Topikki Juken ihmehärveleille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja crane
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Lue se linkkaamani sivu loppuun asti (se ADHD).

Enpä usko että esittämääsi jantterin tauluun metsästyskiväärin luoti pysähtyy. Se sujahtaa läpi, laite rekisteröi tärähdyksen ja raportoi osuman. Siinä lukee



Mikä on itsensä kanssa ristiriidassa koska jos luoti todella pysähtyisi tauluun se luonnollisesti kohdistaa kaiken iskuenergiansa tauluun eikä vain suurta määrää. Mitä todennäköisimmin kirjoittaja halusi sanoa että filmivaneritaulu hidastaa luotia tehokkaasti jolloin iso osa luodin lentoenergiasta kohdistuu tauluun iskuksi ja tärähdysanturi rekisteröi sen helposti.

Aivan ja koska tuuman paksuinen lauta pysäyttää heikon luodin voidaan olla varma, että vaneria kestävämpi duramold tuuman paksuisena pysäyttää varmasti luodin.

Filmivaneri näyttää olevan tasan 700 kg/m3 joten duramold lienee 800-900 kg/m3.

Pelkkä koivuvaneri 660 kg/m3; http://www.puuinfo.fi/sites/default...uunnitteluohjeet/ymparistoselosteet/ys034.pdf

http://www.envor.fi/envor_recycling/fr-rautakauppa/vanerit/

Duramold on kehitetty alun perin potkureihin;

Since our prop is going to be operating well below the critical tip-speed of 880 feet per second we can use one of the traditional airfoils such as the Clark-Y, a very good choice for a wooden prop, thanks to its flat bottom and good thickness ratio, which is about 12%. (The Clark-Y, which was used on Lindbergh's 'NYP' and the USA-B, (US Army, version B) which was used on the Piper 'Cub', owe their existence to Col. Virginus E. Clark, one of America's first truly competent aerodynamicists. Colonel Clark (U.S. Army) was a real genius. His research in molded propellers lead to the invention of the 'Duramold' process for producing laminated wooden skins that had significant advantages over riveted metal structures. The Duramold process is what made the HK-1 possible. [HK-1 or 'Hughes-Kaiser #1' more commonly known as the 'Hercules' or 'The Spruce Goose,' even though most of the structure is Duramolded birch rather than spruce.])

http://bobhooversblog.blogspot.fi/2009_02_24_archive.html
 
Viimeksi muokattu:
Aivan ja koska tuuman paksuinen lauta pysäyttää heikon luodin voidaan olla varma, että vaneria kestävämpi duramold tuuman paksuisena pysäyttää varmasti luodin.

Älyvapaa jukeismi taas.

Testissä oli 19mm mäntylautoja.

.22LR meni neljästä läpi
.45ACP seitsemästä
9mm JHP kahdeksasta
5.56 meni kaikista kahdestatoista ja jatkoi matkaa.

Jos vihollisella on vain ilmakivääreitä voi durapörriäistä pitää turvallisena.
 
Älyvapaa jukeismi taas.

Testissä oli 19mm mäntylautoja.

.22LR meni neljästä läpi
.45ACP seitsemästä
9mm JHP kahdeksasta
5.56 meni kaikista kahdestatoista ja jatkoi matkaa.

Jos vihollisella on vain ilmakivääreitä voi durapörriäistä pitää turvallisena.


Laudalla ja duramoldilla ei ole minkäälaista yhtymäkohtaa...sentin filmivaneri pysäyttää tehokkaimmankin metästyskiväärin luodin ( iskuenergian ) se on jo todettu. Kysymys on lähinnä siitä meneekö 1,5 cm duramoldista enää luoti läpi.
 
Laudalla ja duramoldilla ei ole minkäälaista yhtymäkohtaa...sentin filmivaneri pysäyttää tehokkaimmankin metästyskiväärin se on jo todettu.


Ei, sitä ei ole todettu se on vain sinun hätäinen päätelmä hieman kehnosti kirjoitetusta opintotyöstä.

