Tuntematon sotilas filmataan taas.

»On olemassa kahdenlaisia kirjailijoita: toiset luovat ravasta ihanteita (Vänrikki Stoolin tarinat) ja toiset tekevät ihanteista rapaa (Tuntematon sotilas). – – Kukin voi sitten oman luonteensa mukaisesti valita, kumpi valhe häntä enemmän miellyttää.»

-Kari Suomalainen


IMG_0003.jpg


Tuntematon sotilas ravisteli melko voimakkaasti ilmestymisajankohtansa suomalaista kulttuuri-ilmapiiriä. Väinö Linna itse piti teostaan vastavetona sivistyneistön runebergiläiselle näkemykselle Suomen kansasta. Teoksen vastaanotto oli kaksijakoinen: muun muassa ylemmän upseeriston mielestä sen katsottiin antavan virheellisen kuvan lähihistoriasta, kun taas sen suosio laajan yleisön keskuudessa osoitti koristelemattoman realismin saavuttavan vastakaikua.

Kuuluisin Tuntematonta sotilasta kriittisesti tarkastellut arvio oli Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikon Toini Havun kirjoitus otsikolla ”Purnaajan sota”. Havu vertasi Tuntematonta sotilasta aiemmin samana vuonna ilmestyneeseen Jussi Talven romaaniin Ystäviä ja vihollisia.

Samansävyisen kritiikin (”Tuntemattomaksi maalattu sotilas”) teoksesta esitti Ilta-Sanomissa majuri Pauli Marttina, joka päätti kirjoituksensa toteamukseen: ”Aika velikulta. Meinaan toi tekijä khi...khi...!”


Ei ollut helppoa Edvin Laineellakaan...

Puolustusvoimat kieltäytyi antamasta elokuvan tekijöille apua pukujen, taisteluvälineistön ja muun rekvisiitan osalta. Puolustusvoimain tuolloinen komentaja K. A. Heiskanen oli suuttunut SF:n sotilasfarssista Majuri maantieltä, eikä hän lämmennyt Linnan romaanillekaan.

http://www.episodi.fi/uutiset/tiesitko-taman-tuntemattomasta/

Myöhemmin asenteet toki muuttuivat ja Mollberg sai hyvinkin paljon tukea puolustusvoimilta. Varusmiehetkin kirmailivat pelloilla avustajan rooleissa.

Meillä juurikin Edvin Laineen Tuntematon kuului ihan palvelukseen....iltalomat jäi väliin kun oli pakko mennä elokuviin ja täytyy myöntää, että kyllä se nuorta miestä silloin vähän harmitti vaikka hieno elokuvahan se on.

Sitä en kyllä oikein ymmärrä että siitä tehdään taas uusi versio, kun sehän on sitten jo kolmas elokuva ja tällä kertaa ei ole kuvauksissa mukana edes Väinö Linnaa.

tuntemattomat.jpg


Voi hyvinkin olla että tästä hommasta jää käteen vain pieni kasa lämmintä paskaa :D
 
Viimeksi muokattu:
Se täytyy vielä erikseen mainita, että minä olen aina tykännyt enemmän Rauni Mollbergin elokuvasta, kun se on vähän lähempänä Väinö Linnaa ja omaa sukupolvea.

Väinö Linna seurasi itse tarkoin Mollbergin elokuvan kuvauksia siitä huolimatta, että hän koki niiden aikana aivoinfarktin ja menetti puhekykynsä. Linna oli läsnä Tampereen ensi-illassa, mikä oli yksi hänen viimeisistä esiintymisistään julkisuudessa.

Monet tosin pitävät juurikin sitä asiaa elokuvan suurimpana heikkoutena...

Mollbergin suurimpana painolastina katsottiin olleen se, että hän pyrki tietoisesti tekemään Laineen elokuvasta poikkeavan tulkinnan, mutta pysymään samalla uskollisena Väinö Linnan yleislinjalle. Vaikka Mollbergin kohderyhmänä olikin erityisesti 1980-luvun nuoriso, tämä tavoite jäi osittain saavuttamatta siinä mielessä, että nimenomaan nuorten katsojien osuus elokuvan pääsylipun lunastaneista jäi alle odotusten.

