Obama ja stallarivassarit käyvät puolustamaan Venäjää trumppia vastaan, eihän se käy laatuun että länsi ja amerikka puolustaa maataan, obamaclintonglobalistikultuurimarxistien pyhä Venäjä on nyt trumpin toimesta uhattuna ja vielä Stubinkin ihannoima Kiina kärsii, voi aikoja voi tapoja.
Presidentti Obaman kansallisen turvallisuusneuvoston ydinaseasiantuntijana toiminut Jon Wolfsthalh arvioi vetäytymistä sopimuksesta The New York Timesille synkin sanoin:
”Tämä olisi käsikranaatti Naton keskiöön ja hajottaisi liittolaiset erilleen.
Trump perustelee vetäytymistä ohjuskiellosta Venäjän sopimusrikkeillä, mutta yhtä keskeistä on Kiinan sotilaallinen vahvistuminen
Keskipitkän matkan ohjukset kieltävä INF-sopimus ei koske Kiinaa, joka kokoaa vauhdilla mahtavaa ohjusarsenaalia.
Ulkomaat
Trump perustelee vetäytymistä ohjuskiellosta Venäjän sopimusrikkeillä, mutta yhtä keskeistä on Kiinan sotilaal
Tommi Hannula HS
Julkaistu: 21.10. 12:59
21.10. 12:59
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trump syytti Venäjän sopimusrikkomuksia kertoessaan myöhään lauantaina Suomen aikaa, että hän aikoo vetää maansa INF-sopimuksestahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005871640.html, joka kieltää keskipitkän matkan ohjukset.
Lue myös: Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän keskimatkan ydinohjukset kieltävästä sopimuksesta Venäjän kanssahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005871640.html
Venäjän rikkomukset eivät ole Trumpin omaa keksintöä. Yhdysvallat on valittanut asiasta vuodesta 2014https://www.state.gov/documents/organization/230108.pdf eli Barack Obamanhttps://www.hs.fi/haku/?query=barack+obaman presidenttikaudelta lähtien.
Yhdysvaltain ulkoministeriön asevalvontaosaston päällikkö Frank Rosehttps://www.hs.fi/haku/?query=frank+rose varoittihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002881627.html HS:n haastattelussa jo tammikuussa 2016, että Yhdysvallat voi lakata noudattamasta sopimusta.
Trumpin aietta pidetään hänen turvallisuusneuvonantajansa, ulkopolitiikan haukkana tunnetun John Boltoninhttps://www.hs.fi/haku/?query=john+boltonin ajamana. Vetäytyminen ohjussopimuksesta osuisi aikaan, jolloin Yhdysvaltain ja Venäjän välinen aseuhitteluhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005589406.html on kovempaahttps://www.hs.fi/tiede/art-2000005438645.html kuin kertaakaan sitten kylmän sodan vuosien.
Maiden välit ovat heikentyneet, koska Venäjä on vallannut Krimin niemimaan Ukrainalta, tukenut kapinallisia Itä-Ukrainan sodassa ja yrittänyt ilmeisesti vaikuttaa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Venäjä kokee uhkana Yhdysvaltojen ohjuskilvenhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002900756.html ja länsiliittoumien laajenemisen sen perinteisessä vaikutuspiirissä Itä-Euroopassa.
Yhdysvaltojen vetäytymisessä INF-sopimuksesta ei kuitenkaan ole kyse vain Venäjän rikkeistä ja maiden kahdenvälisistä suhteista vaan paljolti Kiinan sotilaallisesta voimistumisesta. Tämän myönsivät esimerkiksi viranomais- ja diplomaattilähteet, jotka ennakoivathttps://www.nytimes.com/2018/10/19/us/politics/russia-nuclear-arms-treaty-trump-administration.html vetäytymispäätöstä sanomalehti The New York Timesille perjantaina.