Koeta nyt miettiä edes vähäsen. Jos sentti filmivaneria pysäyttäisi metsästyskiväärin luodit tuosta vaan niin kaikki APC:t olisi vanerista.
 
Ei, sitä ei ole todettu se on vain sinun hätäinen päätelmä hieman kehnosti kirjoitetusta opintotyöstä.

Koeta nyt miettiä edes vähäsen. Jos sentti filmivaneria pysäyttäisi metsästyskiväärin luodit tuosta vaan niin kaikki APC:t olisi vanerista.

Lue yllä koko lause.

Duramold ei ole ollenkaan vaneria. Näkee että olet pihalla kuin lumiukko.
 
Liitteessäsi muuten luoti lävistää kyprokkeja ja pysähtyy heti mäntyyn ( se sisälukutaito ).


Tosiasiassa kuitenkin 1 sentti filmivaneria riittää pysäyttämään metsästyskiväärin luodin; http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/12628/tti1sbmarkush.pdf

Kohta 3.2 - 3.4 niteestä.

Vanerissa kuten duramoldissa syyt menee eri suuntiin joten erittäin paljon lautaa tehokkaampi suojamateriaali.


Joo minä olen pikkupojasta asti suorittanut erilaisilla aseilla kenttäkokeita ja voin taata, että esim. 308 täysvaippa menee 1 sentin filmivanerin läpi että suhisee.. tämä on aivan satavarma tieto. Olen lähes varma, että 22:sen lyijyluotikin menee vielä 50:stä metristä tuosta yhden sentin vahvuisesta filmivanerista. Arvaukseni on, että sadasta metristä tarvitaan n. 20 cm filmivanerinippu, ennenkuin .308:n kokovaippa pysähtyy.
Cal 308 lävistää 100 metristä vielä vähintään 40 cm kuivaa puuta, ja enempikin menee. Riihen kahdessa seinässä ei enempää puuta ole... molemmista seinistä läpi että heilahtaa:)

En paljonkaan laskisi tuuman duralmontin varaan. Joku värkkää tuota duralmontia, levy pystyyn ja koekaniini taakse. Testihenkilö laittaa henkivakuutuksensa tosi hyvään kuntoon ja minä voin pistää 308:n kokovaipan tulemaan.. käytännön kenttäkoe:)
 
Joo minä olen pikkupojasta asti suorittanut erilaisilla aseilla kenttäkokeita ja voin taata, että esim. 308 täysvaippa menee 1 sentin filmivanerin läpi että suhisee.. tämä on aivan satavarma tieto. Olen lähes varma, että 22:sen lyijyluotikin menee vielä 50:stä metristä tuosta yhden sentin vahvuisesta filmivanerista. Arvaukseni on, että sadasta metristä tarvitaan n. 20 cm filmivanerinippu, ennenkuin .308:n kokovaippa pysähtyy.
Cal 308 lävistää 100 metristä vielä vähintään 40 cm kuivaa puuta, ja enempikin menee. Riihen kahdessa seinässä ei enempää puuta ole... molemmista seinistä läpi että heilahtaa:)

En paljonkaan laskisi tuuman duralmontin varaan. Joku värkkää tuota duralmontia, levy pystyyn ja koekaniini taakse. Testihenkilö laittaa henkivakuutuksensa tosi hyvään kuntoon ja minä voin pistää 308:n kokovaipan tulemaan.. käytännön kenttäkoe:)

Se ei ole duramont...vaan duramold. Jokaisella meillä on mielipide. Se on myös jo todettu että sentin vanerista menee läpi.

FEMA suosittelee hurrikaanisuojan oveksi 2 x 18 mm vaneria ( pelti pintaan ) jolloin 100 mph lankku ( 2'' x 4'' ) pysähtyy siihen; http://www.depts.ttu.edu/nwi/research/inresshelter.PHP

Täällä suositellaan minimissään 2 x 15 mm vaneria ja väliin soraa seinärakenteessa ( jos oikein luin ) level 5 rakenteeseen ( 7.62 mm kivääri ); http://www.armageddononline.org/PDF/Shelters - Bunkers - Power/bulletproof.pdf

Seinä kuivasta puusta taas 24 tuumaa. Eli puu sellaisenaan on huono.
 
