Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Yksinkertaisesti ajateltuna satelliittiin kohdistuu kiertoradalla vain painovoima (mg), joka pitää sen ympyränmuotoisella kiertoradalla, kunhan satelliitin nopeus on riittävän suuri:
mg = mv²/r -> v²/r = g -> v = √rg
Lentokoneessa, jossa siivet tuottavat nostovoimaa, olisi tämä "tehollinen sentripetaalivoima" eli jäljelle jäävä voima, joka synnyttää kaarevan lentoradan, huomattavasti pienempi (siipien nostovoima kumoaa osan painovoimasta):
mg - L = mv²/r -> v = √(rg - rL/m)
Tämä siis laskisi tarvittavaa nopeutta kiertoradalla pysymiseen ja "lentokone" pystyisi näin pysyttelemään kiertoradalla (ilmassa) pienemmällä nopeudella kuin satelliitti. Ei hassumpi idea. Tosin tuossa yhtälössä pitää muistaa, että myös nostovoima riippuu nopeudesta ts. L = L(v), joten ei sitä ihan noin simppelisti ratkaista. No, haarukoimalla Excelissä onnistunee.
...
Kiertoradalla luonnollisesti a = v²/r eli kappale on kiihtyvässä liikkeessä "alaspäin". Onneksi maa kaartuu alta pois sopivasti.
Koska nostovoiman kaavassakin on nopeuden neliö tuon pitäisi ratketa aika simppelisti.
mg - L = mv²/r
vaihdetaan L puolta ja jaetaan massalla
g = v²/r + L/m
nosteen kaava ja paikallinen kiihtyvyys standardigravitaatioparametrin μ kautta
ρ tiheys, S siipipinta-ala C nostekerroin
L = ½ρv²SC
g = μ/r²
sijoitetaan g ja L tilalle
μ/r² = v²/r + ½ρv²SC/m
jaetaankerrotaan r²
μ = v²r + ½ρv²SCr²/m
ja sitten ratkaistaan v
μ = v²(r + ½ρSCr²/m)
v = √(μ/(r + ½ρSCr²/m))
Toi jatkuva putoaminen "alaspäin" ja maan kaareutuminen "pois alta" hämäsivät itseäni jo ipanana kun jossain koulussa opettaja selosti kiertorataa noin. Oikeasti satelliitti matkaa koko ajan vain "eteenpäin" ja painovoima taivuttaa kuljetun matkan ympyräksi koska se vaikuttaa koko ajan kohtisuoraan nopeuteen nähden.
Eli mitä yritit selostaa tällä ?
Mun käsittääkseni sentripetaalivoiman kaavassa ei esiinny siiven nostovoima ?
Koska nostovoiman kaavassakin on nopeuden neliö tuon pitäisi ratketa aika simppelisti.
tosin sieltä kiihdyttäminen takaisin olisi vaivalloista
Nyt esiintyy. Sentripetaalivoiman kaavahan on loppujen lopuksi muotoa ∑F = ma, jossa kiihtyvyys a ilmaistaan ratanopeuden ja ympyrämuotoisen radan säteen kautta (a = v²/r). Resultanttivoima ∑F on kappaleeseen vaikuttavien todellisten voimien eli tässä tapauksessa painovoiman ja siipien nostovoiman summa. Periaatteessa tuolla voisi olla siipien sijaan vaikkapa rakettimoottori, joka "kannattelisi" kappaletta (alusta) mahdollistaen kiertoradan säilyttämisen hitaammalla nopeudella. Oli miten oli, tuo on siis se voima, joka on "käytettävissä" radan kaareuttamiseen sen jälkeen, kun osa painovoimasta on kumottu siipien nostovoimalla. Kuten aiemmin sanoin, radan kaareutuminen on seuraus kappaleeseen vaikuttavista voimista (joiden resultantin y-suuntaisesta komponentista tulee "sentripetaalivoima"), mutta kiertoradalla oleminen ei synnytä uusia kappaleeseen vaikuttavia voimia. Vertaa tätä vaikkapa auton kiihdyttämiseen - auto kiihtyy, koska siihen vaikuttaa jokin voima (F = ma), mutta auton kiihdyttäminen ei saa aikaan siihen vaikuttavaa voimaa. Syy ja seuraus!
Näin kun tarkemmin ajattelee, niin sentripetaalivoimahan voidaan määrittää myös ilmakehän alaosissa ääntä hitaammin lentäville lentokoneille, koska nekin lentävät loppujen lopuksi kaarevaa rataa pitkin maan pintaa seuraten. Tällöin sentripetaalivoima on nopeasti laskien luokkaa 0.1% koneeseen kohdistuvasta massasta. eli se voitaneen jättää turvallisesti huomiotta insinööritarkastelussa.
