TO&E

Noniin. kaverini sai joukkonsa valmiiksi. Presidentti Gepardihattu voi nyt valita, kummalla lähtee etenemään.

Mister Bob - Mosse.png
Noniin elikkäs

Tunnen tämän avauspostaajan henkilökohtaisesti pitkällä aikavälillä ja hän lähetti minulle viestiä, että pitäisi koostaa Afrikkalainen taisteluosasto kaikenlaisella itämaisella. Tartuin toimeen mitä pikimmiten, sillä skenaario on mielenkiintoinen monella tapaa hypoteesina.

Kiinan Kansantasavalta on hyvässä että pahassa nouseva investoija ja vaikuttaja Afrikan mantereella ja kaikista matalin kynnys on Afrikan valtioilla tehdä yhteistoimintaa Keskuksen Valtakunnan kanssa asehankintojen saralla. Venäläisen sotamateriaalin ollessa tiukilla ovat monet demokratiat (Nigeria, Kenia), näennäisdemokratiat (Ruanda) ja suoranaiset styrankkivaltiot (Uganda, Mali) kääntyneet Lohikäärmeen aarreaittaan modernisoidakseen kalustoa.

Periaatteena käytin huomattavasti kevyempää joukko-kokoonpanoa kuin ystävämme Pzgnrl, sillä minusta Afrikkalaisen (Saharan eteläpuoleisen) osaston on kyettävä operoimaan itsenäisesti yksin vain itsensä kaltaisten tai heikompia osastoja vastaan. Taistelu ja liikkuminen on yleensä hyvin nopeaa ja välimatkat ilman taistelukosketusta pitkiä, joten kevyempi prikaati on organisaation kannalta helpompi keskittää ja hajauttaa hallitusti ja huoltaa myös rajoitetulla infralla.

Hyvänä esimerkkinä pitkistä etäisyyksistä on Britannian suorittama kampanja Etioipiassa 1940-1941 Italian Itä-Afrikan miehitysvaltaa vastaan. Afrikkalaiset, Kenian siirtomaan kivääriprikaatit (East African Rifles) joutuivat taittamaan Somalian ja Etelä-Etiopian kautta ennätyspitkiä marssisiirtymiä heikon infran alueella. Uskon, että samanlainen ajatusmalli toimisi parhaiten juuri Kenian ja Nigerian kaltaisille valtioille.

Muutamia huomioita osaston kokoonpanosta

1. Liikkuvuus ja tiedustelu tulee pitää kevyenä. Siksi panostin tiedusteluosastoihin sekä tulivoimaisena panssarintuhoajana että rhodesialaistyyppisenä kevyenä jalkaväkenä. Heidän tehtävä on tiedustella itsenäisesti hyvin kaukana oman joukon edessä

2. Heittimet on keskitetty vain organisaation kannalta tykistön alaisuuteen. Kevyet heittimet tukevat jalkaväkipataljoonia, raskaat heittimet tukevat prikaatin esikunnan päätöksen mukaan osastoja prikaatitasolla. Haupitsit tukevat prikaatia.

3. Ajoneuvojen lukumäärät eivät ole kiveen hakattuja tai hienosäädettyjä. Kevyimmät ajoneuvot on jätetty kokonaan ilman määriteltyä lukumäärää. Olen suunnitellut prikaatin hyvin suuripiirteisesti enkä ole mennyt hirveän syvällisesti eri asejärjestelmiin ja jalkaväen käsiaseisiin.

4. Otin vapauksia kalustosta Prikaatin panssaripataljoonan kanssa ja lisäsin mukaan myös venäläistä kalustoa sekä eteläfrikkalaisia Ratel-vaunuja. Se luo tasapainoisempaa kuvaa kalustopäivityksen progressiosta.

Jos tulee kysyttävää tai joku ehdottomasti haluaa tarkennuksia niin kaikki kommentit kuullaan. Huutoonne vastataan ajallaan. Parannusehdotuksia myös otetaan vastaan.



Nim. Mosse Sissi Sekopää – Vantaan vaskiratsastaja
 
Millaisia kehitysehdotuksia @Hanski löytää (kevyelle) ps-prikaatille?
 