Ja on tämäkin hyvä pointti...

Vuoden 1955 elokuvassa kapteeni Jorma Kariluotoa näytellyt Matti Ranin on pitänyt nuorten näyttelijöiden ottamista elokuvaan oikeana ratkaisuna, koska jatkosotaan aikoinaan lähteneet miehet olivat iältään suureksi osaksi varsin nuoria. Hänen mukaansa 1980-luvun nuorilla näyttelijöillä ei kuitenkaan ollut 1950-luvun näyttelijöiden tavoin enää kosketusta siihen aikakauteen, josta elokuva kertoi.

En pidä ollenkaan hyvänä ideana kolmatta elokuvaa, mutta jos tuo elokuva joskus valmistuu, niin on kyllä mielenkiintoista nähdä kykeneekö Louhimies louhimaan ihan uusia näkökulmia Tuntemattomaan.

Helsingin Sanomien haastattelussa Mollberg sanoi lähteneensä siitä, että hänen elokuvansa henkilöt ”ovat ihmisiä ja yksilöitä, joiden tulee osoittaa sodan mädännäisyys tämän päivän nuorisolle”.Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista Mollberg nimesi Riitaojan häntä itseään eniten koskettaneeksi ja hänelle läheisimmäksi.

Ei siinä mitään jos Louhimies haastaa Laineen, Mollbergin ja ehkä jopa Linnan näkemykset ja arvomaailmat, mutta pahoin pelkään, että tuosta elokuvasta tulee puhdasta Hollywoodia ja voi hyvinkin olla että juuri sinne Louhimies yrittää tuolla elokuvalla ratsastaa. Veri ja suolet lentelevät pitkin mättäitä ja mäntyjä, mutta älyllistä puolta saa etsiä suurennuslasin kanssa eikä sitä silti löydä, vaikka aivon kappaleita roikkuu joka oksalla.
 
Viimeksi muokattu:
Itseäni hämää aina Laineen Tuntematonta katsoessa ristiriidat kirjaan nähden. Useinhan kirjat ja elokuvat poikkeavat toisistaan mutta tuossa tehdyt oikaisut ovathiukan kömpelöitä. Alkaen ensimmäisestä hyökkäyksestä jossa Riitaoja jää jälkeen. Pikkujuttuja mutta kun selvästi on yritetty noudattaa kirjan juonta, pistää silmään.

Alkuperäinen on aikansa tuotos ja pitää ottaa sellaisena, toivotaan että Louhimies onnistuu. Olisin hyvin mielelläni nähnyt nuoria harrastajanäyttelijöitä päärooleista, aivan varmasti olisi löytynyt. Varsinkin Hirviniemi ja Nieminen ovat kasvonsa jo myyneet muualle, kuten oli Peteliuskin Mollbergin versiossa. Ei hyvää lupaa.
 
En usko että Itsenäisyyspäivän ohjelmisto tulee itselläni muuttumaan. Enkä usko että leffasta tulee hyvää, mutta toki toivon että siitä tulee erinomainen.
 
Olisin hyvin mielelläni nähnyt nuoria harrastajanäyttelijöitä päärooleista, aivan varmasti olisi löytynyt. Varsinkin Hirviniemi ja Nieminen ovat kasvonsa jo myyneet muualle, kuten oli Peteliuskin Mollbergin versiossa. Ei hyvää lupaa.

Mollbergin eduksi voi kyllä laskea juurikin sen että siinä käytettiin nuoria kulumattomia kasvoja. Peteliuksen lisäksi oli mukana myös Kari Väänänen joka oli myynyt jo kasvonsa kahdelle Kaurismäelle ja vähän muillekin, mutta on kyllä todella hyvä ja vakuuttava Lammio. Mieshän oli tuohon aikaan parhaimmillaan juuri tuollaisissa rooleissa.

