Toimittajalta: Yhdysvallat on Trumpin jäljiltä pysyvästi muuttunut
Presidentti Donald Trump on vaikeuksissa sitten, kun luottokanava Fox niin sanoo, kirjoittaa työnsä Washingtonissa päättävä Ylen kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen.
Yhdysvallat
30.7.2017 klo 10:00
Pasi Ekman / Yle Pirkko Pöntinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja
WASHINGTON Vaikka presidentti Donald Trump eroaisi huomispäivänä, Yhdysvallat ei palaisi entiselleen. Vasta puoli vuotta virassa ollut presidentti on jättänyt pysyvän jäljen amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja jopa koko maailmaan.
Yhdysvaltain kansallisia instituutioita, kongressia, oikeuslaitosta ja tiedusteluelimiä on ravisteltu kuin jaloista kiinni pitäen, pää alaspäin. Presidentin käsittelyyn ovat joutuneet myös media sekä yksittäiset ihmiset.
Toistaiseksi kaikki ovat jaksaneet nousta pystyyn, mutta jotkut horjuvat jo pahasti. Viime aikoina oikeusministeri Jeff Sessionsin röykytys on yltynyt epäinhimilliseksi. Presidentti Trump lyö häntä kuin meksikolaista piñata-nukkea, jonka kohtalo on tulla hakatuksi palasiksi.
Jopa demokraatitkin säälivät miestä.
Presidentti Donald Trump perheineen on noussut ennennäkemättömäksi instituutioksi Yhdysvaltain politiikassa.
Presidentti kertoo olevansa absolutisti, mutta juuttuminen viestipalvelu Twitteriin on tuhoamassa hänen hupenevan uskottavuutensa. Heinäkuun puolivälin kannatuskyselyssä Trumpin tuki oli pudonnut huhtikuun 42 prosentista 36:een.
Toimittajat selaavat kännyköitään sormenpäät kipeinä ja yrittävät ymmärtää, kuinka selittäisivät asiat yleisölleen, josta suuri osa on jo ajat sitten sulkenut silmänsä ja korvansa kaikelta, mitä Washingtonissa tapahtuu.
Myös presidentin omasta republikaanipuolueesta tulevista lausunnoista kuulee, että poliitikot ja etenkin senaattorit ovat kesän aikana todella väsyneet paineen ja presidentin nöyryytyksen alla. Sen näkee myös poliitikkojen naamasta.
Poliittinen keskustelu tai lähinnä huuto on jo kaksi vuotta ollut sitä luokkaa, että Suomessa valtaosa puhujista olisi viety kunnianloukkauksesta oikeuteen tai ainakin Julkisen sanan neuvostoon.
Luin taannoin osuvan tiivistyksen: Washingtonin toimintatapa ei ole valehtelu vaan peittely. Kaikenlaista siis puuhataan, mutta kiinni ei saa jäädä. Tähän tarvitaan juristeja.
Yhdysvallat on juristien työmaa. Juristi tarvitaan mukaan hyvässä ja pahassa. Minkä hyvänsä asian voi riitauttaa ja avata uuteen käsittelyyn korvausten toivossa tai vastapuolen uran tuhoamiseksi, vaikka kymmenien vuosien päästä. Ja tätä todella osataan käyttää hyväksi.
Donald Trumpin tavaramerkki liikemiehenä ja nyt presidenttinä on käyttää juristien armeijaa ja haastaa kilpailijat ja viranomaiset kaikessa. Valkoisessa talossa hän näyttää puolustavan lähinnä itseään eikä Yhdysvaltain kansaa.
Tuloksena on, että Valkoisen talon henkilökunta ei tiedä, mitä se ei tiedä ja minkä puolesta se joutuu puhumaan. Siksi presidentin hallinto vuotaa kuin seula ja toivoo, että media saisi asioista selvyyden.
Liikemaailman hokema, että Yhdysvaltojen kanssa on helppo tehdä bisnestä, koska täällä noudatetaan sääntöjä, on rankka yleistys.
Yhdysvaltalaiset säännöt tehdään niin, että ne pystytään helposti riitauttamaan. Yksiselitteisyys olisi typeryyttä. Presidentti Trump soveltaa juuri tätä oppia.
Saul Loeb / AFP
Puoli vuotta kestäneestä virkakaudestaan viimeiset kolme kuukautta presidentti Trump on käyttänyt enenevässä määrin henkilökohtaiseen taisteluunsa Venäjä-tutkintaa vastaan.