”Venäläiset huijaavat avoimesti, ja kiinalaiset varustautuvat ohjuksilla rajoituksetta”, republikaanisenaattori Tom Cottonhttps://www.hs.fi/haku/?query=tom+cotton Arkansas’sta sanoi lehdelle.
INF kieltää maasta laukaistavien, kantamaltaan 500–5 500 kilometrin ballististen ohjusten ja risteilyohjusten hallussapidon, tuotannon ja testilaukaisun sekä niiden laukaisujärjestelmien hallussapidon ja tuotannon. Kielto kattaa sekä ydinkärjin että tavanomaisesti aseistetut ohjukset.
INF on kuitenkin vain Yhdysvaltojen ja Venäjän – sekä muutaman muun Neuvostoliiton perillisvaltion – välinen sopimus, jonka allekirjoittivat Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reaganhttps://www.hs.fi/haku/?query=ronald+reagan ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšovhttps://www.hs.fi/haku/?query=mihail+gorbatsov vuonna 1987 liennyttäen kylmän sodan jännitteitä.
Sopimus ei koske Kiinaa, joka kokoaa vauhdilla mahtavaa arsenaalia ohjuksia. Juuri sellaisia ohjuksia, jollaisten käytöstä Yhdysvallat ja Venäjä ovat omin päin irtisanoutuneet.
Yhdysvaltalaisen Council on Foreign Relations -ajatushautomon mukaanhttps://www.cfr.org/backgrounder/uncertain-future-inf-treaty Kiinan ydinohjuksista ja tavanomaisista ohjuksista suurin osa on kantamaltaan juuri 500–5 500 kilometriä, jonka INF-sopimus kieltää Yhdysvaltojen ja Venäjän ohjuksilta.
Viime vuonna Yhdysvaltain Tyynenmeren-sotatoimialueen komentaja, amiraali Harry B. Harris Jr.https://www.hs.fi/haku/?query=harry+b.+harris+jr. suositteli maataan neuvottelemaan INF-sopimuksen Venäjän kanssa uusiksi, koska nykyisellään se rajoittaa ”vastaamista Kiinan ja muiden maiden risteilyohjuksiin ja maasta ammuttaviin ohjuksiin”.
Sanomalehti The Washington Postin mukaanhttps://www.washingtonpost.com/world/national-security/bolton-pushes-trump-administration-to-withdraw-from-landmark-arms-treaty/2018/10/19/f0bb8531-e7ce-4a34-b7ba-558f8b068dc5_story.html Pentagon tutkii ja kehittää kiellettyjä ohjustyyppejä, jotta niitä saataisiin käyttöön heti INF-velvoitteiden päättyessä. Sopimuksesta vetäytyminen vaatii ilmoituksesta alkavan puolen vuoden varoajan. Sopimus ei kiellä tutkimus- ja kehitystyötä.
Ohjuskehityksen hedelmiä odotellessa Yhdysvallat valmistautuu sijoittamaan ydinkärkiä Tomahawk-risteilyohjuksiinsa, joihin ne eivät nykyisellään sovellu.
Kiina ei ole osoittanut mitään halua liittyä INF:ään. Trump tuntuu järkeilleen, että jos Kiinan saaminen mukaan on mahdotonta, on syytä itsekin luopua rajoitteista.
Kiinan ohjukset ovat uhka Yhdysvaltain aasialaisille liittolaisille ja sen omalle laivastolle Tyynenmeren länsilaidalla. Viime vuosina Kiina on rakentanut Etelä-Kiinan meren riutoille sotilastukikohtia ja sijoittanut niihin ohjuksiahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005667205.html.
Lauantaina Yhdysvaltain sotilasviranomaiset kertoivat nimettömänä uutistoimisto Reutersille, että laivasto harkitsee sotalaivojen lähettämistä Taiwaninsalmen läpi. Taiwan ottaisi eleen tukena Kiinan uhittelua vastaan, mutta Kiina suuttuisi, koska se pitää Taiwania virallisesti osanaan, vaikka kyse on käytännössä itsenäisestä saarivaltiosta.
