioita osaston kokoonpanosta

1. Liikkuvuus ja tiedustelu tulee pitää kevyenä. Siksi panostin tiedusteluosastoihin sekä tulivoimaisena panssarintuhoajana että rhodesialaistyyppisenä kevyenä jalkaväkenä. Heidän tehtävä on tiedustella itsenäisesti hyvin kaukana oman joukon edessä

2. Heittimet on keskitetty vain organisaation kannalta tykistön alaisuuteen. Kevyet heittimet tukevat jalkaväkipataljoonia, raskaat heittimet tukevat prikaatin esikunnan päätöksen mukaan osastoja prikaatitasolla. Haupitsit tukevat prikaatia.

3. Ajoneuvojen lukumäärät eivät ole kiveen hakattuja tai hienosäädettyjä. Kevyimmät ajoneuvot on jätetty kokonaan ilman määriteltyä lukumäärää. Olen suunnitellut prikaatin hyvin suuripiirteisesti enkä ole mennyt hirveän syvällisesti eri asejärjestelmiin ja jalkaväen käsiaseisiin.

4. Otin vapauksia kalustosta Prikaatin panssaripataljoonan kanssa ja lisäsin mukaan myös venäläistä kalustoa sekä eteläfrikkalaisia Ratel-vaunuja. Se luo tasapainoisempaa kuvaa kalustopäivityksen progressiosta.

Jos tulee kysyttävää tai joku ehdottomasti haluaa tarkennuksia niin kaikki kommentit kuullaan. Huutoonne vastataan ajallaan. Parannusehdotuksia myös otetaan vastaan.



Nim. Mosse Sissi Sekopää – Vantaan vaskiratsastaja
 
Millaisia kehitysehdotuksia @Hanski löytää (kevyelle) ps-prikaatille?
 
Millaisia kehitysehdotuksia @Hanski löytää (kevyelle) ps-prikaatille?
JOHTAMINEN
  • Esikunta toimii ajoneukaluston perusteella konteissa tai teltoissa. Panssariprikaatille sopisi kuitenkin paremmin esikuntavaunut
  • Ajoneuvokalusto on vähän nirkoinen, jos HQ tarkoittaa E+EK -kokonaisuutta
  • Viestikomppaniassa on sen verran ajoneuvoja, että niiden avulla voisi pystyttää jonkinnäköisen viestiverkon. Kuorma-autoissa voisi olla viestiasema(kontti) ja kevyitä ajoneuvoja voi rakentaa radioautoiksi. Kalusto ei selviä kaaviosta, mutra vaikutelmaksi jää, että lopputulos on NATOn 1950-luvun tasoa ja Suomen 1970-luvun tasoa.
TIEDUSTELU
  • Lentotiedusteluporukalla on 4 prikaatitasolle sopivaa lennokkia, Casicit ovat komppania-joukkue -tason härveleitä, eikä niillä tehdä mitään prikaatin tiedustelussa
  • Yksiköllä on vähän erikoisesti kaksi maalla liikkuvaa ELSO-ajoneuvoa. Mikseivät nämäkin ole lennokkeja? Kaksi elso-ajoneuvoa on määränä riittämätön, esimerkiksi tiedustelussa tarkkaa kolmiomittausta ei saa aikaiseksi.
  • Moottoroitu tiedustelu näyttää ajoneuvojen puolesta ihan toimivalta
  • Panssaritiedustelu sen sijaan puuttuu kokonaan
  • Onko esikunnassa tiedustelutoimisto tai vastaava vai kuka yhdistää ja käsittelee lentotiedustelun ja moottoroidun tiedustelun tuottamat tiedot?
  • Iskuosasto voinee osittain toimia myös tossutiedustelutehtävissä
ISKEVÄT OSAT
  • Prikaati on iskevän osan osalta kaksjakoinen. Tämä on huono kokoonpano, se jättää komentajalle aika vähän pelimerkkejä operaatiosuunnitteluun.
  • Hyökkäyksessä pataljoonat joko hyökkäävät 1) peräkkäin, jolloin iskevänä osana on ainoastaan yksi pataljoona, mutta käytettävissä on selkeä reservi tai 2) hyökkäävät rinnakkain, jolla iskevä osa on kaksi pataljoonaa, mutta komentajalle ei jää mitään reserviyksikköä. Jos reserviä ei ole, varautuminen yllättäviin tilanteisiin on huonoa eikä läpimurtoa voida hyödyntää.
  • Puolustuksessa kaksijakoinen organisaatio toimii paremmin ertyisesti "Alasin ja Vasara" -periaatteella: toinen pataljoona toimii tulppana ja pysäyttää hyökkäyksen toisen tehdessä vastahyökkäyksen vihollisen sivustaan. Tämä on niin ilmiselvä ratkaisu, ettei hyökkäävän joukon komentajan tarvitse olla ruudinkeksijä sen huomatakseen. Jälleen ongelmaksi tulee reservien puute.
  • Jokainen vaunukomppania on erilainen ja yksi on peräti sekakalustolla. Nämä olisivat painajaisia käytön kannalta!
  • 1930-luvulla oli vaunukomppanioita, joissa saattoi olla jopa 30 vaunua. Toiseen rähinään mennessä komppanian vaunumäärät olivat tyypillisesti 20 tietämissä, mutta sotakokemusten perusteella vaunukomppanian määräksi vakioitui 10 vaunua itäisissä organisaatioissa ja 14 vaunua läntisissä. Se edustaa organisaatiosuunnittelun Best Practices -osastoa.
  • Vaunu- ja mekanisoidut pataljoonat vaativat taistelujärjestyksessä ristiinalistuksia, varmaan tyypilliseksi tulisi malli, etttä kummassaiin olisi 1+1 komppaniaa (tosin varsin pieni pataljoona ja jälleen kaksijakoinen)
  • Jakaisin reservivaunukomppanian kahdeksi komppaniaksi ja laittaisin ne, ratsuväen ja PST:n uuteen kolmanteen pataljoonaan
  • Erillinen jalkaväkipataljoona on erikoinen kokoelma erillisiä yksiköitä, jotka eivät sopineet muualle.
  • Pioneerivoimaa edustaa ainoastaan jalkaväkikomppania, jolla ilmeisesti on myös pioneeritehtäviä. Ei todellakaan hyvä varsinkaan mekanisoidulle prikaatille. Kaikki pioneerikalusto puuttuu ja nyt koko prikaati jäisi jumiin yhden isomman ojan taakse, kun mm. siltakalusto puuttuu! Raivauskyky on todella onneton, koko prikaatilla ainoastaan 2 kevyttä raivausvaunua.
EPÄSUORA TULI
  • Epäsuora tuli on varsin vähäistä, ainoastaan kaksi heitinkomppaniaa ja patteri. Heittimet sopivat parhaiten pataljoonatason tukemiseen ja taistelujärjestykseksi varmaan muodostuisi heitinkomppanioiden alistaminen iskeville pataljoonille, jolloin prikaatille jää enää yksi patteri tulitueksi.
  • Prikaatia tulisi vahvistaa ylemmän johtoportaan epäsuoran tulen yksiköillä
ILMATORJUNTA
  • Ilmatorjunta on sijoitettu oudosti toisen iskevän pataljoonan alle, ennemmin suoraan prikaatitasolle.
  • Laatikon kyljessä lukee patteristo, mutta kaluston lukumäärän puolesta kyseessä on ennemmin patteri
  • Panssari-ilmatorjunta puuttuu kokonaan
  • Patterilla ei ole kykyä muodostaa ilmatilannekuvaa prikaatin vastuualueelta
HUOLTO
  • En ymmärrä, miksi huolto on jaettu esikunnan huoltopataljoonaan ja erilliseen huoltoon. Kaikki huoltoyksiköt samaan huoltopataljoonaan.
  • Lääkintähuolto on nyt jaettu oudosti esikunnan alaiseen kenttäsairaalaan ja huoltopataljoonassa olevaan muuhun huoltoon. Tuon kokonaisuuden johtaminen olisi vähintään mielenkiintoista
  • Kaikkia huollon toimialoja ei ole edustettuna (täydennykset, huoltopalvelu)
  • Kunnossapitoa edustavat esikunnan alla oleva panssarihuolto ja HP:n autovarikko. Jälleen turhaan hajautettu eri yksiköihin. Miiten muun kaluston kunnossapito on houdettu?
 
