Tulisiko liittovaltio tehdä jo nyt?

salama-anteri

Kenraali
ilman että tarvitsisi erityisemmin ponnistella teollisuuden kilpailukyvyn kanssa? Tuleeko mieleen mitään?
Kongsberg.
Rolls-Roycen alukset suunnitellaan ja osin rakennetaankin siella. Saas ny nakkee, ku edes suomalaisen kutsuminen puikkoihin ei sita meribisnesta ("propulsion" paallimaisena) nayta saavan nousuun
En ole kuullut että kukaan Suomen vientiteollisuuden piirissä olisi jäsenyyttä vastaan.
Ja kepulaisetkin ostettiin vyohykejaolla (erityisesti se yksi pihvikarjatila osui just kohilleen) ja pitkilla siirtyma-ajoilla.
- sita oli vaikea uskoa silloin, etta Kepu tulee kaupunkeihin, mutta niin-vaan
 

jurppi

Ylipäällikkö
Kongsberg.
Rolls-Roycen alukset suunnitellaan ja osin rakennetaankin siella. Saas ny nakkee, ku edes suomalaisen kutsuminen puikkoihin ei sita meribisnesta ("propulsion" paallimaisena) nayta saavan nousuun
Tämä lienee yksi tunnetuimmista ja tokihan sieltä löytyy monta muutakin kilpailukykyistä yritystä. Niillä ei kuitenkaan ole kovin ratkaisevaa merkitystä Norjan kansantaloudelle.
 

salama-anteri

Kenraali

KIM

Eversti
Suomi ei pärjää yksin, Suomessa on vain 5miljoonaa ihmistä. Se määrä ei riitä kotimarkkinoihin tai tieteen ja teknologian kehittämiseen. Suomen on kuuluttava johonkin isompaan poppooseen.

Valtaosa suomalaisista toisaalta kannattaa massiivista maahanmuuttoa väestöräjähdysalueilta Suomeen, mikä tekee suomalaisista vähemmistön jossain aikavälissä. Jos Suomen kansalla tai poliitikoilla ei ole halua säilyttää Suomea nykyisellään, miksi taistella vastaan? Emmekö voisi vain myöntää että halua Suomen säilyttämiseen nykyisellään ei ole ja antaa vaikka Eun huolehtia Suomesta? KAnsallisvaltioiden elinaikahan ei ole usein edes pariasataa vuotta. Miksi Suomi olisi poikkeus? Jos vain ajettaisiin liittovaltio.

Liittovaltion muodostamisesta seuraisi
-Jokainen voisi valita asuinpaikkansa vapaasti EUssa
-vapaus lisääntyisi
-Yhteinen armeija. suomalaiset miehet voisivat valita rahallista korvausta vastaan EUn armeijaan liittymisen eikä asevelvollisuutta luonnollisesti enää olisi
-Suomi ei olisi vain pikkupelaaja vaan osa isompaa kokonaisuutta
-jne.


Tätä mieltä on Saksan äänenkantajat: https://yle.fi/uutiset/3-9966702
Saksan demarijohtaja: EU:sta liittovaltio 2025 mennessä, vastustelijat ulos EU:sta

Liittovaltio olisi todennäköisesti vasemmistolainen, laajaa julkista taloutta kannattava. Perustettiinhan EU demokratian ja welfare staten ja hyvinvointivaltion puolustajaksi.
Suomen pitäisi liittyä NATOON. Sillä me suojaudutaan parhaiten meidän ainoata ja ainakin tuhatvuotista uhkaa eli ryssää vastaan.

Ja sitä paisti liukumäessä kastuu pylly.

Ja puolukan kilohinta on jo nousussa.

(en keskustele trollereiden valitsemista aiheista)
 

fulcrum

Respected Leader
Tanska ja Ruotsi ovat tehneet jo vuosikymmen sitten uusia linjauksia työmarkkina ja sosiaalipolitiikkaansa.. Juuri sellaisia joista Suomen olisi tullut ottaa esimerkkiä.
Niin mitäs nämä linjaukset ovat? Viimeksi kun kysyin detaileja, sanoit ettei ne sinua kiinnosta.

