"Huonomminkin voisi käydä"
baikal kirjoitti:
Jossain topikissa arvioit syväjohtamista. Jos olen oikein ymmärtänyt, taitava johtaja haastaa johdettavan toimimaan itsenäisesti ja kasaa hänelle niskaan kuorman, jonka voi arvioida henkilön kantamaan pystyvän. Taitava johtaja arvioi yleensä tuon oikein, kokemus on valttia siinäkin. Ja tuota näkökulmaa kun pohdit, niin sun pitää tajuta, että johtamistapa on oikeasti häikäilemätön.
Tietenkin se on niin häikäilemätön, että ainakaan kenraalikunta ei sitä kestäisi, jos kaikenlaiset everstit antaisivat palautetta.
Siksi epäilen, että syväjohtaminen voi onnistua vain jossain kirvesmiesurakkaporukassa tai sissiporukassa, joka on kestänyt yhdessä jo muutaman keikan.
Jos tullaan minimitasolle niin emme oikeastaan voi odottaa esimieheltämme emmekä itseltämme henkitymistä syväjohtamisen korkeuksiin tai syvyyksiin, vaan pitää ymmärtää se, että minimivaatimuksena on tilanteen tulkinta ja toiminnan ymmärtäminen.
Olisi mukava tietää, voiko mitään muu kuin kiinteä jalkaväkijoukko olla todellisesti syväjohdettu. Kaikki, mikä menee hiemankin enemmän tai vähemmän suunnitteluhommiksi, on sosiaaliselta koheesiolta vähemmän kiinteää ja se voidaan hallinnoida jopa tekstiviesti (Sanla) tai puheradioyhteytenä. Tässä tuoda tunnelmaa, tunnetta ja johtajuutta on vähemmän kuin hallinnointia.
En tiedä, että the Band of Brothers- tai Save Private Ryan!-kaltaisia filmejä on tehty koskaan esimerkiksi jostain huoltoportaasta tai tulipatterista.
baikal kirjoitti:
Olet väärässä arvioidessasi suomalaista sotilastoimintaa, sen uskallan sanoa sulin käsin ja mesissä suin. Meikäläisessä systeemissä on tuulettamista, ei siinä mitään, mutta ei kaikki ole kurjaa paskaa, kuten pyrit osoittamaan. Ei ole ei. Pidän itseäni täytenä miehenä ja uskallan sanoa, että arviosi kantahlöstön ja evp:n pääosasta on ihan perseillään.
Siinä kohdassa, mihin silmä kantaa, ovat kokemukset aivan hyviä viimeisen 20 vuoden ajalta. Juttujen vieminen käräjäoikeuteen esimiesaseman väärinkäytöstä. simputuksen karsiminen oikeudenkäytöllä, oikeusvaltioaajattelu ja muutenkin kylmänsodan loppua rennompi meinikin on tuonut parempia oppimisympäristöjä ja varmaan yksilöllisempää ohjausta. Myös perälaudasta on pidetty huoli sosiaalikuraattorien jne. voimin. Puolustusvoimien postmodernistuminen alkoi Elisabeth Rehnistä, kun hän edellytti, että Riihimäenkin varuskunnassa vessassa on seinät. Tämä oli jäänyt huomaamatta 1980-luvulla.
baikal kirjoitti:
Ja kun yksissä miehin aina toteamme kuinka sulkahattujen touhuissa ei ole järjen hiventä, niin siinäkin kehotan tiettyyn varovaisuuteen: ihan siitä syystä, kun emme tiedä kulloisenkin tilanteen yms. vaikuttimia.
Juuri siksi on sulkahattujen kirjoitettava entistä parempia perusteluja jotta ne käyvät länsimaiselle parlamentarismille kaupaksi, kun kerran valtiosääntö ei salli Tasavallan presidentin leveän selän takana piileksimistä niin kuin ennen ja kun NATO-vauhtimme ei salli parlamentaarisia puolustuskomiteoita niin kuin ennen. Ainakaan nykyisen TP-UTVA:n aikana ei oikeastaan sekään ole ollut kovinkaan laajapohjainen puolustusneuvosto.
Ennemminkin julkisuuteen on tihkunut se, että Tasavallan presidentti on saattunut haistatella puolustusministerille, joka on sanonut kiitos samoin ylipäälikölle ja painunut joukkojen luokse Afganistaniin itsenäisyyspäivän vastaanotoksi ja vain siksi, että asianomainen ei ollut muistanut kysyä adjutantilta, missä ja miten kauan joukot ovat.
