Ulkoasiainministeriö (UM) / Utrikesministeriet: UM: Suomi ja Latvia kutsuivat EU:n ja Valko-Venäjän ulkoministerit koolle
ULKOASIAINMINISTERIÖhttp://formin.finland.fi
Tiedote 285/2015 14.12.2015
Suomi ja Latvia kutsuivat EU:n ja Valko-Venäjän ulkoministerit koolle
Suomen ja Latvian ulkoministerit isännöivät 14.joulukuuta ensimmäisen epävirallisen tapaamisen Valko-Venäjän ulkoministeri Vladimir Makein kanssa. Tapaamisessa ministeri Makei korosti maansa sitoutumista ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen maassaan. Vuoropuhelun edistämiseksi useat EU:n ulkoministerit painottivat johdonmukaisen toiminnan tärkeyttä oikeusvaltion vahvistamiseksi, ml. kuolemanrangaistuksen poistaminen.
Valko-Venäjä on tänä syksynä ottanut EU:n toivomia edistysaskeleita. Viimeiset poliittiset vangit vapautettiin elokuussa. Lokakuun presidentinvaalit sujuivat rauhallisessa ilmapiirissä. Siksi EU päätti jatkaa Valko-Venäjään kohdistettuja rajoittavia toimenpiteitä 29.2.2016 asti, mutta samalla keskeyttää niistä valtaosan toimeenpanon neljäksi kuukaudeksi.
EU pyrkii vuoropuhelun avaamisella rohkaisemaan Valko-Venäjää myönteiseen kehitykseen. Tapaamisella tuettiin EU:n tavoitetta suoraan ja avoimeen keskusteluun Valko-Venäjän kanssa.
Lisätietoja: ulkoministeri Soinin kabinettipäällikkö Raili Lahnalampi, puh.+358 50 550 7546 sekä Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikön päällikkö Päivi Peltokoski, puh. +358 295 351523
Valko-Venäjä uhmaa Venäjää
PolitiikkaRaaka-aineet
Pietarin avotoreilla myydään runsaasti valkovenäläisiä tuotteita. Venäjä epäilee, että osa on valmistettu EU-alueella. KUVA: SVETLANA ALEKSEJEVA
Venäjä perustaa maiden väliselle rajalle rajatarkastuspisteitä Valko-Venäjän viisumipäätöksen jälkeen.
Erimielisyyksiä
Valko-Venäjä maksaa maakaasusta 132 dollaria per 1 000 kuutiota. Aljaksandr Lukašenkan mukaan oikea hinta olisi 83 dollaria.
Venäjä vähensi viime vuonna Valko-Venäjälle toimitetun raakaöljyn määrää 24 miljoonasta tonnista 18 miljoonaan.
Venäjä on lisännyt elintarviketarkastuksia rajalla väittäen Valko-Venäjän tuovan maahan EU-alueelta lähtöisin olevia tuotteita.
Valko-Venäjä tiedotti tammikuussa sallivansa maksimissaan viiden päivän viisumivapaat vierailut maahan. Viisumivapaus alkaa ensi viikolla ja koskee muun muassa kaikkien EU-maiden kansalaisia. Lentoteitse maahan pääsee viisumitta vain Minskin kansainvälisen lentoaseman kautta.
Valko-Venäjän viisumipäätös yllätti täydellisesti Venäjän viranomaiset. Maiden välinen maaraja on käytännössä avoin, eikä rajalla pääsääntöisesti tarkasteta autoja. Näin ollen asetelma tarjoaa kenelle tahansa viisumivapaan pääsyn Venäjälle.
Venäjän turvallisuuspoliisi FSB:n pääjohtaja Aleksandr Bortnikov reagoi tilanteeseen ilmoittamalla, että maiden väliselle maarajalle perustetaan rajatarkastuspisteet. Bortnikovin mukaan Venäjä ei voi sallia terroristien vapaata pääsyä maahan.
Valko-Venäjän viisumipäätös ja Venäjän ilmoittamat vastatoimet eivät ole yksittäistapauksia, vaan ne viestivät yhä hankalammiksi käyneistä ongelmista veljesmaiden välillä. Myös maiden johtajien, eli Aljaksandr Lukašenkan ja Vladimir Putinin keskinäiset välit näyttävät kärjistyneen.
Lukašenka on suuripuheinen ja itsevarmasti esiintyvä diktaattori, joka on vuosien saatossa useita kertoja nokitellut suorasanaisesti Putinin kanssa. Putin on esiintynyt keskinäisissä tapaamisissa ymmärtävän isoveljen tavoin, mutta tarkkailijoiden mukaan hänen kärsivällisyytensä alkaa olla lopussa.
Viime aikoina Lukašenka on ilmoittanut halustaan lisätä taloudellista ja poliittista yhteistyötä lännen kanssa. Presidentti on myös melko avoimesti asettunut Ukrainan puolelle Ukrainan ja Venäjän välisessä konfliktissa. Tällainen asennoituminen ei Putinia missään tapauksessa tyydytä.
Venäjän suhde Valko-Venäjään alkaa vahvasti muistuttaa Venäjän ja Ukrainan muutaman vuoden takaista, avoimeksi sodaksi kärjistynyttä kriisiä.”
Veljesmaiden välillä on myös talousyhteistyöhön liittyviä vakavia erimielisyyksiä. Suurin riita koskee Valko-Venäjän ostaman maakaasun hintaa ja Venäjän toimittaman raakaöljyn määrää.
Valko-Venäjä katsoo, että se on oikeutettu saamaan Venäjältä maakaasua sisämarkkinahintaan, mutta Venäjä on perinyt kaasusta selvästi korkeampaa taksaa.
Valko-Venäjä on kieltäytynyt maksamasta vaadittua hintaa, minkä seurauksena Venäjä on supistanut öljykuljetuksia Valko-Venäjälle. Öljyn kauttakulkumaksut sekä raakaöljyn jalostaminen ja vienti ovat Valko-Venäjälle erittäin merkittävä bisnes.
Maat riitelevät myös Valko-Venäjän kautta Venäjälle kuljetettavien elintarvikkeiden laadusta ja alkuperästä. Venäjän tulkinnan mukaan Valko-Venäjä väärentää asiakirjoja ja tuo maahan Venäjän vastapakotteiden piirissä olevia elintarvikkeita, jotka on alun perin valmistettu jossain EU-maassa.
Myös maiden välinen sotilasyhteistyö kangertelee. Lukašenka julisti helmikuun alussa, ettei Venäjän kaavailema sotilastukikohta Valko-Venäjän länsiosaan, lähelle Liettuan ja Puolan rajaa tule toteutumaan.
Kaiken kaikkiaan Venäjän suhde Valko-Venäjään alkaa vahvasti muistuttaa Venäjän ja Ukrainan muutaman vuoden takaista, avoimeksi sodaksi kärjistynyttä kriisiä. Tuolloinkin Venäjä riiteli aluksi naapurinsa kanssa öljystä, kaasusta ja rajatarkastuksista.