Topikki Juken ihmehärveleille

[FinnNSF]

Parempi olisi mielestäni esim. teräksinen umpisäiliö, jonka sisälle koko puristuksessa oleva höskä laitettaisiin. Lämpökäsiteltyä puuta tehdään kivoissa pömpeleissä, ne saattaisivat soveltua tarkoitukseen kun tehdään isompia osia.

Lämppärillä kuumentaessa lämmön saaminen oikeaksi ja tasaisesti "avoimena" olevaan kappaleeseen siten että lämpö jakautuu tasaisesti koko kaappaleen sisällä on aika haastavaa. Siihenkin täytyisi ehkä tehdä jonkinlainen tötsä.

Kotitalouskäytöstä poistetun lieden uuni voisi olla se ihanteellinen lämmitinratkaisu pikkuhommiin, lämpötilan säätö on helppoa ja tarkkaa. Mennee kevväämmälle mutta saattaa olla mahollista.

Tai sitten hakee rakennustarvikeliikkeestä säänkestävää ulkovaneria. Se on liimattu kuumapuristamalla fenolihartsiliimaa käyttäen ts. käytännössä samaa tavaraa kuin maaginen duramold joka on lähinnä tuotemerkki vuodelta toinen maailmansota.

 

[Tups]

Jotenkin tuntuu oudolta keskustella suhteellisen ohuen vanerin luodinkestävyydestä kun netti on täynnä videoita, joissa ammutaan reikiä teräslevyihinkin. Ei niitä panssaroituja kulkupelejäkään puusta tehdä...

 

[FinnNSF]

Jotenkin tuntuu oudolta keskustella suhteellisen ohuen vanerin luodinkestävyydestä kun netti on täynnä videoita, joissa ammutaan reikiä teräslevyihinkin. Ei niitä panssaroituja kulkupelejäkään puusta tehdä...

Tämä perustuu Juken hätäisesti lukemaan ja hieman kehnosti kirjoitettuun opinnäytetyöhön missä joku väkersi motorisoidun jantterin jossa maalitaulu sentin filmivaneria. Tekstissä luki "pysäyttää luodin" kun varmasti pitäisi lukea "hidastaa luotia" sen verran että tärähdysanturi rekisteröi osuman.

 

[Sarek1]

Jotenkin tuntuu oudolta keskustella suhteellisen ohuen vanerin luodinkestävyydestä kun netti on täynnä videoita, joissa ammutaan reikiä teräslevyihinkin. Ei niitä panssaroituja kulkupelejäkään puusta tehdä...

Luodinkestävyys on tietysti yksi juttu ja siihen en ota kantaa ennen omakohtaisia kokemuksia. Vihreällä painettu lappu on tullut postissa. Täytyy etsiä jostain sopiva pala oikeanlaista vaneria. Teräsvaippaluoti läpäisee kyllä suurilla osumakulmilla kohtuullisen hyvin. Juken duramold-kuoristen lentohärveleiden ja ajoneuvojen panssaroinnin kehittämiseksi tarvitaan ehkä hieman komposiittirakentamisen tutkimista ja kehittämistä

Toinen asia tykkänään on haave kotiverstastutkimustyöstä luonnon- ja keinokuitujen parissa ja "duramold-teollisuuden" polkaisemisesta käyntiin kaunislinjaisten Kikkojen, Kasien yms. tuottamiseksi. Ihminen tarvitsee unelmia. Se, toteutuvatko ne, ei ole tärkeintä vaan se, että niitä on! Taidanpa tukea taas kulttuuria ja urheilua parin rivin verran viikonlopun taiteilija-apurahahakemuksella ennen kuin lähden lumitöihin. Saisikohan Kasiin linkoa tai puskulevyä?

 

[Sarek1]

Tai sitten hakee rakennustarvikeliikkeestä säänkestävää ulkovaneria. Se on liimattu kuumapuristamalla fenolihartsiliimaa käyttäen ts. käytännössä samaa tavaraa kuin maaginen duramold joka on lähinnä tuotemerkki vuodelta toinen maailmansota.

Testimateriaali on varmasti tätä. Se haavepuolen homma olisi kaarevien muotojen valmistaminen vaikka pienessä koossa.

 

[FinnNSF]

Testimateriaali on varmasti tätä. Se haavepuolen homma olisi kaarevien muotojen valmistaminen vaikka pienessä koossa.

Jos innostusta riittää niin kokeile myös erilaisia kombinaatioita levyjen paksuuden ja etäisyyksien suhteen, olisiko niissä eroja paljon yhteensä paksuutta tarvitaan pysäyttämään luoti. Ilmarakojen kanssahan kuvaan saattaa astua jonkinmoinen Whipple suojausta vastaava efekti.