Testatakseni ChatGPT:n kykyä sotilasorganisaatioiden luomisessa, tein seuraavan skenaarion:

In this futuristic scenario, Bolivia has spiralled into civil war. Army supports the president, and the rebels support the parliament. Design a light infantry battalion for the rebels. The battalion may be reinforced to battalion task force with support units to conduct offensive operations. Take into account Bolivian terrain. Take into account the Bolivian army equipment and organization it may face. You may equip the battalion with weapons and equipment only from one of the four sources: 1. captured Bolivian army equipment that is old and worn and lacks heavy equipment 2. USA but your parliament and population hate USA 3. China, but this may anger USA and bring USA to support the president, China also want part of Bolivian lithium mines 4. Russia, but they want a piece of lithium mines and are still fighting in Ukraine, thus having questionable ability to deliver any equipment. Take into account the combat effectiveness. List the organization up to squad level, list equipment and vehicles and provide a summary of all equipment and vehicles of the battalion.

Light Infantry Battalion for Rebel Forces​

Given the constraints and strategic considerations, the most practical option for equipping the rebel light infantry battalion is to primarily utilize captured Bolivian army equipment. This choice avoids international entanglements and leverages familiar gear. The design will focus on mobility, adaptability to Bolivian terrain, and effective utilization of available resources.

Battalion Organization​

Battalion Headquarters (HQ)

  • Command Section
    • Battalion Commander
    • Executive Officer
    • Operations Officer
    • Intelligence Officer
    • Communications Officer
    • Medical Officer
3 x Rifle Companies

  • Company Headquarters
    • Company Commander
    • Executive Officer
    • Communications NCO
    • Medic
Rifle Platoon (3 per Company)

  • Platoon Headquarters
    • Platoon Leader
    • Platoon Sergeant
    • Radio Operator
    • Medic
3 x Rifle Squads per Platoon

  • Squad Leader
  • 2 x Fire Teams
Fire Team

  • Team Leader
  • Rifleman (M16 or FN FAL)
  • Grenadier (M203 or M79)
  • Automatic Rifleman (RPK or FN MAG)
Weapons Platoon (1 per Company)

  • Platoon Leader
  • Platoon Sergeant
  • 2 x Machine Gun Squads (FN MAG or M60)
  • 2 x Mortar Squads (60mm Mortars)
Support Company

  • Company Headquarters
    • Company Commander
    • Executive Officer
    • Communications NCO
    • Medic
Anti-Tank Platoon

  • Platoon Leader
  • Platoon Sergeant
  • 2 x Anti-Tank Squads (RPG-7 or Carl Gustaf recoilless rifles)
Mortar Platoon

  • Platoon Leader
  • Platoon Sergeant
  • 2 x Mortar Squads (81mm Mortars)
Reconnaissance Platoon

  • Platoon Leader
  • Platoon Sergeant
  • 3 x Recon Squads (equipped with light vehicles such as captured Toyota Hilux with mounted machine guns)
Logistics Platoon

  • Platoon Leader
  • Platoon Sergeant
  • Supply Section
  • Maintenance Section
  • Transportation Section
Medical Platoon

  • Platoon Leader (Medical Officer)
  • Platoon Sergeant
  • Medical Teams

Equipment Summary​

Small Arms

  • M16 rifles (captured from Bolivian army)
  • FN FAL rifles (captured from Bolivian army)
  • M203 or M79 grenade launchers
  • RPK or FN MAG machine guns
  • RPG-7 or Carl Gustaf recoilless rifles
Support Weapons

  • 60mm mortars (for rifle companies)
  • 81mm mortars (for support company)
  • FN MAG or M60 machine guns
Vehicles

  • Light utility vehicles (captured Toyota Hilux)
  • Trucks for logistics (captured from Bolivian army)
Communications

  • Captured Bolivian army radios
  • Commercial off-the-shelf communications gear for redundancy
Other Equipment

  • Basic medical supplies
  • Portable generators
  • Tools for vehicle maintenance
  • Camouflage netting and other concealment gear

Summary of Battalion Equipment and Vehicles​

Small Arms

  • Approx. 900 x M16 or FN FAL rifles
  • Approx. 90 x M203 or M79 grenade launchers
  • Approx. 90 x RPK or FN MAG machine guns
  • Approx. 30 x RPG-7 or Carl Gustaf recoilless rifles
Support Weapons

  • 18 x 60mm mortars
  • 4 x 81mm mortars
  • 12 x FN MAG or M60 machine guns
Vehicles

  • 30 x light utility vehicles (Toyota Hilux)
  • 20 x trucks (logistics and transport)
Communications

  • Captured Bolivian army radios
  • Commercial off-the-shelf radios
Other Equipment

  • Medical supplies for a battalion-sized element
  • Portable generators
  • Maintenance tools
  • Concealment and camouflage gear

Strategic Considerations​

  • Terrain Adaptation: Light and mobile units suited for Bolivia's diverse geography, including mountainous regions and dense forests.
  • Equipment Familiarity: Use of captured equipment ensures rebels are familiar with the gear, facilitating training and maintenance.
  • Logistics: Focus on mobility and adaptability with captured vehicles, supported by a well-organized logistics platoon.
  • International Politics: Avoiding foreign military aid minimizes international backlash and potential foreign intervention.
This design ensures the rebel battalion is equipped and organized to conduct effective offensive operations while leveraging the resources available to them.
 
Testatakseni ChatGPT:n kykyä sotilasorganisaatioiden luomisessa, tein seuraavan skenaarion:

In this futuristic scenario, Bolivia has spiralled into civil war. Army supports the president, and the rebels support the parliament. Design a light infantry battalion for the rebels. The battalion may be reinforced to battalion task force with support units to conduct offensive operations. Take into account Bolivian terrain. Take into account the Bolivian army equipment and organization it may face. You may equip the battalion with weapons and equipment only from one of the four sources: 1. captured Bolivian army equipment that is old and worn and lacks heavy equipment 2. USA but your parliament and population hate USA 3. China, but this may anger USA and bring USA to support the president, China also want part of Bolivian lithium mines 4. Russia, but they want a piece of lithium mines and are still fighting in Ukraine, thus having questionable ability to deliver any equipment. Take into account the combat effectiveness. List the organization up to squad level, list equipment and vehicles and provide a summary of all equipment and vehicles of the battalion.

