Tulisiko huumausaineet laillistaa?

Jassoo. Tällä meidän vähäväkisellä pitäjällä on ollut viimeinen viikko melko sakea huume-lääketouhuissa. Yksi kuoli, kaksi teholle, yksi elvytetty, yksi henkisen valmennuksen yksikköön....muutamassa päivässä. Kadulta ostetaan Opamox 50:ä ja Rivatrilia kuin leipää kaupoista. Hinta ei päätä huimaa ja asiakkaita piisaa.

Olisi kiintoisaa tietää, mistä helvetistä sellaisia määriä päätyy Suomen kaduille? Reseptilääkkeitä. Määrien on oltava jonkinlaisia, koska hinta on kuin makkaraa järsisi.

Ihan kun emme tajuaisi tai tietäisi kaikkea tästä bisneksestä?
 
Päihdetyöntekijät ovat huolissaan Helsingin huumeidenkäyttäjistä: itsensä myymistä, pistosinfektioita ja nopeaa laihtumista
Päihdetyöntekijöiden mukaan käyttäjät ovat menneet Helsingissä huomattavasti huonompaan kuntoon. Huolta aiheuttaa esimerkiksi suonensisäisten huumeiden näkyvämpi käyttö ja nuorten naisten itsensä myyminen huumeiden takia. Lisäksi monella on kamala nälkä.
Päihdetyöntekijä Juhani Vihervä ojentaa Kinaporinpuiston kulmalla ruokapakkauksia huumeiden käyttäjille ja asunnottomille.

Päihdetyöntekijä Juhani Vihervä ojentaa Kinaporinpuiston kulmalla ruokapakkauksia huumeiden käyttäjille ja asunnottomille.
Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Minja Rantavaara HS
Julkaistu: 2:00, Päivitetty 6:11
 
Jassoo. Tällä meidän vähäväkisellä pitäjällä on ollut viimeinen viikko melko sakea huume-lääketouhuissa. Yksi kuoli, kaksi teholle, yksi elvytetty, yksi henkisen valmennuksen yksikköön....muutamassa päivässä. Kadulta ostetaan Opamox 50:ä ja Rivatrilia kuin leipää kaupoista. Hinta ei päätä huimaa ja asiakkaita piisaa.

Olisi kiintoisaa tietää, mistä helvetistä sellaisia määriä päätyy Suomen kaduille? Reseptilääkkeitä. Määrien on oltava jonkinlaisia, koska hinta on kuin makkaraa järsisi.

Ihan kun emme tajuaisi tai tietäisi kaikkea tästä bisneksestä?
Nämä pimeät pillerit tulevat lähinnä itä Euroopassa sijaitsevista piraattipilleri puristamoista ja usein sisältävät jotain aivan muuta lääkeainetta kuin pakkaus antaa ymmärtää.
 
Nämä pimeät pillerit tulevat lähinnä itä Euroopassa sijaitsevista piraattipilleri puristamoista ja usein sisältävät jotain aivan muuta lääkeainetta kuin pakkaus antaa ymmärtää

Niin minä olen arvellutkin. Määrien on oltava jonkinlaisia, että katuhinta pysyy sellaisena, jona se on minulle kerrottu. Ja ei, ei ole kertonut sosiaalitäti tai poliisisetä vaan käyttäjät.
 
Piripiri.

KRP paljasti ison huumeorganisaation – vangittuja yli 20
Takavarikoitujen huumausaineiden katukauppa-arvo on noin 700 000 euroa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006623782.html
0faabcff1e4f4a40a90670d5b8c7fa94.jpg

KUVA: KRP
Niko Ranta
11:58
KESKUSRIKOSPOLIISI paljasti pääkaupunkiseudulla viime ja tänä vuonna toimineen kansainvälisen rikosryhmän, joka levitti huumausaineita. Ryhmä koostui lähinnä virolaisista ja suomalaisista.
Poliisi on takavarikoinut noin 35 kiloa amfetamiinia ja metamfetamiinia, vajaat 1 200 Subutex-tablettia, noin 13 500 Rivotril-tablettia sekä vajaat 20 000 euroa käteistä rahaa.
Tammikuussa takavarikoidut Subutexit.

Tammikuussa takavarikoidut Subutexit.KUVA: KRP
Poliisin mukaan takavarikoitujen huumausaineiden katukauppa-arvo on noin 700 000 euroa.
Kaikissa epäillyissä päärikoksissa on epäiltynä vuonna 1966 syntynyt virolainen mies, jonka epäillään olleen keskeinen toimija rikollisryhmän toiminnassa. Kaikkiaan epäiltyjä on ollut vangittuna yli 20, joista 14 on yhä vangittuna. Heitä epäillään törkeistä huumausainerikoksista, huumausainerikoksista, pahoinpitelyistä ja ampuma-aserikoksista.
PÄÄRIKOSTEN epäillään tapahtuneen viime vuoden tammi–huhtikuussa. Rikosten epäillään tapahtuneen Tuusulan Hyrylässä, Vantaan Koivukylässä sekä Helsingin Puotilassa, Itäkeskuksessa ja Sörnäisissä.
– Alussa ryhmän toiminnassa käytettiin huumausaine-erien luovutuksissa niin sanottuja ”postilaatikkoautoja”, eli henkilöautoja, jotka jätettiin lukitsematta parkkipaikalle ja niiden avulla huumausaine-erät siirrettiin välittäjältä ostajalle. Myöhemmin huumausaine-erien kuljettamiseen käytettiin taksia, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Hans Fagerström kertoo keskusrikospoliisista.
”Postilaatikkoauto” siirtymässä luovutuspaikalle.

”Postilaatikkoauto” siirtymässä luovutuspaikalle.KUVA: KRP
Maaliskuun alussa ”postilaatikkoautosta” haetut 3 kiloa amfetamiinia.

Maaliskuun alussa ”postilaatikkoautosta” haetut 3 kiloa amfetamiinia.KUVA: KRP
Esitutkinnan perusteella rikollisryhmän toiminta on ollut järjestäytynyttä ja ryhmän jäsenillä on ollut erilaisia ja eritasoisia tehtäviä. Rikollisryhmän epäillään käyttäneen toiminnassaan myös väkivaltaa ja väkivallalla uhkailua.
– Ryhmän rikolliseen toimintaan liittyvässä viestinnässä ei pääsääntöisesti käytetty perinteisiä puheluita, vaan yhteydenpito toteutettiin kahdenkeskisillä ulkona tapahtuvilla tapaamisilla, erilaisilla salatuilla viestisovelluksilla sekä salatuilla, niin sanotuilla satelliittipuhelimilla. Näillä toimilla on pyritty välttämään keskustelujen sisällön joutumista viranomaisten tietoon, Fagerström jatkaa.
Epäillyltä takavarikoitua rahaa.

Epäillyltä takavarikoitua rahaa.KUVA: KRP
Esitutkinta siirtyy nyt syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle.
 
Lieveilmiöitä.

Narkomaanit uhanneet tappaa taidelukion opiskelijoita Helsingissä
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/34501c71-38a2-4dcb-bd45-e76efb6a9fc3
Poliisi on lisännyt valvontaa Torkkelinmäen Pengerpuistossa toistuvien tapausten vuoksi.

  • Huumeidenkäyttäjät ovat uhkailleet ja ahdistelleet helsinkiläisen taidelukion opiskelijoita kuluvana syksynä.
  • Rehtorin ja opiskelijan mukaan ilmiö on pahentunut tänä syksynä.
  • Helsingin poliisi vahvistaa häiriöt ja kertoo lisänneensä valvontaa. Häiriöt voivat juontaa juurensa koronaviruskriisiin.
Helsingin kuvataidelukion ja väistötiloissa toimivan Kruununhaan yläkoulun oppilaiden ja vanhempien keskuudessa on herännyt huolta viereisen Pengerpuiston alueella tapahtuvasta häiriökäyttäytymisestä.

Pengerpuistossa on ollut kouluvuoden alun jälkeen poikkeuksellisen rauhatonta, Helsingin kuvataidelukiosta kerrotaan. Ongelmat ovat kärjistyneet viime vuoteen verrattuna: kentällä oleskelee huumeidenkäyttäjiä, jotka ovat aiheuttaneet useita uhka- ja häiriötilanteita lukiossa.

Helsingin poliisille on raportoitu laukkuvarkaus koulun sisältä ja erilaisia uhkaustilanteita. Iltalehti tavoitti nuoren naisopiskelijan, joka joutui omaisuusrikoksen kohteeksi.

– Olin menossa ruokavälitunnilla syömään ja jätin laukun pingispöydälle. Ruokailun aikana pöydälle oli tullut istuskelemaan hämärän oloinen tyyppi, mutta häneen ei ollut kiinnitetty sen enempää huomiota. Henkilö oli poistunut laukun kanssa, ja kun tulin takaisin, laukusta ei ollut mitään tietoa, nainen kertoo.

– Tyypistä on näköhavainto. Pankkikorttiani oli käytetty Kallion Alepassa 15 minuuttia sen jälkeen.

"En uskalla mennä sinne”
Opiskelijan mukaan häiriöt näkyvät ensisijaisesti huumeidenkäyttäjien huutelemisena Pengerpuistossa. Hän kertoo omasta kokemuksestaan. Sivullinen henkilö oli koulusta palatessa huutanut: ”Hei tyttö, minkäs ikäinen olet”.

Lukiolaiset ovat haastateltavan mukaan itsekin joskus viihtyneet Pengerpuistossa. Tilanne on tällä hetkellä toinen.

