Nuuh..nuuh...
Mahorkkako täällä haisee?
Mahorkkako täällä haisee?
Trump -psykoosi
- Viestiketjun aloittaja ak.tied
- Aloitus PVM
Bwana
Kenraali
Hyvä veli, ei palstan kuulu olla yksiääninen hymistelykerho. Nuorisolla on sanottavaa, vapaa sana jne. Kohta saadaan jotain cross kitchen vinkkejä, tex mex pelmenit ja muut metsästyksen kansalliset ominaispiirteet.
Pihkakoski
Ylipäällikkö
Totta tuokin! Jännityksellä ja kädet täristen. Jäämme vastineita venaamaan. Kaikki ihmiset on kivoja ja ne tekee toisilleen kivoja asioita -hengessä eteenpäin!
ak.tied
Greatest Leader
No tässä on eiliseltä IDFA (International Dairy Foods Association) lausunto aiheesta, jonka mukaan.
Voipi olla että tuokin lähde on täyttä tuubaa (epäilen ettei ole), mutta nyt voisit vuorostasi todistaa oikeaksi oman väitteesi asiasta. Sana on vapaa bro.
IDFA issues statement about potential U.S. tariff on Canadian dairy products
IDFA's Becky Rasdall provides clarity on the topic.
Viimeksi muokattu:
ak.tied
Greatest Leader
USA aikoo käyttää veto-oikeuttaan G7 maiden kokouksessa kaatamaan Kanadan ehdotuksen venäjän varjolaivastoa torjuvan laivasto-osaston perustamiseksi. (korjattu oikeaan muotoon, otsikot harhaanjohtavia. Kokous ensi viikolla)
(maksumuuri)
www.theguardian.com
(maksumuuri)
America vetoes G7 proposal to combat Russia’s shadow fleet of oil tankers
US pushes to remove references to sanctions and Russia’s war in Ukraine from a Canadian draft statement
ido59
Majuri
hesarissa tutkija Timo Miettisen mielenkiintoinen, neutraali yhteiskuntafilosofinen essee usan aatehistoriallisesta kehityksestä trumpismiin. Yhdysvallat luopuu moraalisesta ylemmyydestään tavalliseksi valtioksi, lausuen kansalaiselleen 'sinä riität'.
Kun presidentti Woodrow Wilson ilmoitti Yhdysvaltojen liittymisestä ensimmäiseen maailmansotaan vuonna 1917, hän joutui vakuuttamaan yleisönsä täyskäännöksen tarpeellisuudesta. Vielä edellisenä vuonna demokraattitaustainen Wilson oli kampanjoinut sloganilla ”Hän piti meidät ulkona sodasta” ja taivutellut sodan eurooppalaisia osapuolia neuvottelupöytään rauhankirjeen avulla. Koska Wilson kieltäytyi ottamasta kantaa sodan viimekätiseen syylliseen, ele herätti suuttumusta varsinkin Britanniassa ja Ranskassa.
Täyskäännöksen taustalla oli Wilsonin epäluottamus Saksaa kohtaan. Maa oli ajautunut konservatiivisten kenraalien johtamaksi: se oli aloittanut rajoittamattoman sukellusvenesodan ja uhkasi näin myös Yhdysvaltojen laivastoa. Painetta lisäsivät Saksan salaiset suunnitelmat liittoutumisesta Meksikon kanssa.
Silti Wilson ei ollut vain reaalipoliitikko. Häntä ajoi eteenpäin laajempi edistysmielinen visio, joka nojasi kahteen keskeiseen pilariin: kansojen itsemääräämisoikeuteen ja sitä tukevaan kansainväliseen yhteistyöhön. Nuo näkemykset saivatkin konkreettisen muotonsa Kansainliitossa, josta tuli ensimmäisen maailmansodan jälkeen keskeinen kollektiivisen turvallisuuden järjestelmä.
