Tuntematon sotilas filmataan taas.

Nyt nähnyt uuden Tuntemattoman 3 kertaa. Omasta mielestä paras versio.
 
Se on oudosti hyvä nykyaikainen elokuva 40-luvun sodasta. Oudosti? Niin. Jokin nykyaikaisuudessa jää kaihertamaan mielen pohjaan, vaikka hyvänä elokuvaa pidänkin.
 
En kokenut nykyaikaisuutta muuten kuin tiettynä realismina. Useista henkilöistä (Hietanen, Koskela, Lammio, Rokka, Lehto jne.) on tehty omaan silmään realistisempia.
 
En kokenut nykyaikaisuutta muuten kuin tiettynä realismina. Useista henkilöistä (Hietanen, Koskela, Lammio, Rokka, Lehto jne.) on tehty omaan silmään realistisempia.

Tuskinpa se korsuelämä oli vuodesta toiseen yhtä hihittelyä rillumarei-tyyliin. Eli tässä mielessä uusin Tuntematon on varmasti pyrkinyt realistiseen esitystapaan. Muitakin samanlaisia huomioita, esim. kapteeni Kaarna ei jää mutisemaan mitään viimeisiä repliikkejään kun saa osuman piiskatykistä. Mies sen sijaan räjähtää palasiksi. Laineen vanha tulkinta toki seuraa orjallisesti Linnan romaania, mutta kyllä se on selkeästi oman aikansa (1950-luvun) tuote yli-ikäisine näyttelijöineen.
 
Kun saa osuman 45mm kranaatista (jos piiskatykki on 45mm pst-tykki, kuten luulen) niin ei siinä sanota enää mitään vaikka kranaatti menisi suoran läpi räjähtämättä.
 
Kun saa osuman 45mm kranaatista (jos piiskatykki on 45mm pst-tykki, kuten luulen) niin ei siinä sanota enää mitään vaikka kranaatti menisi suoran läpi räjähtämättä.
Sitä se ei tietenkään tee, sillä jalkaväkeä ammutaan sirpalekranaateilla. Ihmisen osuessaan käy juuri siten, kun uusimmassa Tuntemattomassa on kuvattu.
 
Isoisäni sotamuistelmista kesältä 1941:

"13.09. Aamulla alkoi tappelu. Ammuimme pari tusinaa kranaattia varsin lähelle. Vanja oli kaivanut pieniä tankkejaan maahan ja ampui pieniä kranaattejaan. Isoillakin tykeillä se ampui srapnelliammuksia, mutta niiden palopituus oli väärä ja peukalonpään kokoiset kuulat satoivat maahan vahinkoa tekemättä. Menin tielle, koska siihen tuli joku vänskä tykistöstä ratsullaan. Silloin pamahti ja näkyi selvästi, kun vänrikin rinnalle tuli piiskasta ammuttu reikä ja siihen mies tipahti ja minä häivyin äkkiä, kun suuliekistä näin, ettei tykkiin ollut matkaa kuin noin 500 metriä."
 
Venäläisilläkin siis srapnelleja käytössä Jatkosodan alkuvaiheessa. Isoisän casessa räjähtivät liian korkealla jolloin ilmanvastus hidastaa kuulaa ja vaikutusta tulee yhtä paljon kun isoista rakeista. Mitä taas tulee 45 mm tykkeihin, niin psv on harrastanut tarkkuusammuntaa. Suoraan kohti ratsastava mies onkin tottuneelle ampujalle helppo maali. Jos ei osu mieheen niin ainakin hevoseen. Sirpalekranaatti olisi tietenkin ollu panssariammusta tehokkaampi.

Mielenkiintoinen muistelu tosiaan!
 
Edellinen pappani muistelma (viesti #930) oli Aunuksen-Petroskoin tieltä, tämä 25.07. Kollaalta, tässäkin (kait) piiskatykki jahtaa miestä:

"Toivonen oli kaivanut poteron meitä molempia varten, että olisi lämpimämpi nukkua. Tiesin, mihin 3. komppanian poikia oli jättänyt mantteleitaan ja läksin niitä hakemaan. Pääsin onnellisesti sinne ja otin muutaman manttelin kainalooni lähtien takaisin. Ryssä oli kuitenkin huomannut touhuni ja koska se oli muutenkin äreällä päällä, alkoi se ampua minua automaattitykillä. En voinut jäädä paikallenikaan, vaan läksin juoksemaan minkä käpälistä lähti. Matkaa oli noin sata metriä ja sen menin niin lujaa kuin pahoista kintuistani pääsin, ryssän koko ajan ampuessa. Jos kranut olisivat olleet räjähtäviä, olisin jäänyt jo alkumatkalla, mutta onneksi ne olivat panssarikranaatteja. Pahan napsauksen ne pitivät, kun menivät muutaman tuuman päästä ja enemmän harmitti se, että pojat nauroivat pikajuoksuani koska olivat suojassa kummun takana. Kallis saalis olisi minusta tullut, jos olisi osunutkin, siksi monta ammusta se suuntasi minua kohti. Yksi mantteli oli enää jäljellä kuormastani."