– On todella pelottavaa ajatella, että joku on uhkaillut koulukavereita. Pengerpuistossa on hengailtu ja vietetty aikaa, mutta nykyään vältän sinne menemistä.

Opiskelijan mukaan joillekin opiskelijatovereille on myös yritetty myydä huumeita.

Hän kertoo kokeneensa olonsa koulussa jossain määrin jännittyneeksi varkauden jälkeen. Lukion hyvä tiedottaminen on kuitenkin lisännyt turvallisuudentunnetta, hän sanoo.

Helsingin kuvataidelukion rehtori Tarja Aro-Kuuskoski kertoo huolestuneensa nimenomaan siitä, että häiriökäyttäytyminen on pahentunut tänä syksynä. Aro-Kuuskoski ilmaisee suoraan, että henkilöt ovat olleet puistossa ”sekaisin”. Osa epäillyistä uhkauksista on hyvinkin vakavia, ja rehtori arvelee, että kaikki tapaukset eivät ole tulleet hänen tietoonsa.


– On tullut tappouhkauksiakin meidän opiskelijoillemme. Ensimmäinen reaktio oli se, että opiskelijoita on varoitettu Wilmassa. Tavaroita ei pidä jättää sisään eikä ulkopuolelle. Seuraavaksi olen soittanut poliisille, Aro-Kuuskoski sanoo.

Poliisi ajaa kauppiaita muualle
Rehtorin mukaan poliisi viestitti koululle torstaina, että partiointia alueella lisätään. Aro-Kuuskosken mukaan poliisi lupasi myös siviilipukuisten poliisien käyntiä paikalla. Rehtori sanoo olevansa huojentunut poliisin avusta. Paikalla havaittiin partioauto perjantai-iltapäivänäkin.

Aro-Kuuskoski arvioi, että huumeidenkäyttö on lisääntynyt ja että kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta. Iltalehden haastattelema lukiolainen puolestaan toivoo, että poliisi onnistuu lopettamaan huumekaupan Pengerpuiston liepeiltä.

Komisario Katja Nissinen Helsingin poliisin ennalta estävästä toiminnosta vahvistaa, että Pengerpuiston alueella on ollut häiriökäyttäytymistä, laukkuvarkaus ja huumeongelmia. Poliisi on lisännyt alueella valvontaa, mutta huumekaupan lopettaminen olisi vaikea haaste.

– Kun johonkin alueeseen kohdistetaan riittävästi valvontaa ja paljastavia toimenpiteitä, kauppa yleensä siirtyy johonkin muualle. Olisi kunnianhimoista sanoa, että lopetetaan huumekauppa sieltä, mutta tavoite on, että siirretään se muualle, Nissinen sanoo Iltalehdelle.

Tieto tappouhkauksesta ei ole tavoittanut poliisia, mutta huutelujen laadusta huolimatta komisario sanoo, että tilanteet eivät ole mukavia.

Syynä koronavirus?
Komisario Nissisen mukaan huumeongelmaiset eivät lähtökohtaisesti ole aggressiivisia, vaan viihtyvät omissa oloissaan. Jokin lähtökohdissa on siis muuttunut.

Koronaviruskriisin aikana julkisuudessa on esitetty asiantuntija-arvioita, joiden mukaan huumeongelmaiset ajautuvat entistä syvempään kriisiin, kun epidemian rajoitustoimet muuttavat myös heidän elämäänsä.

– Onko sitten vaikutusta juuri tähän tilanteeseen, mutta onhan se totta. Kesäaikaan esimerkiksi korvaushoitopaikat joutuivat koronan takia jakamaan tuotteita esimerkiksi viikoksi. Päihdepalveluista tuli sellaista tietoa, että osa myi lääkkeitä edelleen ja joutui käyttämään muita tuotteita. Käyttäjän näkökulmasta korona vaikutti myös aineiden saatavuuteen.

Poliisi on tuoreehkon valvontatehtävän aikana puuttunut yhden häiriköijän toimintaan Pengerpuistossa. Nissinen pyytää uhkailujen tai muiden väärinkäytösten kohteeksi joutuvia olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä hätäkeskukseen. Esimerkiksi tappouhkaus on käytännössä aina laiton uhkaus eli rikos, jonka selvittäminen on poliisiasia. Nissisen mukaan partio voi olla hyvinkin lähellä, jolloin tekijä saadaan kiinni verekseltään.
 
Etelästä pohjoiseen.

Tappouhkauksia, huutelua ja varastelua – narkomaanit piinaavat koululaisia Kalliossa, poliisi lisäsi partiointia
https://yle.fi/uutiset/3-11533526
Huumekauppa ja päihteiden käyttö Helsingin Kalliossa sijaitsevassa Pengerpuistossa on herättänyt huolta alueen kouluissa ja asukkaissa.
Huumeet
8.9.2020 klo 18.20
Pengerpuisto Helsingin Kalliossa.

Huumeongelmaisten käytös Torkkelinmäellä sijaitsevassa Pengerpuistossa on useiden havaintojen mukaan muuttunut aiempaa röyhkeämmäksi.Henrietta Hassinen / Yle
13-3-6330727.jpg

Katri Kirsi

@KatriKirsi


Jaa artikkeli Facebookissa230
Jaa artikkeli Twitterissä
Kun Hyvinkäältä kotoisin oleva Jade Silpo aloitti tänä syksynä opiskelun Helsingin kuvataidelukiossa Torkkelinmäellä, hän huomasi heti eron vanhan koulunsa kulmiin. Silpon mukaan aivan lukion pihan vieressä sijaitsevassa Pengerpuistossa pyörii huumekauppiaita ja narkomaaneja jopa keskellä päivää.
Silpon lukiomatka kulkee Sörnäisten metroasemalta Torkkelinmäelle, joten ensimmäinen päihdeongelmaisten joukko tulee usein vastaan jo Vaasan aukiolla metroaseman vieressä.
– On pelottavaa kulkea sen puiston ohi koulumatkalla. En halua yleensä kulkea siitä metrolle yksin. Mulla on aina joku frendi mukana. He ovat sen verran pelottavia, hän kertoo.
Huumeruisku Helsingin Kallion Pengerpuistossa.

Pengerpuistosta löytyi huumeruisku tänään tiistaina 8. syyskuuta. Henrietta Hassinen / Yle
Tappouhkauksia ja varkauksia
Saman puiston äärellä sijaitsevat myös päiväkoti ja Kruununhaan yläkoulun väistötilat. Torkkelinmäen koulujen oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien keskuudessa on herännyt huoli alueen turvallisuudesta.
Kruununhaan yläkoulun rehtori Jani Puurula kertoo vanhemmille lähettämässään Wilma-viestissä, että oppilaita on muistutettu olemaan Pengerpuiston alueella erityisen varovaisia.
Oppilaita on ohjeistettu ottamaan heti yhteyttä välituntivalvojaan, jos he huomaavat mitään epäilyttävää, kuten huumeneuloja. Samalla rehtori toteaa viestissä, että välitunnin voi aina viettää myös koulun sisätiloissa.
Helsingin kuvataidelukion rehtorin Tarja Aro-Kuuskosken mukaan päihdeongelmaiset ovat ahdistelleet oppilaita ja huudelleet heille törkeyksiä sekä jopa tappouhkauksia. Muutaman kerran päihteiden käyttäjiä on päässyt livahtamaan koulun ovista sisälle rakennukseen.
Poliisille on ilmoitettu ainakin yksi käsilaukkuvarkaus, jossa kassi lompakkoineen oli viety koulun aulasta. Rehtorin tietoon on tullut myös tapaus, jossa oppilaalta oli varastettu kännykkä. Se saatiin kuitenkin takaisin heti samassa tilanteessa tiukasti pyytämällä.
– Mulle on huudeltu ja kommentoitu ulkonäköäni. On kyselty, onko mulla röökiä tai alkoholia. Aina huutelusta ei saa selvää, koska he ovat niin sekaisin päihteistä, Silpo sanoo.
Jade Silpo käy Helsingin kuvataidelukiota.

Jade Silpo aloitti Helsingin kuvataidelukiossa opiskelun tänä syksynä. Hän on joutunut pelkäämään koulumatkoillaan alueen narkomaaneja.Henrietta Hassinen / Yle
Rehtori puuttui tilanteeseen
Helsingin kuvataidelukion rehtorin Tarja Aro-Kuuskosken mitta tuli täyteen, kun hän sai kuulla oppilaiden kokemasta uhasta koulun alueella. Hän päätti, että asialle on tehtävä jotain.
Aro-Kuuskoski kehotti viestipalvelu Wilmassa oppilaita vanhempineen olemaan yhteydessä poliisiin mahdollisista koulun alueella tapahtuneista häiriöistä ja rikoksista. Tappouhkauskin täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Rehtorin mukaan huumeongelmat ovat selvästi pahentuneet tänä syksynä aiempaan verrattuna.
– Tässä on selkeä muutos huonompaan suuntaan. Osaa vanhemmista pelottaa lähettää lapsensa tänne kouluun. Minua raivostuttaa. Tehtäväni on mahdollistaa koulun toiminta ja pitää nämä ihmiset turvassa. Oli se sisäinen tai ulkoinen uhka, niin pyrin toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, jotta asia korjaantuu, Aro-Kuuskoski kertoo.
Poliisin arvion mukaan koronaepidemian aiheuttamat muutokset saattavat selittää huumeidenkäyttäjien aiempaa runsaampaa näkyvyyttä katukuvassa.
Monia päihdeongelmaisten palveluja on jouduttu rajoittamaan tai sulkemaan koronaviruksen takia. Palveluita on myös siirretty ulkotiloihin.
– Ne ihmiset, jotka näitä palveluita käyttävät, ovat enemmän ulkona ja heitä näkyy enemmän. Sitä kautta havainto päihdeongelmien yleistymisestä julkisilla paikoilla voi olla aito, toteaa komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisin ennaltaestävästä toiminnosta.
Helsingin kuvataidelukion rehtori Tarja Aro-Kuuskoski.

