Noniin. kaverini sai joukkonsa valmiiksi. Presidentti Gepardihattu voi nyt valita, kummalla lähtee etenemään.
Noniin elikkäs
Tunnen tämän avauspostaajan henkilökohtaisesti pitkällä aikavälillä ja hän lähetti minulle viestiä, että pitäisi koostaa Afrikkalainen taisteluosasto kaikenlaisella itämaisella. Tartuin toimeen mitä pikimmiten, sillä skenaario on mielenkiintoinen monella tapaa hypoteesina.
Kiinan Kansantasavalta on hyvässä että pahassa nouseva investoija ja vaikuttaja Afrikan mantereella ja kaikista matalin kynnys on Afrikan valtioilla tehdä yhteistoimintaa Keskuksen Valtakunnan kanssa asehankintojen saralla. Venäläisen sotamateriaalin ollessa tiukilla ovat monet demokratiat (Nigeria, Kenia), näennäisdemokratiat (Ruanda) ja suoranaiset styrankkivaltiot (Uganda, Mali) kääntyneet Lohikäärmeen aarreaittaan modernisoidakseen kalustoa.
Periaatteena käytin huomattavasti kevyempää joukko-kokoonpanoa kuin ystävämme Pzgnrl, sillä minusta Afrikkalaisen (Saharan eteläpuoleisen) osaston on kyettävä operoimaan itsenäisesti yksin vain itsensä kaltaisten tai heikompia osastoja vastaan. Taistelu ja liikkuminen on yleensä hyvin nopeaa ja välimatkat ilman taistelukosketusta pitkiä, joten kevyempi prikaati on organisaation kannalta helpompi keskittää ja hajauttaa hallitusti ja huoltaa myös rajoitetulla infralla.
Hyvänä esimerkkinä pitkistä etäisyyksistä on Britannian suorittama kampanja Etioipiassa 1940-1941 Italian Itä-Afrikan miehitysvaltaa vastaan. Afrikkalaiset, Kenian siirtomaan kivääriprikaatit (East African Rifles) joutuivat taittamaan Somalian ja Etelä-Etiopian kautta ennätyspitkiä marssisiirtymiä heikon infran alueella. Uskon, että samanlainen ajatusmalli toimisi parhaiten juuri Kenian ja Nigerian kaltaisille valtioille.
Muutamia huomioita osaston kokoonpanosta
1. Liikkuvuus ja tiedustelu tulee pitää kevyenä. Siksi panostin tiedusteluosastoihin sekä tulivoimaisena panssarintuhoajana että rhodesialaistyyppisenä kevyenä jalkaväkenä. Heidän tehtävä on tiedustella itsenäisesti hyvin kaukana oman joukon edessä
2. Heittimet on keskitetty vain organisaation kannalta tykistön alaisuuteen. Kevyet heittimet tukevat jalkaväkipataljoonia, raskaat heittimet tukevat prikaatin esikunnan päätöksen mukaan osastoja prikaatitasolla. Haupitsit tukevat prikaatia.
3. Ajoneuvojen lukumäärät eivät ole kiveen hakattuja tai hienosäädettyjä. Kevyimmät ajoneuvot on jätetty kokonaan ilman määriteltyä lukumäärää. Olen suunnitellut prikaatin hyvin suuripiirteisesti enkä ole mennyt hirveän syvällisesti eri asejärjestelmiin ja jalkaväen käsiaseisiin.
4. Otin vapauksia kalustosta Prikaatin panssaripataljoonan kanssa ja lisäsin mukaan myös venäläistä kalustoa sekä eteläfrikkalaisia Ratel-vaunuja. Se luo tasapainoisempaa kuvaa kalustopäivityksen progressiosta.
Jos tulee kysyttävää tai joku ehdottomasti haluaa tarkennuksia niin kaikki kommentit kuullaan. Huutoonne vastataan ajallaan. Parannusehdotuksia myös otetaan vastaan.