Koko muistelma löytyy http://www.jr56jajr60.fi/Krappe.htm
 
Edellinen pappani muistelma (viesti #930) oli Aunuksen-Petroskoin tieltä, tämä 25.07. Kollaalta, tässäkin (kait) piiskatykki jahtaa miestä:

"Toivonen oli kaivanut poteron meitä molempia varten, että olisi lämpimämpi nukkua. Tiesin, mihin 3. komppanian poikia oli jättänyt mantteleitaan ja läksin niitä hakemaan. Pääsin onnellisesti sinne ja otin muutaman manttelin kainalooni lähtien takaisin. Ryssä oli kuitenkin huomannut touhuni ja koska se oli muutenkin äreällä päällä, alkoi se ampua minua automaattitykillä. En voinut jäädä paikallenikaan, vaan läksin juoksemaan minkä käpälistä lähti. Matkaa oli noin sata metriä ja sen menin niin lujaa kuin pahoista kintuistani pääsin, ryssän koko ajan ampuessa. Jos kranut olisivat olleet räjähtäviä, olisin jäänyt jo alkumatkalla, mutta onneksi ne olivat panssarikranaatteja. Pahan napsauksen ne pitivät, kun menivät muutaman tuuman päästä ja enemmän harmitti se, että pojat nauroivat pikajuoksuani koska olivat suojassa kummun takana. Kallis saalis olisi minusta tullut, jos olisi osunutkin, siksi monta ammusta se suuntasi minua kohti. Yksi mantteli oli enää jäljellä kuormastani."

Koko muistelma löytyy http://www.jr56jajr60.fi/Krappe.htm

Veikkaan 37mm IT-tykkiä.
 
Jaahas.

Olisin kovin mielelläni nähnyt Tuntemattoman Oscar -karkeloissa. Vaan olishan se pitänyt arvata, että joku lemmikkien armomurhaajasta kertova marginaaliteos ajaa ohi. En ole ehdokasta nähnyt, joten en lähde enempää riepomaan. Tämä nyt ehkä puhuu eniten puolestaan:

https://www.hs.paskamedia.fi/kulttuuri/art-2000005815190.html

ARMOMURHAAJAN valintaa voi ehkä pitää yllätyksenä, sillä kuluneeseen elokuvavuoteen on Suomessa mahtunut hyvin vähän muuta Tuntemattoman sotilaan lisäksi. Aku Louhimiehen 6,5 miljoonaa euroa maksanut sotaeepos sai kotimaassaan yli miljoona katsojaa.

Armomurhaajalle katsojia kertyi noin 3 000.

SUOMEN Oscar-ehdokkaaksi on valittu Teemu Nikin ohjaama Armomurhaaja. Elokuva kertoo mekaanikosta, joka sivutyökseen lopettaa vanhoja ja sairaita lemmikkejä. Pääosassa nähdään Matti Onnismaa.

Suomen Oscar-raati kokoontui tiistaina kello 13 valitsemaan ehdokasta ensi vuoden kisaan. Päätöksestä tiedotettiin vajaata kahta tuntia myöhemmin.
 
Soppii, soppii...aina eppäillä soppii.
Toinen luku /IV: "Hänen (Kariluoto) hurja raivonsa talttui ja tilalle nousi kuohuva ilo. Reippaasti ja kyyristelemättä hän astui eteenpäin huudelleen kehotuksia miehilleen. Edessä oli tie, sama jolta he aamulla olivat metsään poikenneet. Vasemmalla olli kaiiki hiljaista, mutta oikealta, ensimmäisen komppanian lohkolta, kuului vielä kiivasta ammuntaa. Sen seasta kuului moottorin möyryämistä. Tiellä oli telakietjin jälkiä, ja metsässä näkyi nurinkääntynyttä sammalta, jota panssarivaunu oli möyrinyt kääntyillessään."

ja toinen luku /V: "Kariluoto palasi miestensä luokse.
-Se pirun tankki. Ellei sitä olisi ollut.
Hän kohosi jälleen. Hän ei muistanut, että he kaikki olivat pitäneet tankkia piiskatykkinä, vaan turvasi siihen tosiasiaan, että paljain käsin he eivät oli voineet panssarivaunulle yhtään mitään. Ja parin minuutin kuluttua hän uskoi vakaasti maanneensa suolla siksi, ettei voinut ilman pst-aseistusta käydä panssarivaunun kimppuun."
 
Aku Louhimies järjestettiin ukkosenjohdattimeksi #metoo-kampanjaan, ja se johti siihen, että myös taideteosta alettiin kyldyyripiireissä hylkiä eikä sitä lähetetty kilpailemaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkinnoista. Sinne lähetetään joku elokuva, jonka nimeä tai ohjaajaa en nyt muista, mutta kriitikot kiittelivät sitä ja se sai kotimaassa kokonaiset 3000 katsojaa.

Varma voittaja Hollywoodissa! Toivotamme toki menestystä.

Tuntematon sotilas ja suomalainen sotilas olisi mielestäni ansainnut enemmän kansainvälistä tietoutta, mutta näillä mennään.

Tässä on yksi aika miellyttävä raina siitä, kun vielä hengissä olleita JR8:n veteraaneja kävi vanhoilla taistelupaikoilla. Näistä pojistahan se Akun elokuva kuitenkin kertoi.

 
Viimeksi muokattu:
Back
Top