Tulisiko rikoslaista poistaa ensikertalaisalennukset?

Empä ole laskenut, mutta pienissä pitäjissä väkisin tuntee ihmisiä, jotka ovat syyllistyneet henkirikoksiin. Etsimättä tulee mieleen puolenkymmentä tapausta, joiden taustat tuntien tajuaa ihmiselämän monet kasvot.

Tunnen myös tapauksia, joissa oma lähipiiri on tahtoen tai tahtomattaan ajanut läheisensä itsemurhaan. Mutta siitä ei rangaista ketään. Hyvin usein taustalla on ollut erittäin voimakas moraalinen hyvesignalointi, vaatimuksia ja armotonta väheksymistä, haukkumista ja eristämistä, pois sulkemista ja piinaamista....missä rankkari?

Ei nää ole ihan simppeleitä juttuja.
Juuri näin.. Jokusia tapauksia olen itsekin päässyt tuntemaan. Suurin osa niistä on päätynyt itsemurhaan. Ikävintä näissä on se että muutamissa tapauksissa, ulkopuolisen näkökulmasta, täysin turhiin itsemurhiin ovat päätyneet juuri kaikkein herkimmät ja syyttömimmät henkilöt.

Niin itsemurhien kuin henkirikosten taustalla on suurimpana syynä ja aiheuttajana jo ihmistaimesta alkaen väärään suuntaan vieneet olosuhteet, kasvuympäristö.. Ja kaiken tämän elämisen vaikeuden yhdistyminen alkoholiin sekä huumeisiin. Kun kunnollista tervettä sosiaalista kanssakäymistä ei ole kyetty opettamaan/oppimaan nuorena niin huumeiden ja viinan myötä koko elämä ja ihmissuhteet kääntyvät huonoon suuntaan. Näistä lähtökohdista johtuu juuri ne itsemurhien, perhesurmien ja viimevaiheessa huume-/ryyppyporukoiden keskinäiset henkirikostapaukset jne. En pidä näitä yhteiskunnan heikoimmille syrjille joutuneita kulkijoita kaikkein vaarallisimpina tapauksina. Näissä tapauksissa ei ehkä tuomioiden pituudella ole merkitystä. Mutta tästä huolimatta henkirikos on aina äärimmäinen teko..ja ankarasti tuomittava.

Mutta edellä mainittujen lisäksi löytyy myös se pienempi ryhmä henkirikoksen tekijöitä jotka tappavat ja murhaavat täysin tarkoituksella ja jopa suunnitelmallisesti. Heille ei ole syytä tarjota minkäänlaista armoa oikeudenkäytössä. Osa näistä kuuluisi toki hoitoon, mutta missään tapauksessa näitä patologisia murhaajia ei pidä päästää vapauteen uusimaan tekojaan. Eräs yksittäinen murha/tapaus oli esillä julkisuudessa vain pari-kolme viikkoa sitten.
 
Juuri näin.. Jokusia tapauksia olen itsekin päässyt tuntemaan. Suurin osa niistä on päätynyt itsemurhaan. Ikävintä näissä on se että muutamissa tapauksissa, ulkopuolisen näkökulmasta, täysin turhiin itsemurhiin ovat päätyneet juuri kaikkein herkimmät ja syyttömimmät henkilöt.

Niin itsemurhien kuin henkirikosten taustalla on suurimpana syynä ja aiheuttajana jo ihmistaimesta alkaen väärään suuntaan vieneet olosuhteet, kasvuympäristö.. Ja kaiken tämän elämisen vaikeuden yhdistyminen alkoholiin sekä huumeisiin. Kun kunnollista tervettä sosiaalista kanssakäymistä ei ole kyetty opettamaan/oppimaan nuorena niin huumeiden ja viinan myötä koko elämä ja ihmissuhteet kääntyvät huonoon suuntaan. Näistä lähtökohdista johtuu juuri ne itsemurhien, perhesurmien ja viimevaiheessa huume-/ryyppyporukoiden keskinäiset henkirikostapaukset jne. En pidä näitä yhteiskunnan heikoimmille syrjille joutuneita kulkijoita kaikkein vaarallisimpina tapauksina. Näissä tapauksissa ei ehkä tuomioiden pituudella ole merkitystä. Mutta tästä huolimatta henkirikos on aina äärimmäinen teko..ja ankarasti tuomittava.