Presidenttinä hän kuitenkin käyttää jokapäiväistä valtaansa muuhunkin, vaikka se ei kaikille näy, koska kaikki eivät sen kohteeksi joudu.
Selkeimmin sen tuntevat Yhdysvalloissa asuvat siirtolaiset. Heitä on 44 miljoonaa, ja joka neljäs on maassa laittomasti.
Tämän vuoden aikana nekin siirtolaiset, joiden asema on ilman kansalaisuuttakin vakiintunut, ovat joutuneet yllättävien tarkastusten ja karkotustenkin keskelle.
Maahanmuuttajia koskevissa pykälissä on nimittäin joustovaraa, jota presidentti Trumpin hallinto tulkitsee ja täsmentää.
Nyt monien paperittomien siirtolaisten Yhdysvalloissa syntyneet lapset eivät esimerkiksi uskalla lähteä kouluun, koska viranomaiset saattavat päivän aikana hakea vanhemmat ja toimittaa heidät karkotettaviksi.
Niissä osavaltioissa ja kaupungeissa, joissa paikalliset viranomaiset kieltäytyvät yhteistyöstä liittovaltion kanssa, siirtolais- ja tullivirasto toimii omin voimin. Sen työntekijät tekevät ratsioita koteihin yöaikaan, menevät suoraan työmaille tai odottavat ihmisiä katujen risteyksissä.
Tämän vuoden aikana Yhdysvalloissa on pidätetty 65 000 paperitonta, mikä on lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Yhdysvalloissa paperittomat siirtolaiset pystyvät työskentelemään vuosikymmeniä ja samalla vakiinnuttamaan pikkuhiljaa asemaansa muun muassa maksamalla veroja ja elämällä rikkeettömästi. Se edesauttaa kansalaisuuden hakemista.
Viranomaisten tulkinnasta riippuen tällainen maassaolo voi tietysti täyttää laittomuuden merkit. Nopeasti lisääntyneet yöratsiat ja pikakarkotukset voivat viedä siirtolaiselta mahdollisuuden hakea laillista asemaa, joka syystä tai toisesta on lykkääntynyt.
Ulkopolitiikassa Trumpin linja on Yhdysvaltain eristäminen kansainvälisestä toiminnasta. Linjaus näyttää hyödyttävän ainakin hetkellisesti Venäjää, mutta pitkällä tähtäimellä etenkin Kiinaa.
Kiinassa aikakäsitys ja kärsivällisyys ovat tyystin toista luokkaa kuin jatkuvaa vaalitaistoa käyvässä Yhdysvalloissa. Kiina hyötyy tiukasta yksipuoluejärjestelmästä, Yhdysvallat demokratiasta.
Olen nähnyt Kiinan kehityksen lukuisilla työmatkoillani vuodesta 1994 alkaen ja kirjeenvaihtajana vuosina 2004–2006.
Jo parikymmentä vuotta sitten Kiinassa havaitsi, että maa tulee ohittamaan Yhdysvallat muussakin kuin taloudessa.
Yhdysvallat ei vieläkään tunnu tajuavan tätä. Trumpin aikana täällä on vahvistunut käsitys, että maailman toiseksi suurin kansantalous on yhä muun maailman työpaja ja nyt markkinahäirikkö, joka ei pysty kehittämään omia innovaatioitaan.
Amerikkalaisten – sinänsä perusteltu – usko omaan mahtavuuteensa on ummistanut Yhdysvaltain silmät muulta maailmalta, ja Trump haluaa sulkea ne lopullisesti.
Vaikka Kiinan poliittinen kehitys on kurja, maan voimavara on kansa, jonka intohimona on haastaa ja ohittaa kilpailijansa ja näyttää muille voimansa. Kiina ei vain pidä siitä suurta meteliä.
Kiinan kehityksen etu on koko ajan paraneva koulutustaso ja ulkomailta kotiin palaavat ammattilaiset. Kiinalaiset hakeutuvat toistensa ja muun maailman pariin ennakkoluulottomasti, koska kaikessa voi piillä mahdollisuus. Pontimena on tietysti taloudellinen hyöty, mutta rahahan maailmaa pyörittää.