Läpäisy eri ampumaetäisyyksillä myös, jos vanja pääsee ihan 10 metrin päästä Kikkaa kiväärillä räiskimään niin lentosuunnitelma on pielessä...

Whipple efektiä varten kiinnostaisi miten vanerin edessä oleva ohut metallilevy auttaisi murjomaan luotia heikompaan kuntoon, ehkä useampiin osiin ja kieppumaan niin että se pysähtyisi puussa nopeammin kun iskuenergiakin jakautuisi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Whipple_shield

 

[Juke]

Jotenkin tuntuu oudolta keskustella suhteellisen ohuen vanerin luodinkestävyydestä kun netti on täynnä videoita, joissa ammutaan reikiä teräslevyihinkin. Ei niitä panssaroituja kulkupelejäkään puusta tehdä...

Se on totta että .308 tai 7.62 ei lävistä puolen tuuman teräslevyä, muttei se lävistä kuitupohjaista kevlar liiviäkään, joka on 12 mm vahvaa.

Kysymys on tiheydestä ja kuiduista...höttömännystä tehtyä vaneria saa olla 30 cm ja pehmeää mäntyä ( 400 kg/m3 ) 50 cm kiväärin luodille, mutta jo 4 x tuuman paksuista filmivaneria pysäyttää luodin ( 10 cm ) joka on paljon tiheämpää ( 700 kg/m3 ) eli kovempaa.

 

[Juke]

Lentokonevaneri ( oksaton koivu ) on 670 kg/m3 eli melkein filmivanerin kovuista ja haluttu USAssa siihen ei ole kenelläkään varaa ampua reikiä.

http://www.seqair.com/skunkworks/WoodWkgMethods/Notes/Notes.html

 

[FinnNSF]

jo 4 x tuuman paksuista filmivaneria pysäyttää luodin ( 10 cm )

Ja lähde oli?

 

[Tups]

Se on totta että .308 tai 7.62 ei lävistä puolen tuuman teräslevyä, muttei se lävistä kuitupohjaista kevlar liiviäkään, joka on 12 mm vahvaa.

Ei taida pelkkä pehmeä kuituliivi pysäyttää kiväärinluotia. Eiköhän tuohon tarvita kovia levyjä:

Level II and Level IIIa soft body armor will protect you from handguns, but for protection against rifles you will require additional hard armor plates. Traditionally these are used in conjunction with Level IIIa bullet proof vests, and are available in Level III, which will protect against regular rifle rounds, and Level IV, which will provide protection from regular rifle rounds and also armor piercing rounds. These plates will add additional weight to a bullet proof vest, and so should only be used when required in extremely high risk situations.

Mitähän materiaalia tässä ammutaan:

edit: Eivätkös nuo "uudet" kaliiberit kuten 5.7x28 mm mene myös heittämällä läpi kuituliiveistä?

 

[Juke]

Vaneri syttyy + 400 C lämmössä itsestään; http://www.upm.com/cn/products/plywood/Documents/Handbook_EN.pdf

 

[Juke]

Ei taida pelkkä pehmeä kuituliivi pysäyttää kiväärinluotia. Eiköhän tuohon tarvita kovia levyjä:

Level II and Level IIIa soft body armor will protect you from handguns, but for protection against rifles you will require additional hard armor plates. Traditionally these are used in conjunction with Level IIIa bullet proof vests, and are available in Level III, which will protect against regular rifle rounds, and Level IV, which will provide protection from regular rifle rounds and also armor piercing rounds. These plates will add additional weight to a bullet proof vest, and so should only be used when required in extremely high risk situations.

Mitähän materiaalia tässä ammutaan:

edit: Eivätkös nuo "uudet" kaliiberit kuten 5.7x28 mm mene myös heittämällä läpi kuituliiveistä?

Jotain perää....sillä body armourin lisääntyessä lisättiin läpäisevyyttä juuri snaippereiden 7.62 kuuliin; http://en.wikipedia.org/wiki/7.62×54mmR

Pistoolin kuulat eivätkä 45 asteen kulmassa tulevat kiväärin kuulat enää läpäise 3 tuuman filmivaneria.

7.62 läpäisee juuri 6 mm terästä muttei 8 milliä.

 

[Juke]

Jos innostusta riittää niin kokeile myös erilaisia kombinaatioita levyjen paksuuden ja etäisyyksien suhteen, olisiko niissä eroja paljon yhteensä paksuutta tarvitaan pysäyttämään luoti. Ilmarakojen kanssahan kuvaan saattaa astua jonkinmoinen Whipple suojausta vastaava efekti.

