Washingtonissa nähtiin torstaina täysin poikkeuksellinen poliittinen näytelmä, kun keskusrikospoliisi FBI:n erotettu johtaja James Comey todisti keskusteluistaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa senaatin tiedustelukomitean edessä.
Todistuksesta kävi ilmi, että FBI:n päällikkö koki Yhdysvaltain presidentin uhkaavan poliisin riippumattomuutta – jopa siinä määrin, että Comey vuoti muistiinpanonsa keskusteluistaan presidentin kanssa medialle erottamisensa jälkeen.
Vuodolla Comey yritti varmistaa, että presidentin lähipiirin Venäjä-yhteyksistä avattaisiin uusi, riippumaton tutkinta, johon presidentin olisi hankala puuttua. Näin tapahtuikin.
Comey kertoi, että hän alkoi kirjata keskustelujaan Trumpin kanssa tavattuaan tämän ensimmäistä kertaa tammikuussa. Comey ei ollut kokenut tarvetta toimia näin kahden aiemman presidentin kanssa.
”Ajattelin, että hän [Trump] saattaisi valehdella kokouksen sisällöstä”, Comey selitti.
Comey sanoi kirjanneensa ylös jokaisen merkittävän keskustelun Trumpin kanssa kevään aikana ”en vain puolustaakseni itseäni, vaan puolustaakseni FBI:ta”.
Comeya häiritsi ainakin kolme asiaa: se, että Trump kysyi tammikuussa, haluaako FBI:n päällikkö pitää työnsä, ja pyysi sen jälkeen kolmesti ”lojaaliutta”. Comey koki, että presidentti pyrki luomaan heidän välilleen riippuvuussuhteen.
Toiseksi se, että Trump ajoi muut huoneesta helmikuussa ja pyysi FBI:n johtajaa luopumaan tutkimuksista, jotka kohdistuivat Trumpin avustajan Michael Flynnin Venäjä-yhteyksiin.
Ja kolmanneksi se, miten Trump perusteli Comeyn erottamista. Comey kutsui ”selviksi valheiksi” Trumpin hallinnon väitteitä, että FBI olisi ollut hänen alaisuudessaan kaaoksessa.
”FBI on rehellinen, se on vahva, ja se pysyy aina riippumattomana.”
Myöhemmin Trump perusteli Comeyn erottamista myös Venäjä-tutkinnalla, jota Comey tuolloin johti.
”Mielestäni minut erotettiin Venäjä-tutkinnan takia. Jotta se, miten tutkintaa hoidetaan, muuttuisi,” Comey sanoi.
Comey kieltäytyi kuitenkin vastaamasta, syyllistyikö presidentti hänen mielestään oikeuden vastustamiseen pyytäessään Comeya luopumaan Flynnin tutkinnasta. Oikeuden vastustaminen on vakava syytös.
Comey myönsi vuotaneensa muistiinpanonsa tapaamisistaan Trumpin kanssa ystävänsä kautta medialle sen jälkeen, kun hänet oli erotettu 9. toukokuuta. Tämä antaa Trumpille syyn väittää Comeya puolueelliseksi.
Republikaanisenaattori Roy Blunt kysyi Comeylta, miksi tämä koki oikeudekseen vuotaa keskustelut. ”Olin tuolloin yksityinen kansalainen. Koin, että oli tärkeää saada tieto ulos”, Comey sanoi.
Muutkin republikaanit kyseenalaistivat Comeyn uskottavuuden. Senaattori Marco Rubio kysyi, miksi Comey ei kertonut kellekään, jos koki presidentin yrittävän sekaantua FBI:n tutkintaan. ”Olin hämmentynyt”, Comey sanoi.
Comey puolusti FBI:n Venäjä-tutkintaa. Hänestä ei ole epäilystäkään, että Venäjä sekaantui Yhdysvaltain vaaleihin.
Kun Comey kieltäytyi vastaamasta kysymykseen, tekikö Trump itse hänen mielestään yhteistyötä venäläisten kanssa, sali veti henkeä. ”En usko, että voin vastata tähän julkisessa kuulemisessa”, Comey sanoi.
Hän myönsi kuitenkin, ettei ollut nähnyt todisteita siitä, että venäläiset olisivat manipuloineet itse äänestystulosta.
Julkisen kuulemisen jälkeen Comey siirtyi todistamaan senaattoreille suljettujen ovien takana. Kuulemisen jälkeen senaattorien on päätettävä, kuinka vakavina he Comeyn syytöksiä pitävät.
Trumpin asianajaja Marc Kasowitz kiisti Comeyn syytökset. Hänen mukaansa presidentti ei kehottanut jättämään tutkintaa kesken eikä sanonut tarvitsevansa lojaalisuutta.
Kasowitz syytti FBI:n ex-johtajaa luottamuksellisen tiedon vuotamisesta julkisuuteen.
”Tänään Comey myönsi, että hän yksipuolisesti ja ilman lupaa paljasti lehdistölle luottamuksellisia keskusteluja presidentin kanssa”, hän sanoi.
Trump ei kommentoinut Comeyn kuulemista Twitterissä. Puhuessaan uskovaisten tapahtumassa toisaalla Trump sanoi, että hänen vastustajansa ”valehtelevat ja estävät oikeutta toteutumasta ... mutta kuten Raamattu sanoo, totuus voittaa”.
Trumpin viraltapano on yhä epätodennäköistä
Se, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump joutuisi pois virastaan, on epätodennäköistä. Tämä johtuu siitä, että kyse ei ole vain laista, vaan poliittisesta harkinnasta.
Kongressin edustajainhuone nostaa syytteet presidenttiä vastaan. Senaatti päättää tuomitsemisesta kahden kolmasosan enemmistöllä.
Kongressi on republikaanien hallussa. Vaikka edustajainhuone siirtyisi demokraateille vuoden 2018 vaaleissa, senaatista ei löytyisi kahden kolmasosan enemmistöä presidentin tuomitsemiseksi – ainakaan näillä syytteillä.
Presidentti Richard Nixon erosi vuonna 1974, koska hän arvioi, että senaatissa ollut tarpeeksi ääniä hänen erottamisekseen. Trumpilla ei ole toistaiseksi syytä olettaa, että näin kävisi hänelle.