Myös Venäjän presidentti Vladimir Putinhttps://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putin on uhannut vetäytyä INF-sopimuksesta, jos sitä ei laajenneta koskemaan Kiinaa. Toisaalta hän on aiemmin sanonut Venäjän pitävän kiinni sopimuksesta, jos Yhdysvallat tekee samoin. Sunnuntaina Venäjän ulkoministeriö kutsui Trumpin aikeita Tass-uutistoimiston mukaan ”hyvin vaaralliseksi askeleeksi”.
Yhdysvaltain entinen puolustusministeri Robert M. Gateshttps://www.hs.fi/haku/?query=robert+m.+gates on kertonut, että Venäjä ehdotti yhteistä luopumista sopimuksesta vuonna 2007 perusteenaan Iranin, Pakistanin ja Kiinan uhka, mutta Yhdysvallat kieltäytyi.
Trumpin vetäytymisperusteissa eli Venäjän väitetyissä sopimusrikkomuksissa on kyse muun muassa risteilyohjusjärjestelmästä, jota Venäjä kutsuu mallinimellä 9M729. Se on kehitetty lyhyen kantaman Iskander-K-mallista, jonka sopimus sallii. Venäjä kiistää rikkoneensa sopimusta.
Venäjä puolestaan valittaa, että Itä-Eurooppaan tuotujen Yhdysvaltain ohjustorjuntajärjestelmien SM-3-laukaisualustoilla voi ampua maasta myös hyökkäyskäyttöön soveltuvia risteilyohjuksia. Yhdysvallat pitää asejärjestelmää sopimuksen sallimana.
Nämä ovat kuitenkin vain yksityiskohtia kokonaisuudessa, jossa sopimuksen romuttaminen taitaa Kiinan takia sopia yhtä hyvin Trumpille ja Putinille. Se voi silti kasvattaa jännitteitä myös Euroopassa.
Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs Steven Piferhttps://www.hs.fi/haku/?query=steven+pifer kirjoittihttps://www.brookings.edu/blog/order-from-chaos/2017/12/08/the-looming-end-of-the-inf-treaty/ Brookings Institution -ajatushautomon sivuilla viime joulukuussa, että INF-sopimuksen ”häämöttävä loppu tekee Euroopan ja Aasian turvallisuudesta epävakaamman ja ennustamattomamman”.
Presidentti Obaman kansallisen turvallisuusneuvoston ydinaseasiantuntijana toiminut Jon Wolfsthalhttps://www.hs.fi/haku/?query=jon+wolfsthal arvioi vetäytymistä sopimuksesta The New York Timesille synkin sanoin:
”Tämä olisi käsikranaatti Naton keskiöön ja hajottaisi liittolaiset erilleen.”
Fakta
Nimihirviö kieltää keskimatkan ohjukset
INF-sopimus on englanninkieliseltä koko nimeltään Treaty Between the United States of America and the Union of Soviet Socialist Republics on the Elimination of Their Intermediate-Range and Shorter-Range Missiles.
Se koskee maasta laukaistavien, kantamaltaan 500–5 500 kilometrin ballististen ohjusten ja risteilyohjusten hallussapidon, tuotannon ja testilaukaisun sekä niiden laukaisujärjestelmien hallussapidon ja tuotannon.
Se kattaa sekä ydinkärjin että tavanomaisesti aseistetut ohjukset.
Sopimuksen allekirjoittivat Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov joulukuussa 1987, ja se astui voimaan kesäkuussa 1988.
Osapuolet hankkiutuivat eroon määrittelyn mukaisesta arsenaalistaan jo ennen Neuvostoliiton hajoamista vuonna 1991.
Neuvostoliiton perillisvaltioista sopimuksessa ovat mukana Venäjän ohella Kazakstan, Ukraina ja Valko-Venäjä.