Puolustusvoimien piirre on siinä, että sananvapaus alkaa vasta eläkkeellä. Siksi lobbaukset ja ammattitiedottaminen valtaavat alaa maineenhallinnassa. Kun joka oksalla on ammattilainen, on toiminta laadullisesti niin taitavaa, että myös informaatiosodankäynti on taitavaa. Puolustusvoimia ammattimaisempaa on jatkuvasti tulessa oleva poliisin tiedottaminen, jossa on myös yksilönsuojaa rääpimiseltä, mutta ajoittain myös melkoisia hupaisia operaatiota harhaanjohtamisineen. Ammattimaisuus tekee etiikan rutiiniksi. Kun kaikki ammattimaistuu ja vakioituu, ei kenenkään omasta etiikasta ja mielipiteestä voi olla enää varma.
baikal kirjoitti:
Meillä on VIELÄ ihan hyvät eväät pitää armeijan suorituskyky ainakin kohtuullisessa kuosissa, se voidaan tehdä kohtuullisella panostuksella, mutta kovin paljoa ei kärsi enää antaa jälkeen yhtään missään. Poliitikkomme voisivat myös hieman hillitä globaalia vouhasteluhaluaan, jonka kustannuksella on monta erikoista päätöstä jo tehty. Lisää ei tarvita yhtään. Viittaan miinakieltoon, joka sinänsä vielä on ymmärrettävissä mielestäni, mutta rypäleasekieltoon ei saateri enää pidä lähteä. Miinakiellolla ja sen ymmärrettävyydellä viittaan siihen, että sen tosiolevaisuus on kyseenalaistettavissa aika näpsään. Rypäleaseet taas ovat roihakkaa peliä, kun vastassa on kokonaisia rautavaunulauttoja.
Meillä ei ole vielä asiat niin kuin Ruotsissa, mutta tuo nyrjähtäminen on lähellä, kun vahvuudet painuvat 200 000:een, kun järjestelmä alkaa olla itsensä toteuttava ja kun joissain rajamaakunnissa ei näytetä enää lippua eikä varsinkaan kehitetä sille sopivalta vaikuttavia joukkotyyppejä. Suomen seuraava haaste on se, miten vahvuus voitaisiin palauttaa vuodessa tai viidessä, kun se on pantu ensin matalaksi.
baikal kirjoitti:
Jos jokimiehen agenda on tuulettaa foorumin ummehtuneita nurkkia se on okei, mutta jossain kohtaa pitää alkaa tuoda peliin muutakin kuin provosoinnin makuisia tulkintoja asioista. Omaa pohdintaa ja ratkaisuvaihtoehtoja esimerkiksi. Vihreästä Langasta tahi Ylioppilaskunnan lehdestä irroitettuja teemoja voi postailla linkkeinä. D.
Vihreän liiton puolustuspoliitikot eivät ole antaneet oikein solidia ratkaisua siihen, mitä maakuntia kannattaa enää edes yrittää puolustaa viivyttämällä 50 000 - 70 000 sotilaan vahvuudella.
Ammattisotilaat yrittävät kertoa, että laatu korvaa määrän jollain teholuvulla 3 - 5.
Aikoinnaan yksi suomalainen vastasi 5,9:ää neuvostoliittolaista. Sama suhdeluku oli suunnilleen myös yli-ihmisillä, saksalaisilla.
Seuraavaksi voisi pohtia sen, miten monta saapumiserää aikoinaan koulutettiin rannikkotykkimiehiä ja miten kaikki 20 ikäluokkaa eli 60 saapumiserää olisivat mahtuneet silloisille linnakkeille tykeille. Tästä voimme jatkaa siihen, mikä olisi ollut 5-10 vuotta vanhentuneen rannikkotykkimiehen sodanajan sijoitus ja olisiko ollut parempi, jos jääkäreitä olisi koulutettu enemmän sen sijaan, että heidät koulutettiin rannikkotykkimiehiksi ilman mitään mahdollisuutta päästä rannikkotykille sodan aikana.
Tämä pääomavaltaisten sotatarvikkeiden koulutusylijäämä on aina ollut olemassa ja sukupolvia on tehty samaa, kun kerran joka hetki jonkun on pitänyt olla käytettävissä.
En siis sano, että sotilaspoliisimuoti olisi sotalaitosten historiassa ensimmäinen tai viimeinen haaste.
Samaan aikaan kun jalkaväkisotilaasta tehdään ryhmässään kolmipartioinen taitotaistelija, tuotetaan erikoisempia henkilöitä ei yhtään mihinkään sen jälkeen kun 3-5 vuotta on mennyt kotiutumisesta.
Samaan aikaan suljetaan kouluja... muualla ja toisella budjettimomentilla.[/quote]
Huonomminkin olisi voinut käydä
http://www.helsinkikirjat.fi/kirjat/huonomminkin-olisi-voinut-kayda
Pidän oikeastaan Gustav Hägglundia ja Esko Illiä taitavina ammattisotilaina niiden hankkeiden osalta, joita he ovat onnistuneet ajamaan läpi tai melkein läpi. Moni muu ei olisi sellaisia hankkeita saanut niinkään pitkälle.
, kun taas mikä tahansa jääkäriupseerien aselaji on ollut aina puhdas.