Yhdysvallat itse ei kuitenkaan liittynyt Kansainliiton jäseneksi. Republikaanien hallitsema senaatti pelkäsi jäsenyyden vahvistavan presidentin valtaa kongressin kustannuksella ja sitovan maan pysyvästi Euroopan konflikteihin. Wilsonin kampanja liittymisen puolesta katkesi kohtalokkaasti vakavaan sairastumiseen vuonna 1919.
Wilsonin ajattelua kutsuttiin ekseptionalismiksi, sillä sen mukaan Yhdysvalloilla oli poikkeusasema kansainvälisen järjestyksen vartijana. Vaikka Yhdysvaltojen konkreettinen ulkopolitiikka oli kaukana kirkasotsaisesta idealismista, se näki oman valtansa perustuvan vähintään puheen tasolla yleispäteviin arvoihin ja periaatteisiin, kuten vapauteen tai demokratiaan.
Vielä vuonna 2015 entinen varapresidentti Dick Cheney otsikoi kirjansa Exceptional: Why the World Needs a Powerful America.
Jos nykyhetken kaaosta voidaan pitää historiallisena käännekohtana, on se sitä ennen kaikkea Yhdysvaltain ekseptionalismin päättymisen merkityksessä.
Vaikka Donald Trumpin ”America First”-politiikan ytimessä on kaipuu ”suuruuden aikoihin”, todellisuudessa pyrkimys on päinvastainen: Yhdysvalloista on tehtävä jälleen tavallinen maa, joka ei tavoittele moraalista ylemmyyttä eikä haikaile asemaa maailmanpoliisina.
MAGA on suuri normalisaatioprojekti. Trump on sen terapeutti, joka sanoo kansalleen: sinä riität.
Ekseptionalismin kuolema on toki mahdollista paikantaa jo Trumpin ensimmäiseen kauteen. Yhdysvallat vetäytyi Pariisin ilmastosopimuksesta, Iranin ydinsopimuksesta ja Maailman terveysjärjestö WHO:sta. Mutta siinä missä edellä mainitut päätökset nojasivat vähintään retorisesti kuvitelmaan asioiden todellisesta luonteesta – ilmastonmuutos oli salaliitto eikä WHO kertonut totuutta koronaviruksen alkuperästä – toinen kausi näyttää hylänneen yleispätevän perustelemisen kokonaisuudessaan.
Ajatellaan vaikka Trumpin sosiaalisessa mediassa jakamaa tekoälyvideota: siinä jälleenrakennettuun Gazaan saapuvat turistit haalivat kultaisia Trump-patsaita parrakkaiden vatsatanssijoiden tahtiin.
Ei ole enää suurta valhetta, ei naamioita riisuttavaksi. On vain vanhoja naamioita, joiden päällä on uusia naamioita.
Hannah Arendt kirjoitti: ”Jatkuvan valehtelun tarkoituksena ei ole saada ihmisiä uskomaan valheeseen, vaan varmistaa, ettei kukaan usko enää mihinkään.”
Koska nykyrepublikaanien poliittinen projekti on tiukasti sidoksissa liberaaleina pidettyjen demokraattien opponointiin, on tuota projektia alettu nimittää ”post-liberalismin” nimellä. Uskonto, perhe ja ”perinteiset arvot” ovat palanneet.
Tästä huolimatta Trumpin ideologisessa taustassa on monia elementtejä, jotka muistuttavat pikemminkin 1900-luvun liberaalin teorian radikaalista uudelleentulkinnasta – siitä, mitä tutkijat ovat nimittäneet ”uusliberalismin” nimellä.
Ensimmäinen näistä on sosiaalisten siteiden heikentäminen yksilökeskeisyyden nimissä. Jokainen on oman onnensa seppä ja vastuussa vain itsestään. Elon Musk totesi empatian olevan ”länsimaisen sivilisaation perustava heikkous”.