Niinpä tietenkin! Kylläpäs taas dementia iski...
Älä unohda, että pitää sinne hidastaakin. Jos meillä olisi ehtymätön mutta vakiotehoinen energialähde, nopein tapa matkustaa paikasta toiseen olisi kiihdyttää puolimatkaan asti, kääntää alus ympäri ja jarruttaa loppumatka. Mikäli energia olisi peräisin auringosta ja riippuisi näin ollen etäisyyden neliöstä, pitäisi hidastaminen aloittaa jo ennen puolimatkaa.
Eli Tups jos koneen siivet alkaisivat tuottaa nostovoimaa negatiivisesti niin sentripetaalivoima alkaisi voimistua niinkö se olisikin yllättäen 41 tonnia + se genatiivinen nostovoima eli jopa 91 000 tonnia ????
Haluan muistuttaa että vaikka olisit AMK:n vararehtori et voi muuttaa fyskiikan lakeja..sama finnNSF:lle.
Toisaalta sekään, ettei ymmärrä tai osaa laskea, ei millään tavalla kumoa fysiikan lakeja...
Koko tämä keskustelu perustuu käytännössä Newtonin toiseen lakiin (F = ma), jossa toisella puolella on nettovoima (sikäli kun kyse ei ole staattisesta tilanteesta eli F != 0) ja kiihtyvyys on ympyräradalla lausuttu ratanopeuden ja säteen funktiona. "Piirrä vapaakappalekuva ja sijoita kaavaan" opetettiin muistaakseni jo sillä ainoalla pakollisella fysiikankurssilla lukiossa. Sikäli kun tässä simppelissä tarkastelussa kaikki kappaleeseen vaikuttavat voimat ovat ympyräradan säteen suuntaisia, ei niitä tarvitse edes käsitellä vektorimuotoisina.
Yksi asia vielä tuohon Solar Swaniin liittyen...tiedetään että avaruudessa on noin 1 vetyatomi / m3
Sillä aikaa kun laskeutuja on jollakin Saturnuksen kuulla vaikka Pandorassa
Lyhyellä laskelmalla saadaan indikaatio että jos scooppi jolla kauhotaan on 6 m2 saadaan joka sekuntti 416 500 vetyatomia ja tunnissa siten tasan 1.5 miljardia..
Kannattaisiko sun pelkän laskemisen sijasta ( hauki on kala tyyliin ) opetella ajattelemaan itsenäisesti...niin ja opetella laskemaan...sekin tuntuu olevan hataraa.
Mä osaan laskea laudaturin verran matikkaa ( pitkää sellaista ) se riittää mulle perustiedoksi ja lähtökohdaksi.
Singahdit sitten jo intergalaktiseen avaruuteen, vaikuttava suoritus.
Ei ole paljoa happea irrallaan avaruudessa, vetyä joka paikassa. Kyllä se siitä, kohta keksit Bussardin ramjetin uudelleen.
Jättäkää Pandora rauhaan!
Kai ymmärrät, että 1.5 miljardia atomia ei ole kovinkaan paljoa. Vedyn moolimassa on 1.008 g/mol ja yhdessä moolissa on 6.022 x 10^23 vetyatomia. Näin ollen tunnissa saadaan kerättyä noin 2.5 x 10^-15 grammaa eli 2.5 femtogrammaa vetyä. Yhden gramman keräämiseen meneekin sitten hieman pidemään, karkeasti arvioiden 45 miljardia vuotta. Tästä syystä tieteiskirjallisuudessa ramscoopit ovat tuhansien kilometrien levyisiä elektromagneettisia kenttiä, joilla saadaan scoopin pinta-alaa kasvatettua...
Otitko laskelmissasi huomioon myös etäisyyden vaikutuksen auringon säteilytehoon ja siihen, kuinka tehokkaasti kasvit yhteyttävät? Saturnus on kuitenkin kaukana.
Mikäs tässä kasvihuonepohjaisessa rakettimoottoriteknologiassa on se hyöty? Ei ne petuniat sitä happea tyhjästä tee, vaikuttaa massan suhteen nollasummapeliltä.
Sillä niiden tuottamalla hapella voidaan ( yhdessä kerätyn vedyn kanssa ) ladata laskeutujan kemikaaliraketti uudelleen ja uudelleen ja antaa myös omalla kemikaaliraketilla lisänopeutta. Ei kasvit paljoa paina mullan kanssa.