Millaisia kehitysehdotuksia @Hanski löytää (kevyelle) ps-prikaatille?
JOHTAMINEN
  • Esikunta toimii ajoneukaluston perusteella konteissa tai teltoissa. Panssariprikaatille sopisi kuitenkin paremmin esikuntavaunut
  • Ajoneuvokalusto on vähän nirkoinen, jos HQ tarkoittaa E+EK -kokonaisuutta
  • Viestikomppaniassa on sen verran ajoneuvoja, että niiden avulla voisi pystyttää jonkinnäköisen viestiverkon. Kuorma-autoissa voisi olla viestiasema(kontti) ja kevyitä ajoneuvoja voi rakentaa radioautoiksi. Kalusto ei selviä kaaviosta, mutra vaikutelmaksi jää, että lopputulos on NATOn 1950-luvun tasoa ja Suomen 1970-luvun tasoa.
TIEDUSTELU
  • Lentotiedusteluporukalla on 4 prikaatitasolle sopivaa lennokkia, Casicit ovat komppania-joukkue -tason härveleitä, eikä niillä tehdä mitään prikaatin tiedustelussa
  • Yksiköllä on vähän erikoisesti kaksi maalla liikkuvaa ELSO-ajoneuvoa. Mikseivät nämäkin ole lennokkeja? Kaksi elso-ajoneuvoa on määränä riittämätön, esimerkiksi tiedustelussa tarkkaa kolmiomittausta ei saa aikaiseksi.
  • Moottoroitu tiedustelu näyttää ajoneuvojen puolesta ihan toimivalta
  • Panssaritiedustelu sen sijaan puuttuu kokonaan
  • Onko esikunnassa tiedustelutoimisto tai vastaava vai kuka yhdistää ja käsittelee lentotiedustelun ja moottoroidun tiedustelun tuottamat tiedot?
  • Iskuosasto voinee osittain toimia myös tossutiedustelutehtävissä
ISKEVÄT OSAT
  • Prikaati on iskevän osan osalta kaksjakoinen. Tämä on huono kokoonpano, se jättää komentajalle aika vähän pelimerkkejä operaatiosuunnitteluun.
  • Hyökkäyksessä pataljoonat joko hyökkäävät 1) peräkkäin, jolloin iskevänä osana on ainoastaan yksi pataljoona, mutta käytettävissä on selkeä reservi tai 2) hyökkäävät rinnakkain, jolla iskevä osa on kaksi pataljoonaa, mutta komentajalle ei jää mitään reserviyksikköä. Jos reserviä ei ole, varautuminen yllättäviin tilanteisiin on huonoa eikä läpimurtoa voida hyödyntää.
  • Puolustuksessa kaksijakoinen organisaatio toimii paremmin ertyisesti "Alasin ja Vasara" -periaatteella: toinen pataljoona toimii tulppana ja pysäyttää hyökkäyksen toisen tehdessä vastahyökkäyksen vihollisen sivustaan. Tämä on niin ilmiselvä ratkaisu, ettei hyökkäävän joukon komentajan tarvitse olla ruudinkeksijä sen huomatakseen. Jälleen ongelmaksi tulee reservien puute.
  • Jokainen vaunukomppania on erilainen ja yksi on peräti sekakalustolla. Nämä olisivat painajaisia käytön kannalta!
  • 1930-luvulla oli vaunukomppanioita, joissa saattoi olla jopa 30 vaunua. Toiseen rähinään mennessä komppanian vaunumäärät olivat tyypillisesti 20 tietämissä, mutta sotakokemusten perusteella vaunukomppanian määräksi vakioitui 10 vaunua itäisissä organisaatioissa ja 14 vaunua läntisissä. Se edustaa organisaatiosuunnittelun Best Practices -osastoa.
  • Vaunu- ja mekanisoidut pataljoonat vaativat taistelujärjestyksessä ristiinalistuksia, varmaan tyypilliseksi tulisi malli, etttä kummassaiin olisi 1+1 komppaniaa (tosin varsin pieni pataljoona ja jälleen kaksijakoinen)
  • Jakaisin reservivaunukomppanian kahdeksi komppaniaksi ja laittaisin ne, ratsuväen ja PST:n uuteen kolmanteen pataljoonaan
  • Erillinen jalkaväkipataljoona on erikoinen kokoelma erillisiä yksiköitä, jotka eivät sopineet muualle.
  • Pioneerivoimaa edustaa ainoastaan jalkaväkikomppania, jolla ilmeisesti on myös pioneeritehtäviä. Ei todellakaan hyvä varsinkaan mekanisoidulle prikaatille. Kaikki pioneerikalusto puuttuu ja nyt koko prikaati jäisi jumiin yhden isomman ojan taakse, kun mm. siltakalusto puuttuu! Raivauskyky on todella onneton, koko prikaatilla ainoastaan 2 kevyttä raivausvaunua.
EPÄSUORA TULI
  • Epäsuora tuli on varsin vähäistä, ainoastaan kaksi heitinkomppaniaa ja patteri. Heittimet sopivat parhaiten pataljoonatason tukemiseen ja taistelujärjestykseksi varmaan muodostuisi heitinkomppanioiden alistaminen iskeville pataljoonille, jolloin prikaatille jää enää yksi patteri tulitueksi.
  • Prikaatia tulisi vahvistaa ylemmän johtoportaan epäsuoran tulen yksiköillä
ILMATORJUNTA
  • Ilmatorjunta on sijoitettu oudosti toisen iskevän pataljoonan alle, ennemmin suoraan prikaatitasolle.
  • Laatikon kyljessä lukee patteristo, mutta kaluston lukumäärän puolesta kyseessä on ennemmin patteri
  • Panssari-ilmatorjunta puuttuu kokonaan
  • Patterilla ei ole kykyä muodostaa ilmatilannekuvaa prikaatin vastuualueelta
HUOLTO
  • En ymmärrä, miksi huolto on jaettu esikunnan huoltopataljoonaan ja erilliseen huoltoon. Kaikki huoltoyksiköt samaan huoltopataljoonaan.
  • Lääkintähuolto on nyt jaettu oudosti esikunnan alaiseen kenttäsairaalaan ja huoltopataljoonassa olevaan muuhun huoltoon. Tuon kokonaisuuden johtaminen olisi vähintään mielenkiintoista
  • Kaikkia huollon toimialoja ei ole edustettuna (täydennykset, huoltopalvelu)
  • Kunnossapitoa edustavat esikunnan alla oleva panssarihuolto ja HP:n autovarikko. Jälleen turhaan hajautettu eri yksiköihin. Miiten muun kaluston kunnossapito on houdettu?
 
Back
Top