Ei tosin sillä etteikö Jussi Jurkkakin olisi ollut synnynnäinen Lammio...

12113346_10153645369693537_8338033593719417554_o.jpg


http://www.episodi.fi/uutiset/tuntemattoman-lammion-esittaja-oli-suomen-james-dean-ja-marlon-brando/

Samuli Vauramo astuu kyllä isoihin saappaisiin. Vaikea on pistää paremmaksi tai pahemmaksi...miten sen nyt ottaa.
 
Viimeksi muokattu:
Itseäni hämää aina Laineen Tuntematonta katsoessa ristiriidat kirjaan nähden. Useinhan kirjat ja elokuvat poikkeavat toisistaan mutta tuossa tehdyt oikaisut ovathiukan kömpelöitä. Alkaen ensimmäisestä hyökkäyksestä jossa Riitaoja jää jälkeen. Pikkujuttuja mutta kun selvästi on yritetty noudattaa kirjan juonta, pistää silmään.

Alkuperäinen on aikansa tuotos ja pitää ottaa sellaisena, toivotaan että Louhimies onnistuu. Olisin hyvin mielelläni nähnyt nuoria harrastajanäyttelijöitä päärooleista, aivan varmasti olisi löytynyt. Varsinkin Hirviniemi ja Nieminen ovat kasvonsa jo myyneet muualle, kuten oli Peteliuskin Mollbergin versiossa. Ei hyvää lupaa.

Noista muutoksista tuli mieleen, että eikös Laineen elokuvassa ole yhdistetty konekiväärikomppanian tulikaste ("suon yli että heilahtaa") ja ns. "bunkkerilinjan" puhkaisu, jonka aikana Koskela tuhoaa bunkkerin kasapanoksella ? Mollen versiossahan nuo kaksi ovat erillisiä kohtauksia.
 
»On olemassa kahdenlaisia kirjailijoita: toiset luovat ravasta ihanteita (Vänrikki Stoolin tarinat) ja toiset tekevät ihanteista rapaa (Tuntematon sotilas). – – Kukin voi sitten oman luonteensa mukaisesti valita, kumpi valhe häntä enemmän miellyttää.»

-Kari Suomalainen


IMG_0003.jpg


Tuntematon sotilas ravisteli melko voimakkaasti ilmestymisajankohtansa suomalaista kulttuuri-ilmapiiriä. Väinö Linna itse piti teostaan vastavetona sivistyneistön runebergiläiselle näkemykselle Suomen kansasta. Teoksen vastaanotto oli kaksijakoinen: muun muassa ylemmän upseeriston mielestä sen katsottiin antavan virheellisen kuvan lähihistoriasta, kun taas sen suosio laajan yleisön keskuudessa osoitti koristelemattoman realismin saavuttavan vastakaikua.

Kuuluisin Tuntematonta sotilasta kriittisesti tarkastellut arvio oli Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikon Toini Havun kirjoitus otsikolla ”Purnaajan sota”. Havu vertasi Tuntematonta sotilasta aiemmin samana vuonna ilmestyneeseen Jussi Talven romaaniin Ystäviä ja vihollisia.

Samansävyisen kritiikin (”Tuntemattomaksi maalattu sotilas”) teoksesta esitti Ilta-Sanomissa majuri Pauli Marttina, joka päätti kirjoituksensa toteamukseen: ”Aika velikulta. Meinaan toi tekijä khi...khi...!”


Ei ollut helppoa Edvin Laineellakaan...

Puolustusvoimat kieltäytyi antamasta elokuvan tekijöille apua pukujen, taisteluvälineistön ja muun rekvisiitan osalta. Puolustusvoimain tuolloinen komentaja K. A. Heiskanen oli suuttunut SF:n sotilasfarssista Majuri maantieltä, eikä hän lämmennyt Linnan romaanillekaan.

http://www.episodi.fi/uutiset/tiesitko-taman-tuntemattomasta/

Myöhemmin asenteet toki muuttuivat ja Mollberg sai hyvinkin paljon tukea puolustusvoimilta. Varusmiehetkin kirmailivat pelloilla avustajan rooleissa.