Helsingin kuvataidelukion rehtorin Tarja Aro-Kuuskosken mielestä päihdeongelmaisten käytös on tänä syksynä muuttunut selkeästi aiempaa uhkaavammaksi.Henrietta Hassinen / Yle
Poliisi lisäsi partiointia
Poliisi sai alueen koulujen oppilaiden vanhemmilta niin runsaasti palautetta Pengerpuiston päihdeongelmaisten käytöksestä, että partiointia alueella lisättiin saman tien. Nyt päihteiden käyttö puistikossa on hieman rauhoittunut viime viikosta.
Poliisi on myös ohjeistanut koulujen oppilaita ja opettajia olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä hätäkeskukseen.
– Poliiseja ja järjestyksenvalvojia on näkynyt nyt täällä, mikä on hyvä. On järkyttävää, että huumekauppiaita pyörii näin lähellä lukiota ja yläastetta. He voivat olla vaarallisia ihmisiä. He myös tarjoavat huumeita ja muita päihteitä oppilaille eikä siinä ikinä tiedä, mitä tapahtuu, Helsingin kuvataidelukiossa opiskeleva Jade Silpo kertoo.
Kuvataidelukion turvallisuutta on pyritty nyt kohentamaan muillakin keinoin. Tänään tiistaina koululla kävi turvallisuusasiantuntijoita muun muassa tarkistamassa ulko-ovien lukituksia. Jatkossa ovien koodeja aiotaan vaihtaa useammin.
– Kävimme läpi myös sen, että ovista kulkiessa kannattaa varmistaa, ettei kukaan ulkopuolinen pääse vahingossa sisään, rehtori Aro-Kuuskoski kertoo.
Helsingin kuvataidelukio Kalliossa.

Helsingin kuvataidelukion pihaa rajaa verkkoaita, mutta porteista pääsee helposti koulun pihalle myös ulkopuolisia.Henrietta Hassinen / Yle
Ongelmat vaihtavat paikkaa
Poliisin mukaan yksi ongelma on kuitenkin se, että poliisi voi puuttua vain päihteiden käytön seurauksiin. Päihdeongelmat eivät partioinnin lisäämisellä katoa minnekään, ne vain siirtyvät muualle.
Pengerpuiston lisäksi Helsingissä on lukuisia muitakin puistikoita, ostoskeskuksia ja joukkoliikenneasemia, joissa päihteiden käyttö on varsin näkyvää.
– Ei se voi olla niin, että jonkun päiväkodin piha joudutaan joka viikonlopun jälkeen siivoamaan huumeruiskuista ja rikotuista pulloista. Kyllä viranomaisten tulee siihen silloin puuttua. Asia on kuitenkin vaikea, koska näitä paikkoja on paljon ja poliisin resurssit ovat rajalliset, komisario Jarmo Heinonen sanoo.
Poliisin tilastojen mukaan todellinen väkivallan riski Helsingissä on sivullisille pieni. Yleensä päihdeongelmaisista on Heinosen mukaan lähinnä häiriötä muille ihmisille.
Turvallisuuden tunne on kuitenkin eri asia kuin tilastojen todistama turvallisuus.
– Jos näen poliiseja koulumatkalla, tunnen oloni turvalliseksi. Jos en näe partiota, alan pelätä. Varsinkin koulureitti pitäisi olla turvattuna, Silpo toteaa.

Yli puolet Lapin rattijuopoista ajaa huumepöllyssä – erityisesti nuorten huumekuskien osuus on Lapissa lisääntynyt muuta Suomea nopeammin
https://www.kaleva.fi/yli-puolet-lapin-rattijuopoista-ajaa-huumepollyssa/2874012
Perinteiset alkoholista johtuvat rattijuopumukset ovat Lapissa viime aikoina vähentyneet.

Lapissa rattijuopumusrikokset ovat viime vuoteen verrattuna voimakkaassa kasvussa, tiedottaa Lapin poliisi. Tammi–elokuun aikana rattijuopumusrikoksista epäiltyjä on tavoitettu yhteensä 794. Luku on 40,3 prosenttia suurempi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Poliisin mukaan liikenteessä tavataan aiempaa useammin huumeiden vaikutuksen alaisia kuskeja kuin alkoholista päihtyneitä rattijuoppoja. Lapissa rattijuoppojen kokonaismäärästä yli puolet kuljetti ajoneuvoa huumeiden vaikutuksen alaisena (54 %). Vain Helsingin poliisilaitoksella suhteellinen osuus on suurempi (63%), ja koko valtakunnassa luku on 46 prosenttia.

– Olen kehityksestä kovin huolissani. Tällainen kehitystrendi uhkaa vaikuttaa jo kaikkien tienkäyttäjien turvallisuuteen, toteaa Lapin poliisilaitoksen poliisilinjan johtaja, apulaispoliisipäällikkö Jyrki Pelkonen tiedotteessa.

Perinteiset alkoholista johtuvat rattijuopumukset ovat viime vuodesta vähentyneet Suomessa 10%, Lapissa vähennystä on 13 % (tammi-elokuu 2020).

Huumerattijuopumusten lisääntyminen on osa laajempaa huumausainerikosten määrän kasvua. Huumausainerikosten määrä on myös noussut Lapissa suhteellisesti enemmän kuin Suomessa keskimäärin.

Lapin poliisin mukaan viime aikojen jätevesitutkimuksetkin osoittavat, että lisääntyvä huumeiden käyttö ei ole vain etelän suurten kaupunkien ilmiö.

– Erityisen huolestuttavana pidän nuorten, alle 25-vuotiaiden osuutta poliisin tietoon tulleista rattijuopumusrikoksista, toteaa Pelkonen.

Lapissa alle 25-vuotiaiden osuus on kasvanut viime vuoteen verrattuna 20 prosenttia (tammi-elokuu 2020), koko maan luvun ollessa 16 prosenttia. Myös nuorten huumeiden alaisena moottoriajoneuvoilla ajelu on Lapissa lisääntynyt nopeammin kuin valtakunnassa keskimäärin (Lapissa +9%, Suomessa +5%).

Pelkosen mukaan rattijuopumustehtävät ovat poliisin tärkeysjärjestyksessä kiireellisiä, mutta kaahareita ei aina ehditä tavoittamaan, koska etäisyydet Lapissa ovat pitkiä.

– Tämän vuoksi on tärkeää ottaa ajoneuvon rekisterinumero ylös ja ilmoittaa se hätäkeskukselle.
 
Lieveilmiöitä.

Narkomaanit uhanneet tappaa taidelukion opiskelijoita Helsingissä

Tarvitaan lisää ohjelmaformaatteja televisioon, joissa sopivasti kunnioitetaan koko kansan nikoja ja jartsuja. Nikon osalta on aika helppo hoksata, miksi hänestä laadittiin -ikonintapainen-. Pitkä tuomio odottaa ja ainoa konsti vaikuttaa siihen on tehdä hänestä julkkis. Ja kun -taustoissa- löytyy, niin sellainen sukeutuu. Hienoa menoa.
 
Tarvitaan lisää ohjelmaformaatteja televisioon, joissa sopivasti kunnioitetaan koko kansan nikoja ja jartsuja. Nikon osalta on aika helppo hoksata, miksi hänestä laadittiin -ikonintapainen-. Pitkä tuomio odottaa ja ainoa konsti vaikuttaa siihen on tehdä hänestä julkkis. Ja kun -taustoissa- löytyy, niin sellainen sukeutuu. Hienoa menoa.

Niko on maikkarilla sankari.

Kristillisten ex-kunnanvaltuutetulla Kuopiossa on pari kiloa amfetamiinia kassissa, kun hän tulee Lahdesta.

Tuo Jani Soila, joka käsikirjoitti ja tuotti huume-Nikodeemuksesta Katiska-sarjan, sai vuonna 2012 vuoden ehdollista törkeästä kätkemisrikoksesta. Hän kätki aikanaan Kari Uotin omaisuutta.

Soilalla oli ulosotossa vuoden 2016 alussa miljoona euroa.

Hänellä on aktiivinen kokoomustausta. Brysselissä käydessään tapaili Piia-Noora Kauppia tai nuoruudenystäväkseen kutsumaansa Jyrki Kataista.

Katiska-sarjasta vastaa viime kädessä Sanoma Media Finland ja takana oleva Group eli nämä: https://sanoma.com/fi/tietoa-meista/hallitus-ja-johto/

Heidän johtonsa on liiketaloudellista. Sisältöihin tuskin puuttuvat. Saman konsernin HS oli ainakin olevinaan kriittinenkin Katiska-sarjaan

Sanoma Media Finland osti tänä vuonna Alma Medialta Aamulehden ja Satakunnan Kansan sekä Janakkalan Sanomat. Lisäksi mukana tulivat Jämsän Seutu, Kankaanpään Seutu, KMV-Lehti, Nokian Uutiset, Rannikkoseutu, Suur-Keuruu, Merikarvia-Lehti, Sydän-Satakunta, Tyrvään Sanomat, Valkeakosken Sanomat, Jokilaakso ja Vekkari sekä Alma Manun painoliiketoiminta.

Myös radiokanavia se on kaapannut. Meillä ei ole pian kuin yksi lehti. Sekin on iso juttu. Se on melkoinen mielipidemahti.
 