Monet Euroopan valtiot ovat luopuneet keskipitkän matkan ohjuksistaan, vaikka ne eivät ole mukana sopimuksessa.
Presidentti Obaman kansallisen turvallisuusneuvoston ydinaseasiantuntijana toiminut Jon Wolfsthalh arvioi vetäytymistä sopimuksesta The New York Timesille synkin sanoin:
”Tämä olisi käsikranaatti Naton keskiöön ja hajottaisi liittolaiset erilleen.
Trump perustelee vetäytymistä ohjuskiellosta Venäjän sopimusrikkeillä, mutta yhtä keskeistä on Kiinan sotilaallinen vahvistuminen
Keskipitkän matkan ohjukset kieltävä INF-sopimus ei koske Kiinaa, joka kokoaa vauhdilla mahtavaa ohjusarsenaalia.
Ulkomaat
Trump perustelee vetäytymistä ohjuskiellosta Venäjän sopimusrikkeillä, mutta yhtä keskeistä on Kiinan sotilaal
Tommi Hannula HS
Julkaistu: 21.10. 12:59
21.10. 12:59
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+trump syytti Venäjän sopimusrikkomuksia kertoessaan myöhään lauantaina Suomen aikaa, että hän aikoo vetää maansa INF-sopimuksestahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005871640.html, joka kieltää keskipitkän matkan ohjukset.
Lue myös: Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän keskimatkan ydinohjukset kieltävästä sopimuksesta Venäjän kanssahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005871640.html
Venäjän rikkomukset eivät ole Trumpin omaa keksintöä. Yhdysvallat on valittanut asiasta vuodesta 2014https://www.state.gov/documents/organization/230108.pdf eli Barack Obamanhttps://www.hs.fi/haku/?query=barack+obaman presidenttikaudelta lähtien.
Yhdysvaltain ulkoministeriön asevalvontaosaston päällikkö Frank Rosehttps://www.hs.fi/haku/?query=frank+rose varoittihttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002881627.html HS:n haastattelussa jo tammikuussa 2016, että Yhdysvallat voi lakata noudattamasta sopimusta.
Trumpin aietta pidetään hänen turvallisuusneuvonantajansa, ulkopolitiikan haukkana tunnetun John Boltoninhttps://www.hs.fi/haku/?query=john+boltonin ajamana. Vetäytyminen ohjussopimuksesta osuisi aikaan, jolloin Yhdysvaltain ja Venäjän välinen aseuhitteluhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005589406.html on kovempaahttps://www.hs.fi/tiede/art-2000005438645.html kuin kertaakaan sitten kylmän sodan vuosien.
Maiden välit ovat heikentyneet, koska Venäjä on vallannut Krimin niemimaan Ukrainalta, tukenut kapinallisia Itä-Ukrainan sodassa ja yrittänyt ilmeisesti vaikuttaa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Venäjä kokee uhkana Yhdysvaltojen ohjuskilvenhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002900756.html ja länsiliittoumien laajenemisen sen perinteisessä vaikutuspiirissä Itä-Euroopassa.
Yhdysvaltojen vetäytymisessä INF-sopimuksesta ei kuitenkaan ole kyse vain Venäjän rikkeistä ja maiden kahdenvälisistä suhteista vaan paljolti Kiinan sotilaallisesta voimistumisesta. Tämän myönsivät esimerkiksi viranomais- ja diplomaattilähteet, jotka ennakoivathttps://www.nytimes.com/2018/10/19/us/politics/russia-nuclear-arms-treaty-trump-administration.html vetäytymispäätöstä sanomalehti The New York Timesille perjantaina.
”Venäläiset huijaavat avoimesti, ja kiinalaiset varustautuvat ohjuksilla rajoituksetta”, republikaanisenaattori Tom Cottonhttps://www.hs.fi/haku/?query=tom+cotton Arkansas’sta sanoi lehdelle.