Kiinassa ei tuhraannu aikaa kiistelyyn uskonnosta ja aseiden hallussapidosta. Yhdysvaltoja nämä aiheet taas jakavat yhä tiukemmin niin, että jopa perheet ja suvut hajoavat.
Maa pirstaloituu yhä pienempiin liberaaleihin ja konservatiivisiin ryhmiin, jotka eivät pysty keskustelemaan keskenään. Kaksinaismoralistiset, uskontoa ja aseenkanto-oikeutta puolustavat konservatiivit vetoavat perustuslakiin. Kahden vuoden aikana syvimmäksi jakolinjaksi on noussut suhtautuminen Donald Trumpiin.
Vuosi sitten tähän aikaan demokraatit ja republikaanit olivat juuri pitäneet puoluekokouksensa, joissa Hillary Clinton ja Donald Trump nimitettiin presidenttiehdokkaiksi. Mennyt vuosi tuntuu nyt pitkältä ajalta.
On mahdotonta tietää, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu seuraavan vuoden kuluessa.
Kahden ja puolen vuoden kirjeenvaihtajajaksoni aikana Yhdysvalloissa en ole lähtenyt spekuloimaan tulevilla. En edes julistanut Hillary Clintonia ennakkoon vaalivoittajaksi.
Nyt lopuksi teen poikkeuksen.
Ennustan, että uutisointi Yhdysvalloista tulee keskittymään Trumpin Venäjä-yhteyksien tutkintaan. Tutkinta kiihdyttää Trumpin vimmaista johtamistapaa ja onnistumisen pakkoa ja samalla syrjäyttää muut asiat, joissa voitaisiin normaalioloissa muuten edistyäkin. Neljällä eri taholla tehtävä viranomaistutkinta hermostuttaa presidenttiä niin, että se heijastuu kaikkeen Valkoisen talon hallintoon, johtamiseen ja sitä kautta sisäpolitiikkaan.
Tämän osoittivat vain viikon sisällä Trumpin tekemät henkilövaihdokset lähimmässä avustajakunnassaan.
Tämänhetkisten tietojen valossa Trumpin bisnesimperiumin talouskytköksistä Venäjän rahamaailmaan voi paljastua niin suuri kuvio, että sen hahmottaminen ja todistaminen laajenevat kansainväliseksi, Yhdysvaltain rajat ylittäväksi tutkinnaksi.
Donald Trumpin kannattajat uskovat presidenttinsä olevan todellisissa vaikeuksissa vasta silloin, kun heidät pääasiallinen tietolähteensä, konservatiivinen tv-kanava Fox sen kertoo.
Uskolliset katselijat ovat saaneet Foxilta moraalista tukea omille arvoilleen, kun kanava on paheksunut milloin Bill ja Hillary Clintonin avioliittoa, kyseenalaistanut Barack Obaman syntymämaan, epäillyt Yhdysvalloissa asuvien muslimien isänmaallisuutta ja kertonut kauhutarinoita Obaman terveydenhuolto-ohjelmaan epämääräisesti liittyvistä kuolemanpartioista.
Trumpin jatkuvasti haukkumat itärannikon laatumediat ovat kaikesta huolimatta pienen piirin tietolähteitä ja tarkoitettu vain Washingtonin sisäpiirille, uutisten suurkuluttajille ja koulutetulle väestölle.
Maaseudulla ja pikkukaupungeissa kansa seuraa Foxia. Kanava on lähes ainoa, jolle presidentti Trump aika ajoin antaa haastatteluja.
Ylen seuraavat Yhdysvaltain kirjeenvaihtajat pääsevät jatkamaan työtä yhä monimutkaisemmaksi muuttuvassa kuviossa. Trumpin Venäjä-yhteyksien tutkintojen tulosta eivät edes he välttämättä ehdi toimikausillaan kertoa.
Mika Hentunen aloittaa työt Washingtonissa elokuun alussa ja Paula Vilén syyskuun alussa.
Minun osaltani näkemiin Washingtonista!
Vaikka kuulostaa hassulta, niin henkilökemian takia se oli välttämätöntä. Jotkut hakijat olvat todella loistavia taidollisesti, mutta kun luonne oli kusipäisyyttä lähentelevä, niin eihän sellaista voi jättää vastuuseen, jos itse joutui aina välillä olemaan pois toimistosta asiakkaiden luona. Pitää työskennellä sellaisten ihmisten kanssa, joihin voi luottaa, etenkin pikkufirmassa. 