Muutenkin EU:n ja EMUn oletettavasti ainutlaatuiset edut näkyvät hassussa valossa jos muutamalla sisäpoliittisella linjauksella ne voidaan ylittää.
 

jurppi

Ylipäällikkö
Niin mitäs nämä linjaukset ovat? Viimeksi kun kysyin detaileja, sanoit ettei ne sinua kiinnosta.

Muutenkin EU:n ja EMUn oletettavasti ainutlaatuiset edut näkyvät hassussa valossa jos muutamalla sisäpoliittisella linjauksella ne voidaan ylittää.
Olen kirjoittanut ja kopioinut näille sivuille lukuisia kertoja niistä työelämän uudistuksista joita mm. Ruotsissa toteutettiin...
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79895/R0515- Strategia Suomelle.pdf?sequence=1
Tuossa linkki kun ei viitsi samaa juttua kirjoitella uudelleen ja uudelleen..(toki tiedän myös että tälläisten kyseleminen aina uudelleen ja uudelleen on tietynlaista taktiikkaa keskustelupalstoilla)

Mutta ei nyt enempää. Jokainen saa olla mitä mieltä tahansa EU:n jäsenyydestä tai liittovaltiosta..Minulle henkilökohtaisesti kyllä kelpaa kaikki vaihtoehdot.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS

fulcrum

Respected Leader
Olen kirjoittanut ja kopioinut näille sivuille lukuisia kertoja niistä työelämän uudistuksista joita mm. Ruotsissa toteutettiin...
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79895/R0515- Strategia Suomelle.pdf?sequence=1
Tuossa linkki kun ei viitsi samaa juttua kirjoitella uudelleen ja uudelleen..(toki tiedän myös että tälläisten kyseleminen aina uudelleen ja uudelleen on tietynlaista taktiikkaa keskustelupalstoilla)

Mutta ei nyt enempää. Jokainen saa olla mitä mieltä tahansa EU:n jäsenyydestä tai liittovaltiosta..Minulle henkilökohtaisesti kyllä kelpaa kaikki vaihtoehdot.
Muutama viikko sitten kuultua:
---------------------------
fulcrum said:

Onko Ruotsissa ja Tanskassa asumisen tuki olennaisesti erilainen?
jurppi:
Niin, tai onkohan Amerikassa tai Kiinassa erilainen asumistuki? Mitä se meihin vaikuttaa oli siellä niin tai näin..
Joka maassa on omat järjestelmänsä ja hyvä niin..

Sosialistisissa maissa on tyypillistä että yhteiskunta kompensoi kaikenlaisia palveluita...
---------------------------

Linkkaamassasi selvityksessä puhuttiin hyvin vähän Ruotsin työelämän uudistuksista tai koska niitä on tehty. Merkittävimpänä mainostettiin työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Työperäistä maahanmuuttoa varmaan ei monikaan vastusta Suomessa.
Ruotsin maahanmuuton vaikutus BKT:hen on epäilemättä positiivinen. Vuonna 2015 maahan saapui yli 160 000 pakolaista. Se tiesi maan väkiluvun kasvamista noin 1.7 prosentilla. Yli 160 000 ihmistä joille piti rakentaa asunnot, palvelut, kaupat, kurssitukset yms. Tuleehan siinä reilusti lisää taloudellista toimintaa. Mutta tuleeko siitä lisää talouskasvua? No ei. Kun väkiluku nousee, niin talous laajenee, mutta se ei ole talouskasvua siinä mielessä kuin minä sen ymmärrän. Vuosina 2000-2015 Suomen väkiluku on kasvanut noin 6 prosenttia. Ruotsin väkiluku on kasvanut tuossa ajassa yli 11 prosenttia. Väkiluvun kasvu selittää siis lähes puolet Ruotsin BKT-kasvuedusta Suomeen nähden. Kun aletaankin laskemaan per capita, etu pienenee.
 