Light Infantry Battalion for Rebel Forces​

Given the constraints and strategic considerations, the most practical option for equipping the rebel light infantry battalion is to primarily utilize captured Bolivian army equipment. This choice avoids international entanglements and leverages familiar gear. The design will focus on mobility, adaptability to Bolivian terrain, and effective utilization of available resources.

Battalion Organization​

Battalion Headquarters (HQ)

  • Command Section
    • Battalion Commander
    • Executive Officer
    • Operations Officer
    • Intelligence Officer
    • Communications Officer
    • Medical Officer
3 x Rifle Companies

  • Company Headquarters
    • Company Commander
    • Executive Officer
    • Communications NCO
    • Medic
Rifle Platoon (3 per Company)

  • Platoon Headquarters
    • Platoon Leader
    • Platoon Sergeant
    • Radio Operator
    • Medic
3 x Rifle Squads per Platoon

  • Squad Leader
  • 2 x Fire Teams
Fire Team

  • Team Leader
  • Rifleman (M16 or FN FAL)
  • Grenadier (M203 or M79)
  • Automatic Rifleman (RPK or FN MAG)
Weapons Platoon (1 per Company)

  • Platoon Leader
  • Platoon Sergeant
  • 2 x Machine Gun Squads (FN MAG or M60)
  • 2 x Mortar Squads (60mm Mortars)
Support Company

  • Company Headquarters
    • Company Commander
    • Executive Officer
    • Communications NCO
    • Medic
Anti-Tank Platoon

  • Platoon Leader
  • Platoon Sergeant
  • 2 x Anti-Tank Squads (RPG-7 or Carl Gustaf recoilless rifles)
Mortar Platoon

  • Platoon Leader
  • Platoon Sergeant
  • 2 x Mortar Squads (81mm Mortars)
Reconnaissance Platoon

  • Platoon Leader
  • Platoon Sergeant
  • 3 x Recon Squads (equipped with light vehicles such as captured Toyota Hilux with mounted machine guns)
Logistics Platoon

  • Platoon Leader
  • Platoon Sergeant
  • Supply Section
  • Maintenance Section
  • Transportation Section
Medical Platoon

  • Platoon Leader (Medical Officer)
  • Platoon Sergeant
  • Medical Teams

Equipment Summary​

Small Arms

  • M16 rifles (captured from Bolivian army)
  • FN FAL rifles (captured from Bolivian army)
  • M203 or M79 grenade launchers
  • RPK or FN MAG machine guns
  • RPG-7 or Carl Gustaf recoilless rifles
Support Weapons

  • 60mm mortars (for rifle companies)
  • 81mm mortars (for support company)
  • FN MAG or M60 machine guns
Vehicles

  • Light utility vehicles (captured Toyota Hilux)
  • Trucks for logistics (captured from Bolivian army)
Communications

  • Captured Bolivian army radios
  • Commercial off-the-shelf communications gear for redundancy
Other Equipment

  • Basic medical supplies
  • Portable generators
  • Tools for vehicle maintenance
  • Camouflage netting and other concealment gear

Summary of Battalion Equipment and Vehicles​

Small Arms

  • Approx. 900 x M16 or FN FAL rifles
  • Approx. 90 x M203 or M79 grenade launchers
  • Approx. 90 x RPK or FN MAG machine guns
  • Approx. 30 x RPG-7 or Carl Gustaf recoilless rifles
Support Weapons

  • 18 x 60mm mortars
  • 4 x 81mm mortars
  • 12 x FN MAG or M60 machine guns
Vehicles

  • 30 x light utility vehicles (Toyota Hilux)
  • 20 x trucks (logistics and transport)
Communications

  • Captured Bolivian army radios
  • Commercial off-the-shelf radios
Other Equipment

  • Medical supplies for a battalion-sized element
  • Portable generators
  • Maintenance tools
  • Concealment and camouflage gear

Strategic Considerations​

  • Terrain Adaptation: Light and mobile units suited for Bolivia's diverse geography, including mountainous regions and dense forests.
  • Equipment Familiarity: Use of captured equipment ensures rebels are familiar with the gear, facilitating training and maintenance.
  • Logistics: Focus on mobility and adaptability with captured vehicles, supported by a well-organized logistics platoon.
  • International Politics: Avoiding foreign military aid minimizes international backlash and potential foreign intervention.
This design ensures the rebel battalion is equipped and organized to conduct effective offensive operations while leveraging the resources available to them.
Tekoälyn tekemäksi ei ollenkaan huono, selvästi oppimateriaaliin on ladattu läntiset organisaatiokaaviot toisesta maailmanpalosta lähtien!

Voihan tätä vähän ruotia!