Viimeksi muokattu:
Huumemyönteisyyden lisääminen yhteiskunnassa on keino saada nuoret koukkuun. Laillisuudet ja laittomuudet ovat pikkujuttu siihen verrattuna.

Sanoma Media Finland jakaa toisaalta huume-elämää glorifioivia juttuja ja toisaalta tukee Suomen "virallista huumepolitiikkaa" niiltäkin osin, kuin ehkä olisi syytä kehittää sitä hoidollisempaan suuntaan.

Sitten niihin tekijöihin. Yhteiskuntamme on pieni. Jetset-piireissä pyörii kaikenlaisia ameeboja, ja he tuntevat toisia ihmisiä. Suvilindeneistä nikodeemuksiin on hassuja hessuja.
 
On se kyllä hommaa, että tuollaisia mukadokumentteja tehdään narsisseista. Arki ja todellisuus ”bisneksen” takana on karu.

Psykoosi pakotti kuukausiksi verhojen taakse piiloon – tätä huumearki oikeasti on
Katiska-sarjassa huume-elämä näyttää kovin hohtoisalta. Todellisuudessa se ei sitä ole: ystävät kuolevat, läheiset pelkäävät, keittiö on täynnä kärpäsiä ja yhtenä päivänä voi iskeä psykoosi. Nyt puhuvat entiset käyttäjät.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006632137.html
LUKSUSELÄMÄÄ, kauniita naisia, hienoja autoja, kalliita kelloja ja nopeaa rahaa. Sellaista huumemaailmaa on tarjonnut Katiska-dokumenttisarja.

Se maailma on kaukana niiden entisten käyttäjien elämästä, jotka ovat nousseet pohjakosketuksesta jaloilleen. Siinä elämässä on voinut olla pahoja amfetamiinipsykooseja, joissa elämä on ollut kuin elokuvaa. Vuorokausitolkulla valvonut päätähti on paennut kerrostalojen katoilla olevia tarkka-ampujia.

Se harhainen pako, kun todellisuus karkasi mielen ulottumattomiin, päättyi usein poliisin putkaan.

Se maailma ei ollut hohdokas, vaan surullinen ja karu.

Siksi Eetu Pakkanen, 30, on vihainen. Vihainen siitä, että Katiska-rikosvyyhdissä syytettynä oleva Niko Ranta-aho on kertonut olevansa liikemies, jonka ”portfolioon vain nyt sattuivat kuulumaan huumeetkin”.


– Se ottaa tunteeseen, miten julkisuus kiillottaa kuvaa huumemaailmasta. Se on vastuutonta, varsinkin, kun ajattelee, että nuoret näkevät nämä. Ei huumeet ole pelkkää bisnestä. Sehän olisi aivan sama kuin sanoisi ihmiskaupan olevan pelkkää bisnestä. Huumeet satuttavat ihmisiä. Minulta on kuollut tuttavia huumeisiin, heitä on joutunut henkirikoksen uhreiksi, he ovat tehneet itsemurhia tai kuolleet päihteissä tapaturmaisesti. Huumeissa ei ole mitään hohdokasta, sillä kärsijöitä on niin paljon, Eetu Pakkanen sanoo.


Hän on ollut selvin päin nelisen vuotta.

Teemu Halonen on huolissaan nuorista korvaushoidossa olevista. – Moni on riippuvainen jokapäiväisestä lääkkeestä ja sieltä on vaikea päästä takaisin normaaliin elämään, vaikkapa töihin.

Teemu Halonen on huolissaan nuorista korvaushoidossa olevista. – Moni on riippuvainen jokapäiväisestä lääkkeestä ja sieltä on vaikea päästä takaisin normaaliin elämään, vaikkapa töihin.KUVA: SEPPO SOLMELA / IS
30 VUOTTA huumeita käyttänyt Teemu Halonen on ollut päihteittä vuoden. Hänen mukaansa huumeluksuselämän kuvaamisella ”romantisoidaan vakavaa asiaa”. Hän on töissä Sininauhasäätiöllä ja auttaa päihteiden kanssa kamppailevia.

– Näen töissä ihmisiä, joiden koko omaisuus kulkee mukana kassissa. Meidän tarjoamamme lämmin ateria on heidän ainoa lämmin ateriansa sinä päivänä. Heidän huumeidenkäyttönsä ei ole yökerhoja ja bilettämistä vaan kamppailua elämästä ja kuolemasta. Nuoret voivat saada televisiosarjojen huumemaailmasta ihan väärän kuvan, mitä se elämä oikeasti voi olla.


– Se elämä on todella yksinäistä. Siinä syrjäytyy helposti. Sinulla on kavereita silloin, kun sinusta voidaan hyötyä. Keneenkään ei voi luottaa. Siitä maailmasta on kaukana sellainen maailma, missä pyöritään Helsinki-missien kanssa ja ajellaan hienoilla autoilla ja matkustellaan Espanjassa, kun kaikki alkaa ihan perushygieniasta, että olisi edes puhtaita vaatteita ja pääsisi peseytymään, Teemu Halonen kertoo.


Se elämä on todella yksinäistä. Siinä syrjäytyy helposti. Sinulla on kavereita silloin, kun sinusta voidaan hyötyä.
40-VUOTIAS Petri Engblom kertoo menettäneensä 20 vuotta huume-elämälle.

– Minulla ei 20 vuoteen ollut normaalia elämää eikä elämäniloa. En käynyt töissä, ei ollut perhettä eikä harrastuksia. Oli paljon tuskaa, pelkoa, hätää ja kärsimystä. Huumeidenkäyttö johti rikoksiin ja vankilaan ja pakkomielteeseen tehdä omien arvojen vastaisia asioita, Engblom kertoo.


Engblomin mukaan huumeluukut ovat pahimmillaan täynnä likaisia neuloja ja ruiskuja. Kymmenen luukussa majailleen ihmisen vaatekassit lojuvat sekaisin ympäriinsä. Tiskit ovat tiskaamatta.


– Keittiöt ovat yleensä täynnä pieniä kärpäsiä ja likaisia astioita. Kämpät ovat täynnä romuja ja roskaa. Pahimmillaan siellä on tavaravuorten keskellä pieniä käytäviä, joita pitkin pystyy kävelemään. Seinät on töhritty spraymaalilla ja kaikki on hajalla, Engblom kuvaa.

Petri Engblomin tärkein asia jokaisessa päivässä on, ettei hän ota enää päihteitä. Hän on kiitollinen nykyisestä elämäntilanteestaan 20 vuoden kovien aineiden käytön jälkeen.

Petri Engblomin tärkein asia jokaisessa päivässä on, ettei hän ota enää päihteitä. Hän on kiitollinen nykyisestä elämäntilanteestaan 20 vuoden kovien aineiden käytön jälkeen.KUVA: SEPPO SOLMELA / IS
ENGBLOMIN paras ystävä kuoli 18-vuotiaana heroiiniin. Hän käytti itsekin kovia huumeita 17-vuotiaasta asti.

– Ystävän kuolema kosketti, mutta ei hillinnyt huumeiden käyttöäni. Olin 19-vuotiaana ensimmäisen kerran katkaisuhoidossa. 20-25-vuotiaana yritin lopettaa varmaan 15 kertaa, mutta en onnistunut, Engblom kertoo.


Hän aloitti päihteiden käytön 12-vuotiaana alkoholilla ja poltti 15-vuotiaana jo joka päivä kannabista. 16-vuotiaana hän alkoi käyttää amfetamiinia.


– Pyörin graffitijengissä 1990-luvulla. Käytimme päihteitä ja teimme rikoksia. Rikollisissa piireissä sai hyväksyntää. Koulunkäynti kärsi. Yritin käydä 10. luokan, mutta se jäi. Samoin jäi kauppakoulu, vaikka yritin käydä sitä monta vuotta huonolla menestyksellä, Engblom kertoo.


Öisin kolusin rakennustyömaita tai vein pyöräkellareista ja juna-asemilta pyöriä.
Hän kertoo ymmärtäneensä 19-vuotiaana, että amfetamiini oli hänelle ongelma.

Petri Engblom kävi metadonikorvaushoidossa, mutta lopetti senkin, koska halusi elää täysin selvin päin. Tämä kuva on korvaushoidon ajalta.

Petri Engblom kävi metadonikorvaushoidossa, mutta lopetti senkin, koska halusi elää täysin selvin päin. Tämä kuva on korvaushoidon ajalta.
– Käyttäminen johti pahoihin psykooseihin. Kun vedin ensimmäiset vedot, minulla ei ollut enää mitään käsitystä, milloin vetäminen loppuisi. Aloin käyttää Subutexia, alkoholia, kannabista ja lääkkeitä. Ei ollut väliä, millä pään sekoitti. Aamulla kun heräsin, ensimmäinen ajatus oli, mistä saisin rahaa aineisiin. Minun kohdallani se tarkoitti kaupoista varastamista. Lonkeroiden, sisäfileiden, juustojen ja muiden elintarvikkeiden varastamista ja myymistä. Öisin kolusin rakennustyömaita tai vein pyöräkellareista ja juna-asemilta pyöriä ja myin eteenpäin, Engblom kertoo.

Hän kertoo myös myyneensä huumeita.

– Olen ollut törkeästä ryöstöstä vankilassa. Ryöstin pilleripäissäni veitsellä ohikulkijan. Se oli hallitsematonta ja väkivaltaista sekoilua. Tuo käytös tuntuu nyt selvin päin ahdistavalta ja pelottavalta, mutta se kertoo, millaiseksi huumeet voivat tehdä ihmisen, Engblom sanoo.