Mutta edellä mainittujen lisäksi löytyy myös se pienempi ryhmä henkirikoksen tekijöitä jotka tappavat ja murhaavat täysin tarkoituksella ja jopa suunnitelmallisesti. Heille ei ole syytä tarjota minkäänlaista armoa oikeudenkäytössä. Osa näistä kuuluisi toki hoitoon, mutta missään tapauksessa näitä patologisia murhaajia ei pidä päästää vapauteen uusimaan tekojaan. Eräs yksittäinen murha/tapaus oli esillä julkisuudessa vain pari-kolme viikkoa sitten.

Nykyisen oikeuskäytännön suurimpia valuvikoja on tappo-murha -tarkastelu paljous/ensikertalais/nuorisoalennuksineen. Jos henkirikoksen saa puhuttua murhan sijasta tapoksi voi nuori henkilö elinkautisen sijaan selvitä vain kolmen vuoden vankeudella. Rangaistuksesta häviää helposti kymmenen vuotta elinkautiseen verrattuna.

Jokainen voi tykönään miettiä tilannetta jossa vaikkapa perheenjäsen tapetaan ja surmatyön tekijä osuu kolmen vuoden päästä yhtaikaa Prisman kassalle naureskelemaan muka rikoksensa hyvittäneenä. Tutntuisiko kohtuulliselle? Jäisikö päällimmäiseksi tunne siitä että oikeus on tapahtunut.
 
Oliko eka kerta?

Suomalaisia kohahduttanut seksuaalirikos tapahtui Pirkanmaalla sijaitsevalla paikkakunnalla vuoden 2016 syksyllä. Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan lapsen kanssa, minkä lisäksi mies viestitteli tytölle seksuaalisista asioista.

Myös Ilta-Sanomathttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000005459073.html on uutisoinut aiemmin tästä tapauksesta.

Tapaus aiheutti kohua sen takia, kun syyte törkeästä raiskauksesta kaatui niin käräjäoikeudessa kuin hovioikeudessakin. Kumpikin oikeusaste katsoi, että mies syyllistyi ainoastaan törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, josta miehelle napsahti kolmen vuoden ehdoton vankeustuomio.

Käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomioiden mukaan asiassa ei ollut näytetty sitä, että sukupuoliyhteys olisi tehty väkivaltaa käyttäen tai että lapsi olisi ollut pelkotilassa tai muussa avuttomassa tilassa. Tästä syystä syyte törkeästä raiskauksesta kaatui.

Rikokseen syyllistynyt Juusuf Muhamed Abbadhttps://www.is.fi/haku/?query=juusuf+muhamed+abbad on nykyään 24-vuotias. Kolmen vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen lisäksi mies joutuu maksamaan uhrille 3 000 euron korvaukset.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005665205.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=2&utm_source=tf-other

Kolme vuotta ehdotonta ja kolme tuhatta euroa korvauksia.

Pedofiilien peli pitäisi panna poikki.
 
Sekä Natsi-Saksassa että Neuvostoliitossa kansalainen sai taparikollisen luokituksen, ja kohtelu oli sen mukaista. Selvästi rikollisen elämäntavan valinnut ansaitsee leimansa, joka rajoittaa vapauksia ja oikeuksia lusitun tuomion jälkeenkin.

Ensikertalaisuutta voisi soveltaa kerran hairahtuneeseen nuoreen rikoksentekijään, pl henkirikos ja lapsenraiskaus, mutta ensikertalaisuuden voi käyttää vain kerran, eikä rikosrekisteri saisi puhdistua koskaan. Teoilla on seuraamuksensa.
 
Sekä Natsi-Saksassa että Neuvostoliitossa kansalainen sai taparikollisen luokituksen, ja kohtelu oli sen mukaista. Selvästi rikollisen elämäntavan valinnut ansaitsee leimansa, joka rajoittaa vapauksia ja oikeuksia lusitun tuomion jälkeenkin.

Ensikertalaisuutta voisi soveltaa kerran hairahtuneeseen nuoreen rikoksentekijään, pl henkirikos ja lapsenraiskaus, mutta ensikertalaisuuden voi käyttää vain kerran, eikä rikosrekisteri saisi puhdistua koskaan. Teoilla on seuraamuksensa.

Ei tarvitse kyllä hakea esimerkkiä noista valtioista, Suomessa on joskus ollut ihan pätevät rangaistukset voimassa, nehän vesitettiin kun sosialistit kaappasivat tuomioistuimet ja perustivat vangeille hoitolaitokset.
 