Toinen on politiikan typistäminen historiattoman intressikamppailuun, jossa ei ole sijaa moraaliselle arvioinnille. Tässä todellisuudessa Putin ja Zelenskyi ovat lähtökohtaisesti yhtä syyllisiä – he vain pelaavat erilaisilla korteilla.
Kolmas on ajatus, jonka mukaan valtiota tulisi johtaa kuin yritystä. 1990-luvulta periytyvän kilpailuvaltion idean mukaisesti poliitikkojen olisi toimittava kuin pääomasijoittajat, jotka karsivat jatkuvasti valtiobyrokratian rönsyjä. Trumpin hallinnossa pyrkimystä on edustanut ennen kaikkea Muskin kipparoima Department of Government Efficiency (DOGE).
Siinä missä aiemmat hankkeet valtion pienentämiseksi esiintyivät korostetusti neutraalin teknokratian hahmossa, valtion kimppuun käydään nyt identiteettipolitiikka edellä. Julkisen vallan pöhöttyneisyys ei ole vain byrokraattista jähmeyttä, vaan sen taustalla ovat tämän tulkinnan mukaan ennen kaikkea DEI-ohjelmat ja woke-ideologia.
Vaikka Trumpin ulkopoliittinen linja on suuntautunut ennen kaikkea Kiinan vaikutusvallan patoamiseen, hänen keinovalikoimansa pikemminkin heikentää Yhdysvaltojen kykyä käydä tuota kamppailua globaalisti. USAID-avustusohjelman leikkaukset ja niiden vaikutukset Afrikassa ovat tästä yksi esimerkki. Kasvava kuilu suhteessa Eurooppaan voi hyvin olla toinen.
Uskon silti läntiseen arvoyhteisöön. Keskeinen todiste sen olemassaolosta liittyy tapaan, jolla demokratian sisäiset kamppailut toteutuvat lähes identtisinä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.
Ukrainaa tämä ei tietenkään auta, mutta syntyyhän niitä veteraaneja kulttuurisodissakin.
Täyskäännöksen taustalla oli Wilsonin epäluottamus Saksaa kohtaan. Maa oli ajautunut konservatiivisten kenraalien johtamaksi: se oli aloittanut rajoittamattoman sukellusvenesodan ja uhkasi näin myös Yhdysvaltojen laivastoa. Painetta lisäsivät Saksan salaiset suunnitelmat liittoutumisesta Meksikon kanssa.
Silti Wilson ei ollut vain reaalipoliitikko. Häntä ajoi eteenpäin laajempi edistysmielinen visio, joka nojasi kahteen keskeiseen pilariin: kansojen itsemääräämisoikeuteen ja sitä tukevaan kansainväliseen yhteistyöhön. Nuo näkemykset saivatkin konkreettisen muotonsa Kansainliitossa, josta tuli ensimmäisen maailmansodan jälkeen keskeinen kollektiivisen turvallisuuden järjestelmä.
Yhdysvallat itse ei kuitenkaan liittynyt Kansainliiton jäseneksi. Republikaanien hallitsema senaatti pelkäsi jäsenyyden vahvistavan presidentin valtaa kongressin kustannuksella ja sitovan maan pysyvästi Euroopan konflikteihin. Wilsonin kampanja liittymisen puolesta katkesi kohtalokkaasti vakavaan sairastumiseen vuonna 1919.
Wilsonin ajattelua kutsuttiin ekseptionalismiksi, sillä sen mukaan Yhdysvalloilla oli poikkeusasema kansainvälisen järjestyksen vartijana. Vaikka Yhdysvaltojen konkreettinen ulkopolitiikka oli kaukana kirkasotsaisesta idealismista, se näki oman valtansa perustuvan vähintään puheen tasolla yleispäteviin arvoihin ja periaatteisiin, kuten vapauteen tai demokratiaan.