Meillä juurikin Edvin Laineen Tuntematon kuului ihan palvelukseen....iltalomat jäi väliin kun oli pakko mennä elokuviin ja täytyy myöntää, että kyllä se nuorta miestä silloin vähän harmitti vaikka hieno elokuvahan se on.

Sitä en kyllä oikein ymmärrä että siitä tehdään taas uusi versio, kun sehän on sitten jo kolmas elokuva ja tällä kertaa ei ole kuvauksissa mukana edes Väinö Linnaa.

tuntemattomat.jpg


Voi hyvinkin olla että tästä hommasta jää käteen vain pieni kasa lämmintä paskaa :D

Jos en väärin muista, mutta Lehväslaiho taisi tehdä samoihin aikoihin kuin Linna parhaan kirjansa. Syväri murtuu. Tulisi Renny ja tekisi siitä elokuvan.
 
Noista muutoksista tuli mieleen, että eikös Laineen elokuvassa ole yhdistetty konekiväärikomppanian tulikaste ("suon yli että heilahtaa") ja ns. "bunkkerilinjan" puhkaisu, jonka aikana Koskela tuhoaa bunkkerin kasapanoksella ? Mollen versiossahan nuo kaksi ovat erillisiä kohtauksia.

Muistaakseni ei, vaikka Laineen elokuvassa nämä kohtaukset olivat kyllä lähempänä toisiaan. Tuo bunkkerin tuhoaminen on Mollen version parhaita kohtauksia.
 
Helsingin Sanomien haastattelussa Mollberg sanoi lähteneensä siitä, että hänen elokuvansa henkilöt ”ovat ihmisiä ja yksilöitä, joiden tulee osoittaa sodan mädännäisyys tämän päivän nuorisolle”.Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista Mollberg nimesi Riitaojan häntä itseään eniten koskettaneeksi ja hänelle läheisimmäksi.
Onkohan muut päätyneet samaan tulokseen; oman tulkintani mukaan Riitaoja ja Lehto ovat yksi henkilö ja tämän kaksi persoonaa. Lehdon tilalle tuli Rokka ja toi tullessaan vastaavasti stm. Suden. Lehto suhtautui pelkoon väkivaltaisella inholla, koska hänen sisällään Riitaoja huusi kauhusta. Ikevä Riitaoja sai Lehdon suunniltaan. Lehto ja Riitaoja kuitenkin kuolivat, paitsi yhdessä, tavallaan samalla tavalla - luovuttaen. Rokka piti meteliä ja Susi pysyi hiljaa ja huomaamattomana, mutkattomana, rauhallisena ja hiljaisena sivustakatsojana. Taistelussa Susi ei ollut juuri lainkaan esillä, paitsi haavoittuessaan .. samaan aikaan Rokan kanssa.
 
Muistaakseni ei, vaikka Laineen elokuvassa nämä kohtaukset olivat kyllä lähempänä toisiaan. Tuo bunkkerin tuhoaminen on Mollen version parhaita kohtauksia.
Ne oli kyllä yhdistetty ja vähän kömpelösti vielä. Riitaoja tuli suolta vasta bunkkerin tuhoamisen jälkeen.

Tietysti molemmat kohtaukset olivat olennaisia ja aika elokuvassa rajallinen.
 
Ahaa ok. Muistin että siinä oli lyhyt väli jossa vedettiin henkeä mutta ei vissiin sitten.
Tuntematon on niin jykevä oopus että väkisinkin jää kohtauksia pois eikä kaikille henkilöille voi antaa tilaa. Ehkä tv-sarjana menisi a'la Band of Brothers - ja se olisikin mielenkiintoisempi kuin taas vain yksi elokuvatulkinta.
 
Kuvittelenko vain mutta erottuuko näissä uusissa filmeissä vanhoihin verrattuna nyky ihmisten veltompi olemus?
 
Back
Top