INF kieltää maasta laukaistavien, kantamaltaan 500–5 500 kilometrin ballististen ohjusten ja risteilyohjusten hallussapidon, tuotannon ja testilaukaisun sekä niiden laukaisujärjestelmien hallussapidon ja tuotannon. Kielto kattaa sekä ydinkärjin että tavanomaisesti aseistetut ohjukset.
INF on kuitenkin vain Yhdysvaltojen ja Venäjän – sekä muutaman muun Neuvostoliiton perillisvaltion – välinen sopimus, jonka allekirjoittivat Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reaganhttps://www.hs.fi/haku/?query=ronald+reagan ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšovhttps://www.hs.fi/haku/?query=mihail+gorbatsov vuonna 1987 liennyttäen kylmän sodan jännitteitä.
Sopimus ei koske Kiinaa, joka kokoaa vauhdilla mahtavaa arsenaalia ohjuksia. Juuri sellaisia ohjuksia, jollaisten käytöstä Yhdysvallat ja Venäjä ovat omin päin irtisanoutuneet.
Yhdysvaltalaisen Council on Foreign Relations -ajatushautomon mukaanhttps://www.cfr.org/backgrounder/uncertain-future-inf-treaty Kiinan ydinohjuksista ja tavanomaisista ohjuksista suurin osa on kantamaltaan juuri 500–5 500 kilometriä, jonka INF-sopimus kieltää Yhdysvaltojen ja Venäjän ohjuksilta.
Viime vuonna Yhdysvaltain Tyynenmeren-sotatoimialueen komentaja, amiraali Harry B. Harris Jr.https://www.hs.fi/haku/?query=harry+b.+harris+jr. suositteli maataan neuvottelemaan INF-sopimuksen Venäjän kanssa uusiksi, koska nykyisellään se rajoittaa ”vastaamista Kiinan ja muiden maiden risteilyohjuksiin ja maasta ammuttaviin ohjuksiin”.
Sanomalehti The Washington Postin mukaanhttps://www.washingtonpost.com/world/national-security/bolton-pushes-trump-administration-to-withdraw-from-landmark-arms-treaty/2018/10/19/f0bb8531-e7ce-4a34-b7ba-558f8b068dc5_story.html Pentagon tutkii ja kehittää kiellettyjä ohjustyyppejä, jotta niitä saataisiin käyttöön heti INF-velvoitteiden päättyessä. Sopimuksesta vetäytyminen vaatii ilmoituksesta alkavan puolen vuoden varoajan. Sopimus ei kiellä tutkimus- ja kehitystyötä.
Ohjuskehityksen hedelmiä odotellessa Yhdysvallat valmistautuu sijoittamaan ydinkärkiä Tomahawk-risteilyohjuksiinsa, joihin ne eivät nykyisellään sovellu.
Kiina ei ole osoittanut mitään halua liittyä INF:ään. Trump tuntuu järkeilleen, että jos Kiinan saaminen mukaan on mahdotonta, on syytä itsekin luopua rajoitteista.
Kiinan ohjukset ovat uhka Yhdysvaltain aasialaisille liittolaisille ja sen omalle laivastolle Tyynenmeren länsilaidalla. Viime vuosina Kiina on rakentanut Etelä-Kiinan meren riutoille sotilastukikohtia ja sijoittanut niihin ohjuksiahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005667205.html.
Lauantaina Yhdysvaltain sotilasviranomaiset kertoivat nimettömänä uutistoimisto Reutersille, että laivasto harkitsee sotalaivojen lähettämistä Taiwaninsalmen läpi. Taiwan ottaisi eleen tukena Kiinan uhittelua vastaan, mutta Kiina suuttuisi, koska se pitää Taiwania virallisesti osanaan, vaikka kyse on käytännössä itsenäisestä saarivaltiosta.