Vielä vuonna 2015 entinen varapresidentti Dick Cheney otsikoi kirjansa Exceptional: Why the World Needs a Powerful America.
Jos nykyhetken kaaosta voidaan pitää historiallisena käännekohtana, on se sitä ennen kaikkea Yhdysvaltain ekseptionalismin päättymisen merkityksessä.
Vaikka Donald Trumpin ”America First”-politiikan ytimessä on kaipuu ”suuruuden aikoihin”, todellisuudessa pyrkimys on päinvastainen: Yhdysvalloista on tehtävä jälleen tavallinen maa, joka ei tavoittele moraalista ylemmyyttä eikä haikaile asemaa maailmanpoliisina.
MAGA on suuri normalisaatioprojekti. Trump on sen terapeutti, joka sanoo kansalleen: sinä riität.
Ekseptionalismin kuolema on toki mahdollista paikantaa jo Trumpin ensimmäiseen kauteen. Yhdysvallat vetäytyi Pariisin ilmastosopimuksesta, Iranin ydinsopimuksesta ja Maailman terveysjärjestö WHO:sta. Mutta siinä missä edellä mainitut päätökset nojasivat vähintään retorisesti kuvitelmaan asioiden todellisesta luonteesta – ilmastonmuutos oli salaliitto eikä WHO kertonut totuutta koronaviruksen alkuperästä – toinen kausi näyttää hylänneen yleispätevän perustelemisen kokonaisuudessaan.
Ajatellaan vaikka Trumpin sosiaalisessa mediassa jakamaa tekoälyvideota: siinä jälleenrakennettuun Gazaan saapuvat turistit haalivat kultaisia Trump-patsaita parrakkaiden vatsatanssijoiden tahtiin.
Ei ole enää suurta valhetta, ei naamioita riisuttavaksi. On vain vanhoja naamioita, joiden päällä on uusia naamioita.
Hannah Arendt kirjoitti: ”Jatkuvan valehtelun tarkoituksena ei ole saada ihmisiä uskomaan valheeseen, vaan varmistaa, ettei kukaan usko enää mihinkään.”
Politiikan teoreetikko Carl Schmitt totesi aikoinaan, että poliittiset identiteetit syntyvät eroista. Arvoja perustavampaa on tapa, jolla ystävän ja vihollisen välinen raja piirretään. Niin kuin Wilsonin aikaan sata vuotta sitten, myös tänä päivänä kyse on olennaisesti sisäpolitiikasta ja sen tuomista vastakkainasetteluista.
Koska nykyrepublikaanien poliittinen projekti on tiukasti sidoksissa liberaaleina pidettyjen demokraattien opponointiin, on tuota projektia alettu nimittää ”post-liberalismin” nimellä. Uskonto, perhe ja ”perinteiset arvot” ovat palanneet.
Tästä huolimatta Trumpin ideologisessa taustassa on monia elementtejä, jotka muistuttavat pikemminkin 1900-luvun liberaalin teorian radikaalista uudelleentulkinnasta – siitä, mitä tutkijat ovat nimittäneet ”uusliberalismin” nimellä.
Ensimmäinen näistä on sosiaalisten siteiden heikentäminen yksilökeskeisyyden nimissä. Jokainen on oman onnensa seppä ja vastuussa vain itsestään. Elon Musk totesi empatian olevan ”länsimaisen sivilisaation perustava heikkous”.
Toinen on politiikan typistäminen historiattoman intressikamppailuun, jossa ei ole sijaa moraaliselle arvioinnille. Tässä todellisuudessa Putin ja Zelenskyi ovat lähtökohtaisesti yhtä syyllisiä – he vain pelaavat erilaisilla korteilla.
Kolmas on ajatus, jonka mukaan valtiota tulisi johtaa kuin yritystä. 1990-luvulta periytyvän kilpailuvaltion idean mukaisesti poliitikkojen olisi toimittava kuin pääomasijoittajat, jotka karsivat jatkuvasti valtiobyrokratian rönsyjä. Trumpin hallinnossa pyrkimystä on edustanut ennen kaikkea Muskin kipparoima Department of Government Efficiency (DOGE).