Viimeksi muokattu:
Suomessa on tehty yksi lentokone puusta siten, että sitä on prässätty laminaatteja kovassa paineessa.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runko ja siivet ovat puurakenteiset, ja metallia on käytetty lähinnä ohjainpintojen saranoissa ja muissa lujuutta vaativissa paikoissa. Koneen rakenteissa käytettiin monia innovatiivisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi kokovanerinen kuorirakenne siivessä sekä V-pyrstö, jolla haluttiin vähentää ilmanvastusta. Pyrstöratkaisu ei kuitenkaan osoittautunut onnistuneeksi, ja varsinkin hitailla nopeuksilla ohjausominaisuudet olivat heikot. Tavanomaisella sivu- ja korkeusperäsinratkaisulla korvattiin epäonnistunut kokeilu, ja uusi pyrstörakenne osoittautui erinomaiseksi. Siivessä käytettiin siihen erikoisesti kehiteltyä vaneria, joka puristettiin hydraulipuristimella betonimuotissa oikeaan muotoon 40 tonnin paineella.

http://fi.wikipedia.org/wiki/PIK-16

Mutta koska lämpötilaa ei ole nostettu ja liima ei ollut epoksi en usko sen todellakaan olleen muuta kuin vaneria muotoon prässättynä.

Duramoldille tyypillistä on ruskea ( tummahko ) väri.

Duramold_paatti.webp
 
Tulee vähän lisäpainoa tstItikkaan jos 30 milliä vaneria ja 100 milliä puolen tuuman sepeliä välissä...

Vanerista ei kannata tehdä rakennetta..se on jo havaittu mutta siitäkin saa noin 35 mm paksuna ilmeisesti hyvän suojan. Puolet siitä riittänee jos duramold aineena ( joka siis vastaa 2,5 senttiä alumiinia ).

Vaneri sellaisenaan jo ominaistiheytensä takia ei voi olla kovin hyvä suoja.
 
Tämä hyvä idea ja ISFF saitilla ehdotettiin, että tee se laite niin saat ne asiakkaat. Paljonko haluat investoida projektiin ? Mikäli tämän ympärille saadaan yritys niin osakkeita saa merkittyä omistajat alussa melko hyvin. Toki jotakin pitäisi osata tehdäkin, jotta homma etenee.
Kiinnostavaa olisi sijoittaa tuollaiseen teknologiaan MUTTA: Kuten olen kirjoittanutkin erääseen ketjuun Mr. Aarniosta ja omien ja kaupallisten etujen ristiriidoista, niin joudun kyllä sanomaan nyt heti alkuun, että minun ei ole mahdollista sijoittaa mihinkään kohteisiin rahaani ja toisekseen olen ihan PA jätkä :D:D
Mutta ajatus on hyvä!!! :)
 
Okei tämä muuten todistaa teoriani oikeiksi...ja nimenomaan epoksilla on merkitystä...koska luoti pitää saada pysähtymään..ja se ei pysähdy pehmeään puuhuun.

https://www.usconcealedcarry.com/stopping-bullets/

Vanerin ominaistiheys on melkein sama kuin koivulla joten se ei ole riittävän kovaa...sillä kovuudella on merkitystä ja kuiduilla.
 
Totta, todistavat teoriasi.

Kyllä aukottomasti. Puu on eri ainetta kuin duramold...joka on komposiitti tuplatiheydellä ( jopa tripla jos verrataan mäntyyn ) vaneriin verrattuna, joka myös on komposiitti.

Kevlarilla on sama ominaispaino kuin duramoldilla ( 1400 kg/m3 ).

http://en.wikipedia.org/wiki/Kevlar

( Kevlarista HBA saitilta; Unprotected kevlar is not UV resistant (degrades at sun light) and absorbs moisture. )

Puun kuidut kovettuvat duramoldissa..ja aineesta tulee mahdollisesti jopa kevlaria kovempaa.