Huumemaailma on häikäilemätöntä ja itsekeskeistä.
Engblom kertoo tyhjentäneensä tätinsä ja tyttöystävänsä kämpän ja myyneensä heidän korunsa.


– Olen vienyt läheisten kodeista kaiken arvokkaan. Huumemaailma on häikäilemätöntä ja itsekeskeistä. Sitä on valmis tekemään aineiden eteen mitä vaan. Siinä ei hirveästi moraalin perään kysellä. Se hävettää, mutta olen käynyt menneisyyteni läpi ja jotenkin pystynyt itselleni antamaan anteeksi. En voi kuin pitää huolen, etten enää ikinä käytä aineita. Sen lupauksen teen päivä kerrallaan. Yritän hyvittää tekojani parhaan kykyni mukaan auttamalla narkomaaneja selvän elämän alkuun ja auttamalla isoäitiäni. Menneisyyteni teot eivät ole mieltä ylentäviä. On hyvä muistaa, että sellainen ihminen minusta tulee jos käytän huumeita, Engblom sanoo.

Eetu Pakkanen haluaa muistuttaa erityisesti nuorille, miten pienillä valinnoilla voi olla suuret vaikutukset koko elämään. Huumeissa ei ole mitään ihannoitavaa.

Eetu Pakkanen haluaa muistuttaa erityisesti nuorille, miten pienillä valinnoilla voi olla suuret vaikutukset koko elämään. Huumeissa ei ole mitään ihannoitavaa.KUVA: SEPPO SOLMELA / IS
EETU Pakkasen päihteiden käyttö alkoi myös alkoholilla.

– Olin silloin 10-vuotias. Olin syrjäänvetäytyvä ja hiljainen kundi, joka 4. luokalla sai röökin poltolla vanhempien 6. luokalla olevien kavereiden hyväksynnän. Pääsin porukkaan. Se oli ensimmäinen koukkuni.


Kannabis, sienet ja pillerit tulivat kuvioihin kolme vuotta myöhemmin.


– Varastelin ja karkailin kotona. Minut otettiin kiireellisesti huostaan. Se oli pelottava tilanne. Olin kiireellisesti 30 päivää huostassa. Juhlin vapautumistani pillereillä ja viinalla, Pakkanen kertoo.


Huumeet veivät Pakkasta niin vahvasti, että hän oli valmis huijaamaan jokaista saadakseen rahaa ja huumeita.


– Unelmani oli olla samankaltainen kuin leffojen diilerit, jotka ovat kaikkien kavereita. Ajatus oli sinänsä absurdi, koska olin kuitenkin valmis kusettaan jokaista, Pakkanen sanoo.


Kyllä se glamour 18-vuotiaana katosi siitä hommasta.
Pakkanen kertoo, kuinka nuorena päätyi töölöläisasuntoon bileisiin, jossa vedettiin kokaiinia.


– Nuorena sitä hommaa ihannoi. Halusin rahaa, halusin kokaiinia, naisetkin tuntuivat tällaisesta espoolaislähiön pojasta Töölössä paljon fiinimmiltä. Mutta kyllä se glamour 18-vuotiaana katosi siitä hommasta. Olin sekakäyttäjä. Jos käytin kokaiinia, saatoin käyttää Subutexia ja amfetamiinia samalla sekä alkoholia, Pakkanen sanoo.

Massiivisia rahatukkoja, luksuskelloja, timantteja, hulppeita asuntoja... Valtavan määrän erilaisia huumausaineita Suomeen salakuljettaneen, Katiska-vyyhdin pääepäillyn Niko Ranta-ahon elämä näyttää aivan toisenlaiselta kuin hänen maahantuomiensa huumeiden käyttäjien arkinen todellisuus.

Massiivisia rahatukkoja, luksuskelloja, timantteja, hulppeita asuntoja... Valtavan määrän erilaisia huumausaineita Suomeen salakuljettaneen, Katiska-vyyhdin pääepäillyn Niko Ranta-ahon elämä näyttää aivan toisenlaiselta kuin hänen maahantuomiensa huumeiden käyttäjien arkinen todellisuus.KUVA: POLIISI, MIA JUSSINNIEMI / NELONEN MEDIA
Eetu Pakkanen muutti ensimmäiseen omaan asuntoon Espoon Matinkylään, kun täytti 18 vuotta.


– Elämisen taitoni rajoittuivat siihen, että kuinka ostaa kamaa, kuinka vetää kamaa, kuinka myydä kamaa ja kuinka varastaa. En tajunnut, että minun täytyy tehdä sähkösopimus. Olin nelisen päivää ilman sähköä. Valtio antoi minulle rahaa, toimeentulotukea. En ymmärtänyt, miksi minun olisi pitänyt niistä rahoista maksaa vuokraa. Kämpästä tuli vetoluukku, jonka ovi oli potkittu puoliksi sisään ja rappu sotkettu tusseilla. Joka toinen päivä tulivat poliisit ja melkein joka kolmas kerta minä lähdin niiden mukaan, koska riehuin. Kolmessa kuukaudessa sain häädön ja olin ensimmäistä kertaa asunnoton 18-vuotiaana, Pakkanen kertoo.


Hän kuului lastensuojelun jälkihuollon piiriin ja sai kuitenkin pian uuden asunnon. Huumekierre jatkui vahvana vuosikausia.


Hän kertoo omasta rajusta huumepsykoosistaan, kuinka ei uskaltanut kolmeen kuukauteen ulos kämpästään.


– Olin valvonut melkein viikon amfetamiinin voimalla ja poltin bongista pilveä. Joku ratas meni päässä väärään asentoon. Kolme kuukautta pyörin kämpässä ovisilmän ja verhojen välissä, kun luulin, että ihmiset ohjaavat minua katseella ja puheella, Pakkanen kertoo.


LOPULTA hän päätyi asunnosta katkolle, kun sosiaalityöntekijä tuli hakemaan. Häntä yritettiin kuntouttaa, mutta kuntoutuspaikasta hän lähti pelaamaan pelikoneilla. Pelaamisesta tuli ongelma.

– Löysin talousrikollisuuden. Tein nettipetoksia. Olin ensimmäistä, mutta en viimeistä kertaa vangittuna 2009. Vankilasta tuli minulle se normaali paikka, vaikka se voi kuulostaa oudolta. Siellä sain katon pään päälle, ruokaa, pääsin treenaamaan ja nukkumaan kunnolla. Kroppa lepäsi. Minulle kertyi käyttävänä aikana noin 540 rikosrekisterimerkintää. Suurin osa oli nettipetoksia. Ne ovat minun menneisyyttäni, Pakkanen kertoo.

Teemu Halonen oli menettää henkensä yliannostuksen takia – vahingossa.

Teemu Halonen oli menettää henkensä yliannostuksen takia – vahingossa.KUVA: SEPPO SOLMELA / IS
TEEMU HALONEN aloitti oman huumeiden käyttönsä kannabiksella 13-vuotiaana. 16-vuotiaana hän käytti amfetamiinia.

– Olen käyttänyt amfetamiinia suonensisäisesti. Suonet olivat niin huonossa kunnossa, ettei niitä juuri näkynyt, Halonen kertoo.


Huumeissa ei ole mitään hohdokasta, sillä kärsijöitä on niin paljon.
Huumeidenkäytöstä huolimatta hän oli 22 vuotta töissä rakennuksilla.


– Olin siitä 18 vuotta purkumiehenä. Amfetamiinin avulla jaksoin painaa pidempiä päiviä ja viikonloppuja. Kynttilä paloi molemmista päistä. Menin heikkoon kuntoon lopuksi. Kannabiksella yritin sitten rentoutua. Olen 194 senttiä pitkä. Kärsin ravinnonpuutteesta ja nestehukasta eli kyllä minun päihteidenkäyttö näkyi ulospäinkin, vaikka töissä kävin. Olin laihassa kunnossa, Halonen kertoo.


Kaikki rahat menivät päihteisiin.

– Ei ollut rahaa syödä aina, kun päihteet menivät etusijalle. Olin rahaton ja koko ajan velkaa. Laskut jäivät maksamatta. Nuorempana tuli tehtyä kaikenlaisia varkauksia ja apteekkimurtoja. Viime vuosina oli pientä huumemyyntiä ja joitain pienempiä varkauksia, Halonen kertoo.


Hän oli menettää henkensä yliannostuksen takia.

– Luulin ottaneeni amfetamiinia, mutta aine olikin heroiinia. Olin kaksi päivää tajuttomana. Minulla kävi melkoinen tsägä, etten menettänyt henkeäni. Olin silloin vasta reilu 20-vuotias, Teemu Halonen kertoo.

Kuvat huumeidenkäyttäjien asunnoista ovat karua katseltavaa. Jutun kuvat ovat peräisin poliisilta eivätkä ne liity haastateltuihin henkilöihin.

Kuvat huumeidenkäyttäjien asunnoista ovat karua katseltavaa. Jutun kuvat ovat peräisin poliisilta eivätkä ne liity haastateltuihin henkilöihin.KUVA: POLIISI
KAIKKI kolme iloitsevat päihteettömästä elämästä ja sen mukanaan tuomasta uudesta mahdollisuudesta.

– Olen unelmatyössäni Sininauhasäätiössä auttamassa elämässä monella tapaa syrjäytyneitä. Tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Minulla on hyvä tukiverkosto. Käyn vertaistukiryhmissä. Unelmoin ihan tavallisista asioista ja nautin pienistä seikoista, mitä ennen en edes huomannut kuten lintujen laulusta. Minulla on todella hyvä olo, kun en käytä päihteitä. Jokaisella on mahdollisuus muutokseen, Teemu Halonen rohkaisee.


