Trump on kyllä aikamoinen hahmo. Olen miettinyt sitä, että joutuuko Usa joka tapauksessa purjehtimaan politiikassa johonkin trumpilaiseen todellisuuteen, että se voi vastata suurten diktatuurien haasteeseen? Ne kun pelaavat eri säännöillä kuin etenkin Länsi.
Voittaaksesi on muututtava vielä pahemmaksi kuin vihollisesi on. Ja tullitaiteilu voi olla vasta alkua.
Euroopan liittolaiset pysyvät nätisti ruodussa, kun iivana paukuttaa porttia Ukrainassa. Sietävät suunnilleen mitä tahansa ainakin.
Käsittääkseni elämme kymmenten vuosien mittaista jaksoa ja ainoa varma asia lienee tasainen ruudin kulutus.
Kirjoitin ammoin siitä saranavaiheesta ja sitä nyt riittää.
Trump olisi voinut olla se voima, jota USA olisi tarvinnut. Olin aiemmin siinä kuvitelmassa, että Trumpilla on oikeasti joku kunnollinen strategia, ja että hänen ulosantinsa on vain tarkoituksella provokatiivista ja kärjekästä, mutta tämän toisen presidenttikauden alun teot puhuvat kovasti sitä vastaan. Ainakin nyt näyttää, että viime kausi todellakin oli sen "deep staten" ja aluksi (ennen suksien menemistä ristiin) varsin lahjakkaiden neuvonantajien varassa.
Wokismin, DEI:n ja yliopistojen ideologisen hörhöytymisen ja mm. Palestiina-aktivismin pysäyttäminen oli väistämättä tarpeen USA:n aseman itsesuojeluna (etenkin tuo Palestiina-aktivismi näyttäytyi hyvin huolestuttavana, tuntien arabien/islamistien huomattavan kyvyn tehdä kaikenlaisia salakähmäisiä verkostoja - mm. Hizbollahin-IRGC:n verkosto on Euroopassa iso tekijä erinäisessä läntisen maailman vastaisessa toiminnassa, ja turkkilaiset ja salafistitkin ovat sillä saralla aktiivisia). Tähän olisi hyvä ollut saada Eurooppakin mukaan, ainakin noiden islamistiverkostojen vastaiseen toimintaan, tosin siltä kannalta Britanniassa on nyt erittäin ongelmallinen hallitus, kun Labourin asema konservatiiveja suurempana nojaa muslimiväestön ääniin.
Kauppataseenkin korjaaminen olisi ollut liittolaismaiden kannalta ymmärrettävää, mutta tämä toteutus on ollut ihan jotain muuta kuin ymmärrettävää. USA:n liittolaispiiri/vapaa maailma olisi tarvinnut jonkinlaisen uuden taloudellisen kattojärjestelmän, jonka avulla olisi myös voitu tasata kauppataseita - se olisi voinut olla myös Suomen etu, koska mehän olemme olleet kauppataseen suhteen negatiivisella puolella eurokriisin jälkeen, ja jos tämä tasausjärjestelmä olisi ollut vahvempi kuin EU, niin se olisi suosinut meitä (oman valuutan puute olisi ollut tässä toki ongelma).
Kauppataseen vakauttamisen lisäksi Trumpin olisi pitänyt suuresti kasvattaa kaikkein rikkaimpien verotusta, koskematta ylempään keskiluokkaan tai edes pieniin rikkaisiin. USA:llahan oli marginaaliveroaste pitkään yli 90%, käytännössä 20-luvun kasinotalousaikaa lukuunottamatta ensimmäisestä maailmansodasta Reaganiin saakka yli 70% (sekä ansio- että pääomatuloissa), ja sillä rahalla rakennettiin USA:n asema silloin; tällaisiinkaan lukuihin ei olisi edes tarvinnut vielä mennä. Tämä olisi myös syönyt terän demokraattien talouspuheilta täysin, ja tähän olisi voinut yleisesti nostaa länsimaiden laajuisen verokikkailun rajoittamisen ja rahanpesun estävät toimet osana tuota taloudellista kattojärjestelmää, joka olisi vaikeuttanut myös rahalla tehtävää subversiotoimintaa (arabit ja Iran öljyomaisuuksineen...) ja tukenut myös liittolaismaiden valtiontalouksia, jopa siinä määrin että USA:n kokonaistoimet olisivat näkyneet liittolaismaille positiivisina kokonaisuudessa, eikä vain protektionismina.