HYVÄT ASIAT
  • organisaatio on selkeä ja perinteinen jalkaväkipataljoonan organisaatio
  • organisaation kolmijako kautta linjan edustaa hyvää perinnettä ja on laajasti käytössä
  • pataljoonan perustoiminnallisuudet löytyvät pääpiirteissään organisaatiokaaviosta
  • johtamisen kannalta selkeä ja suoraviivainen eikä tarvitse esim. ristiinalistuksia tai taistelujärjestyksen muutoksia
  • Hilux on ihan oiva ajoneuvo kevyen jalkaväen tiedusteluajoneuvoksi
  • Epäsuoraa tulitukea on pataljoonalla kohtalaisesti, mutta... (katso puutteet)
PUUTTEET (=nämä voi opettaa tekälylle seuraavaa versiota varten)
  • johtaminen: pataljoonalta puuttuu kokonaan esikunta, nykyisessä mallissa on ainoastaan välittömään taistelunjohtamiseen tarvittava kokoonpano.
  • johtaminen: viestilaitteita ei ole avattu ollenkaan tarkemmin ja en tunne Bolivian armeijan viestikalustoa (eikä jaksa näin lomalla ollen selvittääkään...). Todennäköisesti kalusto on jotain AN/PRC-77 -kalustoa (eli kotoinen LV217) tai jotain vanhempaa. Kyllä sillä(kin) rakentaa pataljoonan viestiyhteydet, mutta tekninen taso on länsimaiden 1960-lukua. Toisaalta, kalustossa täytyy tukeutua Bolivian armeijan varastoihin ja tyhjästä on paha nyhjästä!
  • johtaminen: organisaatiosta puuttuu kokonaan viestijoukkue, jonka tehtävänä on rakentaa yhteydet pataljoonan esikunnasta alajohtoportaisiin.
  • johtaminen: alkuperäisenä vaatimuksena oli, että pataljoonan voisi laajentaa taisteluosastoksi. Nykyisessä muodossa pataljoona ei pysty ottamaan johtoonsa esimerkiksi kenttätykistöpatteristoa.
  • johtaminen: komppanian komentoryhmä on aika pieni, mutta aika vastaava oli suomalaisten hirviprikaatien M80 komppanian komentoryhmä.
  • pimeätoiminta: organisaatiokaaviossa ei ole mitään mainintaa pimeätoimintavälineistä. Toisaalta, en tiedä, onko Bolivian varsinaisella armeijallakaan mitään taskulamppua kummempaa pimeätoimintavälinettä!
  • tarkka-ampujat: Tarkka-ampujat näyttävät puuttuvan organisaatiosta kokonaan, Boliviall kuitenkin olisi tarjolla Dragunov-kiväärejä ja Steyrin puolituumaisia.
  • Suoja ja liikkuvuus: Pataljoonalla ei ole yhtään panssaroitua ajoneuvoa. Bolivian emoarmeijalla olisi kuitenkin tarjota eksoottinen kokoelma ajoneuvoja M113-kuljetusvaunusta aina M3-puolitela-ajoneuvoon. "Ostoslistalta" Bolivian armeijan varastoista löytyisi kuitenkin esimerkiksi panssaroituja EE-11 Urutu -kuljetusajoneuvoja
  • Pioneeritoiminta: Pataljoonasta puuttuu kokonaan pioneeriaselaji. Kotoinen ratkaisu olisi pioneerijoukkue EVK:n osana ja suuremmalla sotavaltiolla mahdollisesti jopa komppania.
  • Panssarintorjunta: Joukkue- ja komppaniatasolta puuttuu kokonaan panssarintorjunta ja pataljoonatasolla on vain kevyitä sinkoja. Bolivian armeijan varastoluolista löytyisi kuitenkin esim. raskaita sinkoja ja halpoja kiinalaiskopioita PSTO82:stä (HJ-8).
  • Epäsuora tuli: tulenjohtovoima puuttuu kokonaan pataljoonasta (tai ainakaan tekoäly ei sitä nostanut esille)
  • Epäsuora tuli / johtaminen: pataljoonan esikunnasta puuttuu epäsuoran tulen johtamisen osat. Kotoinen ratkaisu olisi tulenjohtokomentaja ja tarvittavat suunnitteluosat.
  • Epäsuora tuli: Bolivian armeijalla näkyy olevan käytössä mielenkiintoinen kokoelma 60-120 mm heittimiä, ainoa puuttuva kaliiberi on näköjään venäläinen 82-millinen. Kun kuitenkin emoarmeijalla on heittimiä, lähtisin tässä hyvästä suomalaisesta mallista: jokaiselle komppanialle 3-4 kappaletta 81-millistä heitintä ja pataljoonan heitinkomppaniaan 8 kpl lähes aitoja 120 mm tampellalaisia. (Bolivialla näkyy olevan jenkkiläisiä M-120 -heittimiä, jotka ovat Soltamin suunnittelua ja lähtökohdiltaan hyvinkin tuttuja kotoisia 120KRH40-malleja.)
  • Huolto: komppanioilta puuttuu kokonaan oma huoltoryhmä-joukkue ja pataljoonan huoltojoukkue on varsin suppea. Tässä muodossa huolto ei täyttäisi länsimaisia vaatimuksia.
  • Huolto: Pataljoonalle varattu ajoneuvokalusto on täysin riittämätön, ehdotetut 20 kuorma-autoa riittävät suurin piirtein pataljoonan KRH:n ja sen ammusten liikutteluun.

Lunttasin kommentteihin Bolivian armeijasta kertovaa Wiki-sivua, tätä varmaan on tekoälykin tutkinut prosessori kuumana: https://en.wikipedia.org/wiki/Armed_Forces_of_Bolivia

Huomasin, että Bolivian armeija on kaikkinensa aikamoista kehitysmaatasoa ja sinällään tämä tekoälyn ehdottama pataljoona olisi jo sellaisenaan todennäköisesti vahvempi kuin useimmat Bolivian armeijan varsinaiset pataljoonat!

EDIT vielä: Lennokkitoiminta puuttuu kokonaan, mutta Bolivian varsinaisella armeijalla ei taida vielä olla kovinkaan vahvaa lennokkitoimintaa. Myös ITKK-tyyppiset aseet puuttuvat kokonaan, mutta niin ne puuttuvat Bolivian armeijaltakin!
 
Viimeksi muokattu:
Tekoälyn tekemäksi ei ollenkaan huono, selvästi oppimateriaaliin on ladattu läntiset organisaatiokaaviot toisesta maailmanpalosta lähtien!
Kokeilin aiemmin luoda armenialaisen kevyen motorisoidun pataljoonan ja kysyin myös, miten tekoäly organisoisi MAAKin (voin pistää nekin tänne jos foorumilaisia kiinnostaa, onpa jotain huvia). Tekoäly tuntuu tykkäävän kolmiportaisista rakenteista.


Huomasin, että Bolivian armeija on kaikkinensa aikamoista kehitysmaatasoa ja sinällään tämä tekoälyn ehdottama pataljoona olisi jo sellaisenaan todennäköisesti vahvempi kuin useimmat Bolivian armeijan varsinaiset pataljoonat!
Bolivia on Etelä-Amerikan köyhimpiä maita, jollei köyhin. Lisäksi juntamenneisyys on jättänyt aika syvän kaunan armeijan ja kansan välille, mitä bolivialaisten vaihtareiden kanssa joskus aiheesta juttelin. Jonkinlainen asevelvollisuuskin on, mutta käytännössä sen voi suorittaa esim lukiossa muutamalla telttailuviikonlopulla, jossa puretaan ja kootaan pari kertaa toisen maailmansodan (!!) aikaisia aseita.

Eli tosiaan aika kehitysmaatasoa, rahaa ei ole ja välttämättä armeija ei ole se ensimmäinen paikka mihin sitä uskalletaan tai halutaan laittaa. Ja päätellen vallankaappausyrityksestä, niin ehkä ihan hyväkin. Kenraaleita vanha suola janottaa.
johtaminen: komppanian komentoryhmä on aika pieni, mutta aika vastaava oli suomalaisten hirviprikaatien M80 komppanian komentoryhmä.
Mitä olen Battleorderia selaillut, niin esim amerikkalaisen jv-komppanian komentoryhmä on myös aika piskuinen.

jokaiselle komppanialle 3-4 kappaletta 81-millistä heitintä ja pataljoonan heitinkomppaniaan 8 kpl lähes aitoja 120 mm tampellalaisia.
Toisaalta noin järeä epäsuora tulituki on varsin suomalainen ilmiö (en kritisoi ehdotustasi, huomautan vain, että tekoäly on luultavasti katsonut netistä muiden maiden kuin Suomen organisaatioita, joissa oma krh-joukkue per komppania on harvinaisuus). Ameilta löytyy 60 mm heittimet ja veli venäläiseltä krkk-joukkue. Jälkimmäinen on sekin ilmeisesti aika tehokas, mikäli Ralf Sirenin kirjaa on uskominen.
komppanioilta puuttuu kokonaan oma huoltoryhmä-joukkue
Tämäkin on ilmeisesti Suomalainen Erityisolosuhde (TM). Suurvalloilla näyttää olevan aika suppeita huoltojoukkoja itse komppanioissa tai edes pataljoonissa. Ilmeisesti luotetaan prikaatin / ylemmän portaan kykyyn huoltaa. Lisäksi muistaakseni foorumin vanhempi jäsen Lepardi moitiskeli joskus, että meillä organisaatiot rakennetaan väärin päin, tukiorganisaatioista tehdään suuret tst-osiin verrattuna.