Myös Venäjän presidentti Vladimir Putinhttps://www.hs.fi/haku/?query=vladimir+putin on uhannut vetäytyä INF-sopimuksesta, jos sitä ei laajenneta koskemaan Kiinaa. Toisaalta hän on aiemmin sanonut Venäjän pitävän kiinni sopimuksesta, jos Yhdysvallat tekee samoin. Sunnuntaina Venäjän ulkoministeriö kutsui Trumpin aikeita Tass-uutistoimiston mukaan ”hyvin vaaralliseksi askeleeksi”.
Yhdysvaltain entinen puolustusministeri Robert M. Gateshttps://www.hs.fi/haku/?query=robert+m.+gates on kertonut, että Venäjä ehdotti yhteistä luopumista sopimuksesta vuonna 2007 perusteenaan Iranin, Pakistanin ja Kiinan uhka, mutta Yhdysvallat kieltäytyi.
Trumpin vetäytymisperusteissa eli Venäjän väitetyissä sopimusrikkomuksissa on kyse muun muassa risteilyohjusjärjestelmästä, jota Venäjä kutsuu mallinimellä 9M729. Se on kehitetty lyhyen kantaman Iskander-K-mallista, jonka sopimus sallii. Venäjä kiistää rikkoneensa sopimusta.
Venäjä puolestaan valittaa, että Itä-Eurooppaan tuotujen Yhdysvaltain ohjustorjuntajärjestelmien SM-3-laukaisualustoilla voi ampua maasta myös hyökkäyskäyttöön soveltuvia risteilyohjuksia. Yhdysvallat pitää asejärjestelmää sopimuksen sallimana.
Nämä ovat kuitenkin vain yksityiskohtia kokonaisuudessa, jossa sopimuksen romuttaminen taitaa Kiinan takia sopia yhtä hyvin Trumpille ja Putinille. Se voi silti kasvattaa jännitteitä myös Euroopassa.
Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs Steven Piferhttps://www.hs.fi/haku/?query=steven+pifer kirjoittihttps://www.brookings.edu/blog/order-from-chaos/2017/12/08/the-looming-end-of-the-inf-treaty/ Brookings Institution -ajatushautomon sivuilla viime joulukuussa, että INF-sopimuksen ”häämöttävä loppu tekee Euroopan ja Aasian turvallisuudesta epävakaamman ja ennustamattomamman”.
Presidentti Obaman kansallisen turvallisuusneuvoston ydinaseasiantuntijana toiminut Jon Wolfsthalhttps://www.hs.fi/haku/?query=jon+wolfsthal arvioi vetäytymistä sopimuksesta The New York Timesille synkin sanoin:
”Tämä olisi käsikranaatti Naton keskiöön ja hajottaisi liittolaiset erilleen.”
Fakta
Nimihirviö kieltää keskimatkan ohjukset
INF-sopimus on englanninkieliseltä koko nimeltään Treaty Between the United States of America and the Union of Soviet Socialist Republics on the Elimination of Their Intermediate-Range and Shorter-Range Missiles.
Se koskee maasta laukaistavien, kantamaltaan 500–5 500 kilometrin ballististen ohjusten ja risteilyohjusten hallussapidon, tuotannon ja testilaukaisun sekä niiden laukaisujärjestelmien hallussapidon ja tuotannon.
Se kattaa sekä ydinkärjin että tavanomaisesti aseistetut ohjukset.
Sopimuksen allekirjoittivat Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov joulukuussa 1987, ja se astui voimaan kesäkuussa 1988.
Osapuolet hankkiutuivat eroon määrittelyn mukaisesta arsenaalistaan jo ennen Neuvostoliiton hajoamista vuonna 1991.
Neuvostoliiton perillisvaltioista sopimuksessa ovat mukana Venäjän ohella Kazakstan, Ukraina ja Valko-Venäjä.
Monet Euroopan valtiot ovat luopuneet keskipitkän matkan ohjuksistaan, vaikka ne eivät ole mukana sopimuksessa.