Trumpilla oli käytännössä kaikki avaimet käsissään turvata länsimaiden tulevaisuus, mutta ei tämä kovin lupaavalta näytä tämän kauppasekoilun ja Ukrainan sähellyksen y.m. osalta. Jälkimmäisessä tietysti voi olla, että kädet tekevät toista kuin suu sanoo, mutta jossain puheidenkin järkevä raja kulkee; periaatteessa syötin pitäminen Venäjän ulottuvilla voi nopeuttaa heidän taloudellista romahdustaan, jos Moskovassa on kova usko siihen, että USA purkaisi pian pakotteita tai pakottaisi Ukrainan rauhaan, mutta...
Viime viikolla Kiina ohjeisti ilmailualaansa, ettei jenkeistä ole jatkossa syytä tehdä hankintoja. Sen sijaan vaikka Airbussilta. Nyt Xiamen Airlines peräti lennätti juuri kiinaan laskeutuneen uuden, jo yhtiön väreihin maalatun, 737maxin takaisin Boeingin tehtaalle.
Boeingilla oli aiesopimukset 130 koneesta Kiinaan. Kahtena seuraavana vuosikymmenenä Kiinan arvioitu osuus siviililentokoneiden maailmanmarkkinasta on 20%.
guardian
Ryanair on kustannusriskin vuoksi laittamassa jäihin 25 boeingin tilaukset, joiden toimitus piti alkaa jo elokuussa.
guardian
openai:n mukaan boeingin commercial aircraft -divisioona työllistää suoraan 60k ja välillisesti alihankintaketjussa on 1,5M työntekijää jenkeissä (osavalmistajat, materiaalitoimittajat, elektroniikkavalmistajat, logistiikkaketju, ohjelmistokehitys, yms).
so much winning, terv trump
Eipä tainnut Washingtonissa ja Moskovassa olla kuitenkaan suunnitteilla kaksinapainen maailma sillä tavalla maaten, että ne navat ovat Bryssel ja Peking. Enkä usko, että Washingtonissa on vieläkään, tai että yksi Trump olisi sen kehityksen estämisen tiellä.
Fortum on valtionyhtiö ja siten sen kaikki strategiset linjaukset ovat Suomen valtion eli viimekädessä eduskunnan siunaamia. Fortumin tilannetta ei helpottanut sekään, että kotimainen megainvestointi Loviisa-3:een torpattiin vuonna 2010 "yhteiskunnan kokonaisedun" nimissä. Tässäkin asiassa nimenomaan Arkadianmäen pellet kairasivat Fortumia kuivana kakkoseen. Mutta demokratiassa tyhmä kansa saa juuri sellaiset päättäjät kuin se ansaitseekin!
Mitäpä Paasikivi sanoikaan muistelmissaan toistuvasti, "poliittisesti lahjaton kansa".
Minä en kirjoita millainen maailman pitäisi olla vaan millainen se on. Jos Ukraina menettää Usan poliittisen ym. Tuen, niin mikä asema sille jää? Ikuinen sota Venäjän kanssa ja Euroopan tuki? Suomikin halusi Natoon juuri siksi, että Usan pelote tuli peliin. Ei Suomikaan halunnut jäädä EU sateenvarjon varaan.
Jossain kulkee se raja, kun tosiasiat on hyväksyttävä. Epäilen, että se raja on Ukrainan osalta lähellä.
Toinen näkökulma. Jos hyökkääjä saa pitää saaliinsa, niin miten Trump aikoo hoitaa Taiwanin politiikkaa? Tietyllä tapaa Kiina varmasti on kiinnostunut Trumpin tavasta hallita mm. Ukrainan asiaa.