Siinä missä aiemmat hankkeet valtion pienentämiseksi esiintyivät korostetusti neutraalin teknokratian hahmossa, valtion kimppuun käydään nyt identiteettipolitiikka edellä. Julkisen vallan pöhöttyneisyys ei ole vain byrokraattista jähmeyttä, vaan sen taustalla ovat tämän tulkinnan mukaan ennen kaikkea DEI-ohjelmat ja woke-ideologia.
Vaikka Trumpin ulkopoliittinen linja on suuntautunut ennen kaikkea Kiinan vaikutusvallan patoamiseen, hänen keinovalikoimansa pikemminkin heikentää Yhdysvaltojen kykyä käydä tuota kamppailua globaalisti. USAID-avustusohjelman leikkaukset ja niiden vaikutukset Afrikassa ovat tästä yksi esimerkki. Kasvava kuilu suhteessa Eurooppaan voi hyvin olla toinen.
Uskon silti läntiseen arvoyhteisöön. Keskeinen todiste sen olemassaolosta liittyy tapaan, jolla demokratian sisäiset kamppailut toteutuvat lähes identtisinä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.
Ukrainaa tämä ei tietenkään auta, mutta syntyyhän niitä veteraaneja kulttuurisodissakin.
Omnipotentti
Kapteeni
MAGA on _normalisaatioprojekti_ ihan yhtä paljon kuin Ryssän hyökkäys Ukrainaan on erikoisoperaatio ja Trump on terapeutti yhtä paljon kuin Putin on demokraattisesti valittu presidentti. Trump ei sano sinä riität edes omille lapsilleen tai vaimolleen, saati Yhdysvaltain kansalle. Satiiria ei kirjoiteta noin.
Sori lainaus meni luurilla jotenkin käteen.
Sori lainaus meni luurilla jotenkin käteen.
nimimerkki
Kersantti
vaikea uskoa että olisi normalisaatio projekti. Olen yrittänyt katsoa asioita kauempaa ja miettinyt että ehkä Trump ei olekaan syy vaan seuraus. Ja siitä että Yhdysvallat on tulossa johonkin kulminaatio pisteeseen. Vaikea selittää mutta siis vähän niin kuin että rahat on loppu ja usan pitäisi vetää joku kani hatusta että koko maa ei prakaa. Mutta siis itsellä vähän sellainen tunne, varmaankin olen väärässä.
Vonka
Supreme Leader
Ei aatteellinen tutkimus tosiaan ole tiedettä, vaan valtion rahoittamaa pseudoa.Isoon maahan mahtuu aina idioottimaisia asioita. Onhan meilläkin Helsingin yliopistossa tutkimusala, jonka olemassaolo pitäisi kyseenalaistaa. Pieneenkin maahan näitä mahtuu. Kannattaa muuten tutustua, mitä tuolla oikein opiskellaan ja tutkitaan. Saa viikon naurut. Tässä ote: "Tutkimuksemme rakentuu intersektionaaliset näkökulmat huomioonottaville lähestymistavoille." Siis mitä vittua? Tutkisivat vaikka puppugeneraattorin luomisen ongelmatiikkaa, saisivat siinä kategoriassa sekä Nobelin että Oscarin.
EDIT: Tämä linkki täysin OT.