Petri Engblomin yksi unelma on juosta maraton. Hän valmistuu ensi talvena päihde- ja mielenterveystyön lähihoitajaksi. Hän työskentelee oppisopimuksella Vantaan A-Killassa.


– Unelmoin siitä, että saisin kohtalotovereiden kanssa auttaa ihmisiä pois korvaushoidosta ja saisimme heidät elämän syrjään kiinni, Engblom sanoo.


Eetu Pakkanen käy kokemusasiantuntijana puhumassa erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille.


– Yhdessäkin paikassa oli 14-vuotias kundi, joka oli vetänyt huumeita jo suonensisäisesti. Näistä nuorista minä olen huolissani ja haluan auttaa erityisesti heitä.

Rikostarkastaja Markku Heinikarin mukaan huumemaailma on hyvin raadollinen ja väkivaltainen.

Rikostarkastaja Markku Heinikarin mukaan huumemaailma on hyvin raadollinen ja väkivaltainen.KUVA: SEPPO SOLMELA / IS
”Huumeiden käyttö vaikuttaa lisääntyvän”
– HUUMEET ja väkivalta nivoutuvat tosi tiivisti yhteen joka tasolla. Törkeitä huumausainerikoksia paljastaessa löytyy samalla hyvin usein vakavia väkivaltarikoksia ja kiristyksiä. Huumausainetakavarikoiden yhteydessä löydetään usein myös aseita. Huumekauppa on suoraan monen muun vakavan rikoksen motiivina, rikostarkastaja Markku Heinikari Helsingin poliisista kertoo.

Suurin osa Helsingin asuntomurroista on Heinikarin mukaan huumeiden käyttäjien tekemiä silloin, kun kyse ei ole ulkomaisesta liigasta.


– Huumausaineiden käyttö vaikuttaa koko ajan lisääntyvän. Se on nouseva trendi ja näkyy sitten monella tavalla mm. huumaantuneena ajamisena. Se on voimakkaassa kasvussa. Meno tiellä on vaarallista, jos on useamman päivän valvonut ilman minkäänlaista unta ja käyttänyt aineita, Heinikari huomauttaa.


Hetkellisesti jollakin voi pyyhkiä hyvin, mutta sitten voi käydä todella huonosti.
Huumemaailmassa ei ole Heinikarin mukaan mitään hohdokasta.


– Kun käyttäjä painelee pakkasessa seuraavan annoksen perässä asunnottomana niin ei siinä mitään hohtoa ole. Huumemaailma on hyvin raadollinen. Käyttäjän oma elämä menee sekaisin ja huumeiden käyttö vaikuttaa suoraan hänen läheisiinsä. Helsingin yöelämässä pyörii myös huumeita. Hetkellisesti jollakin voi pyyhkiä hyvin, mutta sitten voi käydä todella huonosti. Se elämä on vaarallista.


HUUMEKAUPPA on yksi järjestäytyneen rikollisuuden tärkeimmistä tulonlähteistä.

– Isompien huumerikosten takana ovat hyvin usein kotimaiset ja ulkomaiset rikollisryhmät. Se lisää väkivallan uhkaa. Väkivaltaa käytetään häikäilemättä hyväksi huumausaineiden käyttäjien kiristämisessä. Kiristäminen saattaa lähteä huumevelasta liikkeelle, mutta velka saattaa olla täysin tekaistukin. Väkivallan uhka on kuitenkin niin kova, että uhri alkaa järjestellä rahaa. Pelkoa lisää, jos velan perijällä on liivit päällä, Heinikari sanoo.


Helsingin alueella tapahtuvista ryöstöistä moni liittyy Heinikarin mukaan huumekauppaan.


– Kyse voi olla velan perinnästä tai sitten tällit on sovittu tor-verkon välityksellä ja toinen osapuoli tulee puhtaasti ryöstötarkoituksessa paikalle ryöstääkseen huumeet tai rahat. Näiden tilastointi on vaikeaa, sillä uhri ei halua puhua, koska on itsekin ollut laitonta huumekauppaa tekemässä.

Ilta-Sanomat ja Nelosen Ruutu-suoratoistopalvelu kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Täältä apua
  • Irti Huumeista ry:n päivystävä puhelin käyttäjille ja läheisille 080098066 ma–pe 9–15, ma–to 18–21. Soittaminen on maksutonta.
  • Nimettömien narkomaanien auttava puhelin 0503077597 klo 18–20.
  • Valtakunnallinen ympärivuorokautinen päihdeneuvonta 080090045. Palvelun tuottaa Ehyt ry ja Helsingin Diakonissalaitos. Soittaminen on maksutonta.
  • AA:n auttava puhelin päihteiden käyttäjille 09750200 klo 9–21.
  • Päihdelinkki-verkkosivuston kautta löytyy tietoa myös vertaistukiryhmistä.
 
Jassoo. Tällä meidän vähäväkisellä pitäjällä on ollut viimeinen viikko melko sakea huume-lääketouhuissa. Yksi kuoli, kaksi teholle, yksi elvytetty, yksi henkisen valmennuksen yksikköön....muutamassa päivässä. Kadulta ostetaan Opamox 50:ä ja Rivatrilia kuin leipää kaupoista. Hinta ei päätä huimaa ja asiakkaita piisaa.

Olisi kiintoisaa tietää, mistä helvetistä sellaisia määriä päätyy Suomen kaduille? Reseptilääkkeitä. Määrien on oltava jonkinlaisia, koska hinta on kuin makkaraa järsisi.

Ihan kun emme tajuaisi tai tietäisi kaikkea tästä bisneksestä?
Kolme selitystä:
1) lailliset reseptit. Tietyt henkilöt osaavat hakeutua tietyille lääkäreille halutessaan reseptilääkkeitä. Lisäksi nykyään määrätään monesti aika tymäköitä reseptejä, joista saaduista lääkkeistä osa sitten päätyy katukauppaan. Itse sain kerran tähän tapaan gramman buranoita, kun kaverille oli annettu "reilu" resepti ja pyysin tuomaan särkylääkettä invalidisoivaan migreeniin (50 km lähimpään apteekkiin). Eikä kaikkia reseptejä määrätä Suomessa.
2) Piraattivalmisteet/suorat tuoteväärennökset, kuten @Flameuz mainitsi. Netissä kuka tahansa voi myydä mitä tahansa, minä tahansa. Itä-Euroopassa ja Aasiassa tehdään ihan tehdastyönä, mutta löytyy niitä muualtakin. Etenkin pienemmissä määrin, jolloin voidaan myydä vaikka kalkkitabletteja subuteksina.
3) Lääketehtaiden kaksoiskirjanpito. Jos tupakkayhtiöt jäivät jo vuosikymmeniä sitten kiinni siitä, että valmistivat kirjanpidon ohi tupakkatuotteita suoraan pimeille markkinoille, niin miksipä lääketehtaat eivät tekisi samaa? Etenkin nykyään, kun lääkkeiden komponenttien valmistus ja kokoonpano taitaa olla jossain itämailla.
 
Subutexin markkinoille tuleminen oli todellinen kultakaivos lääkeyhtiölle. Se tuo rahaa ja raha tulee huumekaupasta. Nyt patentti on jo rauennut ja muutkin firmat saavat tehdä omia korvaavia tuotteitansa mutta ne eivät ole päässeet syrjäyttämään subutexin markkina asemaa oikeastaan ollenkaan ainakaan katukaupassa.

Herää kysymys miksi me sallimme Subutexin valmistuksen? Mikä on sellainen hyöty ihmisille että voimme hyväksyä lieveilmiöt. Subutex on suomen heroiini. Se on eniten ja pahiten koukuttava suonensisäinen huume jolla ei ole lääkinnällistä käyttöä poislukien myyntiedustajien markkinointipuheet. Sen valmistus täytyisi lopettaa.

Subutexia markkinoidaan heroiininvieroituslääkkeenä. Tämä luo mielikuvan että lääkkeessä olisi joku hieno mekanismi kuinka se auttaa heroiinin vieroitukseen. Näin ei ole. Subutex on pelkkä opiaatti siinä missä heroiini mutta synteettinen. Vaikuttava aine on bubrenorfiini joka eroaa muista opiaattista siinä että riippuvuus on vielä kamalampi. Heroiinista pääsee hirvittävien kipujen ja olojen jälkeen eroon muutamassa päivässä ja bubrenorfiinissa ne samat olot kestää kaksi viikkoa joka on jo elimistölle ja psyykkeelle aikamoinen urakka. Ja tätä Subutexia vetää Suomessa yhä nuoremmat. 12vuotiaatkin.

Jotain lääkkeen vahvuudesta kertoo se että ennen markkinoille tuloa oli syöpäkipuihin ja vastaaviin tarjolla Temgesic. Sama vaikuttava aine kuin Subutexissa bubrenorfiini. Näitä katunimellä ”teemuiksi” kutsuttuja pillereitä oli kahta vahvuutta 0,2mg ja 0,4mg.
Jos ihminen jolla ei ole yhtään toleranssia raaputtaa tuon pienen pillerin pinnasta vähän valkoista jauhoa ja vetää sen nenäänsä tai piikittää niin seurauksena oli nuokkuminen,valveunet ja oksentelut. Subutexin normaalivahvuus on 8mg. Eli vastaa kahtakymmentä kokonaista vahvempaa Temgesiciä. Ja näitä vetää meillä lapset.