Toisaalta EU:n on tässä tilanteessa pakko, aivan pakko löytää ne omat kivekset ja korjata kurssi. EU:n moniäänisyys on tietysti haitta, mutta myös hyöty, koska yhteiset intressit pakottavat lopulta kaikki maat ruotuun, tai sitten voidaan joutua toteuttamaan se kirjoittamaton pykälä, että toisia kriittisesti vaarantavat pullikoijat löytävät itsensä unionin ulkopuolelta.
Silent enim leges inter arma.
Halkeaminen tai pirstaloituminen tässä tilanteessa taas olisi Saksalle ja Ranskalle sen luokan ongelma, että sitä ei voida hyväksyä. Talous on muutenkin kuralla (niin, IMF:n ennustama kasvu on Saksalle ja Ranskalle vielä huonompaa kuin Suomelle), että unionin ei yksinkertaisesti voi antaa hajota.
Ja ylempänä olevaan liittyen, on sinänsä onni tässä tilanteessa, että Britannia on unionin ulkopuolella. Vaikka Manner-Euroopan maissa on paljon sisäisiä ongelmia, niin poliittiset realiteetit ovat tulossa niin vahvoiksi, että ne sisäisetkin ongelmat ovat tarvittaessa hoidettavissa eksistentiaalisen uhan edessä (koska niihin liittyvät seikat eivät nyt pidä minkään mahtimaan poliittisen johdon palleja otteessaan, eikä edes Saksassa ja Ranskassa mikään valtapuolue, myöskään demaripuolueet, ole riippuvaisia niiden tunnustamisesta tai tunnustamatta jättämisestä). Sen sijaan Britannia on sen verran sairas mies, että sen on hyvin, hyvin vaikea saada sisäisten ongelmiensa vyyhteä pois solmusta nykyisten poliittisten realiteettien vallitessa.
trumppi on Roomassa saannu ahaa-elämyksen: "Trump: Putin ei ehkä halua lopettaa Ukrainan sotaa" . Joku vois nyt trumpillekin vääntää rautalangasta esim. sen mitä tapahtuu kun kansalle selviää totuus tappioista ja sodasta kotiutuu 600 000 vidduuntunutta sotilasta sanomaan muutamat totuudet lihahyökkäyksistä ja musikan arvosta johtoportaalle... Lopeta siinä sitte sota, kun oma pää putoaa totuuden tullessa julki...
Ei putoa. Musikka on kyvytön tuollaiseen organisoitumiseen, ja FSB on hiottu loppukin aloitekyky nitistämään. Isovenäläinen imperialismi, jolle voitto on mannaa, hoitaa loput kansan soraäänet. Putin on myöskin vain silovikkiklikkinsä kasvot ja fasaadi, ei kaikkivoipa tsaari - todellista valtaa käyttää Putinin johtama ja häneen vain henkilöityvä samanmielinen silovikkiklikki, ei Putin itse. Jos joku Putinin pään pudottaa, on se joku silovikkiklikin sisäpiiriläinen.
Vallankumous lähti viimeksikin kolmen vuoden *tappiollisesta* sodasta, uusi hallinto ei edes lopettanut tätä täysin pieleen mennyttä sotaa, vaan sota loppui vasta, kun puolen vuoden ajan uutta vallankumousta junaillut pääkaupungin vähäosaisempi lukeneisto joutui sen oman vallantavoittelun nimissä lopettamaan (ja käynnisti sen sitten irtaantujia vastaan uudelleen, kun Saksa oli kaatunut). Ja uusi hallinto tapatutti nälänhätään enemmän kuin vanha sotaan.
Musikoita vietiin koko ajan kuin karjaa. Niin on Venäjällä aina ollut ja on oleva niin kauan kuin tuo Iivana Julman valtakunta seisoo.
Näin. Tässä on diilin tekemisen perusteet.
Kaupan tekemisessä on semmoisia ikivanhoja simppeleitä perusjuttuja; älä koskaan kerro hintaa ennenkuin vastapuoli on hyväksynyt tuotteen ja, jos vastapuolella on kiire (aivan sama miten se on perusteltu)>sinulla on vahvempi käsi ja kontrolli.
