Ymmärtämättömyyteni liittyy seuraavaan lauseeseesi:
Also you can check that at 100 km if the craft went 20 000 km/h it gets lift 50 000 kg:s worth....but due to its enermous speed the centripetal force ( mv^2/r) acting upon it would be 41 000 kg...so if its total weight at that moment is 91 000 kg even..it flies straight and level
Yksinkertaisesti ajateltuna satelliittiin kohdistuu kiertoradalla vain painovoima (mg), joka pitää sen ympyränmuotoisella kiertoradalla, kunhan satelliitin nopeus on riittävän suuri:
mg = mv²/r -> v²/r = g -> v = √rg
Lentokoneessa, jossa siivet tuottavat nostovoimaa, olisi tämä "tehollinen sentripetaalivoima" eli jäljelle jäävä voima, joka synnyttää kaarevan lentoradan, huomattavasti pienempi (siipien nostovoima kumoaa osan painovoimasta):
mg - L = mv²/r -> v = √(rg - rL/m)
Tämä siis laskisi tarvittavaa nopeutta kiertoradalla pysymiseen ja "lentokone" pystyisi näin pysyttelemään kiertoradalla (ilmassa) pienemmällä nopeudella kuin satelliitti. Ei hassumpi idea. Tosin tuossa yhtälössä pitää muistaa, että myös nostovoima riippuu nopeudesta ts. L = L(v), joten ei sitä ihan noin simppelisti ratkaista. No, haarukoimalla Excelissä onnistunee.
Enivei, pointtini on, että koneeseen ei kohdistu mitään erillistä "sentripetaalivoimaa" kuten annoit ymmärtää tuossa omassa viestissäsi. Satelliitin kohdalla painovoima tekee radasta kaarevan, "lentokoneen" kohdalla se osa painovoimasta jota siipien noste ei kumoa. Koneeseen kohdistuu siis edelleen vain neljä perusvoimaa, mutta G>L jolloin koneen lentorata kaartuu alaspäin. Jos nopeutta on riittävästi, tämän kaartuvan radan säde on sama kuin kiertoradan säde ja kone pysyy kiertoradalla.
edit: Syy sille, miksi kiinnitän tähän huomiota on puhtaasti siinä, että tarkastelen kappaleeseen kohdistuvia todellisia voimia (työntö, ilmanvastus, noste ja painovoima) ja sen jälkeen sovellan Newtonin toista lakia: ∑
F =
ma. Staattisessa tilanteessa voimien summa on nolla ja kappaleen liiketila ei muutu (a=0). Jos työntö ja ilmanvastus eivät ole yhtä suuret, kappaleen x-akselin suuntainen nopeus kiihtyy tai hidastuu (a != 0). Jos noste ja painovoima eivät ole yhtä suuret, sama tapahtuu y-akselin suuntaan ts. pystysuoraan. Kiertoradalla luonnollisesti a = v²/r eli kappale on kiihtyvässä liikkeessä "alaspäin". Onneksi maa kaartuu alta pois sopivasti.