Subutexia ei edes käytetä enään heroiinin korvaushoidossa vaan tilalle on tullut Suboxone joka on täynnä lisäaineita jotka tekee piikittämisestä ja väärinkäytöstä hankalaa.
Joten kyllä tuon Subutexin valmistus täytyisi saada loppumaan. Se on puhtaasti katukaupalla rahastava lääkeyhtiön tuote.
 
Tällä välin arkipäivää Paskakaupunnissa.

Maikkulan koulu varoittaa vanhempia: Yläkoululaiset polttavat, välittävät ja myyvät kannabista – vastaava tilanne oli Kaakkurissa viime talvena
Koulupoliisi kehottaa vanhempia valppauteen. Kaakkurin alueella oli vastaava tilanne viime talvena. Huolena on se, osaavatko vanhemmat kiinnittää huomiota.
https://www.kaleva.fi/maikkulan-koulu-varoittaa-vanhempia-ylakoululaiset/2886293

Maikkulan koulu Oulussa varoittaa oppilaiden vanhempia siitä, että yläkoululaisten on havaittu “polttavan, välittävän ja myyvän” kannabista. Wilma-viestissä muistutetaan, ettei hyvä koulumenestys takaa päihteettömyyttä ja kehotetaan vanhempia puhumaan asiasta.

Aluepäällikkö Harri Kauppinen Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluista kertoo, että rehtorien kesken on vasta käyty läpi tuoretta kouluterveyskyselyä, joka kartoittaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja myös päihteiden käyttöä.

– Ei Maikkulan koulu poikkea muista alueista tai kouluista, Kauppinen sanoo.

Hänestä kyse on siitä, että asenne kannabista kohtaan on sallivampaa.

– Ilmiö on selkeästi havaittavissa.

– Minulle tämä tuli tietoon tänä syksynä, kertoo Maikkulan koulun va. rehtori Leena Vaaraniemi.

Asia kävi ilmi koulupoliisin ja huoltajien kautta. Vaaraniemi laati tiedotteen Wilmaan tarkistettuaan asian.

– Tuli toivomus, että tiedotettaisiin. Oli suuri huoli siitä, että osaavatko vanhemmat kiinnittää huomiota.

“Aktiivista” pössyttelyä on tiettävästi ollut jo keväällä etäkoulun aikaan. Yläkouluikäiset ovat käyttäneet huumetta vapaa-ajalla Maikkulan alueella, joten ei ole yksinomaan koulun asia toimia.

Vaaraniemen mukaan vanhemmilta ei ole tullut viestin takia yhteydenottoja.


"Ei Maikkulan koulu poikkea muista alueista tai kouluista."
HARRI KAUPPINEN
ALUEPÄÄLLIKKÖ, OULUN KAUPUNGIN SIVISTYS- JA KULTTUURIPALVELUT

Oulun palvelukeskittymät toimivat monialaisesti. Maanantaina kokoonnuttiin vuosikellon mukaisesti juuri Maikkulassa jakamassa huolia niin sosiaali- ja terveyspuolen kuin vaikkapa kirjasto- ja nuorisopalveluiden sekä vanhempien edustajienkin kesken.

Kokouksessa perustettiin työrukkanen. Toimenpiteitä kaavaillaan koulutasolla, asiantuntijoiden ja nuorisotoimen kanssa ja kutsumalla koolle huoltajat.

Maikkulan alueella on kohdattu iltaisin myös ilkivaltaa ja sotkemista, johon aiotaan puuttua.

Kauppisen mukaan vasta talvella törmättiin huumeiden käyttöön Kaakkurin alueella. Tuolloin järjestettiin välittömästi vanhempainilta.

– Lähdetään yhdessä tarttumaan tähän pontevasti. Nuoret ovat mukana, otetaan tämä yhteiseksi kehittämiskohteeksi. Yhteistyössä analysoidaan tilannetta, Kauppinen kertoo.

– Järkytyin, kun sain kuulla kannabisasiasta ja siitä, että asia tuotiin vasta nyt ilmi, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton Maikkulan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Saija Mattila.

Koulusta ilmenee ylipäänsä synkkä kuva: väkivaltaa, tappeluita, kiusaamista ja kivien heittelyä oppilaiden kesken. Mattilan mukaan oppilaat ja vanhemmat viestittävät, ettei ongelmiin ole jaksettu puuttua.

– Nuorilta on kantautunut tietoa, ettei koulussa ole hyvä ilmapiiri.

Vaaraniemi vakuuttaa, että lasten välienselvittelystä otetaan toki yhteyttä asianosaisiin.

– Kyllä meillä kaikkeen puututaan. Siitä olen iloinen.

Mattilasta tiedotus on puutteellista. Hän kertoo erästä viidesluokkalaista ahdistellun tänä syksynä koulumatkalla, mutta tapauksesta kerrottiin vain kyseisen luokan oppilaiden vanhemmille. Kyse olisi ollut aikuisesta naisesta, joka houkutteli limsalla ja karkeilla. Opettaja oli ohjeistanut lapsia kulkemaan porukoissa.

Vaaraniemi on hämmästynyt Mattilan kritiikin sävystä.

– Jännä, ettei hän ole ollut minuun missään yhteydessä.


Hänestä on tärkeää, että vanhemmat voivat päästää lapset kouluun turvallisin mielin.

Rehtori myös muistuttaa, että asioista tarkistetaan ensiksi taustat.

– Ne eivät aina ole yksioikoisia.

Koulupoliisi: Ei vain Maikkulan ongelma
Oulussa koulupoliisina työskentelevä ylikonstaapeli Merja Rasinkangas ei missään nimessä osoittaisi sormella jotakin tiettyä koulua. Kannabiksen käytöstä tulee vinkkejä muualtakin koulujen piiristä.

– Ei pidä yksilöidä ainoastaan Maikkulaan. Tätä ongelmaa on kaikkialla.

Koulupoliisi arvioi, että ilmiön takana on kannabismyönteisyys, joka on puheissa yhä näkyvämpää.

– Kauppaa tehdään varmaan joka päivä.

Rasinkankaan kokemuksen mukaan Maikkulan koulussa tartutaan erilaisiin ongelmiin hyvinkin matalalla kynnyksellä. Ikävien asioiden vain on tapana lähteä laukalle. Huumeiden osalta ovat käyttäjät yhä nuorempia, jopa alakouluikäisiä, sillä saatavuus on verkossa niin helppoa.

– Ylipäätään kaikissa jutuissa ikäraja on nuorentunut.

Säikyttelyn sijaan Rasinkangas haluaisi herättää kodit seuraamaan paremmin lasten tekemisiä.

– Nyt on nuorissa levottomuutta tosi paljon, mikä näkyy ilkivaltana ja vahingontekona.

Tekijät ovat usein varsin nuoria, joten Rasinkangas toivoisi, että vanhemmat olisivat tietoisempia lasten puuhista vapaa-ajalla.

– Vanhempien pitäisi valvoa lasten tekemisiä.

Saattaa nimittäin olla, että lapsi viettää iltaa vaikkapa koulun katolla tai pelottelee ikäihmisiä.

– Siksi jälleen kerran heristelen vanhempia, että oikeasti ovat tietoisia siitä, missä lapset liikkuvat ja kenen kanssa ja mitä he tekevät.

Vanhempien pitäisi tehdä selväksi lapselle, mitä saa tehdä ja mitä ei. Lisäksi lapset tarvitsevat kotiintuloajat.
 

Uutiset

19.9.2020

 
Laillistamisesta mieleeni tulevat määrätyt ja lailliset korvaushoidot (jota valuu katukauppaan myös). Laillista bisnestä tämäkin.

Tässäpä vähän purtavaa:

A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja ja A Klinikka Oy:n toimitusjohtajja ovat bisneskumppaneita samasta konsernista. Molempien yhtiöiden lakisääteinen tehtävä on ajaa johtamansa yhtiön taloudellista etua. (Kolmas toimija, Addiktum Oy, taas on THL:n yhteistyökumppani korvausainejakelussa, mutta sitä välillä pelataan pois.

A Klinikka Oy lanseerasi Ruotsalaisen pörssiyhtiö Camurus AB:n myymän pitkävaikutteisen korvausaineen Suomeen, ja aloittivat klinikoillaan samaa aikaa ensimmäisten joukossa Addiktum Oy:n kanssa.

A Klinikka Oy on saanut yksinoikeuden laatia Buvidal korvausaineen hoitosuositukset. Aine on sitä samaa riippuvuutta ylläpitävää ainetta, kuin mitä kaduillakin eniten Suomessa suonensisäisesti käytetään. Nämä kaverukset suunnittelevat mm lääkäreiden koulutukset päihdelääketieteen yhdistyksessä Päly Ry:ssä yhdessä konseptiinsa soveltuvaksi.

Näillä yrityksillä ei ole intresseissä saada toipumistuloksia, koska heidän ansaintalogiikka perustuu riippuvaisten määrään ja ”hoidon” pituuteen. Mitä pidempään narkomaani pysyy hengissä ja korvauainejakelulaskennassa, sitä enemmän rahaa tulee kassaan.

 
Tämä edellinen ei varmaankaan tarkoita sitä, että bisneskytkökset johtaisivat väistämättä korvaushoidossa roikottamiseen. Jotain outoa on kuitenkin siinä, että jopa THL:n korkeilla virkamiehillä on palkkiosidonnaisuuksia (vaikkapa Alkoon, jos ei muuta).

Laillistaminen tarkoittaisi organisoitua bisnesjyrää ilman vastatoimia, eli tassut pystyyn. Dekriminalisoinnilla yhdistettynä vahvaan hoitoonohjauspakkoon (Portugalin malli) voisi olla saavutettavissa tuloksia. Siinä mallissahan myyminen ja levittäminen ovat edelleen rangaistavia.
 