Läpäisy eri ampumaetäisyyksillä myös, jos vanja pääsee ihan 10 metrin päästä Kikkaa kiväärillä räiskimään niin lentosuunnitelma on pielessä...

Whipple efektiä varten kiinnostaisi miten vanerin edessä oleva ohut metallilevy auttaisi murjomaan luotia heikompaan kuntoon, ehkä useampiin osiin ja kieppumaan niin että se pysähtyisi puussa nopeammin kun iskuenergiakin jakautuisi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Whipple_shield

Panssarivaunujen kyljissä roikkuu usein kaikenlaisia lisäfyllinkejä..joskus on ihan puutavaraakin..ilmeisesti juuri tällaisilla vippaskonsteila kevyissä miehistönkuljetusvaunuisssa voidaan läpäisyä norsupyssyjä ja muista vastaavia vastaan vaimentaa ?



http://en.wikipedia.org/wiki/Sd.Kfz._251

Hanomagin suoja oli 6-14,5 mm terästä.

M113 vaunussa 12-38 mm alumiinia; http://en.wikipedia.org/wiki/M113_armored_personnel_carrier

 

[Juke]

Jotenkin tuntuu oudolta keskustella suhteellisen ohuen vanerin luodinkestävyydestä kun netti on täynnä videoita, joissa ammutaan reikiä teräslevyihinkin. Ei niitä panssaroituja kulkupelejäkään puusta tehdä...

Eli onko sun mielestä teräs maailman kovin materiaali ?

7.62 mm x 51 uppoaa puuhunkin vain 40 mm 10 metristä jos puu on riittävän kovaa..kokovaippa 50 mm.



9 mm kuula uppoaa 1 sentin; http://www.delignit.de/Delignit/cms/front_content.php?client=1&lang=3&idcat=17&idart=47



Tämä TANK TIMBER on patentoitu muutamalla multilayer ratkaisulla; http://www.google.com/patents/EP0826134B1?cl=en

 

[Juke]

Ja lähde oli?

Laatimani taulukko tunnetuista ampumatapauksissa/testeissä.

Tästä voi suurinpiirtein päätellä mitä duramold vahvuus tulee olemaan kiväärin luotia vastaan kun tiedetään sen paino m3 kohti ( tiheys ).

Se on ohuimmillaan 4 cm ja paksuimmillaan luokkaa 6 cm.



Toki jos kuula tulee viistosta se voi olla ohuempaa..ja jos istuimessa suojaus saattaa tosiaan 2 cm riittää jos istuin 3 mm teräspeltiä tai 2 cm vahvaa duramoldia.

Kaksoislattia 2 cm ( kuori MINIKITEn ohjaamossa ) + 2 cm + penkki 2 cm duramoldia antaa täyden suojan kivääritulta vastaan alhaalta.

Tämä on toisaalta kiva uutinen 1200 kg/m3 tiheä kotimainen vaneri siis kestää jopa liivinä jos 4 cm paksua..olisiko tässä business idea pojat !

Perustanpa tälle tehtaan...kuka tulee business kaiffariksi ?!

Eli bullet proof west tarvii Kikka koneessa olla vain 2 cm paksua..koska jo runko ohjaamossa 2 cm ja tuoli/istuin.

Niin ja 300 metristä ammutut kuulat eivät läpäise 3 cm duramoldia laisinkaan koska iskuenergia puuttuu..ja ylöspäin ammututtuja vastaan tuskin edes 200 m korkealla tarvii tuumaa paksumpaa suojaa kivääritulelta.

Eli jos puun tiheys on alle 500 kg/m3 se on luodille melkein kuin ilmaa, mutta 1000 kg/m3 lähtien alkaa exponentiaalisesti heiketä luodin läpäisykyky.

 

[Juke]

Tai sitten hakee rakennustarvikeliikkeestä säänkestävää ulkovaneria. Se on liimattu kuumapuristamalla fenolihartsiliimaa käyttäen ts. käytännössä samaa tavaraa kuin maaginen duramold joka on lähinnä tuotemerkki vuodelta toinen maailmansota.

Ei pidä ollenkaan paikkaansa...sä oot ihme riidankylväjä johon ei järki uppoo millään. Duramold oli periaatteessa sama ainetta kuin PANZERHOLZ sitä DURAMOLD nimeä ei vaan enää saa käyttää.

 

[FinnNSF]

Ei pidä ollenkaan paikkaansa...sä oot ihme riidankylväjä johon ei järki uppoo millään. Duramold oli periaatteessa sama ainetta kuin PANZERHOLZ sitä DURAMOLD nimeä ei vaan enää saa käyttää.