Pataljoonalla ei ole yhtään panssaroitua ajoneuvoa. Bolivian emoarmeijalla olisi kuitenkin tarjota eksoottinen kokoelma ajoneuvoja M113-kuljetusvaunusta aina M3-puolitela-ajoneuvoon. "Ostoslistalta" Bolivian armeijan varastoista löytyisi kuitenkin esimerkiksi panssaroituja EE-11 Urutu -kuljetusajoneuvoja
Toisaalta, mikä on kevyen jv-pataljoonan kyky ylläpitää tuota kalustoa? Jos puhutaan, että muukin kalusto pitää varas...lainata armeijan varastoista. Ja mikä lienee kaluston kunto? Tekoäly tuskin näin pitkälle on miettinyt, luultavasti se on yhdistänyt "rebel = Hilux".
Panssarintorjunta: Joukkue- ja komppaniatasolta puuttuu kokonaan panssarintorjunta ja pataljoonatasolla on vain kevyitä sinkoja. Bolivian armeijan varastoluolista löytyisi kuitenkin esim. raskaita sinkoja ja halpoja kiinalaiskopioita PSTO82:stä (HJ-8).
Toisaalta Bolivian armeijan ps-kaluston kunnon ja tason huomioiden, raskas pst ei välttämättä ole tarpeen?

Pioneeritoiminta: Pataljoonasta puuttuu kokonaan pioneeriaselaji. Kotoinen ratkaisu olisi pioneerijoukkue EVK:n osana ja suuremmalla sotavaltiolla mahdollisesti jopa komppania.
Tässä kohtaa promptia olisi voinut ehkä tarkentaa. MAAKin tapauksessa maahanlaskun torjunta toi MANPAD-ryhmän. Jos olisin laittanut että pataljoonan tulee pystyä ylittämään miinoituksia ja jokia, niin ehkäpä AI olisi hoksannut laittaa pinohiiretkin mukaan.
 
Kokeilin myös tämän ketjun alussa olevaa keissiä. Ensimmäinen iteraatio oli esitystavaltaan paras, mutta kalliihko.

You are a mercenary in Africa. Your task is to organize a mechanized regiment and lead it. It must be able to conduct offensive operations against neighbouring countries. Neighbouring countries have their own armored formations, organized in Soviet style and equipped with old Soviet gear. They have a dozen Mi-35 attack helicopters and some trainer jets equipped for ground attack. Take into account average African country economy. Take into account average African infrastructure and terrain. You may purchase Chinese export equipment or use typical African equipment. Take into account standardization. Supply vehicles may be commercial. Take into account average African defense budget. You may also modernize existing equipment. Remember cost-effectiveness. You have 12 months to equip and train the regiment. List the organization up to squad level, list equipment and vehicles and provide a summary of all equipment and vehicles of the regiment (type, quantity). Summarize the cost of the regiment. Develope detailed SOPs for squad, platoon and company level, considering the limited timeframe for training and conscription.
### Mechanized Regiment Structure and Equipment Plan

#### Organizational Structure

**Regiment Headquarters**
- **Personnel:** 40
- **Equipment:**
- Command vehicles: 4x Dongfeng EQ2050 (Chinese Humvee)
- Communication and surveillance equipment
- Logistics and support vehicles: 6x Dongfeng EQ2102 (5-ton truck)

**Combat Companies (3x)**
- **Each company includes:**
- 3x Mechanized Platoons
- 1x Support Platoon

**Mechanized Platoon**
- **Personnel:** 33
- **Equipment:**
- Infantry Fighting Vehicles (IFV): 4x Type 85 (Chinese variant)
- Infantry Squads (4x per platoon)
- Each squad: 8 soldiers (1 squad leader, 1 machine gunner, 1 assistant gunner, 1 RPG operator, 1 assistant RPG operator, 3 riflemen)

**Support Platoon**
- **Personnel:** 24
- **Equipment:**
- Mortar Section: 2x 82mm mortars
- Anti-Tank Section: 2x ATGM launchers (HJ-8)
- Recon Section: 2x Dongfeng EQ2050 with recon drones

**Tank Company (1x)**
- **Personnel:** 40
- **Equipment:**
- Main Battle Tanks (MBTs): 10x Type 59D (modernized Chinese variant of Soviet T-54/55)

**Artillery Battery (1x)**
- **Personnel:** 60
- **Equipment:**
- Self-Propelled Howitzers: 6x Type 89 (122mm SPH)
- Logistic and support vehicles: 6x Dongfeng EQ2102

**Anti-Aircraft Battery (1x)**
- **Personnel:** 45
- **Equipment:**
- Anti-Aircraft Guns: 4x Type 80 (Chinese variant of ZU-23-2)
- MANPADS: 8x QW-2 (Chinese MANPADS)
- Logistic and support vehicles: 4x Dongfeng EQ2102

**Logistics and Support Company (1x)**
- **Personnel:** 80
- **Equipment:**
- Supply Trucks: 20x Dongfeng EQ2102
- Maintenance Vehicles: 10x Dongfeng EQ2102 with maintenance kits
- Medical Evacuation Vehicles: 6x Dongfeng EQ2102 modified for medical use
- Fuel Trucks: 6x Dongfeng EQ2102 with fuel tanks
- Water Trucks: 4x Dongfeng EQ2102 with water tanks

#### Equipment and Vehicles Summary

- **Infantry Fighting Vehicles (IFVs):** 48x Type 85
- **Main Battle Tanks (MBTs):** 10x Type 59D
- **Self-Propelled Howitzers (SPH):** 6x Type 89
- **Anti-Aircraft Guns:** 4x Type 80
- **MANPADS:** 8x QW-2
- **Mortars:** 6x 82mm mortars
- **ATGMs:** 6x HJ-8
- **Command Vehicles:** 4x Dongfeng EQ2050
- **Recon Vehicles:** 2x Dongfeng EQ2050
- **Logistics Vehicles:** 56x Dongfeng EQ2102 (including medical, maintenance, fuel, water, and supply configurations)

#### Estimated Costs
- **Type 85 IFV:** $600,000 each x 48 = $28,800,000
- **Type 59D MBT:** $1,000,000 each x 10 = $10,000,000
- **Type 89 SPH:** $1,200,000 each x 6 = $7,200,000
- **Type 80 Anti-Aircraft Guns:** $150,000 each x 4 = $600,000
- **QW-2 MANPADS:** $60,000 each x 8 = $480,000
- **82mm Mortars:** $5,000 each x 6 = $30,000
- **HJ-8 ATGM:** $80,000 each x 6 = $480,000
- **Dongfeng EQ2050 (Humvee):** $70,000 each x 6 = $420,000
- **Dongfeng EQ2102 (5-ton truck):** $50,000 each x 56 = $2,800,000

**Total Estimated Cost:** $50,810,000

#### Standard Operating Procedures (SOPs)

**Squad Level SOPs**
1. **Movement:**
- Standard formation: wedge or column based on terrain.
- Maintain 5-10 meters spacing between soldiers.
- Utilize bounding overwatch in hostile territory.
2. **Engagement:**
- Fire and maneuver tactics.
- Prioritize high-value targets such as enemy armor or helicopters.
- RPG operators target enemy vehicles; machine gunners suppress infantry.
3. **Communication:**
- Use hand signals and radios.
- Regular check-ins every 5 minutes during movement.