Viimeksi muokattu:
Se hyvä puoli tuossa buvidal pohjoisessa korvaushoidossa ainakin on, että se ei tablettien tapaan valu katukauppamyyntiin hoidossa olevilta.
 
Pro ganja -keskustelu tuppaa valumaan tuonne yleiselle politiikkaosastolle. Laitetaan välillä arkitilannetta ja -realismia tännekin.

Huumausainerikoksissa raju kasvu Oulussa – Väkivalta on raa'istunut uuden huumekauppasukupolven myötä ja esiin on tullut jopa kidutusta, sanoo poliisi​

Poliisi sataa niin paljon vihjeitä kannabiskasvattamoista, ettei se ehdi tarkistaa niitä kaikkia.

https://www.kaleva.fi/huumausainerikoksissa-raju-kasvu-oulussa-vakivalta/3162170

Huumausainerikollisuus on lisääntynyt Oulussa.
Poliisin tietoon on kaupungissa tullut tänä vuonna yli 1200 huumausainerikosta, törkeää huumausainerikosta ja huumausaineen käyttörikosta, mikä on 25 prosenttia eli neljännes enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Nousu ei ole vain tilapäistä, vaan huumausainerikollisuus kaupungissa on lisääntynyt useina peräkkäisinä vuosina.

– Tänä vuonna kasvu on ollut erityisen jyrkkää, meille taitaa tulla ennätysvuosi. Lukemat näyttävät varsin hurjilta, rikoskomisario Ilkka Riikola analysoi tilastoja.

Hän vetää Oulun poliisilaitoksella ryhmää, joka vastaa muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnasta ja huumausainerikollisuuden kenttävalvonnasta.

"Aineita liikkuu edelleen"​

Koronapandemian ennustettiin vähentävän huumausainerikollisuutta, kun maiden rajojen yli liikkuminen vaikeutui.

Käytännössä se notkahti korkeintaan tilapäisesti ja sittemmin ilmiö näyttää päinvastoin lisääntyneen.

– Huumeiden saanti ei hankaloitunut tarpeeksi. Aineita liikkuu edelleen, Riikola sanoo.

-

KUVA: JARMO KONTIAINEN
Hänen mukaansa valtaosa Oulun seudulle saapuvista huumeista päätyy kaupunkiin Ruotsin rajan kautta.

Poliisi arvelee, että rikollisuuden kasvun taustalla voi olla verkkorikollisuuden osuuden vahvistuminen.

Huumekauppaa käydään enenevässä määrin virtuaalivaluutalla ja anonyymiyden mahdollistavan dark webin eli pimeän verkon kautta. Aineiden lisäksi sieltä tilataan myös esimerkiksi aseita.

– Myös nuoret aikuiset ovat oppineet käyttämään sitä. Kiinnijäämisriski koetaan matalaksi, Riikola sanoo.

Tänä vuonna Oulussa tutkintaan tulleissa huumausainerikoksissa tekijät ovat yleensä olleet 21–30-vuotiaita miehiä.

Kannabista, amfetamiinia, kokaiinia...​

Eniten poliisin tietoon tulee kannabikseen liittyviä huumejuttuja. Siitä kasvatetaan pääasiassa marihuanaa oululaisasunnoissa tai muissa kiinteistöissä niin omaan käyttöön kuin myyntiinkin.

Riikolan mukaan poliisi saa kannabiskasvattamoista niin paljon vihjeitä, ettei se ehdi tarkastaa niitä kaikkia.

– Puutumme kaikkeen mihin pystymme, mutta resurssisyistä meidän on pakko priorisoida. Haemme vaikuttavuutta keskittämällä voimavaroja etenkin vakavimpien huumerikosten selvittämiseen, hän sanoo.

Suurimmat poliisilaitoksen vuosittaiset huumausainetakavarikot koskevat yleensä amfetamiinia. Myös subutexia ja metamfetamiinia jää haaviin jatkuvasti.

Etelä-Suomessa jo pitkään nähtävissä ollut kokaiinin käytön lisääntyminen heijastuu myös pohjoiseen. Ilkka Riikolan mukaan poliisi tekee kokaiinista yhä useammin havaintoja, mikä on huolestuttavaa.

– Kokaiinin käytössä yliannostuksen riski on erityisen suuri ja voi johtaa kuolemaan, hän varoittaa.

Poliisin mukaan viime vuosien aikana kaupungissa on tullut ilmi useita päihteiden käyttöön liittyviä kuolintapauksia.

Muuntohuumeiden takavarikkomäärät sen sijaan ovat olleet laskussa. Poliisin mukaan käyttäjät kokevat ne liian epävarmoiksi ja vaarallisiksi.

NÄIN PYÖRÄVARKAUKSILLA RAHOITETAAN HUUMEBISNESTÄ
"Pyörävarkauksilla aiheutetaan Oulun alueella vuosittain noin miljoonan euron vahinko.
Esimerkiksi tonnin maksavasta pyörästä saa pimeillä markkinoilla karkeasti arvioiden noin 200 euroa. Vuositasolla pyörävarkauksilla rahoitetaan huumekauppaa siten noin 200 000 eurolla.
Amfetamiini maksaa Oulun katukaupassa keskimäärin 50 euroa gramma. 200 000 eurolla saa siis 4000 grammaa eli neljä kiloa amfetamiinia.
Yhdestä grammasta saa 5–10 käyttöannosta. Henkilön toleranssista riippuen neljästä amfetamiinikilosta saa 20 000–40 000 käyttöannosta.
Tällä laskelmalla jokainen, joka ostaa pyörän pimeiltä markkinoilta, rahoittaa osaltaan tätä bisnestä".
Rikoskomisario Ilkka Riikolan esimerkkilaskelma pyörävarkauksien ja huumekaupan yhteydestä Oulussa
Pakottamista, sitomista, kidutusta
Poliisi pyrkii puuttumaan myös huumausainerikollisuuden oheisrikoksiin.


Huumekauppaa rahoitetaan Oulussa esimerkiksi nettipetoksilla ja pyörävarkauksilla, minkä lisäksi siihen liittyy muun muassa apteekkiryöstöjä ja väkivaltaista velanperintää.

– Väkivalta on raa'istunut uuden huumekauppasukupolven myötä. Esiin on tullut esimerkiksi pakottamisia, sitomisia ja jopa kidutusta.

Huumausainerikollisuuden kasvu näkyy myös katukuvassa.Ilkka Riikolan mukaan kaupungissa käydään avointa huumekauppaa useissa eri paikoissa.

Myös huumeidenkäyttövälineitä kuten likaisia neuloja voi löytää esimerkiksi uimarannoilta tai vaikkapa lasten leikkipuistoista.

Poliisi kiittelee sitä, että haastavaa ilmiötä yritetään kitkeä hyvässä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Tukea tulee etenkin saman katon alla olevasta KRP:n Oulun yksiköstä.

– Ongelma on yhteinen.

Viime kesänä Mannerheiminpuiston vessaan laitettiin kyltti, joka osoittaa, minne likaiset neulat voi tiputtaa.

Viime kesänä Mannerheiminpuiston vessaan laitettiin kyltti, joka osoittaa, minne likaiset neulat voi tiputtaa.
KUVA: JARMO KONTIAINEN



Astioita neuloille, uusi hanke nuorille
Susanna Kemppainen
Mannerheiminpuistossa on ollut käytettyjen huumeneulojen keräysastioita noin vuoden. Ne sijaitsevat puiston vessoissa.
– Niille on ollut selvä tarve, puutarhuri Elsa Tuohino-Karjalainenkuvailee.
Hänen mukaansa etenkin kesäaikaan likaisia neuloja saattaa Oulussa löytyä esimerkiksi puistoista tai rannoilta.
– Olisi hyvä, jos käyttäjät oppisivat tuomaan ne tänne.
Keräysastioiden neulat toimitetaan hävitettäväksi Kiertokaareen Ruskon jätekeskukseen.
Myös Kenttätien palvelukeskuksen pihalle asennettiin kesällä neulojen keräyspiste. Palveluksen sisällä neulojen keräysastioita on ollut jo kauan.
Oulu on yrittänyt tehdä päihdehoitoon hakeutumisen helpoksi. Sinne ei tarvita lähetettä.
Viime vuonna kaupunkiin avattiin toinen opioidiriippuvaisten korvaushoitopiste.
Päihdepalveluissa tehdään tiivistä yhteistyötä sosiaalipalveluiden ja järjestöjen kanssa, jotta asiakkaat saisivat hoidon lisäksi tukea.
Seuraavaksi kaupungissa aloitetaan uusi hanke päihdeongelmaisille.
Sen kohderyhmänä ovat 18–30-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on vakava päihdeongelma ja jotka ovat palveluiden tavoittamattomissa. Kohderyhmään kuuluvat myös Kenttätien palveluksen tilapäismajoituksessa majoittuvat nuoret aikuiset.
Hankkeen aikana pyritään muun muassa siihen, että asiakkaita saadaan ohjattua perustason sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen piiriin.
Oulun keskustassa Mannerheimipuistossa on yleisen vessan sisällä ruiskujen keräsyastia. Puutarhuri Elsa Tuohino-Karjalainen tyhjentää neulat astiasta.

Oulun keskustassa Mannerheimipuistossa on yleisen vessan sisällä ruiskujen keräsyastia. Puutarhuri Elsa Tuohino-Karjalainen tyhjentää neulat astiasta.
KUVA: JARMO KONTIAINEN
 
Back
Top