Pärrätään vähän OT -sektorin rajamailla. ADHD -lääkitysten määrä etenkin lapsilla on ollut selvässä kasvussa. ADHD ilmenee mm. siten, että keskittyminen ja huomiokyky takkuilee, ajatukset poukkoilevat, muisti on heikko eikä lapsella esimerkiksi koulutehtävien tekeminen välttämättä suju. Kaverisuhteissa voi olla muun muassa impulsiivisuuden vuoksi vaikeuksia ja impulssikontrollin haasteet altistavat henkilön keskimääräistä enemmän tapaturmille.
Diagnostiikka ja moni muukin asia on kehittynyt eikä impulssikotrollin puute ole välttämättä aivan yhden asian lopputulema. Millaisia vaikutuksia on ulkoisilla tekijöillä ja millaisia niillä, jotka ovat sisäsyntyisiä tai tekijät, joille vanhemmat ovat altistuneet? Perimä, raskausaikana tapahtuneet asiat, ravinto, kasvatus (tai kasvattamattomuus) varhaislapsuudesta alkaen, sosiaalisten taitojen harjoittelun määrä jne. Älylaitteiden osuutta ihmisten erilaisissa arjen haasteissa ei mielestäni pitäisi lainkaan väheksyä, somen suunta on ollut alati koukuttavampaa, lyhyempisyklistä ja nopeammin vaihtuvaa sisältöä kohti.
No, siihen asiaan. Yhteiskunnan medikalisaatiolla suattaap olla jonnillainen kontaktipinta huumeiden käytön yleistymiseen. Osaltaan se ainakin muokkaa markkinatilannetta. Sanomalehti Kaleva kirjoittaa mm. ADHD-lääkkeiden päätymisestä katukauppaan (maksumuurin takana).
———
Kalevan artikkeli
Lääkkeen monet kasvot
ADHD:n hoidossa käytetyt lääkkeet yleistyvät vauhdilla, myös lapsilla. Sopiva lääkitys voi parantaa potilaan elämänlaatua ja suojata yhteiskuntaa, mutta lääkkeitä valuu myös enenevissä määrin huumeiden katukauppaan.
…
Vakiintunut osa huumekauppaa
Viimeistään viime vuosien aikana ADHD-lääkkeet ovat tulleet pysyvästi osaksi huumeiden katukauppaa. Oulun päihdeklinikalta kerrotaan, että niiden päihdekäyttö on lisääntynyt samaa tahtia, kuin kyseisten lääkkeiden käyttö on lisääntynyt ylipäänsä. Niitä myös myydään ja vaihdetaan varsinaisiin huumausaineisiin.
Sama ilmiö koskee rauhoittavia ja kipulääkkeitä. Yleisesti ottaen sellaiset lääkkeet, joihin liittyy väärinkäytön potentiaali, päätyvät jossain määrin myös katukauppaan.
…
Mari, 24, sai ADHD-diagnoosin kaksi vuotta sitten. Diagnoosi on helpottanut elämää, sillä hän on opetellut toimintatapoja, jotka lisäävät arjen hallintaa.
Mari on kokeillut erilaisia lääkkeitä häiriöönsä, mutta mikään niistä ei tunnu sopivan.
– Lääkkeet lisäävät ahdistuneisuutta, nostavat sykettä ja vievät yöunet. Olen mieluummin ilman, sillä koen pärjääväni ihan hyvin.
Mari on kuitenkin toistaiseksi hakenut apteekista hänelle määrättyjä metyylifenidaatti-lääkkeitä. Hän saa näin tiukkaan rahatilanteeseen helpotusta, sillä purkille löytyy aina ostaja kaveripiiristä.
– Kaverit syövät lääkkeitä ihan kohtuuden rajoissa, joten en ole asiasta huolissani. Niitä käytetään piristeinä joskus juhlimisen lomassa, mutta eniten töiden tai opiskelujen tehostajina.
Mari yrittää hakeutua Kelan tukemaan psykoterapiaan, sillä uskoo traumataustan aiheuttavan osan mielenterveyden haasteista. ADHD-tutkimuksissa asiaa ei juurikaan nostettu esiin.
…
Myös HUS:n lastenpsykiatrian erikoislääkäri Päivi Ruokoniemi peräänkuulutti
maaliskuisessa artikkelissa laajaa yhteiskunnallista keskustelua lasten ADHD-lääkityksen jyrkästä noususta. HUS:n tuoreen rekisteritutkimuksen mukaan myös 6–8-vuotiaiden poikien ADHD-diagnoosit ja lääkitykset kasvavat vauhdilla.
Ruokoniemi vetoaa artikkelissaan muun muassa kännykkäkulttuurin muutokseen, sillä liiallisen ruutuajan tiedetään aiheuttavan ADHD:n kaltaisia oireita, johon ei kuitenkaan voi lääkkeillä vaikuttaa.
…
———