**Platoon Level SOPs**
1. **Movement:**
- Platoon moves in formation of staggered column or line abreast.
- IFVs provide cover and fire support.
2. **Engagement:**
- Utilize combined arms: IFVs engage enemy positions; infantry dismounts to assault.
- Mortar section provides indirect fire support.
- ATGM section targets enemy armor.
3. **Communication:**
- Platoon leader coordinates via radio with company HQ.
- Regular situation reports (SITREPs) every 10 minutes.

**Company Level SOPs**
1. **Movement:**
- Company moves in a tactical column or line formation.
- Maintain communication with regiment HQ.
2. **Engagement:**
- Coordinated attacks with tank company for armor support.
- Artillery battery provides pre-planned fire missions.
- Anti-aircraft battery positioned to protect against air threats.
3. **Communication:**
- Company commander communicates with platoon leaders.
- Regular SITREPs every 15 minutes.
- Immediate reports for significant contacts or changes in situation.

### Training Program (12 Months)
1. **Basic Training (3 months):**
- Physical fitness.
- Basic infantry skills.
- Weapon handling and maintenance.

2. **Advanced Training (3 months):**
- Mechanized warfare tactics.
- Vehicle operation and maintenance.
- Combined arms coordination.

3. **Specialized Training (3 months):**
- Mortar, ATGM, and anti-aircraft operations.
- Communication and command protocols.
- Medical and logistic support operations.

4. **Unit Drills and Field Exercises (3 months):**
- Live-fire exercises.
- Full regiment maneuvers.
- War games simulating offensive operations.

This plan considers the budget constraints, typical equipment availability, and the need for cost-effective, standardized solutions to create a capable mechanized regiment ready for operations within 12 months.
 
Pohdiskelin tuossa hieman ryhmän taktiikkaa. Nykyisinhän Suomessa on käytössä 3:n partion malli vs vanha puoliryhmä. Molemmilla on omat etunsa.

Kolmen partion mallissa on ehkä enemmän joustavuutta. Tunnustelijat on helppo tietää (aka kärki). Tilanteisiin on kolme palikkaa. Mutta toisaalta heikkoutena on se, että kolme taistelijaa on aika vähän. Lisäksi se miten kk:t on jaettu ryhmän sisällä vaatii vähän pohdintaa.

Kärjessä ja tuessa olevat kookoot tuovat tulivoimaa ko partioille. Tuki voi jäädä tukemaan ja koukkaavalla kärjellä on tulivoimaa vihollisen sivustaan. Mutta samalla ko kookoo myös hidastaa partion liikkumista.

Jos kookoot taas antaa tuelle, tuella on tällöin reippaasti tulivoimaa ja ammuksia pitää päät matalana. Kärki liikkuu nopeammin. Mutta vahvistuksena usein tarvitaan johtopartio mukaan.

Tällöin aletaan puhua pitkälti juuri vanhasta puoliryhmäjaottelusta.

BattleOrder sivulta organisaatioita katsellessa huomio kiinnittyy siihen, että suurin osa maista käyttää puoliryhmäajattelua, jossa on tukipartio kookoilla ja liikepartio.

Erona tosin suomalaiseen puoliryhmään on esim jenkeillä se, että molemmat puoliryhmät ovat oman partiojohtajansa komennossa. Ryhmänjohtaja on ns irrallinen kummastakaan partiosta.

Suomessa johtopartio on vähän hölmö, kun rj toimii sen partionjohtajana ja samalla johtaa ryhmää. Johtopartio yleensä lähinnä seurailee rj:tä vs ollen omalla partionjohtajalla oleva komponentti.

Tällöin rj:llä olisi oikeasti kolme palikkaa liikuteltavana.
 
Pohdiskelin tuossa hieman ryhmän taktiikkaa. Nykyisinhän Suomessa on käytössä 3:n partion malli vs vanha puoliryhmä. Molemmilla on omat etunsa.

Kolmen partion mallissa on ehkä enemmän joustavuutta. Tunnustelijat on helppo tietää (aka kärki). Tilanteisiin on kolme palikkaa. Mutta toisaalta heikkoutena on se, että kolme taistelijaa on aika vähän. Lisäksi se miten kk:t on jaettu ryhmän sisällä vaatii vähän pohdintaa.

Kärjessä ja tuessa olevat kookoot tuovat tulivoimaa ko partioille. Tuki voi jäädä tukemaan ja koukkaavalla kärjellä on tulivoimaa vihollisen sivustaan. Mutta samalla ko kookoo myös hidastaa partion liikkumista.

Jos kookoot taas antaa tuelle, tuella on tällöin reippaasti tulivoimaa ja ammuksia pitää päät matalana. Kärki liikkuu nopeammin. Mutta vahvistuksena usein tarvitaan johtopartio mukaan.

Tällöin aletaan puhua pitkälti juuri vanhasta puoliryhmäjaottelusta.

BattleOrder sivulta organisaatioita katsellessa huomio kiinnittyy siihen, että suurin osa maista käyttää puoliryhmäajattelua, jossa on tukipartio kookoilla ja liikepartio.

Erona tosin suomalaiseen puoliryhmään on esim jenkeillä se, että molemmat puoliryhmät ovat oman partiojohtajansa komennossa. Ryhmänjohtaja on ns irrallinen kummastakaan partiosta.

Suomessa johtopartio on vähän hölmö, kun rj toimii sen partionjohtajana ja samalla johtaa ryhmää. Johtopartio yleensä lähinnä seurailee rj:tä vs ollen omalla partionjohtajalla oleva komponentti.

Tällöin rj:llä olisi oikeasti kolme palikkaa liikuteltavana.
On sitä meilläkin rj voinut liikuttaa kolmea partiota.

RVL files, 80-luvun puoliväli:
Joukkueen koko oli 2+4+36. ryhmän koko oli 1+9 = 10 metsäjänistä (engl. ”sissyä”) ja se oli jaettu kolmeen partioon. Ryhmällä oli johtaja ja kullakin partiolla partionjohtaja. Yksi partionjohtajista toimi ryhmän varajohtajana. Kokoonpano ja toki myös aseistus oli suunniteltu tuon ajan hajautettua ja koottua jänishousutoimintaa varten, mutta voisiko jänismalli sovellettuna toimia ketjun aloitusviestin eli hypoteettisen jalkaväkijoukkueen mallina?

Jos em. kokoonpanossa ryhmän varustus olisi nykyisen jv-ryhmän kaltainen ja ryhmän toimijat vahvennettu yhdellä rk-partionjohtajalla + joukkueessa olisi hiukan enemmän miesvahvuutta eli neljä ryhmää, niin olisiko yhtälö mahdoton?
 
On sitä meilläkin rj voinut liikuttaa kolmea partiota.

