Boltonin kirja Google Drivessa. Tällä hetkellä ei anna ladata sitä, koska liian moni on sen ladannut ja voisi veikkaa, ettei pysy siellä muutenkaan kovin pitkään.
Löytyy siitä hakukoneen avustuksella muitakin kopioita, jotka voi ladata ilman kikkailua. Tuli sitten samantein kahlattua läpi, joskin ainakin alkuun hyppien vähemmän kiinnostavien kappaleiden yli.
Kirja antaa esim. Mattisista vähän erilaisen kuvan, mitä olisi ulkoisen julkisuuden perusteella kuvitellut. Bolton kuvailee Mattisia monin paikoin jarrumieheksi, esim. lyhyen matkan ohjuksia koskevasta INF-sopimuksesta irtautumisen suhteen (jonka kirjan mukaan jopa Putin myönsi olevan USA:n kannalta looginen ratkaisu). USA:n asevoimien muut isot kihot Mark Milley ja Joseph Dunford esitellään selvästi positiivisemmassa valossa, aikaansaavina miehinä.
Siitä ei jää kirjan mukaan epäselvää, että Trump on aika lailla koko ajan halunnut torpata Nord Stream 2:n. Yleensäkään kirja ei tue sitä narratiivia, että Trump pyrkisi ajamaan Venäjän etuja, vaikka Bolton toisinaan mainitsee Trumpin pyrkimyksen hyviin väleihin autoritääristen johtajien kanssa.
Pienoinen "skuuppi" lienee se, että Boltonin mukaan joukko niin tiedustelulähteitä kuin eurooppalaisia johtajiakin on kuvaillut Erdogania radikaalin islamin kannattajaksi. Kovin avoimestihan varsinkaan johtajien suusta ei tällaisia luonnehdintoja ole esitetty (vaikka moni yksityishenkilö niin on päätynyt ajattelemaan). Kaippa nekin ovat jonkinlaisia pieniä paljastuksia, että kirjan mukaan Obama olisi aikoinaan sanonut Putinille, että Krim painetaan villaisella, kunhan Venäjä ei aiheuta ongelmia muualla Ukrainassa. No, toki Boltonin kirjoittaa Zelenskyn tapaamiseen liittyen jotain sen suuntaista, että "kumpa Zelensky tietäisi, kuinka hiuskarvan varassa USA nykyisinkin on toimia ihan samoin. Lisäksi Boltonin mukaan Putin sanoi amerikkaisille, ettei Iranin läsnäolo Syyriassa palvele Venäjän tavoitteita ja myös Venäjä haluaisi Iranin pois Syyriasta. Kuten myös että Putinkin olisi sanonut ymmärtävänsä iranilaisten olevan väsyneitä nykyjohtoon, mutta ettei pidä pakotteita tehokkaana vaikutuskeinona hallinnon vaihtoon vaan päinvastoin keräävän kansan tuen nykyhallinnon taakse.
Ainakin ensivaikutelma kirjasta on, ettei se loppujen lopuksi ole erityisen vahingollinen Trumpille. Pikemminkin päinvastoin, se antaa monin paikoin jopa kohtalaisen positiivisenkin kuvan. Ehkä yksi suurin kirjan "syytös" Trumpia kohtaan on, että Boltonin mielestä Trump laittoi päätäksissään liikaa painoarvoa pyrkimykselle tulla uudelleenvalituksi 2020 presidentinvaaleissa. Tämä on aika hassu syytös politiikassa, aika usein pikemminkin se odotettu toimintamalli. Varsinaisia "savuavia aseita" kirja ei tunnu tarjoavan.
Jos vielä löydätte kirjan jostain, kannattaa vähintään selailla läpi. Ja ehkä siitä kohtapuoliin tulee kauppoihin ihan laillinenkin versio, ellei Trump vielä jotenkin onnistu torppaamaan viime metreillä. Henkilökohtaisesti tosin en ihmettelisi, vaikka kohussa olisi osin kyse vähän tahallisestakin mediahuomion kalastelusta, koska kirja tosiaan ei ainakaan omasta mielestäni ollut erityisen haitallinen Trumpille. Vahvistaa esim. sen sanoman, että Trumpilla oli kova pyrkimys toteuttaa vaalilupauksiaan.