Kevlar saattaa jopa olla kuin vaahtokarkkia verrattuna kivenkovaan duramoldiin ( tämä on luonnollisesti todistamatta ).

http://inventors.about.com/od/dstartinventions/a/spruce_goose_2.htm

Täällä joku höpisee edelleen vanerista;
 
Viimeksi muokattu:
Niin, noiden kuitujen sekoittamiskokeiluilla ajattelin voitavan mahdollisesti löytää erilaisia ominaisuuksia. Kovuus on yksi asia, myös "sitkeys" on tärkeä ominaisuus. Jos kova aine on hauras, se tarvitsee lisää sitkoa taikinaan.

Olen muutaman vuosikymmenen aikana liimaillut jonkin verran viiluja. Lapsuudessani isän käyttämä liima puusuksien tekemiseen ja korjaamiseen oli fenolihartsiliimaa, nyt tulee käytettyä käytettyä vaativimpiin puuliimauksiin omissa askartelukohteissa yleensä PU-liimaa. Siitä duramoldin kotipaistamisesta: riittävän lämpötilan tuottaminen edes kohtuullisen kokoiseen kappaleeseen on kotikutoisesti se hankala paikka.

21 mm filmivaneri on aika kestävää, mutta painaa toki myös. En ole kokeillut ampua. Pitäisiköhän ottaa seuraavaan harjoitukseen mukaan palanen jotakin mukavaa, kiinnittää se tauluun ja koettaa osua? Hmm...

P.S. Se viiden näkkileivän kuljettaminen lennokilla oli kyllä mielestäni kerrassaan hieno idea! Poterossa päivätolkulla jumissa olevan jantterin ruokahuoltoon ideasta sovellettu ratkaisu voisi olla kova sana.
 
Niin, noiden kuitujen sekoittamiskokeiluilla ajattelin voitavan mahdollisesti löytää erilaisia ominaisuuksia. Kovuus on yksi asia, myös "sitkeys" on tärkeä ominaisuus. Jos kova aine on hauras, se tarvitsee lisää sitkoa taikinaan.

Olen muutaman vuosikymmenen aikana liimaillut jonkin verran viiluja. Lapsuudessani isän käyttämä liima puusuksien tekemiseen ja korjaamiseen oli fenolihartsiliimaa, nyt tulee käytettyä käytettyä vaativimpiin puuliimauksiin omissa askartelukohteissa yleensä PU-liimaa. Siitä duramoldin kotipaistamisesta: riittävän lämpötilan tuottaminen edes kohtuullisen kokoiseen kappaleeseen on kotikutoisesti se hankala paikka.

21 mm filmivaneri on aika kestävää, mutta painaa toki myös. En ole kokeillut ampua. Pitäisiköhän ottaa seuraavaan harjoitukseen mukaan palanen jotakin mukavaa, kiinnittää se tauluun ja koettaa osua? Hmm...

P.S. Se viiden näkkileivän kuljettaminen lennokilla oli kyllä mielestäni kerrassaan hieno idea! Poterossa päivätolkulla jumissa olevan jantterin ruokahuoltoon ideasta sovellettu ratkaisu voisi olla kova sana.

Pienillä paloilla ruuvipenkissä ja lämpöpuhaltimella kuumaksi ?
 
Pienillä paloilla ruuvipenkissä ja lämpöpuhaltimella kuumaksi ?

Parempi olisi mielestäni esim. teräksinen umpisäiliö, jonka sisälle koko puristuksessa oleva höskä laitettaisiin. Lämpökäsiteltyä puuta tehdään kivoissa pömpeleissä, ne saattaisivat soveltua tarkoitukseen kun tehdään isompia osia.

Lämppärillä kuumentaessa lämmön saaminen oikeaksi ja tasaisesti "avoimena" olevaan kappaleeseen siten että lämpö jakautuu tasaisesti koko kaappaleen sisällä on aika haastavaa. Siihenkin täytyisi ehkä tehdä jonkinlainen tötsä.

Kotitalouskäytöstä poistetun lieden uuni voisi olla se ihanteellinen lämmitinratkaisu pikkuhommiin, lämpötilan säätö on helppoa ja tarkkaa. Mennee kevväämmälle mutta saattaa olla mahollista.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top