RVL files, 80-luvun puoliväli:
Joukkueen koko oli 2+4+36. ryhmän koko oli 1+9 = 10 metsäjänistä (engl. ”sissyä”) ja se oli jaettu kolmeen partioon. Ryhmällä oli johtaja ja kullakin partiolla partionjohtaja. Yksi partionjohtajista toimi ryhmän varajohtajana. Kokoonpano ja toki myös aseistus oli suunniteltu tuon ajan hajautettua ja koottua jänishousutoimintaa varten, mutta voisiko jänismalli sovellettuna toimia ketjun aloitusviestin eli hypoteettisen jalkaväkijoukkueen mallina?

Jos em. kokoonpanossa ryhmän varustus olisi nykyisen jv-ryhmän kaltainen ja ryhmän toimijat vahvennettu yhdellä rk-partionjohtajalla + joukkueessa olisi hiukan enemmän miesvahvuutta eli neljä ryhmää, niin olisiko yhtälö mahdoton?
Kuulostaa mielenkiintoiselta. Miten tuo jaottelu ja ryhmänjohtaminen toimi, @Sarek1 , verrattuna nykyiseen kolmeen (tai kahteen ja puoleen, heh) partioon tai samaan aikaan vallalla olleeseen puoliryhmäjakoon?

Käsittääkseni suomalainen puoliryhmäjakokin oletti, että rj on samalla sen toisen puoliryhmän johtaja. Mutta aika monessa muussa maassa molemmilla puoliryhmillä (=partioilla) on omat johtajansa, ja rj on vain kapellimestari.

Ainakin omien kokemusteni perusteella johtopartiota on vähän vaikea hyödyntää. Samaan aikaan pitäisi huolehtia koko ryhmän sijoittumisesta mutta kuitenkin johtaa partiota.
 
Vahva mutu- ja mielipidevaroitus. Lukeminen ja siitä aiheutuvat sielun vauriot ovat täysin omalla vastuulla.

RVL files:
Metsäjänisorganisaatiossa ja jänishousutaistelutavassa 1+9 toimi johtamisen näkökulmasta hyvin. Lähtökohta on tietysti se, että ryhmä osaa perushommansa eri tilanteissa. Sissyjen partiot toimivat hajautetussa toiminnassa hyvin itsenäisesti ja vuorottelivat ryhmän tehtävässä määrätyn aikataulutuksen mukaan matalamman intensiteetin tehtävissä ja ryhmäkokoisena jos oli jotain merkittävämpää käsillä. Sitten jos oltiin koottuna esim. joukkueeksi, saattoi toiminta ajoittain muistuttaa ”normaalia” jv-toimintaa. Vahvuutena ryhmän 1+9 -jaossa näkisin sen, että partioiden tehtävien vuorottelu on joustavampaa ja ryhmän johtaja voi keskittyä ehkä paremmin ryhmän johtamiseen muuttuvissa tilanteissa.
———
Myöhempinä aikoina paikallisjoukoissa, maanpuolustusharrastuksessa sekä MAAKK aikana tuli harjoiteltua kaikenlaista 1+6 - 1+8 haarukassa. Nykyinen 1+8 eli partiovahvuuteen siirtyminen on mielestäni ollut askel parempaan suuntaan, mutta wanhan ajan jänisten ryhmäjako 1+9 olisi mielestäni vielä toimivampi myös jääkäriryhmien kohdalla.

Roolien rotaatio ryhmän partioiden kesken on joustavampaa, jos ryhmänjohtaja on varsinaisesta partiojaosta irti ja on itse vahventamassa yhtä ryhmän partioista. Ryhmänjohtajan liikkuminen partioiden välillä ei myöskään heikennä minkään partion omaa perusrakennetta ja toiminnallista kykyä.
 
Vahva mutu- ja mielipidevaroitus. Lukeminen ja siitä aiheutuvat sielun vauriot ovat täysin omalla vastuulla.

RVL files:
Metsäjänisorganisaatiossa ja jänishousutaistelutavassa 1+9 toimi johtamisen näkökulmasta hyvin. Lähtökohta on tietysti se, että ryhmä osaa perushommansa eri tilanteissa. Sissyjen partiot toimivat hajautetussa toiminnassa hyvin itsenäisesti ja vuorottelivat ryhmän tehtävässä määrätyn aikataulutuksen mukaan matalamman intensiteetin tehtävissä ja ryhmäkokoisena jos oli jotain merkittävämpää käsillä. Sitten jos oltiin koottuna esim. joukkueeksi, saattoi toiminta ajoittain muistuttaa ”normaalia” jv-toimintaa. Vahvuutena ryhmän 1+9 -jaossa näkisin sen, että partioiden tehtävien vuorottelu on joustavampaa ja ryhmän johtaja voi keskittyä ehkä paremmin ryhmän johtamiseen muuttuvissa tilanteissa.
———
Myöhempinä aikoina paikallisjoukoissa, maanpuolustusharrastuksessa sekä MAAKK aikana tuli harjoiteltua kaikenlaista 1+6 - 1+8 haarukassa. Nykyinen 1+8 eli partiovahvuuteen siirtyminen on mielestäni ollut askel parempaan suuntaan, mutta wanhan ajan jänisten ryhmäjako 1+9 olisi mielestäni vielä toimivampi myös jääkäriryhmien kohdalla.

Roolien rotaatio ryhmän partioiden kesken on joustavampaa, jos ryhmänjohtaja on varsinaisesta partiojaosta irti ja on itse vahventamassa yhtä ryhmän partioista. Ryhmänjohtajan liikkuminen partioiden välillä ei myöskään heikennä minkään partion omaa perusrakennetta ja toiminnallista kykyä.
Kiintoisia havaintoja. Tätä olisi mielenkiintoista koeponnistaa jossain. Ehkäpä jossain MAAK-harkassa jos vain saa komppaukon vakuuteltua (ja skapparit).
 
Voisi olla pienen organisaatioleikin aika. Tällä kertaa kyseessä on kuvitteellisen Rutenian armeija. Vastassa on Elbonia, joka muistuttaa hämmentävän paljon itänaapuriamme. Kaikenlaisia sattumia sitä maailmassa onkin.

Taustaa:

Rutenia on Itä-Euroopassa sijaitseva, 20 milj asukkaan maa, jolla on ikävä menneisyys valtioliitosta Elbonian kanssa. 90-luvun taloudellinen ja sotilaallinen romahdus salli Rutenian irtautua omaksi itsenäiseksi valtiokseen. Matka on ollut pitkä ja kivinen, mutta suhteellisen onnistunut. Maa on pyrkinyt luomaan länteen poliittisia ja taloudellisia sitoumuksia, mutta tämä on johtanut välien kiristymiseen Elbonian kanssa, joka näkee Rutenian kuuluvan edelleen omaan vaikutuspiiriinsä. Useilla Elbonian eliitin jäsenillä on sukuyhteyksiä ja bisnestä Ruteniassa. Valtioliiton aikana Ruteniaan jäi paljon strategisesti tärkeää teollisuutta, kuten panssariajoneuvotehtaita, terästehtaita ja hiilikaivoksia.