jurppi

Ylipäällikkö
Linkkaamassasi selvityksessä puhuttiin hyvin vähän Ruotsin työelämän uudistuksista tai koska niitä on tehty. Merkittävimpänä mainostettiin työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Työperäistä maahanmuuttoa varmaan ei monikaan vastusta Suomessa.
Ruotsin maahanmuuton vaikutus BKT:hen on epäilemättä positiivinen. Vuonna 2015 maahan saapui yli 160 000 pakolaista. Se tiesi maan väkiluvun kasvamista noin 1.7 prosentilla. Yli 160 000 ihmistä joille piti rakentaa asunnot, palvelut, kaupat, kurssitukset yms. Tuleehan siinä reilusti lisää taloudellista toimintaa. Mutta tuleeko siitä lisää talouskasvua? No ei. Kun väkiluku nousee, niin talous laajenee, mutta se ei ole talouskasvua siinä mielessä kuin minä sen ymmärrän. Vuosina 2000-2015 Suomen väkiluku on kasvanut noin 6 prosenttia. Ruotsin väkiluku on kasvanut tuossa ajassa yli 11 prosenttia. Väkiluvun kasvu selittää siis lähes puolet Ruotsin BKT-kasvuedusta Suomeen nähden. Kun aletaankin laskemaan per capita, etu pienenee.
Olet aivan oikeassa, selvityksessä ei puhuta suoranaisesti Ruotsin työelämän uudistuksista..koska siinä ehdotetaan Suomessa tarvittavia uudistuksia..Jotka kylläkin ovat juuri niitä samoja jotka Ruotsissa on aikanaan toteutettu.
Tässä on niitä otsikkotasolla:
Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin näkymät ovat heikot, koska työikäisen väestön määrä pienenee ja työvoimaan osallistuminen on edelleen muita Pohjoismaita vähäisempää. Niinpä tuntuva finansspoliittinen elvytys ei tule kysymykseen Suomen taloustaantuman hoitokeinona.

Strategia, jonka avulla Suomi nostetaan kriisistä, sisältää kolme erillistä osaa. Ensinnäkin on palautettava kilpailukyky.
Tämä edellyttää, että työvoimakustannukset, suhteessa tuottavuuskasvuun, nousevat monen vuoden ajan hitaammin kuin muulla euroalueella. Työmarkkinaosapuolten on päästävä yhteisymmärrykseen paremmasta palkkaneuvottelujen mallista, joka myös vaikuttaa odotuksiin ja vakuuttaa taloudenpitäjät siitä, että maan kans
ainväliselle kilpailulle avoin vientisektori on tulevaisuudessa kilpailukykyinen. Maan hallituksen tulee antaa työmarkkinoiden osapuolille tehtäväksi luoda tämän varmistava palkkamalli. On kaikkien työmarkkinaosapuolten edun mukaista, että Suomella myös tulevaisuudessa on elinkelpoinen teollisuus, jonka tuottavuuskasvu luo tilaa kaikkien muidenkin toimialojen palkankorotuksille.
Toiseksi, on välttämätöntä, että työvoim
aan osallistumista, työvoimaa ja työllisyyttä lisätään työn tarjontaa rohkaisevin uudistuksin. Ellei työn tarjontaa lisätä, Suomen nykyiset julkiset hyvinvointivastuut ovat kestämättömällä tasolla. Kasvava työn tarjonta on edellytys myös sille, että työllisyys voi tästedes kasvaa monen vuoden ajan, ennen kuin se törmää kilpailukykyä uudestaan heikentäviin pullonkauloihin ja yltyviin palkkavaatimuksiin.
Näiden kahden strategiaosan ohella on tehtävä kaikki voitava tuottavuuskasvun edistämiseksi. Tässä suhteessa on vaikeampi antaa suosituksia ilmeisistä ja nopeasti vaikuttavista uudistusehdotuksista, koska Suomella jo nyt on yleisesti hyvin toimiva markkinatalous ja kansainvälistä arvostusta nauttiva innovaatiojärjestelmä. On kuitenkin mahdollista tehdä paljonkin talouden uudistuskyvyn parantamiseksi ja yrittäjyysilmaston parantamiseksi. Nopeampi tuottavuuskasvu helpottaisi kilpailukyvyn palauttamist
a ja kohentaisi siten kansantalouden kehitystä.
Kannattaa perehtyä yksityiskohtiin tässä em. esityksessä sekä muissa aiheeseen liittyvissä esityksissä, Googlettamalla niitä löytyy paljon. Boldasin muutamia keskeisiä aiheita..
 