Sukupuolentutkimus | Humanistinen tiedekunta | Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen tieteenalalla tehdään kriittistä, normeja kyseenalaistavaa ja lähtökohdiltaan moniäänistä tutkimusta. Tutkimuksemme ylittää tieteenalarajat ja sitä tehdään erityisesti kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen rajapinnoilla. Tällä hetkellä tutkimuksessa...www.helsinki.fi
Tässä tapauksessa kaiken muun epämiellyttävän päälle taustapiruna jonkun muun valtion rahoittamaa pseudoa. Hybridiä.
teknohippi
Ylipäällikkö
Yleensäkun maassa alkaa mennä asiat päin mäntyä niin apuun tulee messiaalinen populisti. USA:n nykyinen ongelma on keskiluokan köyhtyminen, tilastoissa tämä näkyy varallisuuden keskittymisenä yhä harvemmille. Tässä haaveillaan nyt niiden massamaisten hyväpalkkaisten teollisuustyöpaikkojen perään jotka käytännössä on vienyt halpamaat ja automaatio.
Kuluttajan kaksi isointa kuluerää ovat asuminen ja autoilu. Asumisen hinta on USA:ssa noussut erityisesti suojatullien takia kun on haluttu turvata omaa rakennusmateriaalituotantoa. Tämän myötä rakennustarvikkeiden hinta on noussut muutamassa vuodessa sen yli 10%. Puumateriaalien 14, kun Kanadan puutavaralle laitettiin 14,5% tulli.
Autoteollisuus on oma lukunsa. Autoteollisuuden suurin rahavirta tuli premium autoista joiden markkina on keskituloiset. Keskiluokan köhtyminen johti halvempien autojen ostoon joka taasen vei autoteollisuudesta hyväpalkkaiset keskiluokan työt. Tämä näkyy hyvin USA:n autotuonnin tilastosta:
Ulkomailta sai parempia halppisautoja, näitä phistys-mobiileja kun ei oikein ole harrastettu USA:ssa. Palkkapussin reaaliteetti ajaa kuitenkin yli ja johtaa pihistysmobiiliin jotka onkin arkipäivää Euroopassa tai Japanissa.
Kierre on valmis ja johtaa ärtymyksen kautta poliittiseen äärilaitautumiseen. Tässähän tämä Trumpismin tausta nyt on. Loput onkin klassikkoja: maahanmuuton vastustaminen, ulkomaiden syyttäminen ja vahva protektionismi. Jos tähän vielä tulee dumpin keksimä globalistien aiheuttama pörssikurssien romahdus eli pääoman siirtyminen EU alueelle niin sitten alkaa rytistä. Tätähän on helppo hallita dumpin maailmassa, eli laitetaan pääomavirroille vaikka vienti/tuonti tullit..
Kuluttajan kaksi isointa kuluerää ovat asuminen ja autoilu. Asumisen hinta on USA:ssa noussut erityisesti suojatullien takia kun on haluttu turvata omaa rakennusmateriaalituotantoa. Tämän myötä rakennustarvikkeiden hinta on noussut muutamassa vuodessa sen yli 10%. Puumateriaalien 14, kun Kanadan puutavaralle laitettiin 14,5% tulli.
Autoteollisuus on oma lukunsa. Autoteollisuuden suurin rahavirta tuli premium autoista joiden markkina on keskituloiset. Keskiluokan köhtyminen johti halvempien autojen ostoon joka taasen vei autoteollisuudesta hyväpalkkaiset keskiluokan työt. Tämä näkyy hyvin USA:n autotuonnin tilastosta:
Ulkomailta sai parempia halppisautoja, näitä phistys-mobiileja kun ei oikein ole harrastettu USA:ssa. Palkkapussin reaaliteetti ajaa kuitenkin yli ja johtaa pihistysmobiiliin jotka onkin arkipäivää Euroopassa tai Japanissa.
Kierre on valmis ja johtaa ärtymyksen kautta poliittiseen äärilaitautumiseen. Tässähän tämä Trumpismin tausta nyt on. Loput onkin klassikkoja: maahanmuuton vastustaminen, ulkomaiden syyttäminen ja vahva protektionismi. Jos tähän vielä tulee dumpin keksimä globalistien aiheuttama pörssikurssien romahdus eli pääoman siirtyminen EU alueelle niin sitten alkaa rytistä. Tätähän on helppo hallita dumpin maailmassa, eli laitetaan pääomavirroille vaikka vienti/tuonti tullit..