Taiga Häkkilä raportoi.

Käytettävissä olleet tiedot viittasivat hänen mukaansa vahvaan ja syvään perversioon. Penttilässä on Stenbergin mukaan havaittavissa taipumusta oman toiminnan seurausten sievistelyyn.

– Asfyksiofilia on kohtalaisen harvinainen parafilian muoto, siis perversio, jossa seksuaalisen erityiskiinnostuksen kohde jollakin tavoin liittyy hengityksen kontrollointiin, Stenberg kertoi Helsingin hovioikeudessa.

Asfyksiofiliaa enemmän tutkittua tietoa on Stenbergin mukaan esimerkiksi pedofiliasta. Yleisesti ottaen rikosten uusimisriski on hänen mukaansa kuitenkin korkea, kun kyse on voimakkaisiin seksuaalisiin erityiskiinnostuksiin kohdistuvista rikoksista.

Kun paine kasvaa ja rikosta ennakoiva varomerkkikäytös tihenee, niin kierteen katkeamisen mahdollisuus riippuu Stenbergin mukaan yksilöstä ja siitä, kuinka sinut tämä on taipumuksensa kanssa.

– Jos ihmisellä on hyvä sairaudentunto ja oireiden tunnistus, hän ehkä tajuaa vaaran. Tätä on tutkittu enemmän pedofiilien kohdalla. Ihminen saattaa jopa havahtua, että nyt hän notkuu leikkipuistojen lähellä, vaikka pitäisi olla töissä, tarvitsen apua.

Mikäli ihminen ei myönnä ongelmaansa, jollainen hänellä objektiivisesti arvioiden kuitenkin on, niin katkaiseminen on Stenbergin mukaan vaikeaa ja uusimisen riski vastaavasti kasvaa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005671496.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=7&utm_source=tf-other

Häkki heilahtaa, mutta taigallakin olisi tilaa. Parafilia ei puhumalla parane.
 
No mita se teki mista ois pitanyt tuomita? Ei ollut ajantasalla tienpinnan kunnosta ei juuri muuta kun ne vaitteet leopoaika rikkomuksestakaan eivat tainneet pitaa paikkaansa.

Menetti ajoneuvonsa hallinnan, kun ei huomioinut keliä riittävästi. Nytkään ei toki hurjastellut, mutta olisi siltikin voinut ajaa hitaammin kuin ajoi. Talven tullen huomaa ihan silmissä, kun yhdessä yössä mm. turvavälit kasvavat huomattavasti, helposti tuplaantuvat. Ammattilaisen olisi pitänyt kyetä parempaan kuin kykeni.

Toisaalta, kuten aiemmin kirjoitin, on moraalisesti vaikeaa heittää joku tyyliin viideksi vuodeksi linnaan siitä syystä että on menettänyt ajoneuvonsa hallinnan ja törmännyt bussiin samalla kun henkilöautoon törmännyt olisi päässyt sakoilla. Veikkaisin nimittäin, että aika moni on löytänyt itsensä nuorukaisena penkasta... ja vaikken penkassa asti ole koskaan itse käynyt, niin risteysalueen keskikoroke tuli minullekin tutuksi nuorempana.

Nykyisen oikeuskäytännön suurimpia valuvikoja on tappo-murha -tarkastelu paljous/ensikertalais/nuorisoalennuksineen. Jos henkirikoksen saa puhuttua murhan sijasta tapoksi voi nuori henkilö elinkautisen sijaan selvitä vain kolmen vuoden vankeudella. Rangaistuksesta häviää helposti kymmenen vuotta elinkautiseen verrattuna.

Jokainen voi tykönään miettiä tilannetta jossa vaikkapa perheenjäsen tapetaan ja surmatyön tekijä osuu kolmen vuoden päästä yhtaikaa Prisman kassalle naureskelemaan muka rikoksensa hyvittäneenä. Tutntuisiko kohtuulliselle? Jäisikö päällimmäiseksi tunne siitä että oikeus on tapahtunut.