salama-anteri

Kenraali
Ei mitaan uutta auringon alla, eli Korpilampi II (mitah, mika on Korpilampi?:):)) ja sisaisen delvaation malli Silloinhan se oli iskeva nimi, kun vaihtoehtona oli ulkoinen devalvaatio):
...ehdotetaan Suomessa tarvittavia uudistuksia..Jotka kylläkin ovat juuri niitä samoja jotka Ruotsissa on aikanaan toteutettu.
Tässä on niitä otsikkotasolla:

Kannattaa perehtyä yksityiskohtiin tässä em. esityksessä sekä muissa aiheeseen liittyvissä esityksissä, [...] Boldasin muutamia keskeisiä aiheita..
Kannattaa myos huomata, mika on talla valilla muuttunut: vaestorakenne ja sita kautta tyovoiman tarjonta:
"
Maan hallituksen tulee antaa työmarkkinoiden osapuolille tehtäväksi luoda tämän varmistava palkkamalli. On kaikkien työmarkkinaosapuolten edun mukaista, että Suomella myös tulevaisuudessa on elinkelpoinen teollisuus, jonka tuottavuuskasvu luo tilaa kaikkien muidenkin toimialojen palkankorotuksille.
Toiseksi, on välttämätöntä, että työvoim
aan osallistumista, työvoimaa ja työllisyyttä lisätään työn tarjontaa rohkaisevin uudistuksin. Ellei työn tarjontaa lisätä, Suomen nykyiset julkiset hyvinvointivastuut ovat kestämättömällä tasolla. "
- missahan langassa me juuri keskusteltiin kestavyysvajeesta, eli mika se oikein on (sustainability of fiscal policy)
- tuossa minusta meidan poliitikot ovat tehneet hyvan tyon, koska yleinen teema voidaan sovittaa moneen eri yhteyteen. Kukahan tuon yo:n on kirjoittanut, kun on paassyt unohtumaan? Annetaan 10-:cool:, koska tallaisia selvityksia pitaa osata myos "myyda" jotteivat jaa hyllylle polyttymaan.
 

jurppi

Ylipäällikkö
="salama-anteri, post: 561482, member: 2910"Kukahan tuon yo:n on kirjoittanut, kun on paassyt unohtumaan? Annetaan 10-:cool:, koska tallaisia selvityksia pitaa osata myos "myyda" jotteivat jaa hyllylle polyttymaan.
Vartiainen ja Borg..samat veijarit olivat myös Ruotsissa tehtyjen uudistusten taustalla.
 

Repa

Alikersantti
https://digitalist.global/talks/alexander-stubb-neljas-teollinen-vallankumous/

Stubbin liittovaltiohaluhan perustuu aika pitkälle ajatukseen, että tekoäly ja neljäs teollinen vallankumous muuttaa pelikenttää rajusti ja siinä pelissä ei pienet tekijät pärjää. Suomen on oltava osa isompaa joukkoa. Liittovaltiosta on toki isot haittansa, mutta ilman ei Suomi kyllä selviä. Joko EUn liittovaltio tai Suomi on Venäjän vasalli. Itse kannatan nykyään vahvasti liittovaltiokehitystä.