Viimeksi muokattu:
Vonka
Supreme Leader
Trollaus voi olla keskustelun päättäväistä sotkemista eikä sillä ole mitään tekemistä mielipiteiden rikkauden ja perusteltujen argumenttien kanssa. Yksi tapa on, kun uusi nikki asettuu teeskennellysti puolustamaan isänmaan etua mutta tekee sen niin yliampuvasti, rähisten ja räikeästi, että se kääntyy loppujen lopuksi asiaa vastaan. Siinä mennään ikään kuin oikeaan poteroon mutta ammutaan niin kovaa ja korkealle, että jokainen täysjärkinen häipyy rinnalta.
Jonkinlainen taiteenlaji sekin.
Viimeksi muokattu:
tankki-tapsa
Kenraali
^Ei rakennusmateriaalien hinnannousu juurikaan vaikuta asuntojen hintoihin, varsinkaan noin pieni. Suomessahan asunnon hinnasta karkeasti puolet on veroja, vartti työkuluja ja viimeinen vartti noita materiaalikuluja. Jossain "puu"talossa on hyvin vähän sitä puuta ja hinnan merkitys olematon.
Asuntojen hintaan vaikuttaa lähinnä kysynnän ja tarjonnan suhde kuten kaikki tietävät. Perseaukiset taas eivät juurikaan kysele kuten Suomessa nähdään joten ilmeisesti jenkeissä on kuitenkin aika paljon sitäkin porukkaa joka pystyy laittamaan 0,5-2M$ siihen asuntoon.
Asuntojen hintaan vaikuttaa lähinnä kysynnän ja tarjonnan suhde kuten kaikki tietävät. Perseaukiset taas eivät juurikaan kysele kuten Suomessa nähdään joten ilmeisesti jenkeissä on kuitenkin aika paljon sitäkin porukkaa joka pystyy laittamaan 0,5-2M$ siihen asuntoon.
WardLittell
Majuri
USA:n sotilasyhteistyöstä kajahti huolestuttava uutinen – Pekka Toveri: ”Signaali Putinille”
Putinille Yhdysvaltojen vetäytyminen sotaharjoituksista olisi selvä viesti, arvioi Pekka Toveri.
www.iltalehti.fi
Pekka kommentoi
... Huonoja signaaleja ilmassa.
WardLittell
Majuri
Nämä kaikki maat Trump on jo suututtanut
Presidentti Donald Trumpin hallinnon sukset ovat ristissä jo moneen eri suuntaan. Tässä on lista maista, alueista ja syistä.
www.is.fi
... ja eikä tässä vielä kaikki, lisää on tulossa...
nimimerkki
Kersantti
voisiko vielä jatkaa että tekoäly tulee viemään myös osan ajatustyöstä pois/muualle mikä tulee johtamaan myös lisääntyvään keskiluokan köyhtymiseen? Mistä seuraa lisää poliittista turbulenssia. Varsinkin kun yhdysvalloissa koulutuskin taitaaa keskittyä vain niille jolla on varaa maksaa. Ja nyt vielä loppukin terveyden huollosta ajetaan alas jolloin mikä tahansa vakavasairaus mikä meillä hoidetaan on yhdysvalloissa kuolemantuomio jos ei ole varaa. Mitä suurimmalla osalla keskiluokkaa ei kohta ole. Nyt kyllä täällä Suomessa kannattaisi satsata siihen omilla jaloilla seisomiseen...ja paljon
teknohippi
Ylipäällikkö
Tässä on sellainen ero että se keskituloinen haluaa asua omakotitalossa ja käydä autolla töissä, tähän se malli on tuolla rakennettu. Keskiverto talon ikä USA:ssa on huomattavasti lyhyempi kuin Suomessa, USA:ssa rakennuskannan keskikä on 50vuotta. Tätä kautta rakennuskustannuksilla alkaakin olla merkitystä huomattavasti enemmän keskituloisille, he kun tuppaavat hankkimaan pari uutta taloa elinikänsä aikaan.