Nim. Mosse Sissi Sekopää – Vantaan vaskiratsastaja
Tunnen tämän avauspostaajan henkilökohtaisesti pitkällä aikavälillä ja hän lähetti minulle viestiä, että pitäisi koostaa Afrikkalainen taisteluosasto kaikenlaisella itämaisella. Tartuin toimeen mitä pikimmiten, sillä skenaario on mielenkiintoinen monella tapaa hypoteesina.
Kiinan Kansantasavalta on hyvässä että pahassa nouseva investoija ja vaikuttaja Afrikan mantereella ja kaikista matalin kynnys on Afrikan valtioilla tehdä yhteistoimintaa Keskuksen Valtakunnan kanssa asehankintojen saralla. Venäläisen sotamateriaalin ollessa tiukilla ovat monet demokratiat (Nigeria, Kenia), näennäisdemokratiat (Ruanda) ja suoranaiset styrankkivaltiot (Uganda, Mali) kääntyneet Lohikäärmeen aarreaittaan modernisoidakseen kalustoa.
Periaatteena käytin huomattavasti kevyempää joukko-kokoonpanoa kuin ystävämme Pzgnrl, sillä minusta Afrikkalaisen (Saharan eteläpuoleisen) osaston on kyettävä operoimaan itsenäisesti yksin vain itsensä kaltaisten tai heikompia osastoja vastaan. Taistelu ja liikkuminen on yleensä hyvin nopeaa ja välimatkat ilman taistelukosketusta pitkiä, joten kevyempi prikaati on organisaation kannalta helpompi keskittää ja hajauttaa hallitusti ja huoltaa myös rajoitetulla infralla.
Hyvänä esimerkkinä pitkistä etäisyyksistä on Britannian suorittama kampanja Etioipiassa 1940-1941 Italian Itä-Afrikan miehitysvaltaa vastaan. Afrikkalaiset, Kenian siirtomaan kivääriprikaatit (East African Rifles) joutuivat taittamaan Somalian ja Etelä-Etiopian kautta ennätyspitkiä marssisiirtymiä heikon infran alueella. Uskon, että samanlainen ajatusmalli toimisi parhaiten juuri Kenian ja Nigerian kaltaisille valtioille.
Muutamia huomioita osaston kokoonpanosta
1. Liikkuvuus ja tiedustelu tulee pitää kevyenä. Siksi panostin tiedusteluosastoihin sekä tulivoimaisena panssarintuhoajana että rhodesialaistyyppisenä kevyenä jalkaväkenä. Heidän tehtävä on tiedustella itsenäisesti hyvin kaukana oman joukon edessä
2. Heittimet on keskitetty vain organisaation kannalta tykistön alaisuuteen. Kevyet heittimet tukevat jalkaväkipataljoonia, raskaat heittimet tukevat prikaatin esikunnan päätöksen mukaan osastoja prikaatitasolla. Haupitsit tukevat prikaatia.
3. Ajoneuvojen lukumäärät eivät ole kiveen hakattuja tai hienosäädettyjä. Kevyimmät ajoneuvot on jätetty kokonaan ilman määriteltyä lukumäärää. Olen suunnitellut prikaatin hyvin suuripiirteisesti enkä ole mennyt hirveän syvällisesti eri asejärjestelmiin ja jalkaväen käsiaseisiin.
4. Otin vapauksia kalustosta Prikaatin panssaripataljoonan kanssa ja lisäsin mukaan myös venäläistä kalustoa sekä eteläfrikkalaisia Ratel-vaunuja. Se luo tasapainoisempaa kuvaa kalustopäivityksen progressiosta.
Jos tulee kysyttävää tai joku ehdottomasti haluaa tarkennuksia niin kaikki kommentit kuullaan. Huutoonne vastataan ajallaan. Parannusehdotuksia myös otetaan vastaan.
Nim. Mosse Sissi Sekopää – Vantaan vaskiratsastaja