Venäjällä ilmeisesti on omaa väestöpohjaa teknologian kehittämiseen:
 

Repa

Alikersantti
Vartiainen ja Borg..samat veijarit olivat myös Ruotsissa tehtyjen uudistusten taustalla.
Vartiainenhan on muuten fossiili, jonka ideat ovat 90-luvun alkupuolen tuulahduksia. Tuon Ruotsin työlinjan kehittelijät sanovat että tuo Vartiaisen reformointi ja työlinja ovat kuolleet, koska tietotekniikka aiheuttaa massatyöttömyyden. tässä teksti, joka tosin on maksun takana mutta jostain päin nettiä löytää kyllä:https://www.dn.se/kultur-noje/kulturdebatt/per-schlingmann-arbetslinjen-ar-dod-lange-leve-arbetslusten/
 

jurppi

Ylipäällikkö
Vartiainenhan on muuten fossiili, jonka ideat ovat 90-luvun alkupuolen tuulahduksia. Tuon Ruotsin työlinjan kehittelijät sanovat että tuo Vartiaisen reformointi ja työlinja ovat kuolleet, koska tietotekniikka aiheuttaa massatyöttömyyden. tässä teksti, joka tosin on maksun takana mutta jostain päin nettiä löytää kyllä:https://www.dn.se/kultur-noje/kulturdebatt/per-schlingmann-arbetslinjen-ar-dod-lange-leve-arbetslusten/
Ei kannata vielä alkaa hyppimään seinille tekoälyn, robottien ja tietotekniikan aiheuttaman massatyöttömyyden takia.. Katsotaan ensin mitä käytännössä ja todellisessa elämässä tapahtuu.
 

Nargö

Luutnantti
Ei kannata vielä alkaa hyppimään seinille tekoälyn, robottien ja tietotekniikan aiheuttaman massatyöttömyyden takia.. Katsotaan ensin mitä käytännössä ja todellisessa elämässä tapahtuu.
Kertaakaan aikaisemmin tekniikan kehitys ei tosiaan ole aiheuttanut pysyvää massatyöttömyyttä. Tosin sillä kyllä spekuloidaan, että jossain vaiheessa käytännössä kaikki työtehtävät ovat muuttuneet niin vaativiksi, ettei tietty osa väestöstä enää sen vuoksi kykene niitä tekemään ja siksi jää työttömiksi.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Suutari Andersson pelastaa Euroopan pulasta perusteellisella liittovaltioanalyysillään.

Liittovaltioajatus on nyt esillä Euroopassa. Saksassa sosiaalidemokraateilla näyttää olevan ehdotus tehdä EU:sta ennen pitkää liittovaltio. Federalismikysymykseen Espanjan valtiossa myös liittyy Espanjan perustuslakikriisi, joka on puhjennut Katalonian itsehallintoalueella, jossa katalaanit ovat ajaneet itsenäisyyttä tuskastuttuaan siihen, että Espanja on liittovaltiomainen yhtenäisvaltio vain nimellisine osavaltioineen. Olisiko hyvä lakkauttaa EU valtioliittona ja tehdä liittovaltioksi ja lakkauttaa Espanja yhtenäisvaltiona ja tehdä itsehallintoalueista osavaltioita. Koostuisivatko Euroopan Yhdysvallat nykyisistä yhtenäisvaltioista tai Katalonian tapaisista alueista? – mikä ja minkä kokoinen milläkin kriteerein on syytä määrittää perusyksikkö, joka katsotaan EU:n osavaltioksi.
http://timoandersson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247473-eusta-liittovaltio-mutta-millaisten-osavaltioiden
 

Repa

Alikersantti

Neljäs teollinen vallankumous tekee järkyttävän muutoksen. Suomi on joko liittovaltiossa EUssa tai Venäjän orja. Venäjä omalla väestömäärällään pärjännee, suomi ei omallaan.

Venäjä ei kyllä houkuttele, kun siellä ei edes ole sosiaaliturvaa. Olen oikeastaan vasta nyt alkanut arvostaa Stubbia kun olen perehtynyt tämän ajatteluun. Tuo sosiaaliturva-aspektikin kannattaa huomioida kun töitä ei enää parin vuosikymmenen päästä ole ihmisille. EU on oikeastaan harvoja arvoalueita maailmassa, missä voisi olla sijaa ihmisyydelle tulevaisuudessa.
 