Wikin mukaan duramold on fenolihartsilla liimattuja koivuviiluja jotka liimataan lämpöpuristamalla. Säänkestävä ulkovaneri on fenolihartsilla liimattuja viiluja (löytyy myös koivuna) jotka liimataan lämpöpuristamalla. Suomalaistenkin vanerivalmistajien prosessikuvauksia netissä kyllä.

Ainoa ero näyttää olevan että vaneri prässätään levyksi kun duramoldissa on muotti jollekin muulle muodolle, vaikkapa jakkara 60n jalka tai joku mäntyhanhen rungon kappale.

 

[Ikarus]

Jotain löytyi tuosta läpäisystä, tuo mauserin patruuna on aika lähellä teholtaan 7.62*53R tai .308 patruunaa.
RK:n lyhyt 7.62*39 on teholtaan heikompi.

Infanteriepatrone 7,9mm / 8x57 JS

8x57JS oli Saksan jalkaväen pääkaliiperinä 1. ja 2. maailmansodassa.(Kaliiperi on mittayksikkö, jolla kuvataan tuliaseen putken tai piipun kokoa) kaliiperi suunniteltiin vuonna 1888 nimellä 8x57J. se käytti .318 luotia. Vuonna 1905 luodin halkaisija muutettiin .323:een ja nimeksi tuli 8x57JS. Patruunaa kutsuttiin myös nimellä Militärpatrone 7,9mm ja Mauser Standardmunition 7,92x57. Patruunaa valmistettiin sodan aikana yli 10 miljoonaa kappaletta. Englannin kielisissä maissa patruunaa kutsutaan 8mm mauseriksi. Patruunan lähtöenergia on 3700 joulea (760m/s), mutta jossain 4500 riippuen aseesta ja luodista.

Luodin läpäisykyky oli:
- 85 cm kuivaa puuta 100 m:stä, 65 cm 400 m:stä, 45 cm 800 m:stä ja 10 cm 1 800 m:stä
- 10 mm rautaa 300 m:stä, 7 mm 550 m:stä
- 5 mm terästä 100 m:stä, 3 mm 600 m:stä

Patruunaversiot

SmE(rautasydäminen)

SmE lg(rautasydäminen, pitkä)

Eri kaliberien lähtönopeuksia löytyy täältä.
http://www.sakosuomi.fi/pdf/sako_patruunataulukko.pdf

 

[Juke]

Jotenkin tuntuu oudolta keskustella suhteellisen ohuen vanerin luodinkestävyydestä kun netti on täynnä videoita, joissa ammutaan reikiä teräslevyihinkin. Ei niitä panssaroituja kulkupelejäkään puusta tehdä...

Mun mielestä tuntuu jokseenkin oudolta että sun kalloon ei iskostu edes din standardoitu saksalainen tutkimus.

 

[Juke]

Jotain löytyi tuosta läpäisystä, tuo mauserin patruuna on aika lähellä teholtaan 7.62*53R tai .308 patruunaa.
RK:n lyhyt 7.62*39 on teholtaan heikompi.

Infanteriepatrone 7,9mm / 8x57 JS

8x57JS oli Saksan jalkaväen pääkaliiperinä 1. ja 2. maailmansodassa.(Kaliiperi on mittayksikkö, jolla kuvataan tuliaseen putken tai piipun kokoa) kaliiperi suunniteltiin vuonna 1888 nimellä 8x57J. se käytti .318 luotia. Vuonna 1905 luodin halkaisija muutettiin .323:een ja nimeksi tuli 8x57JS. Patruunaa kutsuttiin myös nimellä Militärpatrone 7,9mm ja Mauser Standardmunition 7,92x57. Patruunaa valmistettiin sodan aikana yli 10 miljoonaa kappaletta. Englannin kielisissä maissa patruunaa kutsutaan 8mm mauseriksi. Patruunan lähtöenergia on 3700 joulea (760m/s), mutta jossain 4500 riippuen aseesta ja luodista.

Luodin läpäisykyky oli:
- 85 cm kuivaa puuta 100 m:stä, 65 cm 400 m:stä, 45 cm 800 m:stä ja 10 cm 1 800 m:stä
- 10 mm rautaa 300 m:stä, 7 mm 550 m:stä
- 5 mm terästä 100 m:stä, 3 mm 600 m:stä

Patruunaversiot

SmE(rautasydäminen)

SmE lg(rautasydäminen, pitkä)

Katsoin rynkyn luodin nopeudet eilen ja 300 metrissä oli nopeus 420 m/s kun lähdössä 715 m/s...liike-energian kaavassa on v^2 joten iskuenergia on murto-osa siitä mitä lähdössä. Eli saattaa silti napsahtaa ohuen kypärän läpi jos osuu kohtisuoraan "pottaan".