Toivotaan että eurooppalaiset eivät ole tätä kadottaneet. Jotenkin .. minä uskon että ei ole, tosin poliitikoista en niin tiedä.
Niin on, mutta ne perusteet tulevat Kremlin käteen vasta siinä vaiheessa, jos länsi jatkaa Ukrainan tukemista niin pitkään ja niin vahvasti, että rintamatilanne kääntyy Ukrainalle suotuisaksi kaikista Venäjän toimenpiteistä huolimatta, koska vasta sitten ollaan sen tosiolevaisen äärellä, että Venäjällä ei ole enää resursseja voittaa. Siinä vaiheessa vasta alkaa sieltä suunnalta tulla myönnytyksiä nykyiseen. Paasikiven sanoin:
Venäläisten muuttumattomana politiikkana on saada, mitä he voivat, niin vähällä kuin mahdollista, ja sitten pyytää lisää. He eivät uhraa koskaan välittömiä etujaan tulevaisuuden päämäärien hyväksi. He eivät kiinnitä koskaan huomiota siihen mitä on sanottu, vaan ainoastaan siihen, mitä on tehty. He pyrkivät saamaan korkean hinnan siitä, minkä ymmärtävät joutuvansa tekemään joka tapauksessa. He ovat immuuneja eettisille, humanitaarisille ja abstraktiin oikeuteen perustuville tekijöille ollen pelkästään käytännöllisten ja realististen näkökohtien vaikutettavissa.
Usa tietää, että eurooppa pysyy esim. Kiinan vastaisessa rintamassa, kun Iivana koputtaa Euroopan portteja ja Trump kysyy, että poistunko. Kauppapolitiikan neuvottelutkin sujuvat lopulta Usan mieliksi. Usan pakote vs. Eurooppa on siis tuo vieno Iivanan ovikellon soittelu.
Seuratkaa joskus EUn parlamentin puhujapöntön tapahtumia. Lennokkuus on lievä määritelmä kuvaamaan sitä. Sieltä osa suurimmista unelmista leviää meidän metioihin.
Euroopan on kyettävä vastaamaan turvallisuudestaan. Sitten se voi olla osapuolen asemassa. Huomasitteko millaisen vastaanoton Kaja Kallas sai Usassa.... Aivan, ei minkäänlaista. Ei otettu virallisesti edes vastaan. EUn edustajaa ei huomioida mitenkään ja hän saa käyttää sivuovea.
Euroopassa ei voida jatkaa näin kuin nyt on hommailtu. Jos siihen vastuunottamiseen ei kyetä niin kaikki on kyllä ansaittua.
Trump ja hänen taustavoimansa eivät tulleet kuitenkaan huomioineeksi sitä, että Manner-Euroopan hallitsevien voimien on aivan pakko puuttua asiaan, tai ne eivät hallitse enää kovin kauan. Sisäinen paine Manner-Euroopan mahtimaissa on sen verran huomattavaa (Merziä ja Macronia kohtaan siis), että talouskasvua on saatava, ja sen turvaamiseksi on pakko ryhtyä riittäviin toimiin, jos/kun USA ei sitä tee. Muuten tulee Cromwellin kohtalo useallekin puhuvalle päälle. Toinen epävaihtoehto on Venäjän vasallius ja siitä seuraava EU:n hajoaminen vähintäänkin de facto.
Ukrainan kohtalo tässä ruletissa ei ole häävi, toimia Euroopan kilpenä sen aikaa, että täällä saadaan hommat kuntoon. Ja jos ei saada, niin seuraavat ovat vuorossa, eikä siitä enää Keski-Euroopan poliittinen eliitti selviä kuivin jaloin.
En tiedä, millä tasolla tämä asia ymmärretään meidän kanssa yhtenevässä intressipiirissämme (Suomi-Ruotsi-Norja-Puola-Baltia), mutta sietäisi Ruotsin kysellä takaisin niitä plutoniumejaan Britanniasta, koko konkkaronkan tuella.