Tuo on filosofisesti hyvin mielenkiintoinen kysymys. Sitä en osaa sanoa, miten asiaan pitäisi tarkalleen ottaen suhtautua, mutta nykyisestä linjanvedosta tapon ja murhan välillä pitäisi päästä eroon. Ongelma selkokielisesti alla:


Luulen, että elinkautinen olisi useimmissa tapauksissa syytä korvata vuosituomiolla. Tuomiota on turha kutsua elinkautiseksi, kun joka tapauksessa tuomittu todennäköisesti vapautetaan 12...18 vuoden jälkeen. Samalla se on tuomiona ankara ja todennäköisesti heikentää tuomitun halua pyrkiä yhteiskuntakelpoisuuteen, kun vapautuminen on lopulta epävarmaa ja voi jäädä kiinni perussuomalaisten vaalivoitosta tai vastaavasta tekijästä.

Olisi loogisempaa tuomita useimmille vuosituomio, tosin nykyisiä vuosituomioita pidempi. 10-30 vuotta tahallisesta henkirikoksesta voisi olla aika hyvä rangaistusasteikko, oikeudelle jää reippaasti harkinnanvaraa). Elinkautinen jäisi käytettäväksi vain erityisen törkeissä tapauksissa (esim. massamurha, terroristinen motiivi, aiemmin tappaneen tekemä henkirikos tms.), ja tällöin myöskin vapautumismahdollisuus olisi luokkaa useiden vuosikymmenten päässä.
 
Otsikkoon vastauksena, että ei! Mutta ensikertalaisnen pitäisi voida olla vain kerran ja alaikäisenä. Ensikertalais "alennus" ei pitäisi koskea täysi-ikäisiä eikä missään nimessä se saisi nollautua viiden vuoden välein kuten tällä hetkellä.
 
Otsikkoon vastauksena, että ei! Mutta ensikertalaisnen pitäisi voida olla vain kerran ja alaikäisenä. Ensikertalais "alennus" ei pitäisi koskea täysi-ikäisiä eikä missään nimessä se saisi nollautua viiden vuoden välein kuten tällä hetkellä.

Lisäksi siitä voisi rajata pois kaikki törkeät henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset.
 
Lisäksi siitä voisi rajata pois kaikki törkeät henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset.
Kyllä juurin näin. Rikosoikeudellinen vastuu ikäkin voitaisiin pudottaa 12 vuoteen nykyisestä 15:sta. Tällä hetkellähän ei esim alaikäistä saa ottaa näpistyksestä kiinni. Alle 15 vuotias ei voi syyllistyä rikokseen koska ei ole vastuussa.
 
Avio-onnea?

Malesiassa on vaadittu kaikkien avioliittojen ikärajan nostamista 18-vuoteen sen jälkeen, kun 11-vuotias tyttö naitettiin islamilaisen sharia-lain mukaisesti 41-vuotiaalle miehelle. BBC:n mukaan raivoa ovat herättäneet julkisuuteen päätyneet kuvat, joissa aikuinen mies pitää lapsivaimoaan kädestä kiinni hääseremoniassa. Miehellä on jo entuudestaan kaksi vaimoa sekä kuusi lasta, joista vanhimmat ovat jo täysi-ikäisiä. Nyt naitetun lapsen vanhemmat ovat kertoneet suostuneensa liittoon, jos tyttö saa asua kotona 16-vuotiaaksi asti.

YK:n lastenjärjestö Unicef pitää lapsiavioliittoa järkyttävänä ja mahdottomana asiana hyväksyä.

– Tämä ei ole lapsen edun mukaista, järjestön edutaja Marianne Clark-Hattingh kertoo.

Malesiassa virallinen ikäraja avioliitolle on 18 vuotta, mutta BBC:n mukaan sharia-laki sallii myös tätä nuorempien avioitumisen. Maassa arvioidaan olevan noin 16 000 alle 15-vuotiasta lapsivaimoa. Malesian lainsäädäntö tiukkeni viime vuonna lapsiin kohdistuvien seksirikosten osalta, mutta lapsiavioliitot ovat yhä mahdollisia. Ihmisoikeusaktivistit vaativat, että avioliiton ikäraja koskisi myös sharia-lakia.

– Naimisiin meno 11-vuotiaan tytön kanssa on saalistajan tai pedofiilin käyttäytymistä, toteaa aktivisti Syed Azmi Alhabshi.

https://www.verkkouutiset.fi/sharia-liitto-heratti-raivon-11-vuotias-naitettiin-nelikymppiselle-miehelle/

Ei ole ensi kertaa pappia kyydissä.
 
Back
Top