Repa

Alikersantti
vaikka kansallisvaltiot herättävät paljon tunteita, on oikeastaan mielenkiintoista miettiä mikä rooli niillä voi olla tuossa uudessa uljaassa maailmassa
 

aj77

Respected Leader
Mielenkiintoista tässä on tämä Saksa-Ranska-Suomi akseli. Mikä se on?
Mediaa seuraamalla tällaista kuvaa syötetään. Suomi haluaa olla eu:n ytimessä ja pyörii näiden kahden valtion liepeissä.
Mediasta puuttuu täysin avaavat artikkelit miten muut eu maat suhtautuvat tulevaisuuteen, liittovaltioon puolustukseen?
Kun ei parempaa tietoa ole, niin onko Saksa ja Ranska jakamassa eurooppaa omiksi alusmaikseen ja Suomi on hyvänä kolmantena peesaamassa jos joku heittäisi luun. Ylipäätänsä tiedottaminen ja kansan valistaminen on jätetty pois.

Sitten vielä tuo Sipilän turvallisuusajattelu. Uuden liittovaltion reuna-alueena ei ole hyvä olla. Pahin tilanne olisi sota ja seuraavaksi pahin rauha jossa vedellään vähän rajoja uusiksi.


 

jurppi

Ylipäällikkö
Mielenkiintoista tässä on tämä Saksa-Ranska-Suomi akseli. Mikä se on?
Mediaa seuraamalla tällaista kuvaa syötetään. Suomi haluaa olla eu:n ytimessä ja pyörii näiden kahden valtion liepeissä.
Mediasta puuttuu täysin avaavat artikkelit miten muut eu maat suhtautuvat tulevaisuuteen, liittovaltioon puolustukseen?
Kun ei parempaa tietoa ole, niin onko Saksa ja Ranska jakamassa eurooppaa omiksi alusmaikseen ja Suomi on hyvänä kolmantena peesaamassa jos joku heittäisi luun. Ylipäätänsä tiedottaminen ja kansan valistaminen on jätetty pois.

Sitten vielä tuo Sipilän turvallisuusajattelu. Uuden liittovaltion reuna-alueena ei ole hyvä olla. Pahin tilanne olisi sota ja seuraavaksi pahin rauha jossa vedellään vähän rajoja uusiksi.


Niin "Miten muut EU-maat suhtautuvat liittovaltion puolustuskseen?" Suomea lukuunottamatta kaikki Venäjän rajanaapurit (ja Ruotsia, Maltaa, Itävaltaa/Irlantia lukuun ottamatta muutkin) ovat NATO:n jäseniä. Käsittääkseni heillä on jokin yhteinen suunnitelma. Suomella on tietysti omansa.

Sillä mitä Suomi haluaa tehdä maanpuolustuksensa suhten ei ole kovin suurta merkitystä muille EU-maille. Sanoisin että Suomi (käytännössä erillisenä, merentakaisena alueena) tuskin herättää muissa EU-maissa suurempia haluja lähettää joukkoja sekä aseita jos Venäjä haluaa hyökätä tänne. Varsinkin kun maamme poliitikot ovat moneen kertaan ilmoittaneet Suomen pysyvän erossa yhteisistä puolustustalkoista - Siis NATO:n jäsenyydestä.

Baltian maat ovat tietysti erilaisessa asemassa. Venäjän entisenä alusmaana ja rajanaapurina siellä ymmärrettiin aikoinaan maanpuolustuksen ja NATO:n jäsenyyden tärkeä merkitys. Siihen aikaan Suomessa johtavat poliitikot (= Venäjän hyvät ystävät) koettivat parhaansa mukaan jopa "toppuutella" Viroa ja muita liittymästä Puolustusliittoon.

Mutta näin ovat Suomen poliitikot halunneet ja kansalaiset tietysti peesaavat johtajia. Eipä tässä yksittäisellä kansalaisella ole muuta tehtävissä kuin odotella ja katsella mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jos pysymme tulevaisuudessa muun Euroopan yhteydessä niin se on erittäin hyvä saavutus. Siihen minä olisin jo erittäin tyytyväinen.
 
Top