2010-luvun alussa Ruteniassa käynnistyi värivallankumous, jossa Elbonia-taustainen presidentti syöstiin vallasta. Länsimielinen pääministeri perusti kansanrintamahallituksen, ja alkoi voimakas suuntautuminen länteen. Ongelmia kuitenkin aiheuttaa 30% elbonialaistaustainen väestönosa, joilla kaikilla ei ole edes nykyaikaista passia, vaan he kantavat edelleen valtionliiton aikaista passia. Viimeisin kohu oli, että maavoimien uusi komentaja paljastui elbonialaiseksi vakoojaksi, juuri ennen virkaanastumistaan.

Ruteniassa on käytössä asevelvollisuus, mutta valtioliiton perintönä se on varsin valikoiva, ja esimerkiksi alle tietynikäisen lapsen vanhemmat ovat siitä vapautettuja, samoin yliopisto-opiskelijat. Naiset voivat suorittaa vapaaehtoisen palveluksen. Käytännössä ikäluokasta koulutetaan vain muutamia tuhansia asevelvollisia joka vuosi. Kalusto on pääosin vanhaa elbonialaista perua, tuoreimmillaankin 40 vuotta vanhaa.

Tehtävä:

Olet pääesikunnan esikuntapäällikkö, joka löytää itsensä maavoimien komentajan paikalta. Pääministeri ja puolustusministeri ovat antaneet tehtäväksi kitkeä elbonialaisen kaalisopan hajun ja siirtää maavoimat seuraavan viiden vuoden aikana NATO-yhteensopivaksi. Puolustusbudjettia säädetään täksi ajaksi 2%:iin BKT:stä, eli 5 mrd:iin euroon.

Luo tarvittava määrä prikaateja pitämään yllä uskottavaa puolustusta. Esitä organisaatio jokaiselle. Määritä kalusto ja varustus. Barbie-leikki on sallittu, eli perusjalkaväkitaistelijan varustuksen maastopukua myöten saa suunnitella, jos haluaa. [Asioiden helpottamiseksi todellista kalustoa saa käyttää, ja Elbonian kalusto vastaa neukkulaista/venäläistä kalustoa]. Asevelvollisuuslakeja saa myös muuttaa, mutta niiden voimaansaattamisessa menee vähintään kaksi vuotta.
 
Voisi olla pienen organisaatioleikin aika. Tällä kertaa kyseessä on kuvitteellisen Rutenian armeija. Vastassa on Elbonia, joka muistuttaa hämmentävän paljon itänaapuriamme. Kaikenlaisia sattumia sitä maailmassa onkin.

Taustaa:

Rutenia on Itä-Euroopassa sijaitseva, 20 milj asukkaan maa, jolla on ikävä menneisyys valtioliitosta Elbonian kanssa. 90-luvun taloudellinen ja sotilaallinen romahdus salli Rutenian irtautua omaksi itsenäiseksi valtiokseen. Matka on ollut pitkä ja kivinen, mutta suhteellisen onnistunut. Maa on pyrkinyt luomaan länteen poliittisia ja taloudellisia sitoumuksia, mutta tämä on johtanut välien kiristymiseen Elbonian kanssa, joka näkee Rutenian kuuluvan edelleen omaan vaikutuspiiriinsä. Useilla Elbonian eliitin jäsenillä on sukuyhteyksiä ja bisnestä Ruteniassa. Valtioliiton aikana Ruteniaan jäi paljon strategisesti tärkeää teollisuutta, kuten panssariajoneuvotehtaita, terästehtaita ja hiilikaivoksia.

2010-luvun alussa Ruteniassa käynnistyi värivallankumous, jossa Elbonia-taustainen presidentti syöstiin vallasta. Länsimielinen pääministeri perusti kansanrintamahallituksen, ja alkoi voimakas suuntautuminen länteen. Ongelmia kuitenkin aiheuttaa 30% elbonialaistaustainen väestönosa, joilla kaikilla ei ole edes nykyaikaista passia, vaan he kantavat edelleen valtionliiton aikaista passia. Viimeisin kohu oli, että maavoimien uusi komentaja paljastui elbonialaiseksi vakoojaksi, juuri ennen virkaanastumistaan.

Ruteniassa on käytössä asevelvollisuus, mutta valtioliiton perintönä se on varsin valikoiva, ja esimerkiksi alle tietynikäisen lapsen vanhemmat ovat siitä vapautettuja, samoin yliopisto-opiskelijat. Naiset voivat suorittaa vapaaehtoisen palveluksen. Käytännössä ikäluokasta koulutetaan vain muutamia tuhansia asevelvollisia joka vuosi. Kalusto on pääosin vanhaa elbonialaista perua, tuoreimmillaankin 40 vuotta vanhaa.

Tehtävä:

Olet pääesikunnan esikuntapäällikkö, joka löytää itsensä maavoimien komentajan paikalta. Pääministeri ja puolustusministeri ovat antaneet tehtäväksi kitkeä elbonialaisen kaalisopan hajun ja siirtää maavoimat seuraavan viiden vuoden aikana NATO-yhteensopivaksi. Puolustusbudjettia säädetään täksi ajaksi 2%:iin BKT:stä, eli 5 mrd:iin euroon.

Luo tarvittava määrä prikaateja pitämään yllä uskottavaa puolustusta. Esitä organisaatio jokaiselle. Määritä kalusto ja varustus. Barbie-leikki on sallittu, eli perusjalkaväkitaistelijan varustuksen maastopukua myöten saa suunnitella, jos haluaa. [Asioiden helpottamiseksi todellista kalustoa saa käyttää, ja Elbonian kalusto vastaa neukkulaista/venäläistä kalustoa]. Asevelvollisuuslakeja saa myös muuttaa, mutta niiden voimaansaattamisessa menee vähintään kaksi vuotta.
Sen verran tähän voi jo nopeana kommenttina kommentoida, että rahoituskehyksellä ei tehdä mittavaa määrää läntisiä ykkösnyrkkejä:
  • 5 mrd € vuosibudjetti
  • 5 vuoden aikajänne
  • oletuksena vaikkapa 40% budjetista puolustusmateriaalihankintoihin
  • => käytettävissä oleva rahoitus materiaalihankintoihin yhteensä 10 miljardia €
  • yksittäinen länsimainen panssariprikaati maksaa tyhjästä rakennettuna hyvinkin 3 mrd
  • rinnalla pitäisi kehittää ilmavoimia, x mrd €
  • Onko Rutenialla merenrantaa? Oma maantiedon tuntemukseni on juuri tältä osin puutteellinen! Jos on, merivoimien kehitykseen pitäisi varata jokin summa
Eli nopea vastaus voisi olla, että 3 mrd:llä kehitetään ilmavoimia, 3 mrd:llä hankitaan maavoimien ykkösnyrkiksi yksi mekanisoitu prikaati, 1 mrd:llä kehitetään merivoimia, 2 mrd:llä maavoimien ilmatorjuntaa ja raskasta tulta, 0,5 mrd:llä johtamisjärjestelmiä pääesikunnassa ja kaikissa puolustushaaroissa ja lopulla 0,5 mrd:llä kehitetään kevyttä jalkaväkeä (esim. PST-ohjuksia, kannettavia ITO:ja).
 
Back
Top