Mutta, joo, rakennuskustannusten nousu on pieni osa sitä kokonaisinflaatiota ja sitä keskituloisten massaa harmittaa kun palkat ei pysy perässä. Vielä enemmän harmittaa pienituloisia kun palkka ei tahdo riittää mihinkään ja toinen työ on pakko ottaa rinnalle.
Sillä rikkaimmalla 10% ei ole tässä nyt merkitystä, nämä laittaa sen 2 milliä taloon kevyesti. Se on se keskiluokka joka pitäisi olla 50% väestöstä mutta siitä tippuu yhä useampi pohjalukemiin. Koulutus voi olla parempi kuin vanhemmilla mutta tulot on paskat. Se että asumisen hinta nousee 5-10% vuosi ei helpota yhtään.
tankki-tapsa
Kenraali
Yritin vain täsmentää ettei Trumpin korottaman puutavaran 14% hinnannousu näyttele oikein minkäänlaista roolia asuntojen hinnoissa. USAn varakkain 10% ei taida yleensä omistaa montaa keskiluokan taloa, eli esim. juuri 0,5-2M$, usein miten ei yhtään paitsi joku pihi tietysti. Kuten itse sanoit; asuntojen hinnat ovat siellä nousseet ja täällä laskeneet, ja tämä kertoo ostovoimasta ja sen kehityksestä.
En ole lainkaan eri mieltä siitä että keskiluokka supistuu, ja sukupolvi toiselta köyhtyy, niin täällä kuin varmaan sielläkin. Se oliko Trump korjausliike vai katastrofi USAn talouden kannalta selviää 4+ vuoden kuluttua, ulkopolitiikka toki jo paljon aiemmin.
Pakko lisätä; Suomeen tarvittaisiin Milei, ei Trump! Aiemmin olisi riittänyt pikku säätö oikeaan mutku sosialismi toimii talutetun ämpärikansan mielestä niin hyvin kaikkialla muuallakin.
tankki-tapsa
Kenraali
Tämä! Ennen verorahoitteiset apparaatit työskentelivät kirjoituskoneilla. Dokumenttia, usein turhaakin, syntyi X määrä. Sitten tulivat PCeet. Kurssituksen jälkeen cntr-c ja cntr-v komennot ja muokkaustyökalut tulivat jäsenkirjaisimmillekin apparatsnikeille tutuiksi ja kas; nollan arvoinen tuotos lisääntyi suorastaan exponentaalisesti. Ja apparaatsnikkien määrä dekadiluokkaa
Nyt sitten 3. aalto eli tekoäly; ällistyttävät (minua) uudet työkalut mahdollistavat 0-tutkimuksen ja muun hölönpöllön tuottamisen, en osaa edes kuvata, no astronomisen kasvun. Kaikkein sukulaisinkin päälllikkö ja koordinaattori pystyy tekemään hetkessä rapsat 0-hankkeistaan ym. joiden nyökyttelyyn tarvitaan tietysti uutta väkeä, eli se huutava työvoimapulla. Julkiselle sektorille palkattu nollahan vahvistaa julkista taloutta Suomen johtavan hirmusuositun puolueen taloustuntijan mukaan.
Ei täällä enää millään säätämisellä pärjätä vaan yhteiskunnan toiminnot ja vastuut pitäisi määritellä uudestaan. Muistutanpahan vain että Musk laittoi 90% väestä pihalle Twitteristä, ilman toiminnallisia ongelmia.
Jahas, jos sitten valmistelisi hetken huomisia presentaatioita, AI:llä totta kai!
